Oletko ollut shokissa järkytyksen takia?

Luulen olleeni shokissa tai vastaavassa joskus nuorena parikymppisenä eron jälkeen kun kuulin, että poikaystävälläni oli uusi tyttöystävä. Selvitin naisen kotiosoitteen toisella paikkakunnalla ja olisin lähtenyt viikonloppuna ajelemaan saadakseni tietää millaisessa talossa hän asuu. Mahdollisesti tuo osoite ei olisi edes pitänyt paikkansa. Ja minulla olisi ollut kolmen tunnin ajomatka per suunta ko. kaupunkiin. En ymmärrä mitä silloin ajattelin.

Muistan vieläkin kyinka surullinen olin tuona viikonloppuna ja matkustussuunnitelma päällä.

Up

Kyllä . Koulukaverit järjesti shokin.  

Shokissa ihminen toimii kuin robotti. Jotenkin. 

Ja sitten se kieltäminen joskus ettei nää halunnut tehdä pahaa vaikka teki.  Tai ettei tätä nyt oikeasti tapahtunut.  

Kyllä. Kun sain puhelun, että isäni on kuollut. Toimin kuin robotti. Ostoksetkin jäivät kauppaan.

Kerrankin hyvä kysymys. 

Jäätynyt olin kaikin puolin. Mulle ollaan todella useasti raivottu mielipuolisesti.

Shokissa olevan ei tiedä itse olevansa shokissa. Järkytys on eri asia.

Vierailija kirjoitti:

Shokissa olevan ei tiedä itse olevansa shokissa. Järkytys on eri asia.

En mä tiennytkään. Myöhemmin tajusin olleeni shokissa.

Vierailija kirjoitti:

Shokissa olevan ei tiedä itse olevansa shokissa. Järkytys on eri asia.

No jaa. Mä olin varmaankin lievässä sokissa, kun kaaduin moottoripyörällä ja mursin solisluuni. En tarkkaan enää muista, mitä kaikkia piirteitä olotilaan kuului, mutta muistan janon tunteen ja muutokset näkökyvyssä (näin jotenkin sumeasti, en enää tarkkaan muista). Kyllä mä siinä mietin, että onkohan tää nyt se sokki.

Sisko soitti, että äiti on kuolemassa, kun olin vielä töissä. Tunnin päästä kun olisi soittanut, olisin ollut jo kotona. Eri paikkakunnalta kun en olisi päässyt minnekään kuitenkaan, joten tuntui erikoiselta ajoitukselta. Varsinkin kun olin jäädä auton alle shokin takia.

Olen ollut. Todistetusti 2 kertaa terveydenhuollon ammattilaisen toteamana. Viimeksi viime kesänä. Mulla se on/oli sellainen tila, kutsun sitä hattarapilveksi. Siinä on omassa kuplassa, aistit vääristyy/muuttuu. Esim kerran lähtiessäni terapeutti sanoi mulle, että muista katsoa autot. Sitä saattoi vaan astua tielle.

Lisäksi mulla vaikutti muistiin tosi paljon. 

Kun isäni yritti lääkkeillä itsemurhaa. Olin silloin 12-vuotias ja minun piti soittaa ambulanssi kun ei ollut muita kotona kuin minä ja isä. Tärisin silloin pelosta selviytyykö isä. Ei multa kysytty silloin, että kuinka mä voin. Olihan se shokki.