Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi monet työttömät eivät suostu tekemään muun alan töitä kuin "omansa", vaikka olisi mahdollisuus?

Vierailija
11.11.2017 |

Alettiin ihan sattumalta kaverien kanssa puhua työpaikoistamme ja kävi ilmi, että todella monella on työkavereina sellaisia, jotka ovat ns. väärällä alalla koulutukseensa nähden. Toimistossa on töissä maisteria, kaupassa sosiaalialan ammattilaista ja kampaajaa, b-to-b-myynnissä asentajaa jne.

Mikä siinä on, että on kuitenkin paljon ihmisiä, jotka ilmeisesti kuvittelevat, että eivät voi tehdä mitään muuta työtä kuin sitä mihin ovat hankkineet koulutuksen? Eikö ole kuitenkin parempi tehdä ylipäätään töitä kuin olla työttömänä selittämässä jotakin mutkunmullaontääkoulutus? Voihan siellä toimistossa tai kaupassa töissä ollessakin hakea niitä oman alan töitä. Jos taas siksi ei voi tehdä jotakin työtä, kun se on omasta mielestä "minun koulutuksellani alentavaa", voi vain ihmetellä että millä logiikalla työttömyys on jotenkin parempi vaihtoehto.

Ja eikö se nyt jotakin kerro, jos ei koulutuksestaan huolimatta pääse oman alan töihin? Joko paperit on keskimääräistä huonommat tai hakijasta saa vaikutelman, että tämä ihminen ei ole oikea tähän tehtävään vaikka kuinka olisi koulutus. Jos töitä haluaa tehdä, silloin tehdään jotakin muuta tai hankitaan uusi tutkinto paremmilla papereilla eikä vuodesta toiseen vänkytetä koulutuksesta, josta ei kuitenkaan mitään hyötyä ole, kun sillä ei töitä saa.

Se on selvää, että kaikille ei riitä oman alan töitä, mutta mikä siinä on että kaikille ei tahdo kelvata nekään työt, mitä olisi mahdollista tehdä?

Kommentit (328)

Vierailija
261/328 |
12.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kosmetologeilla menee huonosti. Kuka ottaa oppisopimusopiskelijan? Kannattaa sopia te-toimiston kanssa opinnoista, ei jää ilman tukea. Kysy sieltä laitoshuoltaja. Älä maksa kaikkea itse, vaan annan heidän tehdä työtään, ja etsiä sopiva opiskelupaikka.

Vierailija
262/328 |
12.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tällaista taas. Ihan kuin sama topikki olisi ollut jo moooooonta kertaa.

Aina näissä topikeissa hämmästyttää sama asia, ne ihmiset jotka alkavat heti kiukutella kun joku vihjaiseekin, että työnteko on hyvä vaihtoehto. Niinkuin tässäkin, apteekkiaiheesta kehitettiin kauhea metakka kun sinne voikin päästä ns. jokahenkilö. On kaksi vakioaihetta, se kun vaaditaan koulutusta joka paikkaan ja sitten on huonopalkkaiset p-kaduunit. Ei luulisi kenellekään olevan yllätys, että ilman koulutusta olevalle vaihtoehdot käytännössä ja useimmiten ovat huonopalkkaiset p-kaduunit tai työttömyys ellei sitten ryhdy yrittäjäksi. Niin kauan kuin on koulutettuja työttömiä tarjolla, sellaisia valitaan niihinkin töihin, joissa koulutusta ei ihan niin paljoa tarvittaisikaan.

Vaihtoehdot ovat; työtön ja tyytyy siihen, p-kaduuni ja tyytyy siihen tai koulutus, jonka jälkeen voi realistisesti olla ronkeli ja saada työtä mitä haluaa eikä vain työtä mitä onnistuu saamaan. Ei ole vaikeaa ja paljon voi vaikuttaa itsekin, opiskelu kun on Suomessa käytännössä maksutonta ja siihenkin saa tukea.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
263/328 |
12.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

En haluaisi julkista sektoria syytellä, tekevät ihan arvokasta työtä jota tarvitaan.

Mutta siltä osin on Suomessa mennyt jossain vaiheessa talousajattelut pieleen, että julkisen sektorin pitäisi jotenkin mukamas kasvaa samaa tahtia kuin yksityisen sektorin. Sehän johtaa nimenomaan siihen että lopulta julkinen puoli - tai oikeammin, koko kotimarkkina - syö ja tuhoaa kilpailulle alttiiden alojen mahdollisuudet.

Julkinen sektori vs. yksityinen sektori ei oikeastaan ole tässä se pääasiallinen ongelma edes, vaan pikemminkin avoin sektori vs. suljettu sektori.

Eli kotimarkkinoilla toimivat, liian hyvää bisnestä itselleen tekevät, jotka naapurikansalaisilleen kustannuksia nostaessaan tuhoavat sitten lopulta kaiken sen toiminnan jonka pitäisi pärjätä maailmanmarkkinoilla.

Jos Suomi hoitaisi asiansa oikein, se pitäisi huolen siitä, että kasvun hedelmiä kun saadaan aikaan, niillä kasvatetaan nimenomaan avoimen sektorin toimintaa. Eli esim. Suomen kapeata toimialamäärää markkinoilla PALJON LEVEÄMMÄKSI niin, että aikaisempien paperiteollisuuden ja kännyköiden sijasta Suomella olisi kymmenittäin toimialoja jotka hakee tuottonsa maailmalta.

Ja tämä rypäs joka tuotot hakee maailmalta, sen toiminta sitten asettamaan rajapyykit rajojen sisäpuoliselle toiminnalle, eli julkiselle sektorille ja kotimarkkinoilla toimivalle yksityiselle sektorille (mm. ruoan ja asumisen hinta, energia ymv.)

Työllisyys tehdään myös täysin markkinaehdoilla, eli ei täällä kukaan ketään voi alkaa käskemään että nyt sun pitää tehdä itsellesi huono sopimus, kun sopimusvapauden tarkoitus on nimenomaan estää sellaiset tilanteet että huonoja sopimuksia alettaisiin jotenkin pakottamaan, ihan yhtä hyvin voitaisiin sitten jo mennä askel pidemmälle ja ryöstää kansa suoremmilla toimilla (esim. jotain SS-partioita hakemaan ihmisten omaisuus "parempaan talteen" jne).

Vierailija
264/328 |
12.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kosmetologeilla menee huonosti. Kuka ottaa oppisopimusopiskelijan? Kannattaa sopia te-toimiston kanssa opinnoista, ei jää ilman tukea. Kysy sieltä laitoshuoltaja. Älä maksa kaikkea itse, vaan annan heidän tehdä työtään, ja etsiä sopiva opiskelupaikka.

Eikö olisi fiksumpaa valita itse opiskelupaikkansa? Voisi saada mieleisensä työnkin. Eikä normiopintoja kukaan itse maksa.

Oppisopimuksella otetaan btw paljonkin ihmisiä töihin, koska se on työnantajalle edullista. Tiedän heti 2 työnantajaa, joilla on oppisopimuksella ihmisiä töissä. Sitä voi itsekin ehdottaa jos jokin tietty työpaikka ja ammatti kiinnostaa, ei kaikkea aina tarvitse saada jostakin muualta vaan itsekin voi tehdä asioidensa eteen jotakin.

Vierailija
265/328 |
12.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Huvitavinta tässä keskustelussa on se, että ihmiset jankkaavat sivukaupalla kuinka EI pääse töihin, EI oteta töihin, EI ole paikkoja. Otsikossa nimenomaan kysytään "Miksi monet työttömät eivät suostu tekemään muun alan töitä kuin "omansa", vaikka olisi mahdollisuus?" -  siis vaikka olisi mahdollisuus. Siis vaikka työtön pääsisi töihin, otettaisiin töihin ja olisi paikka mihin mennä, ei silti suostuta tekemään.

Ihmiset eivät osaa lukea tai ymmärrä lukemaansa kun on meuhkattu aivan eri asiasta kuin mistä on puhe.

Vierailija
266/328 |
12.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Huvitavinta tässä keskustelussa on se, että ihmiset jankkaavat sivukaupalla kuinka EI pääse töihin, EI oteta töihin, EI ole paikkoja. Otsikossa nimenomaan kysytään "Miksi monet työttömät eivät suostu tekemään muun alan töitä kuin "omansa", vaikka olisi mahdollisuus?" -  siis vaikka olisi mahdollisuus. Siis vaikka työtön pääsisi töihin, otettaisiin töihin ja olisi paikka mihin mennä, ei silti suostuta tekemään.

Ihmiset eivät osaa lukea tai ymmärrä lukemaansa kun on meuhkattu aivan eri asiasta kuin mistä on puhe.

Täällä myös kaikilla on korkeakoulutus, koska kukaan ei voi tehdä mitään johtajanpestiä vähäisempää siksi, että sen jälkeen ei saa enää koulutustaan vastaavia johtajanhommia ja tuetkin menevät - tosin palkan saa tilalle, mutta sillä ilmeisesti ei ole samaa ostovoimaa kuin tuella. Pakostikin alkaa pohtia, kuinka huippukoulutetut ihmiset ovat huippukoulutuksestaan huolimatta kuitenkin niin kauan olleet työttöminä että ovat jo kaikkien mahdollisten tukien piirissä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
267/328 |
12.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mielenkiintoista on sekin, että työnteon puolestapuhujille ja työssäkäyville haistatellaan. Jos työssäkäyvät ilmoittaisivat samalla tavalla vastaavan mielipiteensä työttömistä, jo menisi topikki poistoon.

Vierailija
268/328 |
12.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

En minä mitään ongelmaa siinä näe että en halua sellaiseen työhön joka ei kiinnosta ja joka ei ole myöskään taloudellisesti minulle riittävän kannattava.

Työttömyys on vain välivaihe työpaikkojen välillä.

Työpanos on ikäänkuin INVESTOINTIRESURSSI josta jokainen kansalainen tekee itse omat päätöksensä.

Investoija tekee aina omat päätöksensä kannattavuuden perusteella, näin se vaan menee. Ei kukaan ulkopuolinen tule kenellekään investoijalle huutelemaan että hei nyt sun pitää laittaa sun rahas tämmöseen surkeaan investointiin joka ei edes tuota riittävästi.

Ihan yhtä hyvin saa huudella vaikka Fortumille että myivät siirtoverkkonsa Carunalle, kun Fortum ei ollut tuoton tasoon tyytyväinen. Nyt rahat laitettu sitten toiseen kohteeseen josta arvioitu tuoton taso Fortumin mielestä noin 3-kertainen.

Jos esim. valtion virkamies alkaisi tekemään kansalaistensa puolesta investointipäätöksiä, mihin sinun työpanoksesi käytetään, mihin sinun omaisuutesi käytetään, mihin kaikki sinun hallussasi olevat asiat käytetään, olisimme jo poistuneet markkinoilta ja olisimme puhtaassa totalitarismissa ja fasismissa. Sellaiset systeemit ei valitettavasti kestä, koska kukaan täysijärkinen ei investoi penniäkään omia varojaan siihen, että jokin virkamies kohta ne varastaa itselleen.

Markkinoiden kautta mennään, ja se tarkoittaa sitä että ei kannata työttömille alkaa huutelemaan, he tekevät päätöksensä ihan yhtä itsenäisesti kuin kuka tahansa muukin. Jos aikaansaataviin sopimuksiin ei olla tyytyväisiä, se ei ole työttömien ongelma, vaan se on talouden ohjaamisen ongelma, siitä asiasta voitte tapella vaikka maailman tappiin asti, mutta markkinoita te ette voi ohittaa. Muut tavat johtavat sitten esim. sisällissotiin tai valtion hajoamiseen tai muihin vastaaviin lopputuloksiin. Ja Pohjois-Koreassahan homma hoituu tyylipuhtaasti diktatuurilla, mutta se onkin esimerkki siitä kuinka valtio sulkeutuu pois markkinoilta ja alkaa hoitamaan talousasioitaan väkivallan avulla kansalaisiaan tappamalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
269/328 |
12.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suurin osa muistakaan ihmisistä ei näe ongelmaa siinä, että jotkut eivät halua mennä epäkiinnostavaan tai omasta mielestään huonosti palkattuun työhön vaikka ovat työkykyisiä. Ongelman he näkevät siinä, että yhteiskunnan on tämä rahoitettava.

Työpaikallakaan työntekijä ei näe mitään ongelmaa siinä, että tulee töihin vartin myöhässä ja lähtee vartin etuajassa. Työnantaja voi ongelman siinä nähdäkin, koska hänhän sen rahoittaa.

Vierailija
270/328 |
12.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Työpanos on ikäänkuin INVESTOINTIRESURSSI josta jokainen kansalainen tekee itse omat päätöksensä."

Mitä jos yhtäkkiä päätetäänkin, että työttömyyskorvaus ja muut tuet ovat investointiresurssi, josta maksaja tekee omat päätöksensä ja päätös onkin kyseisten tukien huomattava tiukentaminen, vähentäminen ja jopa poistaminen? Aletaan investoida vähäisiä resursseja kohdennetusti ja tiukennetusti? Koska "Investoija tekee aina omat päätöksensä kannattavuuden perusteella, näin se vaan menee." Todetaan, että ei ole kannattavaa nykysysteemillä, joten aletaan investoida vain niihin työttömiin, joihin kannattaa investoida? Se sitten voisi olla vaikkapa tietyn koulutuksen omaaviin, vain tietyn ajan tai mikä nyt olisikaan investoijan kannattavuusarvion peruste. Ei kannata ottaa vastaan p-kaduuneja vrt. ei kannata tukea työllistymishaluttomia työttömiä.

Tuo ajattelu voidaan kääntää näinkinpäin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
271/328 |
12.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa muistakaan ihmisistä ei näe ongelmaa siinä, että jotkut eivät halua mennä epäkiinnostavaan tai omasta mielestään huonosti palkattuun työhön vaikka ovat työkykyisiä. Ongelman he näkevät siinä, että 1) yhteiskunnan on tämä rahoitettava.

Työpaikallakaan työntekijä ei näe mitään ongelmaa siinä, että tulee töihin vartin myöhässä ja lähtee vartin etuajassa. 2) Työnantaja voi ongelman siinä nähdäkin, koska hänhän sen rahoittaa.

Ei ole mitään ongelmaa.

1) Tämä on nimenomaan talouden ohjaamisvastuu, eli jos valtion hallinnolla on KAIKKI oikeudet maassa, määrätä veroja ja säätää lakeja yms. niin sen vastapainona tämä vastuu on ilman muuta kannettava. Eli näin asetetaan KANSALAINEN lopulta päättämään siitä, tekikö hallitus hommansa oikein vai ei. Kansan valta on se, mitä hallituksen on aina lopulta noudatettava.

2) Työnantaja on itsenäinen toimija joka kantaa itse omat vastuunsa toiminnastaan, mitä se meille kuuluu? Sehän on hänen asiansa mihin rahansa investoi ja miten jakelee itselleen osinkoja. Ei kenenkään vastuulla ole toimittaa hänelle mitään puoli-ilmaista tai ilmaista resurssia josta hän tekisi itselleen kivat osingot.

Usko tai älä, näin nämä asiat vaan menee. Voit ajatella asiaa ikäänkuin niin, että markkinoilla ollessa vastuut kilpailukyvyistä yms. jaetaan lopulta koko kansan kesken, ja se pitää sisällään myös sen että sopimukset tehdään aina poikkeuksetta markkinaehdoilla. Yksittäisten työttömien päätösten moraalisuuteen en ota mitään kantaa, koska moraali ei kuulu markkinoille. Ymmärrät kuitenkin varmasti hyvin että kun kyse on sadoista tuhansista ja miljoonista ihmisistä, tällöin et voi alkaa sieltä joukosta poimimaan rusinoita pullasta "mukamas" huonoiksi esimerkeiksi, vaan jo pelkästään tämä ihmismäärä massana pitäisi olla aivan selkeä signaali hallitukselle, että se tekee työllisyyteen liittyvää politiikkaa väärällä tavalla.

Varmaan nää asiat sua harmittaa, mutta kannattaa sitten seuraavissa osingonkorotuspalavereissa pitää ajatus mielessä siitä, että kun nostelet kotimaan kustannuksia, sen seurauksena voi tulla lisää työttömiä jotka sitten sinua harmittavat. Tai sitten ne eivät harmita, koska silti haluat osinkoja nostaa.

Vierailija
272/328 |
12.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa muistakaan ihmisistä ei näe ongelmaa siinä, että jotkut eivät halua mennä epäkiinnostavaan tai omasta mielestään huonosti palkattuun työhön vaikka ovat työkykyisiä. Ongelman he näkevät siinä, että yhteiskunnan on tämä rahoitettava.

Työpaikallakaan työntekijä ei näe mitään ongelmaa siinä, että tulee töihin vartin myöhässä ja lähtee vartin etuajassa. Työnantaja voi ongelman siinä nähdäkin, koska hänhän sen rahoittaa.

Ymmärrätkö, että Suomessa on tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta pulaa työpaikoista eikä työvoimasta? Musta olisi väärin kieltäytyä kunniallisesta työstä jota pystyn tekemään ja jättäytyä yhteiskunnan elätiksi, jos se työ jäisi siksi tekemättä. Mutta mulle ei tuota pienintäkään tuskaa kieltäytyä työstä, jos siihen palkataan sijastani vaikka joku elämänsä suuntaa etsivä nuori, joka pysyisi muuten työttömänä ja olisi vaarassa syrjäytyä kokonaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
273/328 |
12.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos olet omia tuottojasi nostaessasi valmis hyväksymään sen, että kustannusten (jotka ovat siis tuottojasi) noston myötä voi työn kysyntä alentua johtaen kasvavaan työttömyyteen, ei sinulla ainakaan pitäisi olla enää mitään oikeutta kommentoida työttömyydestä yhtään mitään.

Näin tämän itse asiassa pitäisi mennäkin, eli jos tätä päättelyketjua jatketaan tarpeeksi pitkälle, ymmärrät hyvin että lopulta ne on ne kilpailulle alttiit toimialat, joiden tulisi ohjata KAIKKEA kotimarkkinoilla tapahtuvaa kustannusten kehitystä. Ei siis pelkästään palkkoja, vaan myöskin asumisen ja ruoan hinnat, verotus, yms yms.

Jätä moraalit keskusteluista pois, se tästä nyt vielä puuttuisi että aletaan miettimään moraaleja koska kenelläkään ei ole mitään velvollisuutta kuunnella toisten moraalikäsityksiä silloin kun neuvotellaan markkinoilla sopimuksista. Kannattavuus sanelee lopulta kaiken. Rikoslaki on sitten se joka tutkii moraalit.

Vierailija
274/328 |
12.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

No miksei se työttömäksi joutunut hyviä summia aiemmin tienannut ex-johtaja suostunut ottamaan vastaan jotain luuserien pienipalkkaista hanttihommaa, jota tarjottiin? Eiköhän kaikki muutkin mene samalla ajatuksella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
275/328 |
12.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mihin täältä on hävinnyt viestejä?

Vierailija
276/328 |
12.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

"Työpanos on ikäänkuin INVESTOINTIRESURSSI josta jokainen kansalainen tekee itse omat päätöksensä."

Mitä jos yhtäkkiä päätetäänkin, että työttömyyskorvaus ja muut tuet ovat investointiresurssi, josta maksaja tekee omat päätöksensä ja päätös onkin kyseisten tukien huomattava tiukentaminen, vähentäminen ja jopa poistaminen? Aletaan investoida vähäisiä resursseja kohdennetusti ja tiukennetusti? Koska "Investoija tekee aina omat päätöksensä kannattavuuden perusteella, näin se vaan menee." Todetaan, että ei ole kannattavaa nykysysteemillä, joten aletaan investoida vain niihin työttömiin, joihin kannattaa investoida? Se sitten voisi olla vaikkapa tietyn koulutuksen omaaviin, vain tietyn ajan tai mikä nyt olisikaan investoijan kannattavuusarvion peruste. Ei kannata ottaa vastaan p-kaduuneja vrt. ei kannata tukea työllistymishaluttomia työttömiä.

Tuo ajattelu voidaan kääntää näinkinpäin.

Sä voit toki asiaa pyöritellä ihan miten monen mutkan kautta tahansa, mutta lopulta päädytään aina siihen, että valtio alkaa laiminlyömään velvollisuuksiaan turvata kansalaistensa oleminen ja eläminen tässä maassa. Myöskään mitkään fasismiin viittaavat ratkaisut eivät valitettavasti ole kansalaisten oikeuksien kannalta kestäviä ratkaisuja.

Kannattaa vain totutella nyt siihen ajatukseen, että markkinoilla neuvotellaan, ja jos joku ei ole sopimuksiin tyytyväinen, niitä ei tarvitse tehdä. Ja valtio joko hoitaa talouden ohjaamistoimet niin että riittävä tyytyväisyys saadaan aikaan, tai sitten aletaan kompensoimaan tilannetta kansalaisille tulonsiirroilla.

Yritä nyt ihmeessä päästä eroon tuosta oikeistolaisesta kansalle vihamielisestä asenteesta. Ei se työn kannattavuus ole mikään mörkö eikä peikko, vaan se on nimenomaan kaikille meille tärkeä ja tarpeellinen osa taloudellisia edellytyksiä joilla tämä systeemi toimii. Siis, EI osingot, EI verot, vaan TYÖN KANNATTAVUUS on se joka tätä systeemiä ohjaa aina lopulta.

Vierailija
277/328 |
12.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

"2) Työnantaja on itsenäinen toimija joka kantaa itse omat vastuunsa toiminnastaan, mitä se meille kuuluu? Sehän on hänen asiansa mihin rahansa investoi ja miten jakelee itselleen osinkoja. Ei kenenkään vastuulla ole toimittaa hänelle mitään puoli-ilmaista tai ilmaista resurssia josta hän tekisi itselleen kivat osingot."

Joo, kyllä työnantaja kantaakin vastuun. Esimerkissä se vastuu kannetaan antamalla potkut työntekijälle. Työntekijä muuten kantaa myös vastuun omasta toiminnastaan. Mitäkö työnantajan toiminta "meille" kuuluu? No kuuluu se sen verran, että työnantaja on se joka tarjoaa työtä ja palkkaa. Useimmille ihmisille työnantajan tekemiset "kuuluvat" siinä mielessä paljonkin.

Mitä ilmaista resurssia siinä on, että työntekijä on työssä sen ajan, josta hänelle palkkakin maksetaan? Nyt en oikein ymmärtänyt. Puhe on palkkatöistä, joissa työntekijälle maksetaan palkkaa sovitulla perusteella. Jos peruste on työaika ja työntekijä lähtee ja tulee niin, että työaika on päivässä 30min lyhyempi, työnantaja on se joka tarjoaa ilmaista resurssia maksaessaan tällaiselle työntekijälle palkkaa ja pitäessään hänet työsuhteessa. Ja senhän juuri ilmoitit vääräksi "ei kenenkään vastuulla ole toimittaa mitään puoli-ilmaista tai ilmaista resurssia" - kuten vaikkapa 30min palkkaa työntekijälle päivässä, vaikka ei olla edes töissä työajan ollessa maksuperuste.

Vierailija
278/328 |
12.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

"2) Työnantaja on itsenäinen toimija joka kantaa itse omat vastuunsa toiminnastaan, mitä se meille kuuluu? Sehän on hänen asiansa mihin rahansa investoi ja miten jakelee itselleen osinkoja. Ei kenenkään vastuulla ole toimittaa hänelle mitään puoli-ilmaista tai ilmaista resurssia josta hän tekisi itselleen kivat osingot."

Joo, kyllä työnantaja kantaakin vastuun. Esimerkissä se vastuu kannetaan antamalla potkut työntekijälle.

Hah voi vitsi kun olet sekaisin. Keskustelet siitä että sinua harmittaa kun työtön ei tee sinun kanssasi huonoa sopimusta, ja nyt olet jo antamassa yrityksesi työntekijällekin potkut :-)

Kyllä sä varmaan vielä paljon muitakin keinoja keksit millä saat oman yrityksesi nurin, mutta älä siitä tänne palstoille tule itkemään :-) Kannattaisi unohtaa ne moraalit ja tehdä niinkuin Nalle Wahlroos sanoo, eli ei sun firmas tehtävä ole pitää moraalisaarnoja eikä huudella, vaan firman tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa, piste. Ja jos työntekijäsi sitä voittoa saa aikaan, niin onhan se tietenkin hullunkurista jos heitä lähdet potkimaan, mutta onnea vaan valitsemallesi tielle  :-)

Vierailija
279/328 |
12.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa muistakaan ihmisistä ei näe ongelmaa siinä, että jotkut eivät halua mennä epäkiinnostavaan tai omasta mielestään huonosti palkattuun työhön vaikka ovat työkykyisiä. Ongelman he näkevät siinä, että yhteiskunnan on tämä rahoitettava.

Työpaikallakaan työntekijä ei näe mitään ongelmaa siinä, että tulee töihin vartin myöhässä ja lähtee vartin etuajassa. Työnantaja voi ongelman siinä nähdäkin, koska hänhän sen rahoittaa.

Ymmärrätkö, että Suomessa on tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta pulaa työpaikoista eikä työvoimasta? Musta olisi väärin kieltäytyä kunniallisesta työstä jota pystyn tekemään ja jättäytyä yhteiskunnan elätiksi, jos se työ jäisi siksi tekemättä. Mutta mulle ei tuota pienintäkään tuskaa kieltäytyä työstä, jos siihen palkataan sijastani vaikka joku elämänsä suuntaa etsivä nuori, joka pysyisi muuten työttömänä ja olisi vaarassa syrjäytyä kokonaan.

Kyllä täällä on paljon pulaa myös työvoimasta, ihan kunnollisissa ja hyvinpalkatuissakin töissä. Osaltaan siksi, että työpaikat ovat väärässä paikassa, osaltaan siksi että meillä on omituinen koulutusvimma ollut jo parikymmentä vuotta. Kaikille on pakko saada korkeakoulutus, niinpä muutettiinn aikanaan opistot ammattikorkeakouluiksi jotta saadaan (näennäinen) korkeakoulutus niillekin, jotka eivät yliopistoon pääse. Poistettiin korkeakoulujen pääsyvaatimuksista lukio/yo-tutkinto ja hakukelpoisuus annettiin myös vain ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneille. Niinpä saatiin omituinen "p-kaduuniluokittelu" kun yhtäkkiä kaikilla on "korkeakoulututkinto" (aivan sama millaisilla papereilla ja miltä pilipalialalta), joka estää tekemästä suurinta osa aivan_kunnollisia_töitä, koska "ei ole korkeakoulutusta vastaavaa tai omaa alaa". Samaan aikaan kun korkeakoulutetut nyrpistelevät ja huutelevat p-kaduuneista, on valtava pula perinteisistä duunariammateista, joissa myös usein tienataan huomattavasti enemmän kuin joku perustradenomi toimistossa tai huuhaatieteen maisteri. Usein esiin otettuja esimerkkejä ovat vaikkapa lvi-asentaja ja työkonekuljettaja.

Jossakin on jotakin vikaa, kun työttömiä on todella paljon ja samaan aikaan on aloja, joihin ei saada työväkeä. Paitsi tuomalla sitä ulkomailta, josta siitäkin naristaan kun ei ymmärretä, että jos ammattitaitoista työväkeä ei ole omasta takaa mutta työtä on, työväki haetaan sitten sieltä mistä sitä saadaan. Näissä ammateissa on yksi ylivoimainen etu verrattuna korkean koulutuksen aloihin - käsityöammatteja ei voi ulkoistaa eikä niitä voi teettää etänä toiselta puolelta maailmaa, kuten esim. tietotyötä.

Vierailija
280/328 |
12.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se on IHAN SINUN OMA ASIASI mihin omaa firmaasi viet.

Muista vaan sitten, että toimeentulotukeakin saat lopulta, kunhan hoidat firmasi ja elämäsi ensin konkkaan ihan kuten tunnut tekevän.

Toki, voihan sitäkin harkita, että jos se firma olisi sitten kuitenkin parempi vaihtoehto, jos vain osaat markkinoilla neuvotella ja tajuta myös sen että ne ihmiset jotka sinun kanssasi ehkä neuvottelee, tekevät MYÖS asioita ihan omien etujensa takia. Näin ne markkinat toimii, hyötyjä jaetaan, silloin sopimuksia voi syntyä.

Mutta, en lähde sinua neuvomaan, kerron vaan että näin markkinoilla toimitaan, ja saat siellä toimia ihan kuten haluat. Yhteiskunta tulee kyllä sitten vastaan sosiaalitanttoinensa kunhan ensin tuhoat sen firmasi ja huutelet muutenkin kaikille muille.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme neljä yksi