Lue keskustelun säännöt.
Keksi termi "kihlaliitolle"!
Tuli tuosta toisesta ketjusta mieleen, millä sanalla voisi mielestänne kutsua parisuhdetilannetta jossa on tehty keskinäinen sopimus suhteen (elinikäisestä?) pysyvyydestä ja ehkä hankittu sormukset merkiksi ilman aikomusta avioliittoon?
Tiedän että jotkut haluaa kutsua sitä kihloissa oloksi, mutta aika moni ei koska sillä sanalla on jo olemassa käytetty, tarkoin määritelty tarkoitus joka ei ole tämä. Joten te jotka ette halua kutsua edellä mainittua kuviota kihlaukseksi/kihlaliitoksi, osallistukaa aivoriiheen uudesta sanasta!
Kommentit (1823)
Jaa, tän keskustelun mukaan minä olen siis ollut "muka-kihloissa" yli kolme vuotta jo :D
Kyllä me (kai) joskus tästä vielä avioonkin mennään, kunhan talous kohenee ja päivä sovitaan. Juuri nyt siihen ei vain ole rahaa, ja pikavipit tms aiheuttaisivat vain vaikeuksia. Kukaan sukulainen ei ole asiasta tivannut, ja ihan sama minulle, mitä ajattelevat.
Miehelleni oli ihan seurakuntapastori sanonut , että (meillä on siis pitkä suhde jo takana ennen "kihlautumistakin") mieheni saa kutsua minua vaimoksi. Vaimo se on kuulemma avovaimokin. Joskaan ei juridisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jaa, tän keskustelun mukaan minä olen siis ollut "muka-kihloissa" yli kolme vuotta jo :D
Kyllä me (kai) joskus tästä vielä avioonkin mennään, kunhan talous kohenee ja päivä sovitaan. Juuri nyt siihen ei vain ole rahaa, ja pikavipit tms aiheuttaisivat vain vaikeuksia. Kukaan sukulainen ei ole asiasta tivannut, ja ihan sama minulle, mitä ajattelevat.
Miehelleni oli ihan seurakuntapastori sanonut , että (meillä on siis pitkä suhde jo takana ennen "kihlautumistakin") mieheni saa kutsua minua vaimoksi. Vaimo se on kuulemma avovaimokin. Joskaan ei juridisesti.
Olette oikeissa kihloissa, aiotte joskus naimisiin. Avovaimo on tosiaan vaimo, ei tarvi papin lupaa siihen että saa vaimoksi sanoa. Tässä oli nimenomaan puhetta niistä jotka ovat kihloissa mutta tietävät etteivät ole menossa naimisiin edes "silloin joskus".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, tän keskustelun mukaan minä olen siis ollut "muka-kihloissa" yli kolme vuotta jo :D
Kyllä me (kai) joskus tästä vielä avioonkin mennään, kunhan talous kohenee ja päivä sovitaan. Juuri nyt siihen ei vain ole rahaa, ja pikavipit tms aiheuttaisivat vain vaikeuksia. Kukaan sukulainen ei ole asiasta tivannut, ja ihan sama minulle, mitä ajattelevat.
Miehelleni oli ihan seurakuntapastori sanonut , että (meillä on siis pitkä suhde jo takana ennen "kihlautumistakin") mieheni saa kutsua minua vaimoksi. Vaimo se on kuulemma avovaimokin. Joskaan ei juridisesti.Olette oikeissa kihloissa, aiotte joskus naimisiin. Avovaimo on tosiaan vaimo, ei tarvi papin lupaa siihen että saa vaimoksi sanoa. Tässä oli nimenomaan puhetta niistä jotka ovat kihloissa mutta tietävät etteivät ole menossa naimisiin edes "silloin joskus".
Tuskin sellaista voi kukaan varmaksi tietää. Sehän tässä on koko ketjun ollut se pointti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän tiedetään naisista, että jos se mies kosisi, niin kyllä nainen olisi heti valmis sopimaan naimisiinmenosta ja olisi jo suurin piirtein menossa alttaria kohti. Tuostahan se monesti on kiinni, että kun mies ei kosi, niin naisen pitää saada lohdutukseksi sormus, jonka merkitystä sitten vääristellään itsen pönkittämistä varten.
Hmmmm.... Mitenkähän mä olen onnistunut "pääsemään' naimisiin "mukakihlauksen" kautta? Eipä tajunnut mies että kun mua kihloihin kysyi, että mä suostuin ihan vaan itsetuntoni pönkittämiseksi. Ja mä kun luulin olevani niin rakastunut sillon 20v sitten.
Et ole suoraan "mukakihloista" päässytkään naimisiin, vaan olette olleet ihan oikeasti kihloissa siitä hetkestä lähtien kun olette sopineet menevänne naimisiin keskenänne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän tiedetään naisista, että jos se mies kosisi, niin kyllä nainen olisi heti valmis sopimaan naimisiinmenosta ja olisi jo suurin piirtein menossa alttaria kohti. Tuostahan se monesti on kiinni, että kun mies ei kosi, niin naisen pitää saada lohdutukseksi sormus, jonka merkitystä sitten vääristellään itsen pönkittämistä varten.
Hmmmm.... Mitenkähän mä olen onnistunut "pääsemään' naimisiin "mukakihlauksen" kautta? Eipä tajunnut mies että kun mua kihloihin kysyi, että mä suostuin ihan vaan itsetuntoni pönkittämiseksi. Ja mä kun luulin olevani niin rakastunut sillon 20v sitten.
Et ole suoraan "mukakihloista" päässytkään naimisiin, vaan olette olleet ihan oikeasti kihloissa siitä hetkestä lähtien kun olette sopineet menevänne naimisiin keskenänne.
Niin paitsi kyllä me itse määritämme kihlauksemme ajankohdan. Kiitos vaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän tiedetään naisista, että jos se mies kosisi, niin kyllä nainen olisi heti valmis sopimaan naimisiinmenosta ja olisi jo suurin piirtein menossa alttaria kohti. Tuostahan se monesti on kiinni, että kun mies ei kosi, niin naisen pitää saada lohdutukseksi sormus, jonka merkitystä sitten vääristellään itsen pönkittämistä varten.
Hmmmm.... Mitenkähän mä olen onnistunut "pääsemään' naimisiin "mukakihlauksen" kautta? Eipä tajunnut mies että kun mua kihloihin kysyi, että mä suostuin ihan vaan itsetuntoni pönkittämiseksi. Ja mä kun luulin olevani niin rakastunut sillon 20v sitten.
Et ole suoraan "mukakihloista" päässytkään naimisiin, vaan olette olleet ihan oikeasti kihloissa siitä hetkestä lähtien kun olette sopineet menevänne naimisiin keskenänne.
Niin paitsi kyllä me itse määritämme kihlauksemme ajankohdan. Kiitos vaan!
Niin päätättekin. Se tapahtuu sillä hetkellä kun sovitte menevänne keskenänne naimisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän tiedetään naisista, että jos se mies kosisi, niin kyllä nainen olisi heti valmis sopimaan naimisiinmenosta ja olisi jo suurin piirtein menossa alttaria kohti. Tuostahan se monesti on kiinni, että kun mies ei kosi, niin naisen pitää saada lohdutukseksi sormus, jonka merkitystä sitten vääristellään itsen pönkittämistä varten.
Hmmmm.... Mitenkähän mä olen onnistunut "pääsemään' naimisiin "mukakihlauksen" kautta? Eipä tajunnut mies että kun mua kihloihin kysyi, että mä suostuin ihan vaan itsetuntoni pönkittämiseksi. Ja mä kun luulin olevani niin rakastunut sillon 20v sitten.
Et ole suoraan "mukakihloista" päässytkään naimisiin, vaan olette olleet ihan oikeasti kihloissa siitä hetkestä lähtien kun olette sopineet menevänne naimisiin keskenänne.
Niin paitsi kyllä me itse määritämme kihlauksemme ajankohdan. Kiitos vaan!
Aivan, sopimalla menevänne naimisiin.. Sen hetken jälkeen olette kihloissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän tiedetään naisista, että jos se mies kosisi, niin kyllä nainen olisi heti valmis sopimaan naimisiinmenosta ja olisi jo suurin piirtein menossa alttaria kohti. Tuostahan se monesti on kiinni, että kun mies ei kosi, niin naisen pitää saada lohdutukseksi sormus, jonka merkitystä sitten vääristellään itsen pönkittämistä varten.
Hmmmm.... Mitenkähän mä olen onnistunut "pääsemään' naimisiin "mukakihlauksen" kautta? Eipä tajunnut mies että kun mua kihloihin kysyi, että mä suostuin ihan vaan itsetuntoni pönkittämiseksi. Ja mä kun luulin olevani niin rakastunut sillon 20v sitten.
Et ole suoraan "mukakihloista" päässytkään naimisiin, vaan olette olleet ihan oikeasti kihloissa siitä hetkestä lähtien kun olette sopineet menevänne naimisiin keskenänne.
Niin paitsi kyllä me itse määritämme kihlauksemme ajankohdan. Kiitos vaan!
Aivan, sopimalla menevänne naimisiin.. Sen hetken jälkeen olette kihloissa.
Ai, olitko meillä vai miten voit tietää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän tiedetään naisista, että jos se mies kosisi, niin kyllä nainen olisi heti valmis sopimaan naimisiinmenosta ja olisi jo suurin piirtein menossa alttaria kohti. Tuostahan se monesti on kiinni, että kun mies ei kosi, niin naisen pitää saada lohdutukseksi sormus, jonka merkitystä sitten vääristellään itsen pönkittämistä varten.
Hmmmm.... Mitenkähän mä olen onnistunut "pääsemään' naimisiin "mukakihlauksen" kautta? Eipä tajunnut mies että kun mua kihloihin kysyi, että mä suostuin ihan vaan itsetuntoni pönkittämiseksi. Ja mä kun luulin olevani niin rakastunut sillon 20v sitten.
Et ole suoraan "mukakihloista" päässytkään naimisiin, vaan olette olleet ihan oikeasti kihloissa siitä hetkestä lähtien kun olette sopineet menevänne naimisiin keskenänne.
Niin paitsi kyllä me itse määritämme kihlauksemme ajankohdan. Kiitos vaan!
Aivan, sopimalla menevänne naimisiin.. Sen hetken jälkeen olette kihloissa.
Ai, olitko meillä vai miten voit tietää?
Kihlauksen ominaisuus on, että se on riippumaton tarkkailijasta. Sitä ei siis tarvitse ulkopuolisen tietää, mutta se astuu voimaan kun pariskunta sopii menevänsä joskus naimisiin. Edes kihlautujien ei tarvitse asiaa tiedostaa (kuten on huomattu). Se on sisäänrakennettuna kihlauksen määritelmään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän tiedetään naisista, että jos se mies kosisi, niin kyllä nainen olisi heti valmis sopimaan naimisiinmenosta ja olisi jo suurin piirtein menossa alttaria kohti. Tuostahan se monesti on kiinni, että kun mies ei kosi, niin naisen pitää saada lohdutukseksi sormus, jonka merkitystä sitten vääristellään itsen pönkittämistä varten.
Hmmmm.... Mitenkähän mä olen onnistunut "pääsemään' naimisiin "mukakihlauksen" kautta? Eipä tajunnut mies että kun mua kihloihin kysyi, että mä suostuin ihan vaan itsetuntoni pönkittämiseksi. Ja mä kun luulin olevani niin rakastunut sillon 20v sitten.
Et ole suoraan "mukakihloista" päässytkään naimisiin, vaan olette olleet ihan oikeasti kihloissa siitä hetkestä lähtien kun olette sopineet menevänne naimisiin keskenänne.
Niin paitsi kyllä me itse määritämme kihlauksemme ajankohdan. Kiitos vaan!
Aivan, sopimalla menevänne naimisiin.. Sen hetken jälkeen olette kihloissa.
Ai, olitko meillä vai miten voit tietää?
Kihlauksen ominaisuus on, että se on riippumaton tarkkailijasta. Sitä ei siis tarvitse ulkopuolisen tietää, mutta se astuu voimaan kun pariskunta sopii menevänsä joskus naimisiin. Edes kihlautujien ei tarvitse asiaa tiedostaa (kuten on huomattu). Se on sisäänrakennettuna kihlauksen määritelmään.
Tällaisia johtopäätöksiä syntyy, kun juridiikan termistöä yritetään soveltaa arkielämään. Vastaavalla tavalla lapseton, yhdessä asuva pariskunta muuttuu ihan tarkkailijoista riippumatta avopuolisoiksi, kun viisi vuotta yhdessäasumista tulee täyteen. Hyvä kuitenkin, että näitä tarkkailijoita on, etteivät ihmiset pääse vahingossa itse päättämään parisuhteistaan ❤️
Meillä oltiin seittämän vuotta yhdessä oltu ja eletty saman katon alla siitä yli 6v eli oltu avoliitossa, sitten käytiin maistraatissa muuttamassa homma viralliseksi eli avioliitoksi, avioliittoa jatkunut nyt jo 7 vuotta enkä ole kokenut jääväni mistään pois kun en ollut kihloissa ollenkaan. Säästypähän nekin rahat parempaan yhteen sormukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä oltiin seittämän vuotta yhdessä oltu ja eletty saman katon alla siitä yli 6v eli oltu avoliitossa, sitten käytiin maistraatissa muuttamassa homma viralliseksi eli avioliitoksi, avioliittoa jatkunut nyt jo 7 vuotta enkä ole kokenut jääväni mistään pois kun en ollut kihloissa ollenkaan. Säästypähän nekin rahat parempaan yhteen sormukseen.
Ette siis lainkaan päättäneet yhdessä mennä maistraattiin?
Alkuperäiseen kysymykseen. Tälläistä suhdetta on iät kaiket kutsuttu susipariksi. Pariskunta, joka haluaa olla yhdessä, mutta ei halua mitenkään sitä virallistaa. Minusta se on myös kaunis sana.
Jos halutaan liitto virallistaa, niin sitten mennään kihloihin ja naimisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alkuperäiseen kysymykseen. Tälläistä suhdetta on iät kaiket kutsuttu susipariksi. Pariskunta, joka haluaa olla yhdessä, mutta ei halua mitenkään sitä virallistaa. Minusta se on myös kaunis sana.
Jos halutaan liitto virallistaa, niin sitten mennään kihloihin ja naimisiin.
En usko kovinkaan monen parin haluavan määritellä itseään susipariksi. Ja tästähän tässä keskustelussa lopulta on kyse: oikeudesta itse määritellä keskinäinen suhteensa ilman, että pitäisi noudattaa lakikielen tai kirkon määritelmiä.
Vierailija kirjoitti:
Alkuperäiseen kysymykseen. Tälläistä suhdetta on iät kaiket kutsuttu susipariksi. Pariskunta, joka haluaa olla yhdessä, mutta ei halua mitenkään sitä virallistaa. Minusta se on myös kaunis sana.
Jos halutaan liitto virallistaa, niin sitten mennään kihloihin ja naimisiin.
Susipari on ollut ainoastaan ja vain pari joka asuu yhdessä avoliitossa. Siksi ei sovi tähän ihan niineen. Ja susiparikin voi olla kihloissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkuperäiseen kysymykseen. Tälläistä suhdetta on iät kaiket kutsuttu susipariksi. Pariskunta, joka haluaa olla yhdessä, mutta ei halua mitenkään sitä virallistaa. Minusta se on myös kaunis sana.
Jos halutaan liitto virallistaa, niin sitten mennään kihloihin ja naimisiin.
En usko kovinkaan monen parin haluavan määritellä itseään susipariksi. Ja tästähän tässä keskustelussa lopulta on kyse: oikeudesta itse määritellä keskinäinen suhteensa ilman, että pitäisi noudattaa lakikielen tai kirkon määritelmiä.
Minä elän avoliitossa. Minulla kun on täällä kotona akvaariokala! Minulla on oikeus! Lakiteksteistä ja muiden käyttämistä termeistä viis! Hurraa!
Sun kalalla lienee ihmisoikeudet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkuperäiseen kysymykseen. Tälläistä suhdetta on iät kaiket kutsuttu susipariksi. Pariskunta, joka haluaa olla yhdessä, mutta ei halua mitenkään sitä virallistaa. Minusta se on myös kaunis sana.
Jos halutaan liitto virallistaa, niin sitten mennään kihloihin ja naimisiin.
En usko kovinkaan monen parin haluavan määritellä itseään susipariksi. Ja tästähän tässä keskustelussa lopulta on kyse: oikeudesta itse määritellä keskinäinen suhteensa ilman, että pitäisi noudattaa lakikielen tai kirkon määritelmiä.
Tai av-mamman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkuperäiseen kysymykseen. Tälläistä suhdetta on iät kaiket kutsuttu susipariksi. Pariskunta, joka haluaa olla yhdessä, mutta ei halua mitenkään sitä virallistaa. Minusta se on myös kaunis sana.
Jos halutaan liitto virallistaa, niin sitten mennään kihloihin ja naimisiin.
En usko kovinkaan monen parin haluavan määritellä itseään susipariksi. Ja tästähän tässä keskustelussa lopulta on kyse: oikeudesta itse määritellä keskinäinen suhteensa ilman, että pitäisi noudattaa lakikielen tai kirkon määritelmiä.
Minä elän avoliitossa. Minulla kun on täällä kotona akvaariokala! Minulla on oikeus! Lakiteksteistä ja muiden käyttämistä termeistä viis! Hurraa!
Sun kalalla lienee ihmisoikeudet?
Mihin hän sellaisia tarvitsee? Saan itse määritellä asiani ja suhdestatukseni. Yhdeltä av-mammalta opin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkuperäiseen kysymykseen. Tälläistä suhdetta on iät kaiket kutsuttu susipariksi. Pariskunta, joka haluaa olla yhdessä, mutta ei halua mitenkään sitä virallistaa. Minusta se on myös kaunis sana.
Jos halutaan liitto virallistaa, niin sitten mennään kihloihin ja naimisiin.
En usko kovinkaan monen parin haluavan määritellä itseään susipariksi. Ja tästähän tässä keskustelussa lopulta on kyse: oikeudesta itse määritellä keskinäinen suhteensa ilman, että pitäisi noudattaa lakikielen tai kirkon määritelmiä.
Minä elän avoliitossa. Minulla kun on täällä kotona akvaariokala! Minulla on oikeus! Lakiteksteistä ja muiden käyttämistä termeistä viis! Hurraa!
Sun kalalla lienee ihmisoikeudet?
Mihin hän sellaisia tarvitsee? Saan itse määritellä asiani ja suhdestatukseni. Yhdeltä av-mammalta opin.
Mutta sun kalasi lienee toista mieltä asiasta? Kahden kauppa katsos.
Ketju on lukittu.
Tämä ehkä tulee sinulle järkytyksenä, mutta läheskään kaikki naiset eivät tunne minkäänlaista romanttista tai seksuaalista kiinnostusta miehiä kohtaan.