Lue keskustelun säännöt.
Arvostettu fyysikko: elämä kuoleman jälkeen on mahdotonta
09.11.2017 |
Näin olen aina uskonut ja tiennyt olevan. Mitä muut mieltä?
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201711092200522188_ul.shtml
Tietoisuus ei voi elää sen jälkeen kun ruumis on kuollut.
Tietoisuus on atomeja ja niiden välisiä kytköksiä. Tietoisuuden säilyminen kuoleman jälkeen on professori Sean Carrollin mukaan mahdotonta.
Fysiikan lakien mukaan on mahdotonta, että tietoisuutemme elää sen jälkeen, kun ruumiimme on kuollut. Näin sanoo California Institute of Technologyn professori Sean Carroll.
Jotta tietoisuus voisi elää kuoleman jälkeen, sen täytyisi olla kokonaan erillään ruumiistamme, mitä se ei ole, sanoo Carroll.
Tietoisuus on sarja atomeja ja elektroneja aivoissamme ja fysiikan lakien mukaan ne eivät kuoleman jälkeen enää muodosta samanlaisia yhteyksiä kuin eläessämme.
- Väitteet siitä, että tietoisuus voisi jatkaa olemassa oloaan sen jälkeen kun ruumiimme kuolee ja hajoaa ovat mahdottomia. Elämään liittyvät fysiikan ilmiöt ovat hyvin tunnettuja, kirjoittaa Carroll Scientific American-lehdessä.
Aivojen informaatio häviää kun aivot hajoavat
- Ei ole olemassa mitään mahdollisuutta, että aivoihimme tallentunut informaatio säilyisi kuoleman ja ruumiin hajoamisen jälkeen, kirjoittaa Carroll.
Kyse on samasta asiasta, kuin tietokoneen kovalevyn pistäisi murskaksi. Levylle tallennettu tieto häviää.
Carroll perustelee ajatuksiaan kvanttikenttäteorialla. Ihmisen ajatukset muodostuvat aivoissa atomien liikkeistä. Ne tunnetaan hyvin.
- Jotta tietoisuus säilyisi, kvanttikenttäteorian mukaan pitäisi olla olemassa "henkihiukkasia" ja "henkivoimia", jotka olisivat vuorovaikutuksessa tavallisten atomien kanssa. Mitään tällaisia ei tunneta.
Tämä on tieteellisesti hyväksytty tosiasia. Carroll kehottaakin keskittymään kiinnostavimpiin asioihin.
- Kun hyväksytään fysiikan peruslait, voitaisiin keskittyä tutkimaan sitä miten ihmismieli (ihmisten eläessä) oikeasti toimii.
Kommentit (267)
Cat kirjoitti:
Pääsin aikoinani lukemaan fysiikkaa sekä lääkikseen. Valitsin lääkiksen. Riippumatta siitä, kumpaa lukee, ei tule saamaan mitään tietoa kuoleman jälkeisestä elämästä. Aina on niitä, jotka näin kuvittelevat.
Ai ikinä ei tulla saamaan siitä tietoa? En tiedä minä, mutta niinhän sinäkin kuvittelet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen on niin mitätön olento maailmankaikkeudessa että tämän tyypin teesit ovat kärpäsen surinaa korvissani.
Minusta todellakaan tuo tiedemies ei todistanut mitään, vetosi vaan että "asia tiedetään".
Kuitenkin tulee mieleen se, että jos tietoisuus on olemassa toimintana aivojen hermosoluissa, silloinhan tietoisuuden pitää olla energiaa. Eikös fysiikassa ole se energian häviämättömyyden laki? Miten sitä sovelletaan tässä tapauksessa?
Ja jos tietoisuus ei ole luonteltaan jokin energia, mitä se on? Onko se ikään kuin tietokonesovellus, joka käyttää ihmisen elämänenegiaa toimiakseen ja sammuu kun "tietokone laitetaan kiinni" eli kun ihminen kuolee? Silloinhan sen sovelluksen on oltava olemassa jossain muodossa kehossa, eihän sovelluskaan häivä tietokoneelta kun suljet sen.
Toisaalta, jos ihmisellä on tietoisuus osana DNA:ta, silloin se on evoluutiossa kehittynyt piirre ja pitäisi näkyä jotenkin tutkijoille.
Minusta on vaan tieteellisesti naivia kuvitella, että yhtäkkiä tulee valo PIM ja sitten se sammuu PAM, eikä tutkija kysy mistä ja miten se on tullut saati määrittele mikä tämän ilmiön luonne on. Kuitenkin kuvittelee tietävänsä siitä kaiken. Hmmmm...
Ei kai sinulle ole mahdotonta todistaa uskoasi todeksi? Jos todistat tieteellisesti asian niin saat varmasti seuraa ja arvostetun tutkijan maineen. Jos et niin silloin juttusi on pelkkää todistamatonta satua.
Mitä hän tuossa viestissään mielestäsi väitti? Minun mielestäni ei varsinaisesti mitään, hän pohdiskeli miten päin asiat ehkä ovat. Niin mitkä ovat hänen juttunsa, jotka ovat mielestäsi satua?
Tieteessä pitää pystyä todistamaan teesinsä muuten ei ole mitään muuta kuin satuja tueksi. Huvitu rauhassa, hulluilla näyttää olevan halvat huvit. Jos ja kun et sitä pysty todistamaan, niin silloin sitä ei vielä ole olemassa. Tieteellinen metodi perustuu rehellisyyteen ja teeseihin tutkittuun todistettuun tietoon. Rehellisyys ei näytä olevan sinulle kovin tarkeä arvo, jos kuvittelet että voit sanella mitä muiden pitää uskoa olevan. Higgs on samaa mieltä kanssani, eri puolella kuin sinä. Higgskin halusi todistaa teesinsä koska tiesi ettei uskolla ole merkitystä jos sitä ei pystytä todistamaan. Ymmärrän turhautumisesi mutta näin vain rehellisessä maailmassa pelataan.
Tietoa jos halutaan niin pitää rehellisyyden nimissä todistaa tietonsa todeksi muuten sitä ei ole.
Onko kivaa jatkuvasti vastailla itselleen ja olla siitä sitten samaa mieltä?
Vierailija kirjoitti:
Entäs se 21 grammaa, minkä ihminen kuoleman hetkellä kevenee? Sekin on tieteellinen, mitattu ja dokumentoitu fakta.
Jännite häviää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tähän ei tarvita edes mitään fyysikkoa ymmärtääkseen tämän.
Tietoisuus ja älykkyys on riippuvaista siitä, mihin olentoon se kiinnittyy.
Jos synnyt vaikka kärpäseksi, et kykene samaan ajatustoimintaa ja saavutuksiin kuin ihmisenä.
Se ei ole väite vaan perustuu tutkimuksiin. Edelleen sinulla on paljon opittavaa miten tiede tutkii maailmaa ja mikä merkitys tieteellä on. Jos jotain ei pystytä todistamaan, niin sitä ei ole ennenkuin se pystytään todistamaan. On aivan naurettavaa väittää mitään muuta arvailuita, kun ei sitä pysty itse todistamaan. Tämä on vain rehellistä logiikkaa, joka sinulta puuttuu. Jos jotain väittää tulee se pystyä todistamaan muuten se ei pidä paikkaansa olemassa olevilla mittareilla mitattuna.
Täällä näyttösi oleva iso joukko lestoja väittämässä ettei asialla ole väliä että todistaminen on merkityksetöntä. Huvittavaa. No rehellisyys ei uskovaisten piirteissä paljoa näy.
Aina huomaa, kun vastaat omaan viestiisi, samanlailla kirjoitettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä fyysikon kanssa. Jos en olisi, uskoisin taikoihin ja satuihin.
Kuitenkin hengität happea, joka on atomi, mihin on mahdollista kun se atomi fyysikon mielestä tarvitsee ihmisen
Vierailija kirjoitti:
Entäs se 21 grammaa, minkä ihminen kuoleman hetkellä kevenee? Sekin on tieteellinen, mitattu ja dokumentoitu fakta.
Sisään hengittäessä ihminen saa noin 21 grammaa happea, ettei pidä nyt pidempään miettiä se määrä on se viimeinen henkäys myös ja keuhkot tyhjenee
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo ensimmäinen lause on virheellinen. Kukaan ei tiedä mitä tietoisuus on, aivot ovat vain sähköimpulsseja. Aivoissa ei ole tietoisuutta sen enempää kuin tietokoneessakaan. Tietoisuus on viesti kuoleman jälkeisestä elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Jo ensimmäinen lause on virheellinen. Kukaan ei tiedä mitä tietoisuus on, aivot ovat vain sähköimpulsseja. Aivoissa ei ole tietoisuutta sen enempää kuin tietokoneessakaan. Tietoisuus on viesti kuoleman jälkeisestä elämästä.
Toistaiseksi jokainen tuntemamme esimerkki tietoisuudesta kytkeytyy juuri senkaltaiseen fyysiseen kappaleeseen, jollaisen tietoisuuden tuottavan fyysisen kappaleen voisi olettaa olevan. Näitä fyysisiä kappaleita muokkaamalla voidaan tuottaa hyvin perustavanlaatuisia muutoksia tietoisuuden ominaisuuksiin (kts. esim. Phineas Gage).
Ajatus siitä, että tietoisuus on jotain muuta kuin fyysisen kappaleen tuottama ilmiö vaikuttaa vähintään tarpeettomalta oletukselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs se 21 grammaa, minkä ihminen kuoleman hetkellä kevenee? Sekin on tieteellinen, mitattu ja dokumentoitu fakta.
Sisään hengittäessä ihminen saa noin 21 grammaa happea, ettei pidä nyt pidempään miettiä se määrä on se viimeinen henkäys myös ja keuhkot tyhjenee
Ei voi liikaa korostaa sitä, että tuo kehon keveneminen 21 grammaa kuoleman hetkellä ei todellakaan ole mikään tunnettu tosiasia. Ilmiötä ei ole mitään tarvetta selittää, kun tuollaista ilmiötä ei ole toistaiseksi havaittu kuin yhdellä koehenkilöllä kuuden koehenkilön tutkimuksessa vuonna 1907.
Hän voi olla oikeassa tai sitten aivan väärässä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiede tutkii asioita ja vastaus on joko todistettavissa tai ei. Tässä tapauksessa vastaus on ei vaikka se uskovaisia kuinka harmittaisi, kuten tästä ketjusta näkee. Sadut eivät liity tieteen tekemiseen jos asiaa ei pystytä todistamaan on se harhaa. Ihmiset eivät ole harhaa koska jokainen voi itse todeta tämän ja päätyä samaan ratkaisuun myös tutkijat jos oikein saivarrellaan. Uskonnot sisältöineen ovat enimmäkseen taas päänsisäistä, jopa haitallista harhaa asioista, kuten tietoisuuden siirtyminen, jota ei voida todistaa vaikka kuinka tutkittaisiin. Silloin ei ole olemassa vaihtoehtoa että on mahdollisesti sitten satua vaikka ei pystytä todistamaan. Sellaista vaihtoehtoa ei ole. Kun ei pystytä todistamaan, niin siihen loppu loogisilta ja rehellisiltä ihmisiltä leikki. Hieman vajaat huijarit voivat sitten vängätä saduistaan itsekseen, ilman mitään todisteita tukeakseen höpötyksiään.
Jos tänään ei vielä tiedetä, siirtyykö tietoisuus ihmisen kuollessa ja huomenna tiedettä tutkiessa, saadaankin selville, että kyllä se siirtyy, niin tarkoitatko, että se ei tänään ollut totta, mutta huomenna on? Koska tänään ei ollut todistettu ja huomenna on todistettu, ja vaikka kaikki muut lainalaisuudet ovat pysyneet samanlaisina.
Vierailija kirjoitti:
Tiede korjaa itse itseään jatkuvalla, kriittisellä arvioinnilla ja menetelmillä, kuten vertaisarvioinnilla (peer review), jossa tiedeyhteisö tarkastaa tutkimustulokset. Uuden tutkimustiedon myötä aiemmat käsitykset tarkentuvat tai muuttuvat, mikä tekee tieteestä luotettavan ja objektiivisen tavan ymmärtää maailmaa. Tämä prosessi perustuu avoimuuteen, toistettavuuteen ja tutkimuseettisiin periaatteisiin. Googlesta.
Tämä vaatii rehellisyyttä.
On toimintaperiaatteita joiden tulisi toteutua mutta ne eivät toteudu jos huijataan.
Kyse ei ole huijaamisesta, vaan inhimillisyydestä. On sanonta, että tiede etenee hautajaiset kerrallaan. Sitä voidaan kuvata myös paradigmaoppina, jossa hallitsevat paradigmat ohjaavat sitä, mitä tutkitaan, millä menetelmillä ja mitä malleja ja teorioita pidetään järkevinä ja toimivina. Paradigmat romahtavat, kun riittävän suuri määrä anomalioita, joita ei osata selittää hallitsevan paradigman teorioilla, alkavat kasaantua. Yksi musta joutsen on helppo sivuuttaa pelkkiien kognitiivisten vinoumien aiheuttamilla havaintovääristymillä, mutta jos niitä kumuloituu riittävästi, teoria joutsenten valkoisuudesta romahtaa. Yleensä tieto ei ole näin simppeliä, teoria voi toimia vallan hyvin tietyissä olosuhteissa ja tietyllä tasolla, mutta ei toisella. Yleensä teoriat myös laajenevat selittämään ilmiöitä, joita varten niitä ei ole rakennettu esim. fysiikan mallit vs. tietoisuuden käsite, joka on psykologinen ja kokemuksellinen ilmiö, ei suoraan fysikaalisesti mitattavissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotta tietoisuus säilyisi, kvanttikenttäteorian mukaan pitäisi olla olemassa "henkihiukkasia" ja "henkivoimia", jotka olisivat vuorovaikutuksessa tavallisten atomien kanssa. Mitään tällaisia ei tunneta.
Tällaisia ei tunneta, vielä. Tiede korjaa itse itseään, onhan siitä miljoona esimerkkiä, kun ajatellaan vaikka 1500- lukua tähän päivään asti. On se ihme juttu, kun tiedemiehet väittävät joitain asioita totena, vaikka samalla tietävät, että tieteessä paljastuu jatkuvasti uusia salaisuuksia, mitä ei ole voitu kuvitellakaan siihen asti.
Kyllä on kuule jo tiedetty mutta atomithan eivät totuutta pysty ihmisille koskaan kertomaan. Tiede ei korjaa itseään elleivät tieteilijät tee näin. Olette lapsellisia.
Tiedemiehet tekevät tiedettä, joten tiede paljastuu heille.
Orja, joka ajattelee, että "tämän hetkisen kun kärsii niin koittaa ikuinen autuus" on täydellinen työkalu omistajan omaisuuden kartuttamiseen, eikä tämä ole riippuvaista siitä, onko kristinusko totta vai ei.
Sinä et taas taida tietää mitään henkilökohtaisesta uskosta? Se on vapautta.
Vierailija kirjoitti:
Mihin energia katoaa?
Se vapautuu.
Niin kuin jokainen ajattelija ajattelun historiassa, Marx oli joissain asioissa oikeassa ja joissain asioissa väärässä.
Itse en näe, että uskontoa voi redusoida pelkästään tuohon marxilaiseen analyysiin (enkä ole varma, oliko tämä Marxin tarkoituskaan kun en ole hänen teoksiaan lukenut), mutta hän on sikäli täsmälleen oikeassa, että tuo on selkeästi yksi tapa, jolla uskontoa yhteiskunnassa käytetään. Esimerkiksi Raamattu julistaa, että orjan on tarpeetonta yrittää parantaa yhteiskunnallista asemaansa, koska pelastus on saatavissa myös hänelle ja tämä elämä ei ole muuta kuin likaisia rättejä todellisen tuonpuoleisen elämän rinnalla. Tämä on tismalleen sitä ajattelua, josta Marx puhuu kutsuessaan uskontoa kansan oopiumiksi.
Orja, joka ajattelee, että "tämän hetkisen kun kärsii niin koittaa ikuinen autuus" on täydellinen työkalu omistajan omaisuuden kartuttamiseen, eikä tämä ole riippuvaista siitä, onko kristinusko totta vai ei.