Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Keksi termi "kihlaliitolle"!
Tuli tuosta toisesta ketjusta mieleen, millä sanalla voisi mielestänne kutsua parisuhdetilannetta jossa on tehty keskinäinen sopimus suhteen (elinikäisestä?) pysyvyydestä ja ehkä hankittu sormukset merkiksi ilman aikomusta avioliittoon?
Tiedän että jotkut haluaa kutsua sitä kihloissa oloksi, mutta aika moni ei koska sillä sanalla on jo olemassa käytetty, tarkoin määritelty tarkoitus joka ei ole tämä. Joten te jotka ette halua kutsua edellä mainittua kuviota kihlaukseksi/kihlaliitoksi, osallistukaa aivoriiheen uudesta sanasta!
Kommentit (1823)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlaliitto! kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan kihloissa papin ”painostuksesta”
kun pyysimme häntä kastamaan lapsemme. Jankutti avioliitosta koko ajan.. Sanottiin sitten että ollaan kihloissa ja avioliiton aika on myöhemmin.. oikeasti kumpikaan ei ole sanallakaan sen jälkeen puhunut naimisiinmenosta eikä tule ainakaan minun puoleltani puheeksi ikinä. Sormuksiakaan ei ole koska en pidä koruja.Jos te voitte valehdella papille kihlauksesta, mikä estää menemästä naimisiin ja valehtelemasta, että pysytte yhdessä niin myötä- kuin vastamäessäkin?
Juu ei mulla sinänsä ole mitään avioliittoa vastaan, ei vaan saa aikaiseksi ja harvoin edes mietin sitä ettei olla naimisissa.
Jos netissä voisi jollakin sarakkeella (tyyliin rasti ruutuun) mennä naimisiin niin sitten vois joku ilta täyttää sen lomakkeen:)
Mutta käsittääkseni sitä varten pitää hakea joku todistus esteettömyydestä, varata aika johonkin paikkaan ja varata joku henkilö virallistamaan liitto ja hommata todistajat tms.. jotain tälläistä.. ei vaan jaksa:)Toivottavasti olette jaksaneet hoitaa muuten asiat kuntoon. Testamentit yms. Avopari ei oletuksena peri toisiaan ja taitaa se perintöverokin olla isompi.
Toki jos on lapsia ne perii ensin.Ne on hoidossa ollut jo aikaisemmin ennenkuin aloimme seurustella, ja kerroinkin että yksi lapsi meillä on.
Avioparikaan ei peri toisiaan että perintöverosta ei tarvitse puhua ja toisekseen meillä on lapsi joka perii meidät.
Siis miten ihmeessä olette hoitaneet toistenne puolesta asiat kuntoon ennen kuin olette edes seurustelleet? Eikö testamenttiin vaadita kuitenkin se edunsaaja ihan nimeltä? Ainakin muiden sukulaisten tai vieraiden ihmisten osalta vaaditaan. Miten te asutte ja kuinka tarkkaa kirjaa olette pitäneet kotiinne irtaimistosta ja siitä kuka mitäkin on maksanut?
Itse en jaksanut säätää tuollaisten asioiden kanssa, mentiin miehen kanssa ihan vain juridisista syistä naimisiin, emme pitäneet häitä vaan käytiin maistraatissa ja pikku seremonia ”häämatkalla” eli meidän talvilomalla. Pääsi paljon helpommalla ja lesken asema on turvatumpi siinä tapauksessa jos toinen kuolisi.
Siten ihmeessä että en ole jättämässä Miehelleni omaisuutta, ei ole tarvetta kun olemme molemmat perineet vanhempamme joten omaisuutta on molemmilla.
Olen testamentannut kahdelle ulkopuoliselle ihmiselle sen mitä haluan ja loput menee lapselleni. Mies mitätöi oman testamenttinsa kun lapsi syntyi.
Mitään arvokasta Irtaimistoa meillä ei ole, ne jää jäljelle olevalle puolisolle, tuskin lapsemme alkaa siitä ”sotimaan”
En oikein tiedä miten tämä asema tästä muuttuisi jos naimisiin menisimme.
Eli asutte vuokralla? Koska kyllä se merkittävin asia on esimerkiksi asunto, johon leski on oikeutettu jäämään. Jos miehesi ei ole tehnyt testamenttia sinun hyväksesi niin se tarkoittaa ettei sinulla ole oikeutta jäädä edes yhdessä omistamaanne asuntoon mikäli pesä jaetaan. Käytännössä tämä tarkoittaa joko muuttamista tai avopuolison rintaperillisten ostamista ulos asunnosta/talosta. Tässä on todella monelle se riittävin syy mennä naimisiin. Leskellä on oikeus asua yhteisessä asunnossa/talossa niin kauan kun haluaa, sitä ei kukaan voi estää.
Onhan palstallakin ollut välillä juttua, miten avopariskunnasta toinen osapuoli kuollut ja tämä "avoleski" on ollut järkyttynyt, kun joutuu muuttamaan pois + kuolleen perilliset kantaneet ulos pesukonetta myöten kaiken, mikä vaan on ollut menehtyneen omaisuutta.
Itse voisin kuvitella, että ainakin yksi lähisukulainen ahneuksissaan tekisi näin miehelleni, jos kuolisin. Siinä tarpeeksi hyvä syy olla naimisissa.
Elän itse avoliitossa. Jos puolisoni kuolisi ennen minua, ei tulisi mieleenkään jäädä yhteiseen asuntoon asumaan. Ihan perimysasioista riippumatta muuttaisin pienempään ja omaan. Ja totta kai puolisoni perilliset jakaisivat hänen varallisuutensa, ellei hän olisi testamentilla määrännyt toisin.
Minun on helppo ajatella asiaa myös rintaperillisen näkökulmasta. Jos vanhempi kuolee ja hänen lapsensa perii hänen omistamansa asunnon, ja jos leski sitten vetoaa asumisoikeuteensa, onko todella jonkun mielestä oikein, että perillinen ei saa asuntoa hallintaansa ehkä vuosikymmeniin, vaikka joutuu maksamaan siitä perintöveron? Avioliitto aiheuttaa tällaisia kummallisia haittoja, kihlaliitto ei.
Avioliitossa taataan lesken turva.
Ja perillisethän ei välttämättä ole lapsia, vaan kuolleen ahneet sisarukset yms.
Me menimme naimisiin lapsettomina, yhteistä omaisuutta ei ollut paljoa, mutta varmasti sisarukseni olisi tullut rääpimään vaikka tuhkat pesästä jos ei muuta. Asokämppä oli tuolloin, mutta olisihan siitäkin panttihinnasta hyvät osuuden saanut.Taatusti haluan mieluummin, että omaisuuteni menee puolisolleni, kuin kärkkyville korppikotkille, eli sukulaisilleni.
Vainajan sisarusten perimysoikeuden voi syrjäyttää testamentilla. Ei siihen mitään avioliittoa tarvita.
Joo ei se avioliitto sitä asuntoa puolisolle anna vaan testamentti. Edelleen sisaruksesi perivät sinut jos ei lapsia tai vanhemmat kuolleet.
Jos rintaperillisiä tai heidän sijaantuloperillisiään ei ole, avioleski perii.
Sisaret perivät ennen aviomiestä.
Nyt se korkki kiinni 😂
”Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.” PK 3:1.1 §
En ole juovuksissa. Sori olen vain tältä palstalta AINA lukenut että LESKI ei PERI muutakuin testamentilla, kaikkea sitä oppii:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskustelu eksynyt hieman sivuraiteille, kun joutuu perintökaarta siteeraamaan. Varmaan voidaan tässä vaiheessa todeta, että kihlaliitto on hyvä ja käyttökelpoinen uudissana. Ja että on äänekäs vähemmistö, joka ei hyväksy avioliittoon tähtäämätöntä kihlaliittoa.
Vierailija kirjoitti:
Tuli tuosta toisesta ketjusta mieleen, millä sanalla voisi mielestänne kutsua parisuhdetilannetta jossa on tehty keskinäinen sopimus suhteen (elinikäisestä?) pysyvyydestä ja ehkä hankittu sormukset merkiksi ilman aikomusta avioliittoon?
Tiedän että jotkut haluaa kutsua sitä kihloissa oloksi, mutta aika moni ei koska sillä sanalla on jo olemassa käytetty, tarkoin määritelty tarkoitus joka ei ole tämä. Joten te jotka ette halua kutsua edellä mainittua kuviota kihlaukseksi/kihlaliitoksi, osallistukaa aivoriiheen uudesta sanasta!
Sitoutumiskammo, keinoliitto, ... avoliitto on käytössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli tuosta toisesta ketjusta mieleen, millä sanalla voisi mielestänne kutsua parisuhdetilannetta jossa on tehty keskinäinen sopimus suhteen (elinikäisestä?) pysyvyydestä ja ehkä hankittu sormukset merkiksi ilman aikomusta avioliittoon?
Tiedän että jotkut haluaa kutsua sitä kihloissa oloksi, mutta aika moni ei koska sillä sanalla on jo olemassa käytetty, tarkoin määritelty tarkoitus joka ei ole tämä. Joten te jotka ette halua kutsua edellä mainittua kuviota kihlaukseksi/kihlaliitoksi, osallistukaa aivoriiheen uudesta sanasta!
Sitoutumiskammo, keinoliitto, ... avoliitto on käytössä.
Tänäänkin tylsää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Törkeä petos jos seurustelukumppani ei tiedä ettei häitä tule. Muuten tavallinen petos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kyllä tietävät. Jos molemmat ovat kirjoilla eivätkä saman nimisiä syystä tai toisesta, ovessa on molempien sukunimi.[/quote]
Ei ole totta. Huoltoyhtiö kysyi muuttoilmoituksessa, mikä nimi halutaan oveen. Pidettiin vain toinen nimi. Siippani asuu täällä kuitenkin kaikin puolin virallisesti.[/quote]
Salailetko jotenkin avoliittoasi?[/quote]
En mitenkään. Tämä asunto jää väliaikaiseksi, ja on ihan samantekevää, jos vieraiksi jääneet naapurit pitävät meitä avioparina.
Googlasin juuri kihlaliittoa, kun se tuli vastaan blogissa. Onko kihlaliitto ja kihlasuhde/kihlaparina oleminen mielestänne sama asia, vain viittaako kihlaliitto enemmän siihen, että ei aiota naimisiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osa ihmisistä on avioliitossa, mutta ei se tunnu tahtia vieraissa juoksemisessa haittaavan.
Tärkein on henkinen sitoutuminen, vasta sitten muotoseikat.
Vierailija kirjoitti:
Huoh, olkaa mitä olette, mihin te tarvitsette edes palstan mielipiteen. Ettekö osaa itse ajatella.
Niin, ihan turha tää palsta on. Sovitaanko, että tästä lähtien jokainen ajattelee vain itse eikä postaa tänne mitään. Säästyy sähköäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlaliitto! kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan kihloissa papin ”painostuksesta”
kun pyysimme häntä kastamaan lapsemme. Jankutti avioliitosta koko ajan.. Sanottiin sitten että ollaan kihloissa ja avioliiton aika on myöhemmin.. oikeasti kumpikaan ei ole sanallakaan sen jälkeen puhunut naimisiinmenosta eikä tule ainakaan minun puoleltani puheeksi ikinä. Sormuksiakaan ei ole koska en pidä koruja.Jos te voitte valehdella papille kihlauksesta, mikä estää menemästä naimisiin ja valehtelemasta, että pysytte yhdessä niin myötä- kuin vastamäessäkin?
Juu ei mulla sinänsä ole mitään avioliittoa vastaan, ei vaan saa aikaiseksi ja harvoin edes mietin sitä ettei olla naimisissa.
Jos netissä voisi jollakin sarakkeella (tyyliin rasti ruutuun) mennä naimisiin niin sitten vois joku ilta täyttää sen lomakkeen:)
Mutta käsittääkseni sitä varten pitää hakea joku todistus esteettömyydestä, varata aika johonkin paikkaan ja varata joku henkilö virallistamaan liitto ja hommata todistajat tms.. jotain tälläistä.. ei vaan jaksa:)Toivottavasti olette jaksaneet hoitaa muuten asiat kuntoon. Testamentit yms. Avopari ei oletuksena peri toisiaan ja taitaa se perintöverokin olla isompi.
Toki jos on lapsia ne perii ensin.Ne on hoidossa ollut jo aikaisemmin ennenkuin aloimme seurustella, ja kerroinkin että yksi lapsi meillä on.
Avioparikaan ei peri toisiaan että perintöverosta ei tarvitse puhua ja toisekseen meillä on lapsi joka perii meidät.
Siis miten ihmeessä olette hoitaneet toistenne puolesta asiat kuntoon ennen kuin olette edes seurustelleet? Eikö testamenttiin vaadita kuitenkin se edunsaaja ihan nimeltä? Ainakin muiden sukulaisten tai vieraiden ihmisten osalta vaaditaan. Miten te asutte ja kuinka tarkkaa kirjaa olette pitäneet kotiinne irtaimistosta ja siitä kuka mitäkin on maksanut?
Itse en jaksanut säätää tuollaisten asioiden kanssa, mentiin miehen kanssa ihan vain juridisista syistä naimisiin, emme pitäneet häitä vaan käytiin maistraatissa ja pikku seremonia ”häämatkalla” eli meidän talvilomalla. Pääsi paljon helpommalla ja lesken asema on turvatumpi siinä tapauksessa jos toinen kuolisi.
Siten ihmeessä että en ole jättämässä Miehelleni omaisuutta, ei ole tarvetta kun olemme molemmat perineet vanhempamme joten omaisuutta on molemmilla.
Olen testamentannut kahdelle ulkopuoliselle ihmiselle sen mitä haluan ja loput menee lapselleni. Mies mitätöi oman testamenttinsa kun lapsi syntyi.
Mitään arvokasta Irtaimistoa meillä ei ole, ne jää jäljelle olevalle puolisolle, tuskin lapsemme alkaa siitä ”sotimaan”
En oikein tiedä miten tämä asema tästä muuttuisi jos naimisiin menisimme.
Eli asutte vuokralla? Koska kyllä se merkittävin asia on esimerkiksi asunto, johon leski on oikeutettu jäämään. Jos miehesi ei ole tehnyt testamenttia sinun hyväksesi niin se tarkoittaa ettei sinulla ole oikeutta jäädä edes yhdessä omistamaanne asuntoon mikäli pesä jaetaan. Käytännössä tämä tarkoittaa joko muuttamista tai avopuolison rintaperillisten ostamista ulos asunnosta/talosta. Tässä on todella monelle se riittävin syy mennä naimisiin. Leskellä on oikeus asua yhteisessä asunnossa/talossa niin kauan kun haluaa, sitä ei kukaan voi estää.
Onhan palstallakin ollut välillä juttua, miten avopariskunnasta toinen osapuoli kuollut ja tämä "avoleski" on ollut järkyttynyt, kun joutuu muuttamaan pois + kuolleen perilliset kantaneet ulos pesukonetta myöten kaiken, mikä vaan on ollut menehtyneen omaisuutta.
Itse voisin kuvitella, että ainakin yksi lähisukulainen ahneuksissaan tekisi näin miehelleni, jos kuolisin. Siinä tarpeeksi hyvä syy olla naimisissa.
Elän itse avoliitossa. Jos puolisoni kuolisi ennen minua, ei tulisi mieleenkään jäädä yhteiseen asuntoon asumaan. Ihan perimysasioista riippumatta muuttaisin pienempään ja omaan. Ja totta kai puolisoni perilliset jakaisivat hänen varallisuutensa, ellei hän olisi testamentilla määrännyt toisin.
Minun on helppo ajatella asiaa myös rintaperillisen näkökulmasta. Jos vanhempi kuolee ja hänen lapsensa perii hänen omistamansa asunnon, ja jos leski sitten vetoaa asumisoikeuteensa, onko todella jonkun mielestä oikein, että perillinen ei saa asuntoa hallintaansa ehkä vuosikymmeniin, vaikka joutuu maksamaan siitä perintöveron? Avioliitto aiheuttaa tällaisia kummallisia haittoja, kihlaliitto ei.
Avioliitossa taataan lesken turva.
Ja perillisethän ei välttämättä ole lapsia, vaan kuolleen ahneet sisarukset yms.
Me menimme naimisiin lapsettomina, yhteistä omaisuutta ei ollut paljoa, mutta varmasti sisarukseni olisi tullut rääpimään vaikka tuhkat pesästä jos ei muuta. Asokämppä oli tuolloin, mutta olisihan siitäkin panttihinnasta hyvät osuuden saanut.Taatusti haluan mieluummin, että omaisuuteni menee puolisolleni, kuin kärkkyville korppikotkille, eli sukulaisilleni.
Vainajan sisarusten perimysoikeuden voi syrjäyttää testamentilla. Ei siihen mitään avioliittoa tarvita.
Joo ei se avioliitto sitä asuntoa puolisolle anna vaan testamentti. Edelleen sisaruksesi perivät sinut jos ei lapsia tai vanhemmat kuolleet.
Jos rintaperillisiä tai heidän sijaantuloperillisiään ei ole, avioleski perii.
Sisaret perivät ennen aviomiestä.
Nyt se korkki kiinni 😂
”Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.” PK 3:1.1 §
En ole juovuksissa. Sori olen vain tältä palstalta AINA lukenut että LESKI ei PERI muutakuin testamentilla, kaikkea sitä oppii:)
Hyvä, että tällä kertaa oppii. Muutoin pitää kyllä ihmetellä, että kuka ihme uskoo tällä palstalla kirjoiteltuja asioita yleensäkään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avoliitto, jos asuvat yhdessä, muuten seurustelusuhde. Ei niillä sormuksilla ole merkitystä.
Niin no ne sormukset on avioliittolupaus. Siksi moni ihmettelee ihmisiä jotka ovat ja pysyvät "vain kihloissa".
Miksi heitä pitäisi ihmetellä? Omat vanhempani ovat olleet jo vuosikymmeniä kihloissa eivätkä aio naimisiin. Heidän ”vain” kihloissa -suhteensa on jo kestänyt pitempään kuin monen avioliitto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avoliitto, jos asuvat yhdessä, muuten seurustelusuhde. Ei niillä sormuksilla ole merkitystä.
Niin no ne sormukset on avioliittolupaus. Siksi moni ihmettelee ihmisiä jotka ovat ja pysyvät "vain kihloissa".
Miksi heitä pitäisi ihmetellä? Omat vanhempani ovat olleet jo vuosikymmeniä kihloissa eivätkä aio naimisiin. Heidän ”vain” kihloissa -suhteensa on jo kestänyt pitempään kuin monen avioliitto.
Eli siis heidän kihlasormuksensa nimenomaan eivät ole mikään avioliittolupaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avoliitto, jos asuvat yhdessä, muuten seurustelusuhde. Ei niillä sormuksilla ole merkitystä.
Niin no ne sormukset on avioliittolupaus. Siksi moni ihmettelee ihmisiä jotka ovat ja pysyvät "vain kihloissa".
Miksi heitä pitäisi ihmetellä? Omat vanhempani ovat olleet jo vuosikymmeniä kihloissa eivätkä aio naimisiin. Heidän ”vain” kihloissa -suhteensa on jo kestänyt pitempään kuin monen avioliitto.
Eli siis heidän kihlasormuksensa nimenomaan eivät ole mikään avioliittolupaus.
Ei, se on kihlasormus niinkuin tuo sanoi.
Me ollaan kihloissa:) ei varmaan naimisiin mennä, mutta kihloihin mentiin joskus, tää on hyvä näin. Mun mielestä ei olla erityisen wt, mut jos jollekin me ollaan, niin ok. Kihloissa oltu 19v ja monet on tässä ajassa menneet naimisiin ja monta kertaa:D
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan kihloissa:) ei varmaan naimisiin mennä, mutta kihloihin mentiin joskus, tää on hyvä näin. Mun mielestä ei olla erityisen wt, mut jos jollekin me ollaan, niin ok. Kihloissa oltu 19v ja monet on tässä ajassa menneet naimisiin ja monta kertaa:D
Kihlaliitto on kyllä jotenkin luomumpi ja raikkaampi, kun siinä ei ole elatusvelvollisuuksia tms. hankaluuksia. Eikä vaikuta etuuksiinkaan (ellei asuta yhdessä).
Ketju on lukittu.
Alue: Aihe vapaa
Tätä mä en ymmärrä kuka haluaa lapselleen tälläisen taakan? Lapsi joutuu maksamaan perintöverot mutta ei saa realisoida omaisuuttaan.
Onneksi mun isä ja äiti ovat testamentanneet omaisuutensa toisilleen. Saavat asua ja käyttää omaisuutensa niinkuin haluavat vaikka/ kun toinen kuolee.