Miksi monet työttömät eivät suostu tekemään muun alan töitä kuin "omansa", vaikka olisi mahdollisuus?
Alettiin ihan sattumalta kaverien kanssa puhua työpaikoistamme ja kävi ilmi, että todella monella on työkavereina sellaisia, jotka ovat ns. väärällä alalla koulutukseensa nähden. Toimistossa on töissä maisteria, kaupassa sosiaalialan ammattilaista ja kampaajaa, b-to-b-myynnissä asentajaa jne.
Mikä siinä on, että on kuitenkin paljon ihmisiä, jotka ilmeisesti kuvittelevat, että eivät voi tehdä mitään muuta työtä kuin sitä mihin ovat hankkineet koulutuksen? Eikö ole kuitenkin parempi tehdä ylipäätään töitä kuin olla työttömänä selittämässä jotakin mutkunmullaontääkoulutus? Voihan siellä toimistossa tai kaupassa töissä ollessakin hakea niitä oman alan töitä. Jos taas siksi ei voi tehdä jotakin työtä, kun se on omasta mielestä "minun koulutuksellani alentavaa", voi vain ihmetellä että millä logiikalla työttömyys on jotenkin parempi vaihtoehto.
Ja eikö se nyt jotakin kerro, jos ei koulutuksestaan huolimatta pääse oman alan töihin? Joko paperit on keskimääräistä huonommat tai hakijasta saa vaikutelman, että tämä ihminen ei ole oikea tähän tehtävään vaikka kuinka olisi koulutus. Jos töitä haluaa tehdä, silloin tehdään jotakin muuta tai hankitaan uusi tutkinto paremmilla papereilla eikä vuodesta toiseen vänkytetä koulutuksesta, josta ei kuitenkaan mitään hyötyä ole, kun sillä ei töitä saa.
Se on selvää, että kaikille ei riitä oman alan töitä, mutta mikä siinä on että kaikille ei tahdo kelvata nekään työt, mitä olisi mahdollista tehdä?
Kommentit (328)
Vierailija kirjoitti:
Työntekijän pitää voittonsa sopia jo tehdessään työsopimusta, työpaikalla tehdään sitten työtä josta saadaan palkkaa, joka on hyväksytty töihin mennessä. Jos työntekijä halua voittonsa maksimoida, työntekijä menee ja kouluttautuu alalle, jolla on hyvä työllisyystilanne ja palkkaus, tekee itsestään sellaisen henkilön joka halutaan palkata kyseiseen työhön ja toimii työpaikalla ja työtehtävissä niin että saa työpaikassaan pysyä, edetä ja mahdollisen työttömyyden tullen pääsee helposti uuteen hyvin palkattuun työhön maksimoimaan voittojaan.
Niin. Eli asia on juuri kuten sanoin, työntekijän tehtävä tässä systeemissä on täsmälleen sama kuin yritystenkin. Yritykset tuottaa voittoa omistajilleen ja työntekijän homma on tuottaa (työllään/työsopimuksellaan) voittoa itselleen.
En puhunut mitään siitä miten voitonjako mahdollisesti kehittyy, mutta se on sitten yrityksen ja työntekijän välinen asia miten jakavat. Jos jako ei onnistu sitten sopparit päättyy eikä siinä mitään kummallista ole. Jos toiminta on kestävää niin yleensä yritys haluaa pitää työntekijät ja silloin tulee kuvioon helposti bonuksia ja muuta mukavaa palkanlisää.
Yrityskin kilpailee, ei pelkästään markkinoilla tuotteellaan muita tuotteita vastaan, vaan se kilpailee myöskin työntekijöistä, paremmilla yrityksillä on paremmat mahdollisuudet saada parempia työntekijöitä, ja huonommilla yrityksillä on paremmat mahdollisuudet saada huonompia työntekijöitä. Ihan normi markkinan toimintaa. Ei mitään uutta.
Ja aina lopulta, kannattavuus sanelee asiat, myös työntekijälle se on ainoastaan kannattavuus, miksi mitään tehdään alun alkaenkaan.
On vähän semmoinen tunne että tässä on nyt vain tahto väitellä ja jatkaa väittelemistä vaikka maailman tappiin asti vaikka asiassa ei ole ilmennyt yhtikäs mitään uutta. Markkinoilla ollaan, ja yritysten on siellä osattava omat asiansa hoitaa, työntekijöitä on aika lailla turha syytellä, tulee vain huonon firman maine.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksei se työttömäksi joutunut hyviä summia aiemmin tienannut ex-johtaja suostunut ottamaan vastaan jotain luuserien pienipalkkaista hanttihommaa, jota tarjottiin? Eiköhän kaikki muutkin mene samalla ajatuksella.
Nyt on kyllä pakko kommentoida. "Luuserien pienipalkkaista hommaa". Asiahan on niin, että jokainen pienipalkkaista hommaa tekevä "luuseri" on arvostettava työtä tekevä kansalainen.
Toisekseen, jokainen tai edes useimmat 500 000 työttömästä ei ole aikaisemmin toiminut kovapalkkaisissa hommissa, johtajanhommissa tai kovapalkkaisissa johtajanhommissa. Joten vertaus on todella huono. Suurin osa nirsoilevista p-kaduuneista puhuvista työttömistä, jotka eivät voi minnekään mennä töihin koska sitä ja tätä, ovat melko vähän koulutettuja. Suurin osa työttömistä on koulutusasteeltaan vain perus-tai keskiasteen tutkinnon suorittaneita. Tämän tiedon voi jokainen tarkistaa netistä.
Siksi onkin koomista, että nimitellään tavallisia töitä p-kaduuneiksi, vaikka ne ovat juuri niitä töitä, joihin realistisesti työllistyisi. Syystä että puuttuu koulutus niihin haaveammatteihin.
Hmm, keskiasteen koulutuksella työllistytään nykyään nopeammin kuin korkeakoulutuksella.
"Pa**aduuneja" ovat ainoastaan sellaiset työt, joissa palkka ei vastaa työpanosta, kuten esim. puhelinmyynti tai siivous silloin, kun tunteja tarjotaan vain neljä päivässä ja kohteet sijaitsevat kohtuuttoman ja hankalan matkan päässä edellyttäen useimmitne oman auton käyttöä.
Kaikkiin muihin töihin on hakijoita niin paljon, että työnantajalla on oikeasti valinnan vaikeus.
Sinun asenteesi on omahyväinen ja muita halveksiva - ja kertoo pitkälti siitä, että et ole itse koskaan ollut vastaavassa asemassa kuin tämän päivän työttömät.
Työnantajat valittelevat kohtaanto-ongelmaa - mutta luistavat velvollisuudestaan kouluttaa edes sitä jäljelle jäänyttä henkilöstöään.
Miksi muuten on hyväksyttävää, että esim. johtajan tmv. vakanssilla on hyväksyttävää pitää vaikka vuoden mittainen sapattivapaa, mutta saman ajan työttömänä olleiden kohdalla väitetään heidän menettäneen ammattitaitonsa, jolloin heitä tulee kelvotonta porukkaa?
Taloustohtori kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"työntekijöiden ainoa homma on saada aikaan itsellensä voittoa."
Ei, työntekijän velvollisuus on työn tekeminen ja työhön liittyvien määräyksien noudattaminen, jotka sopimusta tehdessä kyllä käyvät selville. Tämä mainitaan jo laissa. Se on työpaikalla työntekijän AINOA HOMMA.
Se on ainoastaan mitä SOPIMUKSEEN sisältyy.
Mutta ne SYYT miksi sopimus syntyy alun alkaenkaan, ovat juuri niinkuin sanoin. Asia ei muut miksikään lakipykälillä.
Ihan turhaan yrität pyöritellä asiaa joksikin muuksi kuin se on, kannattavuus on se syy miksi sopimuksia syntyy, se mitä sopimus sisältää on sitten jokaisen itse harkittava onko kannattavaa tai ei.
Lähtökohtaisesti markkinoilla toimittaessa KAIKKI aikaansaadut sopimukset ovat ainakin syntyessään olleet kannattavia. Jos eivät ole olleet, tällöin voisi jo epäillä jonkinlaisen rikoksen tapahtuneen (nimikirjoitus pakotettu paperiin esim. aseella uhaten tmv.)
Ei se sisälly sopimukseen, vaan se perustuu lakiin. Työsopimuslaki 3:1. "tehtävä työnsä jne"
Työttömyyden ja koulutuksen suhde menee nimenomaan niin, että mitä korkeampi koulutus sitä pienempi työttömyysaste ja mitä alhaisempi koulutustaso sitä suurempi työttömyysaste. Voi vaikka googlata jos ketä kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksei se työttömäksi joutunut hyviä summia aiemmin tienannut ex-johtaja suostunut ottamaan vastaan jotain luuserien pienipalkkaista hanttihommaa, jota tarjottiin? Eiköhän kaikki muutkin mene samalla ajatuksella.
Nyt on kyllä pakko kommentoida. "Luuserien pienipalkkaista hommaa". Asiahan on niin, että jokainen pienipalkkaista hommaa tekevä "luuseri" on arvostettava työtä tekevä kansalainen.
Toisekseen, jokainen tai edes useimmat 500 000 työttömästä ei ole aikaisemmin toiminut kovapalkkaisissa hommissa, johtajanhommissa tai kovapalkkaisissa johtajanhommissa. Joten vertaus on todella huono. Suurin osa nirsoilevista p-kaduuneista puhuvista työttömistä, jotka eivät voi minnekään mennä töihin koska sitä ja tätä, ovat melko vähän koulutettuja. Suurin osa työttömistä on koulutusasteeltaan vain perus-tai keskiasteen tutkinnon suorittaneita. Tämän tiedon voi jokainen tarkistaa netistä.
Siksi onkin koomista, että nimitellään tavallisia töitä p-kaduuneiksi, vaikka ne ovat juuri niitä töitä, joihin realistisesti työllistyisi. Syystä että puuttuu koulutus niihin haaveammatteihin.
Hmm, keskiasteen koulutuksella työllistytään nykyään nopeammin kuin korkeakoulutuksella.
"Pa**aduuneja" ovat ainoastaan sellaiset työt, joissa palkka ei vastaa työpanosta, kuten esim. puhelinmyynti tai siivous silloin, kun tunteja tarjotaan vain neljä päivässä ja kohteet sijaitsevat kohtuuttoman ja hankalan matkan päässä edellyttäen useimmitne oman auton käyttöä.
Kaikkiin muihin töihin on hakijoita niin paljon, että työnantajalla on oikeasti valinnan vaikeus.
Sinun asenteesi on omahyväinen ja muita halveksiva - ja kertoo pitkälti siitä, että et ole itse koskaan ollut vastaavassa asemassa kuin tämän päivän työttömät.
Työnantajat valittelevat kohtaanto-ongelmaa - mutta luistavat velvollisuudestaan kouluttaa edes sitä jäljelle jäänyttä henkilöstöään.
Miksi muuten on hyväksyttävää, että esim. johtajan tmv. vakanssilla on hyväksyttävää pitää vaikka vuoden mittainen sapattivapaa, mutta saman ajan työttömänä olleiden kohdalla väitetään heidän menettäneen ammattitaitonsa, jolloin heitä tulee kelvotonta porukkaa?
"Asiahan on niin, että jokainen pienipalkkaista hommaa tekevä "luuseri" on arvostettava työtä tekevä kansalainen."
Kylläpä onkin halveksiva asenne :D
Vierailija kirjoitti:
Taloustohtori kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"työntekijöiden ainoa homma on saada aikaan itsellensä voittoa."
Ei, työntekijän velvollisuus on työn tekeminen ja työhön liittyvien määräyksien noudattaminen, jotka sopimusta tehdessä kyllä käyvät selville. Tämä mainitaan jo laissa. Se on työpaikalla työntekijän AINOA HOMMA.
Se on ainoastaan mitä SOPIMUKSEEN sisältyy.
Mutta ne SYYT miksi sopimus syntyy alun alkaenkaan, ovat juuri niinkuin sanoin. Asia ei muut miksikään lakipykälillä.
Ihan turhaan yrität pyöritellä asiaa joksikin muuksi kuin se on, kannattavuus on se syy miksi sopimuksia syntyy, se mitä sopimus sisältää on sitten jokaisen itse harkittava onko kannattavaa tai ei.
Lähtökohtaisesti markkinoilla toimittaessa KAIKKI aikaansaadut sopimukset ovat ainakin syntyessään olleet kannattavia. Jos eivät ole olleet, tällöin voisi jo epäillä jonkinlaisen rikoksen tapahtuneen (nimikirjoitus pakotettu paperiin esim. aseella uhaten tmv.)
Ei se sisälly sopimukseen, vaan se perustuu lakiin. Työsopimuslaki 3:1. "tehtävä työnsä jne"
Sinä puhut jo toteutuneesta sopimuksesta.
Minä puhun tilanteesta jossa vielä neuvotellaan sopimuksesta.
Ihan turhaan jankutat asiasta, kannattavuus sanelee, syntyykö sopimusta tai ei. Sinun lakipykäläsi ei ole voimassa jos ei ole sopimustakaan joten se siitä.
Taloustohtori kirjoitti:
Siis, työllisyys on AINA hyvä juttu jos sitä saadaan tähän maahan aikaan.
Mutta se ei ole MILLÄÄN TAVOIN työttömän ongelma, jos maan hallinto ja kolmikanta keskenään tuhoavat Suomelta suomalaisen työn kysynnän ja kannattavuuden. Se tapahtuu helposti kun asumisen ja ruoan hintaa nostetaan, veroja nostetaan ja kaikkia kotimaisia kustannuksia nostetaan, jonka seurauksena kilpailulle alttiit alat työpaikkoineen ajautuu tilanteeseen että he eivät enää kykene siirtämään em. kustannuksia maailmanmarkkinoiden maksettavaksi.
Ja tästä alkaa sitten ikävä kierre, jonka katkaiseminen on NIMENOMAAN HALLITUKSEN tehtävä. Se ei kuulu työttömälle millään tavoin.
Eli, rakenteellisia toimia kehiin, verojen säätöä, menoleikkauksia, valikoidusti koulutusten lisäämistä, investoinneille suotuisia päätöksiä yms. NIIN että työn kysyntää saadaan SELVÄSTI ylöspäin. Alkaen juuri nimenomaan kilpailulle alttiilla aloilla.
Tämmöstä tää on, kun kotimarkkinoilla valtaa pitävät porukat pääsee nostelemaan omia voittojaan vuosikausia ilman minkäänlaista vastuuta kansainvälisestä kilpailukyvystä, siinä ajautuu isompikin valtio järjettömiin ongelmiin kun tällaista tapahtuu. Historiassa seuraava askel on ollut usein fasismi, joka johtaa lopulta koko valtion tuhoon vuosikymmeniksi, mutta on sellainen tutina että länsimaissa olisi ehkä jo hieman opittu ainakin tältä osin. Kansalaisten tulee kuitenkin olla valveutuneita.
Valtion hallitus ja kolmikanta on aina sopeutettava markkinoihin.
Markkinat eivät IKINÄ KOSKAAN EIKÄ MILLOINKAAN sopeudu kolmikannan tai hallituksen huuteluihin. Markkinat toimii itsenäisesti mm. kannattavuuden perusteella, ja siihen on em. järjestöjen yms. suosiolla sopeuduttava.
Mitkä markkinat? Jos tarkoitat markkinataloutta, niin sitähän ei ole meillä eikä koko EU:ssa. Meillä on markkinasosialismi. Niin EU:n kuin kunkin valtion yritystuet ovat kasvaneet vuosi vuodelta. EU:ssa elinkeinoelämä, finanssipiireistä puhumattakaan lobbaa suurella rahalla ja suurella joukolla.
Kuten hyvin tiedämme, sosialismin tarkoitus on siirtää pääomat pienelle piirille. Kansan tehtäväksi jätetään tuon kaiken kustantaminen. Hyvin on onnistuttu; varallisuus keskittyy vauhdilla ja taviskansa (johon sinäkin kuulut, olet sitten pk-yrittäjä tai palkansaaja) köyhtyy, kun sen maksutaakkaa kasvatetaan vauhdilla.
Valtioihin on luotu verovapaa eliittirälssi, jonka ei tarvitse maksaa veroja, me muut maksamme niitä heidänkin puolestaan.
Suomessa asumisestakin on tehty poliittisin päätöksin erinomainen tulolähde eliitille. Ammattimaisten kiinteistösijoityhtiöiden ja rahastojen tuotto on kivunnut 8 %:iin, mikä on selvästi korkeampi kuin useimmilla yrityksillä, alasta riippumatta.
Rakentaminenkin ohjataan valtiovallan toimesta samaiselle pienelle piirille, joten tuottoa syntyy sekä siitä, että vuokraustoiminnasta.
Palkansaajan rahallisia vastuita kasvatetaan koko ajan ja tosiaankin, moni ei tule enä työllään toimeen, ei edes kahden hengen tuloilla, vaan he joutuvat turvautumaan palkkansa lisäksi yhteiskunnan tukiin. Tästä ei edes ole poispääsyä, koska tämä mahdollistaa vain lannistavan hengissäpysymisen.
On naurettavaa puhua markkinoista, kun niitä ohjaillaan tarkoituksellisesti maailman eliitin ja finanssipiirien taholta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksei se työttömäksi joutunut hyviä summia aiemmin tienannut ex-johtaja suostunut ottamaan vastaan jotain luuserien pienipalkkaista hanttihommaa, jota tarjottiin? Eiköhän kaikki muutkin mene samalla ajatuksella.
Nyt on kyllä pakko kommentoida. "Luuserien pienipalkkaista hommaa". Asiahan on niin, että jokainen pienipalkkaista hommaa tekevä "luuseri" on arvostettava työtä tekevä kansalainen.
Toisekseen, jokainen tai edes useimmat 500 000 työttömästä ei ole aikaisemmin toiminut kovapalkkaisissa hommissa, johtajanhommissa tai kovapalkkaisissa johtajanhommissa. Joten vertaus on todella huono. Suurin osa nirsoilevista p-kaduuneista puhuvista työttömistä, jotka eivät voi minnekään mennä töihin koska sitä ja tätä, ovat melko vähän koulutettuja. Suurin osa työttömistä on koulutusasteeltaan vain perus-tai keskiasteen tutkinnon suorittaneita. Tämän tiedon voi jokainen tarkistaa netistä.
Siksi onkin koomista, että nimitellään tavallisia töitä p-kaduuneiksi, vaikka ne ovat juuri niitä töitä, joihin realistisesti työllistyisi. Syystä että puuttuu koulutus niihin haaveammatteihin.
Hmm, keskiasteen koulutuksella työllistytään nykyään nopeammin kuin korkeakoulutuksella.
"Pa**aduuneja" ovat ainoastaan sellaiset työt, joissa palkka ei vastaa työpanosta, kuten esim. puhelinmyynti tai siivous silloin, kun tunteja tarjotaan vain neljä päivässä ja kohteet sijaitsevat kohtuuttoman ja hankalan matkan päässä edellyttäen useimmitne oman auton käyttöä.
Kaikkiin muihin töihin on hakijoita niin paljon, että työnantajalla on oikeasti valinnan vaikeus.
Sinun asenteesi on omahyväinen ja muita halveksiva - ja kertoo pitkälti siitä, että et ole itse koskaan ollut vastaavassa asemassa kuin tämän päivän työttömät.
Työnantajat valittelevat kohtaanto-ongelmaa - mutta luistavat velvollisuudestaan kouluttaa edes sitä jäljelle jäänyttä henkilöstöään.
Miksi muuten on hyväksyttävää, että esim. johtajan tmv. vakanssilla on hyväksyttävää pitää vaikka vuoden mittainen sapattivapaa, mutta saman ajan työttömänä olleiden kohdalla väitetään heidän menettäneen ammattitaitonsa, jolloin heitä tulee kelvotonta porukkaa?
"Asiahan on niin, että jokainen pienipalkkaista hommaa tekevä "luuseri" on arvostettava työtä tekevä kansalainen."
Kylläpä onkin halveksiva asenne :D
Kyllä, asenteesi halveksii työttömiä, vaikka mitä ilmeisimmin sinulla ei ole omakohtaista kokemusta aiheesta.
Ymmärrätkö sinä hei ollenkaan mitä nämä lakipykälät on ja milloin ne on voimassa? Älä viitsi viitata lakipykäliin joilla ei ole sopimuksettomassa tilanteessa yhtikäs mitään merkitystä.
Niin kauan kun sinulla ei ole työsopimusta, on se työntekijäkandidaatti joka ehkä neuvottele kanssasi, ihan tavallinen suomen kansalainen, joka katselee lakeja esim. perustuslain näkökulmasta, niitä lakeja, joissa taataan sopimusprosessin oikeanlainen toteutuminen.
Vasta sitten kun sulla on sopimus, sitten voit sopimuslaeista alkaa puhumaan, tokihan kaikki nämä lait on huomioitu jo sopimusta tehtäessä hyvin pitkäpiimäisen ja yksityiskohtaisen prosessin varrella, eli turhaan sä mitään sopimuslakeja alat poimimaan esiin kun ne on jo sopimusta tehtäessä huomioitu jokaikinen.
Koska ne työt mitä on tarjolla on täyttä paskaa tai muuten sopimattomia: provikkapalkkaista puhelinmyyntiä, osa-aikaista henkilökohtaisen avustajan työtä sellaiselle ihmiselle jonka kanssa ei tule toimeen, yötöitä joita pääni ei yksinkertaisesti kestä (kokeiltu on) jne. Tai sitten pitäisi käyttää vähäiset säästöt siihen, että jättää kaiken tutun ja turvallisen taakseen ja muuttaa jonkun puolen vuoden määräaikaisuuden perässä satojen kilometrien päähän. Se on liian iso riski kun ottaa huomioon, että muutto takaisin ei niin vaan onnistukaan vaikka kuinka tekisi mieli.
Taloustohtori kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taloustohtori kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"työntekijöiden ainoa homma on saada aikaan itsellensä voittoa."
Ei, työntekijän velvollisuus on työn tekeminen ja työhön liittyvien määräyksien noudattaminen, jotka sopimusta tehdessä kyllä käyvät selville. Tämä mainitaan jo laissa. Se on työpaikalla työntekijän AINOA HOMMA.
Se on ainoastaan mitä SOPIMUKSEEN sisältyy.
Mutta ne SYYT miksi sopimus syntyy alun alkaenkaan, ovat juuri niinkuin sanoin. Asia ei muut miksikään lakipykälillä.
Ihan turhaan yrität pyöritellä asiaa joksikin muuksi kuin se on, kannattavuus on se syy miksi sopimuksia syntyy, se mitä sopimus sisältää on sitten jokaisen itse harkittava onko kannattavaa tai ei.
Lähtökohtaisesti markkinoilla toimittaessa KAIKKI aikaansaadut sopimukset ovat ainakin syntyessään olleet kannattavia. Jos eivät ole olleet, tällöin voisi jo epäillä jonkinlaisen rikoksen tapahtuneen (nimikirjoitus pakotettu paperiin esim. aseella uhaten tmv.)
Ei se sisälly sopimukseen, vaan se perustuu lakiin. Työsopimuslaki 3:1. "tehtävä työnsä jne"
Sinä puhut jo toteutuneesta sopimuksesta.
Minä puhun tilanteesta jossa vielä neuvotellaan sopimuksesta.
Ihan turhaan jankutat asiasta, kannattavuus sanelee, syntyykö sopimusta tai ei. Sinun lakipykäläsi ei ole voimassa jos ei ole sopimustakaan joten se siitä.
"työntekijöiden ainoa homma on saada aikaan itsellensä voittoa."
Ei se työnhakija siinä vaiheessa vielä ole työntekijä, kun vasta neuvotellaan sopimuksesta.
Ei hän voi siinä vaiheessa vielä työntekijänä mitään voittoa itselleen tehdä kun ei ole töissäkään. Työntekijän ainoa homma on edelleenkin tehdä työtä. Työntekijäksi työnhakija muuttuu vasta kun on tehty sopimus. Siinä vaiheessa pitää olla jo "voitot" neuvoteltuna kun ollaan työntekijöitä.
Vierailija kirjoitti:
Taloustohtori kirjoitti:
Siis, työllisyys on AINA hyvä juttu jos sitä saadaan tähän maahan aikaan.
Mutta se ei ole MILLÄÄN TAVOIN työttömän ongelma, jos maan hallinto ja kolmikanta keskenään tuhoavat Suomelta suomalaisen työn kysynnän ja kannattavuuden. Se tapahtuu helposti kun asumisen ja ruoan hintaa nostetaan, veroja nostetaan ja kaikkia kotimaisia kustannuksia nostetaan, jonka seurauksena kilpailulle alttiit alat työpaikkoineen ajautuu tilanteeseen että he eivät enää kykene siirtämään em. kustannuksia maailmanmarkkinoiden maksettavaksi.
Ja tästä alkaa sitten ikävä kierre, jonka katkaiseminen on NIMENOMAAN HALLITUKSEN tehtävä. Se ei kuulu työttömälle millään tavoin.
Eli, rakenteellisia toimia kehiin, verojen säätöä, menoleikkauksia, valikoidusti koulutusten lisäämistä, investoinneille suotuisia päätöksiä yms. NIIN että työn kysyntää saadaan SELVÄSTI ylöspäin. Alkaen juuri nimenomaan kilpailulle alttiilla aloilla.
Tämmöstä tää on, kun kotimarkkinoilla valtaa pitävät porukat pääsee nostelemaan omia voittojaan vuosikausia ilman minkäänlaista vastuuta kansainvälisestä kilpailukyvystä, siinä ajautuu isompikin valtio järjettömiin ongelmiin kun tällaista tapahtuu. Historiassa seuraava askel on ollut usein fasismi, joka johtaa lopulta koko valtion tuhoon vuosikymmeniksi, mutta on sellainen tutina että länsimaissa olisi ehkä jo hieman opittu ainakin tältä osin. Kansalaisten tulee kuitenkin olla valveutuneita.
Valtion hallitus ja kolmikanta on aina sopeutettava markkinoihin.
Markkinat eivät IKINÄ KOSKAAN EIKÄ MILLOINKAAN sopeudu kolmikannan tai hallituksen huuteluihin. Markkinat toimii itsenäisesti mm. kannattavuuden perusteella, ja siihen on em. järjestöjen yms. suosiolla sopeuduttava.
Mitkä markkinat? Jos tarkoitat markkinataloutta, niin sitähän ei ole meillä eikä koko EU:ssa. Meillä on markkinasosialismi. Niin EU:n kuin kunkin valtion yritystuet ovat kasvaneet vuosi vuodelta. EU:ssa elinkeinoelämä, finanssipiireistä puhumattakaan lobbaa suurella rahalla ja suurella joukolla.
Kuten hyvin tiedämme, sosialismin tarkoitus on siirtää pääomat pienelle piirille. Kansan tehtäväksi jätetään tuon kaiken kustantaminen. Hyvin on onnistuttu; varallisuus keskittyy vauhdilla ja taviskansa (johon sinäkin kuulut, olet sitten pk-yrittäjä tai palkansaaja) köyhtyy, kun sen maksutaakkaa kasvatetaan vauhdilla.
Valtioihin on luotu verovapaa eliittirälssi, jonka ei tarvitse maksaa veroja, me muut maksamme niitä heidänkin puolestaan.
Suomessa asumisestakin on tehty poliittisin päätöksin erinomainen tulolähde eliitille. Ammattimaisten kiinteistösijoityhtiöiden ja rahastojen tuotto on kivunnut 8 %:iin, mikä on selvästi korkeampi kuin useimmilla yrityksillä, alasta riippumatta.
Rakentaminenkin ohjataan valtiovallan toimesta samaiselle pienelle piirille, joten tuottoa syntyy sekä siitä, että vuokraustoiminnasta.
Palkansaajan rahallisia vastuita kasvatetaan koko ajan ja tosiaankin, moni ei tule enä työllään toimeen, ei edes kahden hengen tuloilla, vaan he joutuvat turvautumaan palkkansa lisäksi yhteiskunnan tukiin. Tästä ei edes ole poispääsyä, koska tämä mahdollistaa vain lannistavan hengissäpysymisen.
On naurettavaa puhua markkinoista, kun niitä ohjaillaan tarkoituksellisesti maailman eliitin ja finanssipiirien taholta.
Olet aivan oikeassa monin osin ja paljolti olen samaa mieltä. En kuitenkaan halua suhtautua mahdollisiin ratkaisutoimiin kyynisesti, vaikka korruptioon sinällään onkin helppo suhtautua kyynisesti.
Ja jos tarkkaan luit, niin huomasit varmasti myös jossain kohdassa, että markkinoilla tarkoitan nimenomaisesti kansainvälisiä markkinoita, joissa em. kaltainen "talouden ohjaaminen" ei ole mahdollista ainakaan samalla tavoin kuin rajojen sisäpuolisessa toiminnassa.
Se kuitenkaan EI ole mitenkään naurettavaa puhua markkinoista, koska nimenomaan markkinoilla tapahtuva toiminta pitää kyetä asettamaan sekä poliittisten toimijoiden että kotimarkkinoilla valtaa pitävien järjestöjen toimesta ohjaamaan tätä rajojen sisäpuolista taloutta.
"Suomen mallista" on julkisuudessa puhuttu, samoin viennin toimimisesta talouden ohjaajana, kaikissa on joka tapauksessa se sama yhteys markkinoihin, eli sikäli kuin vain maan rajojen SISÄPUOLELLA kyetään asiasta sopimaan, saataisiin em. kilpailukyvyn heikkenemiseen johtava mekanismi kuriin niin, että ei jouduttaisi aina tasaisin väliajoin talouskriiseihin kun ulkoinen kilpailukyky ja ulkoa tuleva kysyntä tuhotaan kotimarkkinoilla valtaapitävien porukoiden toimesta.
Vierailija kirjoitti:
Taloustohtori kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taloustohtori kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"työntekijöiden ainoa homma on saada aikaan itsellensä voittoa."
Ei, työntekijän velvollisuus on työn tekeminen ja työhön liittyvien määräyksien noudattaminen, jotka sopimusta tehdessä kyllä käyvät selville. Tämä mainitaan jo laissa. Se on työpaikalla työntekijän AINOA HOMMA.
Se on ainoastaan mitä SOPIMUKSEEN sisältyy.
Mutta ne SYYT miksi sopimus syntyy alun alkaenkaan, ovat juuri niinkuin sanoin. Asia ei muut miksikään lakipykälillä.
Ihan turhaan yrität pyöritellä asiaa joksikin muuksi kuin se on, kannattavuus on se syy miksi sopimuksia syntyy, se mitä sopimus sisältää on sitten jokaisen itse harkittava onko kannattavaa tai ei.
Lähtökohtaisesti markkinoilla toimittaessa KAIKKI aikaansaadut sopimukset ovat ainakin syntyessään olleet kannattavia. Jos eivät ole olleet, tällöin voisi jo epäillä jonkinlaisen rikoksen tapahtuneen (nimikirjoitus pakotettu paperiin esim. aseella uhaten tmv.)
Ei se sisälly sopimukseen, vaan se perustuu lakiin. Työsopimuslaki 3:1. "tehtävä työnsä jne"
Sinä puhut jo toteutuneesta sopimuksesta.
Minä puhun tilanteesta jossa vielä neuvotellaan sopimuksesta.
Ihan turhaan jankutat asiasta, kannattavuus sanelee, syntyykö sopimusta tai ei. Sinun lakipykäläsi ei ole voimassa jos ei ole sopimustakaan joten se siitä.
"työntekijöiden ainoa homma on saada aikaan itsellensä voittoa."
Ei se työnhakija siinä vaiheessa vielä ole työntekijä, kun vasta neuvotellaan sopimuksesta.
Ei hän voi siinä vaiheessa vielä työntekijänä mitään voittoa itselleen tehdä kun ei ole töissäkään. Työntekijän ainoa homma on edelleenkin tehdä työtä. Työntekijäksi työnhakija muuttuu vasta kun on tehty sopimus. Siinä vaiheessa pitää olla jo "voitot" neuvoteltuna kun ollaan työntekijöitä.
Ai sulla menee jo tämä ikiliikkuja-kinaamisesi niin pitkälle että työnhakija ja työntekijä ovat nyt jo ihan eri henkilöitäkin?
Kannattavuus ratkaisee, tuleeko työnhakijasta työntekijä, mutta ne on silti ihan yksi ja sama henkilö.
Lopeta jo, ei sinulla ole asiaan mitään olennaista lisättävää kunhan muuten vain jankutat. Vaikutat muutenkin aika huonolta tyypiltä, sinulla on varmaan huono autokin.
Olisin luultavasti saanut vuoden pätkän ns. paskaduunia keväällä jos olisin halunnut. En halunnut, koska mielestäni siinä ei olisi ollut mitään järkeä. Olen 3 lapsen akateeminen yh ja kyse oli sellaisista vuorotöistä, jotka ei olisi parantanut mahdollisuuksiani oman alan töiden löytämiseen tippaakaan. Vanhin lapseni on mielestäni liian nuori nukkumaan säännöllisesti öitä yksin, ja kahden nuoremman vuoropäivähoidosta olisi tullut yhteiskunnalle järkyttävän kallis lasku. Tämä siis sen lisäksi, miten vuorotyö olisi vaikuttanut perhe-elämään ja lasten hyvinvointiin. Lisäksi perheemme tulot ei olisi juurikaan noussut - tarkalleen ottaen elintasomme olisi saattanut jopa alentua mm. työmatkoista aiheutuvien kulujen takia.
Taloustohtori kirjoitti:
Ymmärrätkö sinä hei ollenkaan mitä nämä lakipykälät on ja milloin ne on voimassa? Älä viitsi viitata lakipykäliin joilla ei ole sopimuksettomassa tilanteessa yhtikäs mitään merkitystä.
Niin kauan kun sinulla ei ole työsopimusta, on se työntekijäkandidaatti joka ehkä neuvottele kanssasi, ihan tavallinen suomen kansalainen, joka katselee lakeja esim. perustuslain näkökulmasta, niitä lakeja, joissa taataan sopimusprosessin oikeanlainen toteutuminen.
Vasta sitten kun sulla on sopimus, sitten voit sopimuslaeista alkaa puhumaan, tokihan kaikki nämä lait on huomioitu jo sopimusta tehtäessä hyvin pitkäpiimäisen ja yksityiskohtaisen prosessin varrella, eli turhaan sä mitään sopimuslakeja alat poimimaan esiin kun ne on jo sopimusta tehtäessä huomioitu jokaikinen.
Sinä sanoit, että työntekijän ainoa homma on tuottaa itselleen voittoa. Siihen joku kommentoi, että ei ole vaan tehdä työtä, joka on ihan oikeasti työsopimuslaissa. Työnhakijan ainoa homma voi olla tuottaa itselleen voittoa, mutta siihen pyritään työhaastattelussa neuvottelemalla palkasta ja muusta, mutta työntekijällä on jo sopimus ja siinä vaiheessa työntekijän homma on nimenomaan tehdä työtä. Ei se laki tietenkään hakijaa koske, mutta siinä vaiheessa kun ollaan työntekijöitä, koskee.
Eikä työsopimuslakia todellakaan käydä läpi sopimusta tehdessä, työsopimus kylläkin. Se työsopimuslaki ns. yleislakina kun koskee kaikkia työsuhteita ja kaikkia aloja. Työsopimus on sitten se, joka tehdään työntekijän ja työnantajan välillä.
Taloustohtori kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taloustohtori kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taloustohtori kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"työntekijöiden ainoa homma on saada aikaan itsellensä voittoa."
Ei, työntekijän velvollisuus on työn tekeminen ja työhön liittyvien määräyksien noudattaminen, jotka sopimusta tehdessä kyllä käyvät selville. Tämä mainitaan jo laissa. Se on työpaikalla työntekijän AINOA HOMMA.
Se on ainoastaan mitä SOPIMUKSEEN sisältyy.
Mutta ne SYYT miksi sopimus syntyy alun alkaenkaan, ovat juuri niinkuin sanoin. Asia ei muut miksikään lakipykälillä.
Ihan turhaan yrität pyöritellä asiaa joksikin muuksi kuin se on, kannattavuus on se syy miksi sopimuksia syntyy, se mitä sopimus sisältää on sitten jokaisen itse harkittava onko kannattavaa tai ei.
Lähtökohtaisesti markkinoilla toimittaessa KAIKKI aikaansaadut sopimukset ovat ainakin syntyessään olleet kannattavia. Jos eivät ole olleet, tällöin voisi jo epäillä jonkinlaisen rikoksen tapahtuneen (nimikirjoitus pakotettu paperiin esim. aseella uhaten tmv.)
Ei se sisälly sopimukseen, vaan se perustuu lakiin. Työsopimuslaki 3:1. "tehtävä työnsä jne"
Sinä puhut jo toteutuneesta sopimuksesta.
Minä puhun tilanteesta jossa vielä neuvotellaan sopimuksesta.
Ihan turhaan jankutat asiasta, kannattavuus sanelee, syntyykö sopimusta tai ei. Sinun lakipykäläsi ei ole voimassa jos ei ole sopimustakaan joten se siitä.
"työntekijöiden ainoa homma on saada aikaan itsellensä voittoa."
Ei se työnhakija siinä vaiheessa vielä ole työntekijä, kun vasta neuvotellaan sopimuksesta.
Ei hän voi siinä vaiheessa vielä työntekijänä mitään voittoa itselleen tehdä kun ei ole töissäkään. Työntekijän ainoa homma on edelleenkin tehdä työtä. Työntekijäksi työnhakija muuttuu vasta kun on tehty sopimus. Siinä vaiheessa pitää olla jo "voitot" neuvoteltuna kun ollaan työntekijöitä.
Ai sulla menee jo tämä ikiliikkuja-kinaamisesi niin pitkälle että työnhakija ja työntekijä ovat nyt jo ihan eri henkilöitäkin?
Kannattavuus ratkaisee, tuleeko työnhakijasta työntekijä, mutta ne on silti ihan yksi ja sama henkilö.
Lopeta jo, ei sinulla ole asiaan mitään olennaista lisättävää kunhan muuten vain jankutat. Vaikutat muutenkin aika huonolta tyypiltä, sinulla on varmaan huono autokin.
Työnhakija ja työntekijä todellakin OVAT eri henkilöitä. Yhtä työpaikkaa voi hakea 100 henkilöä, joista valitaan 1. 99 on työnhakijoita, mutta vain 1:stä tulee työntekijä. Ja hänestäkin sellainen tulee vasta kun on tehty työsopimus. Ja ne voitot=palkka ja muut edut sovitaan siinä neuvotteluvaiheessa kun sovitaan työsuhteen ehdoista.
Vierailija kirjoitti:
Taloustohtori kirjoitti:
Ymmärrätkö sinä hei ollenkaan mitä nämä lakipykälät on ja milloin ne on voimassa? Älä viitsi viitata lakipykäliin joilla ei ole sopimuksettomassa tilanteessa yhtikäs mitään merkitystä.
Niin kauan kun sinulla ei ole työsopimusta, on se työntekijäkandidaatti joka ehkä neuvottele kanssasi, ihan tavallinen suomen kansalainen, joka katselee lakeja esim. perustuslain näkökulmasta, niitä lakeja, joissa taataan sopimusprosessin oikeanlainen toteutuminen.
Vasta sitten kun sulla on sopimus, sitten voit sopimuslaeista alkaa puhumaan, tokihan kaikki nämä lait on huomioitu jo sopimusta tehtäessä hyvin pitkäpiimäisen ja yksityiskohtaisen prosessin varrella, eli turhaan sä mitään sopimuslakeja alat poimimaan esiin kun ne on jo sopimusta tehtäessä huomioitu jokaikinen.
Sinä sanoit, että työntekijän ainoa homma on tuottaa itselleen voittoa. Siihen joku kommentoi, että ei ole vaan tehdä työtä, joka on ihan oikeasti työsopimuslaissa. Työnhakijan ainoa homma voi olla tuottaa itselleen voittoa, mutta siihen pyritään työhaastattelussa neuvottelemalla palkasta ja muusta, mutta työntekijällä on jo sopimus ja siinä vaiheessa työntekijän homma on nimenomaan tehdä työtä. Ei se laki tietenkään hakijaa koske, mutta siinä vaiheessa kun ollaan työntekijöitä, koskee.
Eikä työsopimuslakia todellakaan käydä läpi sopimusta tehdessä, työsopimus kylläkin. Se työsopimuslaki ns. yleislakina kun koskee kaikkia työsuhteita ja kaikkia aloja. Työsopimus on sitten se, joka tehdään työntekijän ja työnantajan välillä.
Vieläkö jankutat?
Myös yritys joutuu noudattamaan lakeja ja sopimuksia tässä maassa, eli sen "ainoa tehtävä" onkin itse asiassa monta muutakin tehtävää, eli mm. sopimuksien noudattaminen siinä voittoa tuottaessaan.
Eli aivan samoin kuin työntekijä. Työntekijän tehtävä on tehdä voittoa itselleen, ja noudattaa voittoa tehdessään niitä sopimuksia mitä siinä on matkan varrella tehty. Tehty sopimus on sinällään yrityksen ja työntekijän välinen, eikä työntekijän voitto kiinnosta työnantajaa, MUTTA edelleenkin työntekijän syyt tehdä sopimuksia perustuu kannattavuuteen, eikä ne syyt työnantajalle oikeastaan edes kuulu. Se että työntekijän sopimusten kannattavuus ei työnantajalle kuulu mitenkään, ei tarkoita sitä, etteikö ko. kannattavuusvaatimus siitä huolimatta olisi edelleen olemassa.
Ihan turhaan yrität väittää, että työntekijät tekisivät itselleen kannattamattomia sopimuksia. Kannattavuus on AINA poikkeuksetta lähtökohtainen motiivi mille tahansa sopimukselle, LUKIPA SOPIMUKSESSA IHAN MITÄ TAHANSA. Huonoja sopimuksia ei vaan synny, ja tämäkin toteuttaa saman asian, eli kannattavuus - tai sen puute - sanelee tässäkin tapauksessa sopimuksen olemassa olon.
Jankuta nyt vielä jotain lisää, en viitsi tämän enempää, jos ei asia mene perille niin sitten ei mene ja hyväksytään se sinun osaltasi niin.
Yrityksen ainoa tehtävä tuottaa omistajilleen voittoa.
Se EI KUULU työntekijälle yhtään millään lailla. Kunhan sopimuksessa sovitut asiat toteutuu.
Työntekijän ainoa tehtävä tuottaa itselleen voittoa.
Se EI KUULU työnantajalle yhtään millään lailla. Kunhan sopimuksessa sovitut asiat toteutuu.
Ja jos asiat ei osapuolille kuuluisikaan, ei siltikään voida yhtään mitenkään kieltää sen tosiasian olemassaoloa, että sopimusten syntyminen jo sellaisenaan edellyttää syytä niiden synnylle, ja YLEENSÄ syy on juuri em. kannattavuus - joka on siis kummankin osapuolen oma asia.
Vierailija kirjoitti:
Työnhakija ja työntekijä todellakin OVAT eri henkilöitä.
Minä ainakin olen aina ollut sama henkilö, riippumatta siitä olenko työnhakija tai työntekijä. Ja mulla on aina ollut täsmälleen samat perusteet sopimusten tekemiselle tilanteesta riippumatta, ja se on aina kannattavuus. Sopimuksia toteutetaan sitten kuten on sovittu, tai sitten ne raukeaa.
Kannattavuusvaatimukseni ei ole koskaan hävinnyt mihinkään, riippumatta siitä olenko työnhakija vai työntekijä tai mitä tahansa muuta keksitkin. Sopimus voi olla olemassa ja jatkua ainoastaan siten, että kannattavuus on sillä tasolla kuin edellytän.
Asia ei toki kuulu työnantajalle yhtään mitenkään, se on minun yksityisasiani, ja teen siis asiasta päätökset ilman minkäänlaista työnantajan kanssa tehtävää pohdintaa (paitsi tietenkin sopimusehdoissa).
Juuri noin. Tilanne nyt on se, että tietyillä aloilla on kysyntää ja palkat hyvät, joten valitsemalla alansa sen mukaan pääsee "maksimoimaan voittojaan". Ei se työnantajien ja yritysten vika ole, jos jotakuta ei ole kiinnostanut kouluttautua hyvin palkatulle ja työllistävälle alalle.