Miehen asenne harrastukseensa pääsemiseen masentaa minua
Mies kuvittelee, että perheellisellä ois jokin oikeus mennä harrastamaan, vaikka sekin aika on pois perheen yhteisestä ajasta tai mun omasta ajasta, koska joudun vahtimaan lapsia. Mies tykkää lasten kanssa olemisesta, joten hän ei voi vaatia mua, joka en siitä tykkää, tekemään sitä itseään varten.
Kommentit (236)
Vierailija kirjoitti:
Kehtaatko esim töissä kertoa, että et auttanut lapsiasi isänpäivän järjestämisessä? Et mennyt lapsia hoitamaan tai päästänyt miestä juoksemaan
Kehtaanko kertoa että muutit yksiöön etkä tapaa koskaan lapsia
Ikä se kyllä ole mikään normi, että lapsia pitää auttaa isänpäivän järjestämisessä. Eiköhän se mies kestä, ettei lapsilta tullut hienoa suoritusta isänpäivänä.
Ehkä äitini luonnehäiriöisyys ei olekaan narsismi, vaan sadistisuus? Sen sanotaan olevan narsismiakin vahingoittavampaa, tosin siis toki paha narsisti voi olla lievemmin sadistista pahempi. :(
Kuinka usein alkoholisit ovat sadisteja? Ja miten uskottava on joku kännissä mökeltävä sadisti? Sadisti vanhempi on kyllä aika paha, ja mä joudun varmaan käsittelemään äitini sadistisuutta terapiassa. Kaikki sinnekin pitää itse diagnosoida stna.
Iköhän ne sadistien lapset nimenomaan ole niitä, jotka makaa tuolla katuojissa menetettyinä tapauksina. Jos eivät ole saaneet apua. Ja yleensä eivät saa, koska Suomessa syytetään sadistien uhreja itse aiheuttaneensa ongelmiaan.
Sinä olet sadisti. Et osaa asettua toisen asemaan
Sinä et osaa hävetä
Sinä teet pahaa ja luulet että sinulla on oikeus siihen
On niin helppoa pestä kätensä muiden auttamisesta sadistin kohteena syyttämällä uhria.
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet sadisti. Et osaa asettua toisen asemaan
Sinä et osaa hävetä
Sinä teet pahaa ja luulet että sinulla on oikeus siihen
Minussa on joo sadistisia piirteitä, mutta minä olen aina ajatellut, että se on väärin. Äitini ei nähnyt sitä itsessään. Nkä ole saanut mitään apua niistä eroon pääsemiseksi. Varmaan siksi, ettei kukaan ole tunnistanut, miten ne ovat syntyneet. En tarkkaanottaen itsekään sitä tiedä. Olinhan niin pieni, kun se alkoi, ettei ollut vertailukohtaa, miten oli sitä ennen.
Mutta siksi juuri olen koittanut varoa, ettei minun sadistinen kohteluni satuttaisi mun lapsia. Jos se näyttäytyy hylkäämisenä, niin sitä se ei ole. Se näyttää sille vain idiooteille.
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet sadisti. Et osaa asettua toisen asemaan
Sinä et osaa hävetä
Sinä teet pahaa ja luulet että sinulla on oikeus siihen
Kyllä minä osaan asettua toisen asemaan. Jopa sinunkaltaisiasi paremmin, koska sinä et osaa asettua minun asemaani.
Jos en osaisi, en varoisi toistamasta kuviota, jonka itse sain, lapsilleni.
En tajua, miksi häpeäisin, kun tämä ei ole millään lailla lähtöisin minusta. Muut ihmiset koittavat saada minunlaisiani häpeämään, miksiköhän? Ehkä se kertoo siitä, ettette te ole käsitelleet teille tehtyjä sadistisia tekoja vääryyksinä, en osaa sanoa. Muut koittavat haluta minun häpeävän näkemättä sitä, että mitä minulle on tehty, että minä käyttäydyn huonosti. Minulla on oikeus puolustaa itseäni enkä minä välitä tuleko siitä jollekin paha mieli, jos se joku uhkaa minua.
Sinun tekisi ovat sinusta lähtöisin. Sinä olet sadisti
Vierailija kirjoitti:
Sinun tekisi ovat sinusta lähtöisin. Sinä olet sadisti
Niin?
Vierailija kirjoitti:
Sinun tekisi ovat sinusta lähtöisin. Sinä olet sadisti
Kyllä sinäkin toisia satutat, sadistisesti, pyytämättä anteeksi, välittämättä siitä, että heitä sattui, jos olit mielestäsi oikeassa. Älä yhtään yritä kiemurrella mulle jonain laupiaana.
Sadisti ei välitä siitä, jos toiseen sattui. Minä en ole sellainen. Välitän kyllä. Mutta monetkaan ihmiset eivät ole välittäneet, että minuun sattui. Eivät yhtään. Todella monet ihmiset eivät ole yhtään välittäneet siitä, mitä minulle sanovat, eivätkä siitä, että minuun sattui. Eivät lainkaan.
Montako teitä kirjoittajaa on? Ainakin kaksi. Tyyli vaihtuu välillä. Maksetaanko teille näistä kivikissaepävakaapershäiriö sotkuista?
Et sinä erota oikeaa väärästä etkä osaa hävetä
Esim. kun kirjoitin täällä äitini koittavan tulla meille vaikka en halua niin mulle vastailtiin tosi pilkallisesti täällä aivan kuin mua voisi noinnvain siinä halveerata syystä, jota en edes ymmärtänyt. Siis miten voi jotakuta loukata sellainen aloitus? Siis niin paljon, että koittaa tietoisesti satuttaa minua? Pahoittaa mun mieleni? Millä oikeutuksella?
Jos mä oisin koittanut kertoa heille ihan nätisti, että arvostakaa minuakin ois tullut pilkkaa ja mitä lie ivaa. Niinpä mä päätin, että ei, mä koitan satuttaa pilkkaajia, niin tietäisivätpä, mille tuntuu kun joku haluaa sinulle pahaa.
Vierailija kirjoitti:
Et sinä erota oikeaa väärästä etkä osaa hävetä
Otan mielelläni oppia vastaan oikeasta ja väärästä, ala kertoa vaan. Mutta siis oikeaa ei ole sitten se, että vain yhdeltä edellytetään kaiken sietämistä, eli minulta, eli sun opin on parasta olla täysin objektiivista ja valaisevaa, ei joitain omia tuhnuisia luulojasi reilusta.
Vierailija kirjoitti:
Et sinä erota oikeaa väärästä etkä osaa hävetä
Toisaalta minusta aika usein tuntuu sille, ettet sinäkään kaltaisinesi pyri oikeudenmukaisuuteen. Sinä luulet että tiedät oikean ja väärän, vaikka se on ihan yhtä oikein kuin kristinusko on verrattuna hindulaisuuteen. Eli erilaista eri perheissä. Ehkä sinulle on syntynyt kuva oikeasta ja väärästä, jonka kanssa sinun on helppo elää mutta joka ei itseasiassa ole aukoton totuus oikeasta ja väärästä. Mutta koska sinä luulet niin, luotat itseesi ja teet rauhassa väärin.
Sinua ei rassaa se, että teetkö väärin, koska sinä uskot , ettet tee. Vaikka teetkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et sinä erota oikeaa väärästä etkä osaa hävetä
Toisaalta minusta aika usein tuntuu sille, ettet sinäkään kaltaisinesi pyri oikeudenmukaisuuteen. Sinä luulet että tiedät oikean ja väärän, vaikka se on ihan yhtä oikein kuin kristinusko on verrattuna hindulaisuuteen. Eli erilaista eri perheissä. Ehkä sinulle on syntynyt kuva oikeasta ja väärästä, jonka kanssa sinun on helppo elää mutta joka ei itseasiassa ole aukoton totuus oikeasta ja väärästä. Mutta koska sinä luulet niin, luotat itseesi ja teet rauhassa väärin.
Sinua ei rassaa se, että teetkö väärin, koska sinä uskot , ettet tee. Vaikka teetkin.
Ja sen takia minua ällöttää ihmiset, jotka tekevät väärin, mutta uskovat tekevänsä oikein. Kuten äitini, monet entiset ystäväni, pomo, isäni kumppani, setäni...... monet ihmiset, joilla ei itsekritiikki ole tärkeää. Mutta muita kritisoidaan ja sillä satutetaan.
Sellaisten ihmisten kanssa, jotka uskovat tekevänsä oikein kun tekevät väärin on äärimmäisen hankala olla. Kun heille ei mene perille mikään. He ovat vaarallisia muiden psyykelle.
Ensinnäkin tapaan heitä koskaan. Ei ollut sovittu, että menisin. Voin kertoa asiasta sellaisille, joilla voi odottaa olevan kykyä ymmärtää minua. Eli en kovin monille. En halua kuunnella turhaa paskaa ihmisiltä, jotka eivät tajua mitään, enkä myöskään miettiä, millä lailla ihminen, joka ei tajua mitään suhtautuu tilanteisiini, joita ei ymmärrä.