Keksi termi "kihlaliitolle"!

Kohlaus.

Vierailija kirjoitti:

Minun puolestani voin lopettaa argumentoinnin osaltani tähän. Tulin keskusteluun sillä ajatuksella, että ehkä on mahdollista löytää termi, jolla kaikki tietäisivät että ollaan sitoutuneessa parisuhteessa.

Tässä keskustelussa olen vakuuttunut, että iso osa ihmisiä ei ymmärrä tässä mitään vaihtoehtoja tai vivahde-eroja. Heidän rajoittuneessa maailmassaan on vain heidän ymmärtämiä avioliittoja, avoliittoja ja kihlauksia, ja muut ovat vain olevinaan sitoutuneita.

Otanpa sitten onkeeni ja käytän termiä jonka jopa tällaiset ihmiset ymmärtävät, ja pyydän miesystävääni menemään kanssani kihloihin. Kysyjille hymyilemme, että ei, hääpäivää ei ole sovittu. He voivat rauhassa kysyä sitä seuraavat kaksikymmentä vuotta, tai mitä nyt elinpäiviä onkaan jäljellä.

Muiden oikeutusta minä en siihen tarvitse. Jos joku ajattelee termiä mukakihlaus, niin tuskin rohkenee sitä minulle sanoa. En usko että kenellekään tulee mieleen termi teini meidän suhteen.

Kiitos, tämä oli hyvä keskustelu ja sai minut ajattelemaan ihan eri tavalla. Olenkin nyt sitä mieltä, että ihan turha etsiä uutta termiä, vanha on ihan toimiva, ja me voimme hyvin käyttää sitä parhaaksi katsomallamme tavalla. Kukaan ei pysty sitä kyseenalaistamaan.

Paljon onnea sitten, jos hän suostuu niin menette tilaan jossa olette lupautuneet avioliittoon ja samalla kieltäytyneet siitä :D Ihan sama minulle, mutta kyllähän se hymyilyttää. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaikki viisaat kirjoitukset avioliitosta ja kihlauksesta ja avioliiton virallisesta määritelmästä poistetaan ja tuon pellekihlautujan järjettömät pellekirjoitukset vaan saavat olla täällä. Kyllä on pellekihlautujiin kolahtanut ja pahasti. Varmaan vääntävät itkua ruudun takana, koska he eivät kestä järkipuhetta.

Jospa kokeilisit asiallista argumentointia sen sijaan, että pilkkaat, nimittelet ja vähättelet ihmisiä ja heidän suhteitaan. Käy lukemassa palstan säännöt, ja opettele sietämään muita ihmisiä. Keskustelun on tarkoitus olla kivaa, ok?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaikki viisaat kirjoitukset avioliitosta ja kihlauksesta ja avioliiton virallisesta määritelmästä poistetaan ja tuon pellekihlautujan järjettömät pellekirjoitukset vaan saavat olla täällä. Kyllä on pellekihlautujiin kolahtanut ja pahasti. Varmaan vääntävät itkua ruudun takana, koska he eivät kestä järkipuhetta.

Jospa kokeilisit asiallista argumentointia sen sijaan, että pilkkaat, nimittelet ja vähättelet ihmisiä ja heidän suhteitaan. Käy lukemassa palstan säännöt, ja opettele sietämään muita ihmisiä. Keskustelun on tarkoitus olla kivaa, ok?

Kummallista, että nuo kihlaliittoaktivistin jopa lapsen tasolle menevät naurettavat inttämiset, joissa yleisesti määritellyt ja yhteisesti yhteiskunnassa ymmärretyt määritelmät ja käsitteet heittävät härän pyllyä ja kääntyvät päälaelleen, saavat olla täällä. Ei uskoisi, että tämä on aikuisten keskustelupalsta.

Hei sinä, joka kirjoittelet siitä, että viestejäsi poistetaan. Luulen, että pienellä retoriikan säätämisellä saat ne pysymään palstalla. Tässä ehdotukseni.

Keskustele asioista, älä ihmisistä. Kihlautumisesta löytyy eri näkökulmista (sosiologia, antropologia, teologia ym.) kirjoitettua tietoa. Etsi ja vertaile sitä, ja tee siitä uusia, perusteltuja johtopäätöksiä. Kihlautuminen on merkinnyt eri asioita eri aikakausina ja eri kulttuureissa, joten aineistoa on paljon. Muista kuitenkin tämän keskustelun aihe: uuden sanan löytäminen kihlaliitolle. Jos olet vaikkapa sitä mieltä, että kihlaliitolle ei lainkaan tarvita sanaa, kannattaa ehkä mieluummin aloittaa uusi keskustelu.

Tai jos mieluummin keskustelet henkilökohtaisemmalla tasolla, kerro omista tunteistasi sen sijaan, että yrität kuvailla muiden ihmisten mielenmaisemaa. Jokainen voi kertoa omista fiiliksistään, mutta toisen ihmisen analysointi on aika mahdotonta ja turhaa. Se menee helposti leimaamiseksi ja haukkumiseksi, ja kas, taas on vaivalla kirjoitettu viesti poistettu.

Oikeastaan laajentaisin samaa ajatusta jopa niin, että toisten ihmisten parisuhteitakaan ei ole mielekästä määritellä heidän puolestaan. Maailmassa on oletettavasti paljon ihmisiä, jotka omasta mielestään, ja ehkä yhteiskuntansakin silmin, ovat kihloissa, vaikka eivät ole aikeissa solmia suomalaistyyppistä avioliittoa. Voi olla, että sinä et tunne ketään sellaista ihmistä, mutta ethän sen perusteella väitä, että heitä ei ole olemassa?

Ehkä ihmiselämän monimuotoisuus on sinusta hassua, mutta ihmisiä ei silti tarvitse pilkata. Täällä on heitetty esimerkkejä tyyliin ”ei ihminenkään voi päättää olla kala”; jos minä kuitenkin törmäisin ihmiseen, joka katsoisi olevansa kala, niin varmaankin siitä voitaisiin keskustella ihan asiallisesti sen sijaan, että ryhtyisin häntä pilkkaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän niinkuin lukiota käymätön wannabeylioppilas ostaisi kaupasta ylioppilaslakin ja päähän sen laitettuaan inttäisi olevansa ylioppilas ja vaatisi, että kyllä ihmisten pitää ajatella hänen olevan ylioppilas. Vähän sama juttu sellaisella wannabemorsian-teinikihlautujalla, että jos hänen miehensä ei halua naimisiin, niin hän vaatii ihmisiä silti ajattelemaan, että kyllä he silti ovat enemmän kuin pelkässä parisuhteessa ja hän on lähes-morsian.

Eli jos sun mies ei halua mennä sun kanssa naimisiin, niin kenenkään mies ei halua.

Kummasti on ylioppilas- ja teekkarilakkienkin rinnalla alkanut olla kaikenlaisia ammattilakkeja. Eivät he ole sen enempää wannabe. Maailma muuttuu.

Rva C

Noiden lakkien kanssa ollaankin oltu fiksuja ja ne lakit on suunniteltu ERILAISIKSI kuin yo-lakki on. Ollaan ylpeästi sitä mitä oikeasti ollaan, ei olla ryhdytty leikkimään ylioppilaita.

Haluaisin nähdä miten esimerkiksi katsojana erotat oululaisen teekkarin tamperelaisesta, tai ekonomisormuksen insinöörisormuksesta. Tai lasket tupsusta nyörit, tietääksesi onko joku teekkari nyt pannut päähänsä väärän vuosikurssin lakin.

Ei kihlaukseen ole yhtä tiettyä sormusta, ja nimetön ei ole varattu vain naimisiin menijöille.

Tarkoitus ei edes ole että katsoja määrittelee mistä on kyse. Hänelle viestitään lakilla ylipäätään tutkinnosta, sormuksella ammattikunnasta tai sitoutuneesta parisuhteesta, riippuen sormesta. Katsojan asia ei ole vaatia todisteita tai tivata saada tutkia, ja hän voi kohteliaasti kysyä, jolloin hänelle kerrotaan tai ei.

Nuo tunnukset on tehty siksi, jotta voidaan ylpeästi kertoa keitä ollaan. Ei niitä ole pakko kantaa tietenkään. Pitäisin aika hupsuna ihmistä, jolla olisi vaikka yo-lakki päässä ja väittäisi lakin olevan merkonomilakki. Tai ihmistä joka väittäisi olevansa ylioppilas, koska hänellä on yo-lakki (mutta ei oikeasti tutkintoa).

Mutta voi olla yo käymättä lukioo.

Miten kävisi, jos tämä yhteiskunta pyörisi sen mukaan, miten kuka milloinkin haluaa määritellä yleisesti jo määritellyt ja yhteisesti jo ymmärretyt asiat. Jos opettajat voisivat itse määrittää opetusmaateriaalin ihan päinvastaiseksi kuin se on ja opettaa mitä tahansa päähän sattuu pälkähtämään, vaikka ihan mitä tahansa mielikuvitusjuttuja, ja väittäisi oppilailleen sen olevan totta. Jos ihmiset voisivat määritellä itse lait ja säännöt oman mielen mukaan. Jos sanakirjat olisivat tarpeettomia, kun ihmiset keksisivät jatkuvasti uusia sanoja omasta päästään, eivätkä ihmiset siksi ymmärtäisi toisiaan. Jos psykiatrit ym. lääkärit voisivat määrittää potilaalle diagnoosin ihan oman mielensä mukaan, keksiä vaikka omasta päästään uuden diagnoosisanan. Vallitsisi siis samanlainen mielivaltainen asioiden ja todellisuuden uudelleen määrittämisen kaaos ja vääristely kuin tällä palstalla.

Vierailija kirjoitti:

Miten kävisi, jos tämä yhteiskunta pyörisi sen mukaan, miten kuka milloinkin haluaa määritellä yleisesti jo määritellyt ja yhteisesti jo ymmärretyt asiat. Jos opettajat voisivat itse määrittää opetusmaateriaalin ihan päinvastaiseksi kuin se on ja opettaa mitä tahansa päähän sattuu pälkähtämään, vaikka ihan mitä tahansa mielikuvitusjuttuja, ja väittäisi oppilailleen sen olevan totta. Jos ihmiset voisivat määritellä itse lait ja säännöt oman mielen mukaan. Jos sanakirjat olisivat tarpeettomia, kun ihmiset keksisivät jatkuvasti uusia sanoja omasta päästään, eivätkä ihmiset siksi ymmärtäisi toisiaan. Jos psykiatrit ym. lääkärit voisivat määrittää potilaalle diagnoosin ihan oman mielensä mukaan, keksiä vaikka omasta päästään uuden diagnoosisanan. Vallitsisi siis samanlainen mielivaltainen asioiden ja todellisuuden uudelleen määrittämisen kaaos ja vääristely kuin tällä palstalla.

No miten on käynyt? Tiedän vuosikymmeniä kihloissa olleita pareja, jotka ei koskaan mene naimisiin. Mitä yhteiskunnalle on tämä johdosta tapahtunut? Ainoa minkä tiedän, on se että parin av-mamman takamus tällä hetkellä kirvelee. Yhteiskuntaa se ei hetkauta mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten kävisi, jos tämä yhteiskunta pyörisi sen mukaan, miten kuka milloinkin haluaa määritellä yleisesti jo määritellyt ja yhteisesti jo ymmärretyt asiat. Jos opettajat voisivat itse määrittää opetusmaateriaalin ihan päinvastaiseksi kuin se on ja opettaa mitä tahansa päähän sattuu pälkähtämään, vaikka ihan mitä tahansa mielikuvitusjuttuja, ja väittäisi oppilailleen sen olevan totta. Jos ihmiset voisivat määritellä itse lait ja säännöt oman mielen mukaan. Jos sanakirjat olisivat tarpeettomia, kun ihmiset keksisivät jatkuvasti uusia sanoja omasta päästään, eivätkä ihmiset siksi ymmärtäisi toisiaan. Jos psykiatrit ym. lääkärit voisivat määrittää potilaalle diagnoosin ihan oman mielensä mukaan, keksiä vaikka omasta päästään uuden diagnoosisanan. Vallitsisi siis samanlainen mielivaltainen asioiden ja todellisuuden uudelleen määrittämisen kaaos ja vääristely kuin tällä palstalla.

No miten on käynyt? Tiedän vuosikymmeniä kihloissa olleita pareja, jotka ei koskaan mene naimisiin. Mitä yhteiskunnalle on tämä johdosta tapahtunut? Ainoa minkä tiedän, on se että parin av-mamman takamus tällä hetkellä kirvelee. Yhteiskuntaa se ei hetkauta mitenkään.

No eiväthän he sitten ole olleet kihloissa, vaikka vuosikymmeniä on ollut sormus sormessa, paitsi omasta mielestään ja sinun mielestäsi. Heidän ja sinun mielestäsi siis sinkkukin voisi ostaa kihlasormuksen ja laittaa sen nimettömäänsä ja olla vaikka vuosikymmeniä kihloissa.

Vierailija kirjoitti:

Miten kävisi, jos tämä yhteiskunta pyörisi sen mukaan, miten kuka milloinkin haluaa määritellä yleisesti jo määritellyt ja yhteisesti jo ymmärretyt asiat. Jos opettajat voisivat itse määrittää opetusmaateriaalin ihan päinvastaiseksi kuin se on ja opettaa mitä tahansa päähän sattuu pälkähtämään, vaikka ihan mitä tahansa mielikuvitusjuttuja, ja väittäisi oppilailleen sen olevan totta. Jos ihmiset voisivat määritellä itse lait ja säännöt oman mielen mukaan. Jos sanakirjat olisivat tarpeettomia, kun ihmiset keksisivät jatkuvasti uusia sanoja omasta päästään, eivätkä ihmiset siksi ymmärtäisi toisiaan. Jos psykiatrit ym. lääkärit voisivat määrittää potilaalle diagnoosin ihan oman mielensä mukaan, keksiä vaikka omasta päästään uuden diagnoosisanan. Vallitsisi siis samanlainen mielivaltainen asioiden ja todellisuuden uudelleen määrittämisen kaaos ja vääristely kuin tällä palstalla.

Niin, mitä jos yhteiskunta muuttuisi koko ajan? Asiat eivät olisi vuosi toisensa jälkeen aivan entisellään, vaan esimerkiksi sukupuolisuuden, avioliiton ja kihlauksen käsitteet muuttuisivat? Mitä, jos ihmiset olisivat yhä enemmän tekemisissä toistensa kanssa kansallisvaltioiden rajojen ylikin niin, että esimerkiksi nimilainsäädäntöä jouduttaisiin päivittämään ja perhe-elämää säätävien kansallisten lakien loppuun kirjoittamaan pitkät pätkät kansainvälisen yksityisoikeuden piiriin kuuluvia säännöksiä? Ja ne psykiatriset diagnoosit, kyllä. Mitä, jos tautiluokituksesta poistettaisiin esimerkiksi seksuaalisia suuntautumisia ja lisättäisiin ihan uusia, vasta löydettyjä sairauksia? Mitä, jos sanakirjatkin toimisivat niin, että niissä retrospektiivisesti kuvattaisiin sitä kieltä, mitä ihmiset tosiasiallisesti käyttävät? Sanakirjoihin lisättäisiin tavallisten ihmisten käyttämiä sanoja, vaikka ne eivät olisi minkään komitean keksimiä? Ja kouluissa opetuskin olisi erilaista kuin sinun lapsuudessasi. Olisi se ihmeellinen maailma :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten kävisi, jos tämä yhteiskunta pyörisi sen mukaan, miten kuka milloinkin haluaa määritellä yleisesti jo määritellyt ja yhteisesti jo ymmärretyt asiat. Jos opettajat voisivat itse määrittää opetusmaateriaalin ihan päinvastaiseksi kuin se on ja opettaa mitä tahansa päähän sattuu pälkähtämään, vaikka ihan mitä tahansa mielikuvitusjuttuja, ja väittäisi oppilailleen sen olevan totta. Jos ihmiset voisivat määritellä itse lait ja säännöt oman mielen mukaan. Jos sanakirjat olisivat tarpeettomia, kun ihmiset keksisivät jatkuvasti uusia sanoja omasta päästään, eivätkä ihmiset siksi ymmärtäisi toisiaan. Jos psykiatrit ym. lääkärit voisivat määrittää potilaalle diagnoosin ihan oman mielensä mukaan, keksiä vaikka omasta päästään uuden diagnoosisanan. Vallitsisi siis samanlainen mielivaltainen asioiden ja todellisuuden uudelleen määrittämisen kaaos ja vääristely kuin tällä palstalla.

No miten on käynyt? Tiedän vuosikymmeniä kihloissa olleita pareja, jotka ei koskaan mene naimisiin. Mitä yhteiskunnalle on tämä johdosta tapahtunut? Ainoa minkä tiedän, on se että parin av-mamman takamus tällä hetkellä kirvelee. Yhteiskuntaa se ei hetkauta mitenkään.

No eiväthän he sitten ole olleet kihloissa, vaikka vuosikymmeniä on ollut sormus sormessa, paitsi omasta mielestään ja sinun mielestäsi. Heidän ja sinun mielestäsi siis sinkkukin voisi ostaa kihlasormuksen ja laittaa sen nimettömäänsä ja olla vaikka vuosikymmeniä kihloissa.

No sittenhän sä voit tyytyväisenä poistua koko keskustelusta. Perseen kirvelykin lienee loppunut.

Vierailija kirjoitti:

Miten kävisi, jos tämä yhteiskunta pyörisi sen mukaan, miten kuka milloinkin haluaa määritellä yleisesti jo määritellyt ja yhteisesti jo ymmärretyt asiat. Jos opettajat voisivat itse määrittää opetusmaateriaalin ihan päinvastaiseksi kuin se on ja opettaa mitä tahansa päähän sattuu pälkähtämään, vaikka ihan mitä tahansa mielikuvitusjuttuja, ja väittäisi oppilailleen sen olevan totta. Jos ihmiset voisivat määritellä itse lait ja säännöt oman mielen mukaan. Jos sanakirjat olisivat tarpeettomia, kun ihmiset keksisivät jatkuvasti uusia sanoja omasta päästään, eivätkä ihmiset siksi ymmärtäisi toisiaan. Jos psykiatrit ym. lääkärit voisivat määrittää potilaalle diagnoosin ihan oman mielensä mukaan, keksiä vaikka omasta päästään uuden diagnoosisanan. Vallitsisi siis samanlainen mielivaltainen asioiden ja todellisuuden uudelleen määrittämisen kaaos ja vääristely kuin tällä palstalla.

Onhan tämä maailma aika kaoottinen joo. Koeta kestää ♥️

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän niinkuin lukiota käymätön wannabeylioppilas ostaisi kaupasta ylioppilaslakin ja päähän sen laitettuaan inttäisi olevansa ylioppilas ja vaatisi, että kyllä ihmisten pitää ajatella hänen olevan ylioppilas. Vähän sama juttu sellaisella wannabemorsian-teinikihlautujalla, että jos hänen miehensä ei halua naimisiin, niin hän vaatii ihmisiä silti ajattelemaan, että kyllä he silti ovat enemmän kuin pelkässä parisuhteessa ja hän on lähes-morsian.

Eli jos sun mies ei halua mennä sun kanssa naimisiin, niin kenenkään mies ei halua.

Kummasti on ylioppilas- ja teekkarilakkienkin rinnalla alkanut olla kaikenlaisia ammattilakkeja. Eivät he ole sen enempää wannabe. Maailma muuttuu.

Rva C

Noiden lakkien kanssa ollaankin oltu fiksuja ja ne lakit on suunniteltu ERILAISIKSI kuin yo-lakki on. Ollaan ylpeästi sitä mitä oikeasti ollaan, ei olla ryhdytty leikkimään ylioppilaita.

Haluaisin nähdä miten esimerkiksi katsojana erotat oululaisen teekkarin tamperelaisesta, tai ekonomisormuksen insinöörisormuksesta. Tai lasket tupsusta nyörit, tietääksesi onko joku teekkari nyt pannut päähänsä väärän vuosikurssin lakin.

Ei kihlaukseen ole yhtä tiettyä sormusta, ja nimetön ei ole varattu vain naimisiin menijöille.

Tarkoitus ei edes ole että katsoja määrittelee mistä on kyse. Hänelle viestitään lakilla ylipäätään tutkinnosta, sormuksella ammattikunnasta tai sitoutuneesta parisuhteesta, riippuen sormesta. Katsojan asia ei ole vaatia todisteita tai tivata saada tutkia, ja hän voi kohteliaasti kysyä, jolloin hänelle kerrotaan tai ei.

Nuo tunnukset on tehty siksi, jotta voidaan ylpeästi kertoa keitä ollaan. Ei niitä ole pakko kantaa tietenkään. Pitäisin aika hupsuna ihmistä, jolla olisi vaikka yo-lakki päässä ja väittäisi lakin olevan merkonomilakki. Tai ihmistä joka väittäisi olevansa ylioppilas, koska hänellä on yo-lakki (mutta ei oikeasti tutkintoa).

Mutta voi olla yo käymättä lukioo.

Kyllä! Minustakin tuli ihan yön yli yhteiskuntatieteiden ylioppilas, kun amispohjalta pääsin yliopistoon. Voidaanko nyt käydä 800 viestin verran vääntöä siitä, olinko oikeasti ylioppilas vai en? Ps. olen myös ollut kihloissa ilman naimisiinmenoaikeita. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten kävisi, jos tämä yhteiskunta pyörisi sen mukaan, miten kuka milloinkin haluaa määritellä yleisesti jo määritellyt ja yhteisesti jo ymmärretyt asiat. Jos opettajat voisivat itse määrittää opetusmaateriaalin ihan päinvastaiseksi kuin se on ja opettaa mitä tahansa päähän sattuu pälkähtämään, vaikka ihan mitä tahansa mielikuvitusjuttuja, ja väittäisi oppilailleen sen olevan totta. Jos ihmiset voisivat määritellä itse lait ja säännöt oman mielen mukaan. Jos sanakirjat olisivat tarpeettomia, kun ihmiset keksisivät jatkuvasti uusia sanoja omasta päästään, eivätkä ihmiset siksi ymmärtäisi toisiaan. Jos psykiatrit ym. lääkärit voisivat määrittää potilaalle diagnoosin ihan oman mielensä mukaan, keksiä vaikka omasta päästään uuden diagnoosisanan. Vallitsisi siis samanlainen mielivaltainen asioiden ja todellisuuden uudelleen määrittämisen kaaos ja vääristely kuin tällä palstalla.

Niin, mitä jos yhteiskunta muuttuisi koko ajan? Asiat eivät olisi vuosi toisensa jälkeen aivan entisellään, vaan esimerkiksi sukupuolisuuden, avioliiton ja kihlauksen käsitteet muuttuisivat? Mitä, jos ihmiset olisivat yhä enemmän tekemisissä toistensa kanssa kansallisvaltioiden rajojen ylikin niin, että esimerkiksi nimilainsäädäntöä jouduttaisiin päivittämään ja perhe-elämää säätävien kansallisten lakien loppuun kirjoittamaan pitkät pätkät kansainvälisen yksityisoikeuden piiriin kuuluvia säännöksiä? Ja ne psykiatriset diagnoosit, kyllä. Mitä, jos tautiluokituksesta poistettaisiin esimerkiksi seksuaalisia suuntautumisia ja lisättäisiin ihan uusia, vasta löydettyjä sairauksia? Mitä, jos sanakirjatkin toimisivat niin, että niissä retrospektiivisesti kuvattaisiin sitä kieltä, mitä ihmiset tosiasiallisesti käyttävät? Sanakirjoihin lisättäisiin tavallisten ihmisten käyttämiä sanoja, vaikka ne eivät olisi minkään komitean keksimiä? Ja kouluissa opetuskin olisi erilaista kuin sinun lapsuudessasi. Olisi se ihmeellinen maailma :)

Tietyissä rajoissa ja tietyssä määrin uudistuksia voikin tapahtua, mutta muutamien ihmisten oikkujen mukaan ihmiskunta ei rupea muuttamaan jo toimivia ja olemassa olevia määrittelyjä ja totuuksia. Tietyillä asioilla on jo tietyt määritelmät ja jos ne ovat jo toimivia ja ihmisten yleisesti käyttämiä, niitä ei ole tarpeen muuttaa muutaman ihmisen väitteiden mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten kävisi, jos tämä yhteiskunta pyörisi sen mukaan, miten kuka milloinkin haluaa määritellä yleisesti jo määritellyt ja yhteisesti jo ymmärretyt asiat. Jos opettajat voisivat itse määrittää opetusmaateriaalin ihan päinvastaiseksi kuin se on ja opettaa mitä tahansa päähän sattuu pälkähtämään, vaikka ihan mitä tahansa mielikuvitusjuttuja, ja väittäisi oppilailleen sen olevan totta. Jos ihmiset voisivat määritellä itse lait ja säännöt oman mielen mukaan. Jos sanakirjat olisivat tarpeettomia, kun ihmiset keksisivät jatkuvasti uusia sanoja omasta päästään, eivätkä ihmiset siksi ymmärtäisi toisiaan. Jos psykiatrit ym. lääkärit voisivat määrittää potilaalle diagnoosin ihan oman mielensä mukaan, keksiä vaikka omasta päästään uuden diagnoosisanan. Vallitsisi siis samanlainen mielivaltainen asioiden ja todellisuuden uudelleen määrittämisen kaaos ja vääristely kuin tällä palstalla.

Niin, mitä jos yhteiskunta muuttuisi koko ajan? Asiat eivät olisi vuosi toisensa jälkeen aivan entisellään, vaan esimerkiksi sukupuolisuuden, avioliiton ja kihlauksen käsitteet muuttuisivat? Mitä, jos ihmiset olisivat yhä enemmän tekemisissä toistensa kanssa kansallisvaltioiden rajojen ylikin niin, että esimerkiksi nimilainsäädäntöä jouduttaisiin päivittämään ja perhe-elämää säätävien kansallisten lakien loppuun kirjoittamaan pitkät pätkät kansainvälisen yksityisoikeuden piiriin kuuluvia säännöksiä? Ja ne psykiatriset diagnoosit, kyllä. Mitä, jos tautiluokituksesta poistettaisiin esimerkiksi seksuaalisia suuntautumisia ja lisättäisiin ihan uusia, vasta löydettyjä sairauksia? Mitä, jos sanakirjatkin toimisivat niin, että niissä retrospektiivisesti kuvattaisiin sitä kieltä, mitä ihmiset tosiasiallisesti käyttävät? Sanakirjoihin lisättäisiin tavallisten ihmisten käyttämiä sanoja, vaikka ne eivät olisi minkään komitean keksimiä? Ja kouluissa opetuskin olisi erilaista kuin sinun lapsuudessasi. Olisi se ihmeellinen maailma :)

Tietyissä rajoissa ja tietyssä määrin uudistuksia voikin tapahtua, mutta muutamien ihmisten oikkujen mukaan ihmiskunta ei rupea muuttamaan jo toimivia ja olemassa olevia määrittelyjä ja totuuksia. Tietyillä asioilla on jo tietyt määritelmät ja jos ne ovat jo toimivia ja ihmisten yleisesti käyttämiä, niitä ei ole tarpeen muuttaa muutaman ihmisen väitteiden mukaan.

Mutta kihlaliittohan on uudissana. Sillä ei ole aikaisempaa merkitystä, jota voisi muuttaa, eli mitään uhkaakaan ei pitäisi olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten kävisi, jos tämä yhteiskunta pyörisi sen mukaan, miten kuka milloinkin haluaa määritellä yleisesti jo määritellyt ja yhteisesti jo ymmärretyt asiat. Jos opettajat voisivat itse määrittää opetusmaateriaalin ihan päinvastaiseksi kuin se on ja opettaa mitä tahansa päähän sattuu pälkähtämään, vaikka ihan mitä tahansa mielikuvitusjuttuja, ja väittäisi oppilailleen sen olevan totta. Jos ihmiset voisivat määritellä itse lait ja säännöt oman mielen mukaan. Jos sanakirjat olisivat tarpeettomia, kun ihmiset keksisivät jatkuvasti uusia sanoja omasta päästään, eivätkä ihmiset siksi ymmärtäisi toisiaan. Jos psykiatrit ym. lääkärit voisivat määrittää potilaalle diagnoosin ihan oman mielensä mukaan, keksiä vaikka omasta päästään uuden diagnoosisanan. Vallitsisi siis samanlainen mielivaltainen asioiden ja todellisuuden uudelleen määrittämisen kaaos ja vääristely kuin tällä palstalla.

Niin, mitä jos yhteiskunta muuttuisi koko ajan? Asiat eivät olisi vuosi toisensa jälkeen aivan entisellään, vaan esimerkiksi sukupuolisuuden, avioliiton ja kihlauksen käsitteet muuttuisivat? Mitä, jos ihmiset olisivat yhä enemmän tekemisissä toistensa kanssa kansallisvaltioiden rajojen ylikin niin, että esimerkiksi nimilainsäädäntöä jouduttaisiin päivittämään ja perhe-elämää säätävien kansallisten lakien loppuun kirjoittamaan pitkät pätkät kansainvälisen yksityisoikeuden piiriin kuuluvia säännöksiä? Ja ne psykiatriset diagnoosit, kyllä. Mitä, jos tautiluokituksesta poistettaisiin esimerkiksi seksuaalisia suuntautumisia ja lisättäisiin ihan uusia, vasta löydettyjä sairauksia? Mitä, jos sanakirjatkin toimisivat niin, että niissä retrospektiivisesti kuvattaisiin sitä kieltä, mitä ihmiset tosiasiallisesti käyttävät? Sanakirjoihin lisättäisiin tavallisten ihmisten käyttämiä sanoja, vaikka ne eivät olisi minkään komitean keksimiä? Ja kouluissa opetuskin olisi erilaista kuin sinun lapsuudessasi. Olisi se ihmeellinen maailma :)

Tietyissä rajoissa ja tietyssä määrin uudistuksia voikin tapahtua, mutta muutamien ihmisten oikkujen mukaan ihmiskunta ei rupea muuttamaan jo toimivia ja olemassa olevia määrittelyjä ja totuuksia. Tietyillä asioilla on jo tietyt määritelmät ja jos ne ovat jo toimivia ja ihmisten yleisesti käyttämiä, niitä ei ole tarpeen muuttaa muutaman ihmisen väitteiden mukaan.

Miksi meillä on kymmenien sivujen ketju muutamien ihmisten oikkujen takia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten kävisi, jos tämä yhteiskunta pyörisi sen mukaan, miten kuka milloinkin haluaa määritellä yleisesti jo määritellyt ja yhteisesti jo ymmärretyt asiat. Jos opettajat voisivat itse määrittää opetusmaateriaalin ihan päinvastaiseksi kuin se on ja opettaa mitä tahansa päähän sattuu pälkähtämään, vaikka ihan mitä tahansa mielikuvitusjuttuja, ja väittäisi oppilailleen sen olevan totta. Jos ihmiset voisivat määritellä itse lait ja säännöt oman mielen mukaan. Jos sanakirjat olisivat tarpeettomia, kun ihmiset keksisivät jatkuvasti uusia sanoja omasta päästään, eivätkä ihmiset siksi ymmärtäisi toisiaan. Jos psykiatrit ym. lääkärit voisivat määrittää potilaalle diagnoosin ihan oman mielensä mukaan, keksiä vaikka omasta päästään uuden diagnoosisanan. Vallitsisi siis samanlainen mielivaltainen asioiden ja todellisuuden uudelleen määrittämisen kaaos ja vääristely kuin tällä palstalla.

Niin, mitä jos yhteiskunta muuttuisi koko ajan? Asiat eivät olisi vuosi toisensa jälkeen aivan entisellään, vaan esimerkiksi sukupuolisuuden, avioliiton ja kihlauksen käsitteet muuttuisivat? Mitä, jos ihmiset olisivat yhä enemmän tekemisissä toistensa kanssa kansallisvaltioiden rajojen ylikin niin, että esimerkiksi nimilainsäädäntöä jouduttaisiin päivittämään ja perhe-elämää säätävien kansallisten lakien loppuun kirjoittamaan pitkät pätkät kansainvälisen yksityisoikeuden piiriin kuuluvia säännöksiä? Ja ne psykiatriset diagnoosit, kyllä. Mitä, jos tautiluokituksesta poistettaisiin esimerkiksi seksuaalisia suuntautumisia ja lisättäisiin ihan uusia, vasta löydettyjä sairauksia? Mitä, jos sanakirjatkin toimisivat niin, että niissä retrospektiivisesti kuvattaisiin sitä kieltä, mitä ihmiset tosiasiallisesti käyttävät? Sanakirjoihin lisättäisiin tavallisten ihmisten käyttämiä sanoja, vaikka ne eivät olisi minkään komitean keksimiä? Ja kouluissa opetuskin olisi erilaista kuin sinun lapsuudessasi. Olisi se ihmeellinen maailma :)

Tietyissä rajoissa ja tietyssä määrin uudistuksia voikin tapahtua, mutta muutamien ihmisten oikkujen mukaan ihmiskunta ei rupea muuttamaan jo toimivia ja olemassa olevia määrittelyjä ja totuuksia. Tietyillä asioilla on jo tietyt määritelmät ja jos ne ovat jo toimivia ja ihmisten yleisesti käyttämiä, niitä ei ole tarpeen muuttaa muutaman ihmisen väitteiden mukaan.

Jos ajatellaan esimerkiksi homoseksuaalisuuden dekriminalisointia, avoliiton ja ateismin muuttumista sosiaalisesti hyväksyttäviksi ja lopulta tasavertaista avioitumismahdollisuutta, niin kyllä muutos näyttäisi lähteneen usein siitä, että pieni määrä rohkeita uudistajia ovat näyttäneet tietä konservatiivien yrittäessä heitä lytätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten kävisi, jos tämä yhteiskunta pyörisi sen mukaan, miten kuka milloinkin haluaa määritellä yleisesti jo määritellyt ja yhteisesti jo ymmärretyt asiat. Jos opettajat voisivat itse määrittää opetusmaateriaalin ihan päinvastaiseksi kuin se on ja opettaa mitä tahansa päähän sattuu pälkähtämään, vaikka ihan mitä tahansa mielikuvitusjuttuja, ja väittäisi oppilailleen sen olevan totta. Jos ihmiset voisivat määritellä itse lait ja säännöt oman mielen mukaan. Jos sanakirjat olisivat tarpeettomia, kun ihmiset keksisivät jatkuvasti uusia sanoja omasta päästään, eivätkä ihmiset siksi ymmärtäisi toisiaan. Jos psykiatrit ym. lääkärit voisivat määrittää potilaalle diagnoosin ihan oman mielensä mukaan, keksiä vaikka omasta päästään uuden diagnoosisanan. Vallitsisi siis samanlainen mielivaltainen asioiden ja todellisuuden uudelleen määrittämisen kaaos ja vääristely kuin tällä palstalla.

Niin, mitä jos yhteiskunta muuttuisi koko ajan? Asiat eivät olisi vuosi toisensa jälkeen aivan entisellään, vaan esimerkiksi sukupuolisuuden, avioliiton ja kihlauksen käsitteet muuttuisivat? Mitä, jos ihmiset olisivat yhä enemmän tekemisissä toistensa kanssa kansallisvaltioiden rajojen ylikin niin, että esimerkiksi nimilainsäädäntöä jouduttaisiin päivittämään ja perhe-elämää säätävien kansallisten lakien loppuun kirjoittamaan pitkät pätkät kansainvälisen yksityisoikeuden piiriin kuuluvia säännöksiä? Ja ne psykiatriset diagnoosit, kyllä. Mitä, jos tautiluokituksesta poistettaisiin esimerkiksi seksuaalisia suuntautumisia ja lisättäisiin ihan uusia, vasta löydettyjä sairauksia? Mitä, jos sanakirjatkin toimisivat niin, että niissä retrospektiivisesti kuvattaisiin sitä kieltä, mitä ihmiset tosiasiallisesti käyttävät? Sanakirjoihin lisättäisiin tavallisten ihmisten käyttämiä sanoja, vaikka ne eivät olisi minkään komitean keksimiä? Ja kouluissa opetuskin olisi erilaista kuin sinun lapsuudessasi. Olisi se ihmeellinen maailma :)

Tietyissä rajoissa ja tietyssä määrin uudistuksia voikin tapahtua, mutta muutamien ihmisten oikkujen mukaan ihmiskunta ei rupea muuttamaan jo toimivia ja olemassa olevia määrittelyjä ja totuuksia. Tietyillä asioilla on jo tietyt määritelmät ja jos ne ovat jo toimivia ja ihmisten yleisesti käyttämiä, niitä ei ole tarpeen muuttaa muutaman ihmisen väitteiden mukaan.

Mutta kihlaliittohan on uudissana. Sillä ei ole aikaisempaa merkitystä, jota voisi muuttaa, eli mitään uhkaakaan ei pitäisi olla.

Kihla sanalla on jo merkitys, eikä sitä ole syytä muuttaa. Miksi tuo uudissana ei voisi olla vaikka kohlaliitto, niin ei tarvitsisi vääristellä sanojen merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten kävisi, jos tämä yhteiskunta pyörisi sen mukaan, miten kuka milloinkin haluaa määritellä yleisesti jo määritellyt ja yhteisesti jo ymmärretyt asiat. Jos opettajat voisivat itse määrittää opetusmaateriaalin ihan päinvastaiseksi kuin se on ja opettaa mitä tahansa päähän sattuu pälkähtämään, vaikka ihan mitä tahansa mielikuvitusjuttuja, ja väittäisi oppilailleen sen olevan totta. Jos ihmiset voisivat määritellä itse lait ja säännöt oman mielen mukaan. Jos sanakirjat olisivat tarpeettomia, kun ihmiset keksisivät jatkuvasti uusia sanoja omasta päästään, eivätkä ihmiset siksi ymmärtäisi toisiaan. Jos psykiatrit ym. lääkärit voisivat määrittää potilaalle diagnoosin ihan oman mielensä mukaan, keksiä vaikka omasta päästään uuden diagnoosisanan. Vallitsisi siis samanlainen mielivaltainen asioiden ja todellisuuden uudelleen määrittämisen kaaos ja vääristely kuin tällä palstalla.

Niin, mitä jos yhteiskunta muuttuisi koko ajan? Asiat eivät olisi vuosi toisensa jälkeen aivan entisellään, vaan esimerkiksi sukupuolisuuden, avioliiton ja kihlauksen käsitteet muuttuisivat? Mitä, jos ihmiset olisivat yhä enemmän tekemisissä toistensa kanssa kansallisvaltioiden rajojen ylikin niin, että esimerkiksi nimilainsäädäntöä jouduttaisiin päivittämään ja perhe-elämää säätävien kansallisten lakien loppuun kirjoittamaan pitkät pätkät kansainvälisen yksityisoikeuden piiriin kuuluvia säännöksiä? Ja ne psykiatriset diagnoosit, kyllä. Mitä, jos tautiluokituksesta poistettaisiin esimerkiksi seksuaalisia suuntautumisia ja lisättäisiin ihan uusia, vasta löydettyjä sairauksia? Mitä, jos sanakirjatkin toimisivat niin, että niissä retrospektiivisesti kuvattaisiin sitä kieltä, mitä ihmiset tosiasiallisesti käyttävät? Sanakirjoihin lisättäisiin tavallisten ihmisten käyttämiä sanoja, vaikka ne eivät olisi minkään komitean keksimiä? Ja kouluissa opetuskin olisi erilaista kuin sinun lapsuudessasi. Olisi se ihmeellinen maailma :)

Tietyissä rajoissa ja tietyssä määrin uudistuksia voikin tapahtua, mutta muutamien ihmisten oikkujen mukaan ihmiskunta ei rupea muuttamaan jo toimivia ja olemassa olevia määrittelyjä ja totuuksia. Tietyillä asioilla on jo tietyt määritelmät ja jos ne ovat jo toimivia ja ihmisten yleisesti käyttämiä, niitä ei ole tarpeen muuttaa muutaman ihmisen väitteiden mukaan.

Mutta kihlaliittohan on uudissana. Sillä ei ole aikaisempaa merkitystä, jota voisi muuttaa, eli mitään uhkaakaan ei pitäisi olla.

Kihla sanalla on jo merkitys, eikä sitä ole syytä muuttaa. Miksi tuo uudissana ei voisi olla vaikka kohlaliitto, niin ei tarvitsisi vääristellä sanojen merkitystä.

Miksi edes keksiä uutta sanaa?

Vierailija kirjoitti:

Sehän tiedetään naisista, että jos se mies kosisi, niin kyllä nainen olisi heti valmis sopimaan naimisiinmenosta ja olisi jo suurin piirtein menossa alttaria kohti. Tuostahan se monesti on kiinni, että kun mies ei kosi, niin naisen pitää saada lohdutukseksi sormus, jonka merkitystä sitten vääristellään itsen pönkittämistä varten.

Hmmmm.... Mitenkähän mä olen onnistunut "pääsemään' naimisiin "mukakihlauksen" kautta? Eipä tajunnut mies että kun mua kihloihin kysyi, että mä suostuin ihan vaan itsetuntoni pönkittämiseksi. Ja mä kun luulin olevani niin rakastunut sillon 20v sitten.