Minkä ikäisenä antaisit tyttäresi poikakaverin olla teillä yötä samassa huoneessa kun tyttösi?

Vierailija kirjoitti:

Asiasta huvittunut kirjoitti:

Milloin lapset ovat alkaneet noudattaa vanhempiensa neuvoja seksiasioissa?

No eihän tää kysymys siihen liittynytkään vaan siihen, minkä ikäiselle antaisit luvan tuoda seurustelukumppanin yöksi kotiisi. Pysykää nyt asiassa hyvät ihmiset.

Mikä muu idea on estää yöpyminen, kuin seksi? Liittyy asiaan.

Riippuu varmasti ihan lapsesta. Kyllä viimeistään 16v antaisin.

En koskaan.

t. Isä.

Sitten kun olen niin vanha ja höppänä, ettei minulta enää kysytä.

Jos kiellätte lapsen yökyläilyt sen takia, että kiusaannutte ajatuksesta, että lapsenne harrastaa seksiä läsnäollessanne - jep. Muistakaa sitten ajatella lastakin, ja olla harrastamatta itse seksiä öisin. Kyllä lapsenne teistä yhtä lailla kiusaantuu, jos se nyt jokin perustelu jollekin on. Normaali teini tietysti ymmärtää, että kannattaa olla mahdollisimman hiljaa ja huomaamaton, joten en ymmärrä, ketä tämä normaali asia haittaisi? Pointti on, että kotona on aina turvallisempaa kuin muualla, varsinkin, jos vanhempia on kotona.

Jos nyt ajatellaan järjellä, eikä tunteella, kyllä mä antaisin fiksun oloisen 14-vuotiaankin yökyläillä poikaystävänsä kanssa. Teini-ikäisen yksityiselämään on enää vaikeaa puuttua. Jos he harrastavat seksiä, en oikeasti voi asialle enää mitään. Sama se on, tekevätkö he sitä myös mun kämpässä, turvallisempaa se vaan on siellä.

Avain lieneekin kasvatuksessa, ja siinä, että luottaa lapsensa hallitsevan ehkäisyn ja olevan harkitsevainen. Itselläni oli säännöllinen seksielämä 15-vuotiaasta asti, ja itselleni oli tärkeää voida viettää aikaa poikaystäväni (nykyisen avomieheni) kanssa. Se auttoi jaksamaan paremmin.

Kummallisen vähän luottoa teillä on lapsiinne, ja kummallisen paljon ajattelette omia tuntemuksianne lapsen varsinaisen edun sijaan. Seksi ei ole niin suuri juttu, kuin mitä te siitä teette. Jos lapsenne ovat jollain tasolla fiksuja, ei asian pitäisi olla edes ongelma.

Vierailija kirjoitti:

En koskaan.

t. Isä.

Entäs pojan tyttöystävän?

Vierailija kirjoitti:

Jos kiellätte lapsen yökyläilyt sen takia, että kiusaannutte ajatuksesta, että lapsenne harrastaa seksiä läsnäollessanne - jep. Muistakaa sitten ajatella lastakin, ja olla harrastamatta itse seksiä öisin. Kyllä lapsenne teistä yhtä lailla kiusaantuu, jos se nyt jokin perustelu jollekin on. Normaali teini tietysti ymmärtää, että kannattaa olla mahdollisimman hiljaa ja huomaamaton, joten en ymmärrä, ketä tämä normaali asia haittaisi? Pointti on, että kotona on aina turvallisempaa kuin muualla, varsinkin, jos vanhempia on kotona.

Jos nyt ajatellaan järjellä, eikä tunteella, kyllä mä antaisin fiksun oloisen 14-vuotiaankin yökyläillä poikaystävänsä kanssa. Teini-ikäisen yksityiselämään on enää vaikeaa puuttua. Jos he harrastavat seksiä, en oikeasti voi asialle enää mitään. Sama se on, tekevätkö he sitä myös mun kämpässä, turvallisempaa se vaan on siellä.

Avain lieneekin kasvatuksessa, ja siinä, että luottaa lapsensa hallitsevan ehkäisyn ja olevan harkitsevainen. Itselläni oli säännöllinen seksielämä 15-vuotiaasta asti, ja itselleni oli tärkeää voida viettää aikaa poikaystäväni (nykyisen avomieheni) kanssa. Se auttoi jaksamaan paremmin.

Kummallisen vähän luottoa teillä on lapsiinne, ja kummallisen paljon ajattelette omia tuntemuksianne lapsen varsinaisen edun sijaan. Seksi ei ole niin suuri juttu, kuin mitä te siitä teette. Jos lapsenne ovat jollain tasolla fiksuja, ei asian pitäisi olla edes ongelma.

Kysymys on täysin eri silloin kun on kyseessä huoltajan ja huollettavan välinen suhde. Lapsilla ei ole ikinä, eikä kuulukaan olla samoja oikeuksia kuin aikuisilla, pitäisihän tyhmemmänkin tämä ymmärtää! Jos joskus lapsi joutuu kuuntelemaan aikuisten seksiä, se ei tarkoita että lapsella olisi sama oikeus, ei todellakaan! Lapset eivät ole tasavertaisia eikä tasa-arvoisia perheessä vanhempien kanssa. Vanhemmat ovat aina auktoriteetti, jotka sanovat säännöt, miten perheessä eletään, ja siihen ei lapsella ole mitään muuta sanottavaa kuin suostuminen. Nykyisen kasvatuksen suurimpia ongelmia on se että lapset ovat kuin pieniä aikuisia ja lähinnä vanhempiensa kavereita. Kaveria ei pysty kasvattamaan, ja lapset nimen omaan pitää kasvattaa!!!

Mies77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kiellätte lapsen yökyläilyt sen takia, että kiusaannutte ajatuksesta, että lapsenne harrastaa seksiä läsnäollessanne - jep. Muistakaa sitten ajatella lastakin, ja olla harrastamatta itse seksiä öisin. Kyllä lapsenne teistä yhtä lailla kiusaantuu, jos se nyt jokin perustelu jollekin on. Normaali teini tietysti ymmärtää, että kannattaa olla mahdollisimman hiljaa ja huomaamaton, joten en ymmärrä, ketä tämä normaali asia haittaisi? Pointti on, että kotona on aina turvallisempaa kuin muualla, varsinkin, jos vanhempia on kotona.

Jos nyt ajatellaan järjellä, eikä tunteella, kyllä mä antaisin fiksun oloisen 14-vuotiaankin yökyläillä poikaystävänsä kanssa. Teini-ikäisen yksityiselämään on enää vaikeaa puuttua. Jos he harrastavat seksiä, en oikeasti voi asialle enää mitään. Sama se on, tekevätkö he sitä myös mun kämpässä, turvallisempaa se vaan on siellä.

Avain lieneekin kasvatuksessa, ja siinä, että luottaa lapsensa hallitsevan ehkäisyn ja olevan harkitsevainen. Itselläni oli säännöllinen seksielämä 15-vuotiaasta asti, ja itselleni oli tärkeää voida viettää aikaa poikaystäväni (nykyisen avomieheni) kanssa. Se auttoi jaksamaan paremmin.

Kummallisen vähän luottoa teillä on lapsiinne, ja kummallisen paljon ajattelette omia tuntemuksianne lapsen varsinaisen edun sijaan. Seksi ei ole niin suuri juttu, kuin mitä te siitä teette. Jos lapsenne ovat jollain tasolla fiksuja, ei asian pitäisi olla edes ongelma.

Kysymys on täysin eri silloin kun on kyseessä huoltajan ja huollettavan välinen suhde. Lapsilla ei ole ikinä, eikä kuulukaan olla samoja oikeuksia kuin aikuisilla, pitäisihän tyhmemmänkin tämä ymmärtää! Jos joskus lapsi joutuu kuuntelemaan aikuisten seksiä, se ei tarkoita että lapsella olisi sama oikeus, ei todellakaan! Lapset eivät ole tasavertaisia eikä tasa-arvoisia perheessä vanhempien kanssa. Vanhemmat ovat aina auktoriteetti, jotka sanovat säännöt, miten perheessä eletään, ja siihen ei lapsella ole mitään muuta sanottavaa kuin suostuminen. Nykyisen kasvatuksen suurimpia ongelmia on se että lapset ovat kuin pieniä aikuisia ja lähinnä vanhempiensa kavereita. Kaveria ei pysty kasvattamaan, ja lapset nimen omaan pitää kasvattaa!!!

Tuossa iässä kuuluu enää ohjailla, itse kasvatustyö on jo tapahtunut aiemmin. Jos ei, niin hukassa ollaan.

Ei onnistunut meillä. Poika toi kerran yöllä kotiimme tytön ja hänen huoneestaan kuului epäilyttäviä ääniä. Tempaisin oven auki ja ilmoitin, että nyt tuo harakka lähtee pihalle!

Pojan isäpuoli puolusti poikaa seuraavana päivänä, mutta minä ilmoitin, että äidin silmien alla ei voi tehdä kaikkea.

Hankittiin sitten hänelle oma asunto.

Mua ihmetyttää, kun sanotaan, että seksiä voi harrastaa vasta kun on valmis kantamaan mahdollisen lapsen. Toi nyt on aivan typerä ajatus, eikä päde oikeaan elämään. Olittehan kaikki valmiita synnyttämään esikoisenne, siitä hetkestä lähtien, kun menetitte neitsyyden? Enpä usko.

Oikeassa elämässä vastuu kannetaan nimenomaan ehkäisystä. Vauvan saaminen on täysin eri asia, ja harvinaista, jos ehkäisy on kunnossa. Seksiä voi harrastaa heti, kunhan kokee olevansa 100% valmis ja ymmärtää käyttää ehkäisyä. Pitää myös ymmärtää, että vahinkoja silti sattuu, ja edessä voi joskus olla raskas päätös abortin ja vauvan väliltä. Ei sitä silti pitäisi pelätä, sillä harva ehkäisyä oikein käyttävä nuori päätyy oikeasti äidiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En koskaan.

t. Isä.

Entäs pojan tyttöystävän?

Vaikka heti.

Mies77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kiellätte lapsen yökyläilyt sen takia, että kiusaannutte ajatuksesta, että lapsenne harrastaa seksiä läsnäollessanne - jep. Muistakaa sitten ajatella lastakin, ja olla harrastamatta itse seksiä öisin. Kyllä lapsenne teistä yhtä lailla kiusaantuu, jos se nyt jokin perustelu jollekin on. Normaali teini tietysti ymmärtää, että kannattaa olla mahdollisimman hiljaa ja huomaamaton, joten en ymmärrä, ketä tämä normaali asia haittaisi? Pointti on, että kotona on aina turvallisempaa kuin muualla, varsinkin, jos vanhempia on kotona.

Jos nyt ajatellaan järjellä, eikä tunteella, kyllä mä antaisin fiksun oloisen 14-vuotiaankin yökyläillä poikaystävänsä kanssa. Teini-ikäisen yksityiselämään on enää vaikeaa puuttua. Jos he harrastavat seksiä, en oikeasti voi asialle enää mitään. Sama se on, tekevätkö he sitä myös mun kämpässä, turvallisempaa se vaan on siellä.

Avain lieneekin kasvatuksessa, ja siinä, että luottaa lapsensa hallitsevan ehkäisyn ja olevan harkitsevainen. Itselläni oli säännöllinen seksielämä 15-vuotiaasta asti, ja itselleni oli tärkeää voida viettää aikaa poikaystäväni (nykyisen avomieheni) kanssa. Se auttoi jaksamaan paremmin.

Kummallisen vähän luottoa teillä on lapsiinne, ja kummallisen paljon ajattelette omia tuntemuksianne lapsen varsinaisen edun sijaan. Seksi ei ole niin suuri juttu, kuin mitä te siitä teette. Jos lapsenne ovat jollain tasolla fiksuja, ei asian pitäisi olla edes ongelma.

Kysymys on täysin eri silloin kun on kyseessä huoltajan ja huollettavan välinen suhde. Lapsilla ei ole ikinä, eikä kuulukaan olla samoja oikeuksia kuin aikuisilla, pitäisihän tyhmemmänkin tämä ymmärtää! Jos joskus lapsi joutuu kuuntelemaan aikuisten seksiä, se ei tarkoita että lapsella olisi sama oikeus, ei todellakaan! Lapset eivät ole tasavertaisia eikä tasa-arvoisia perheessä vanhempien kanssa. Vanhemmat ovat aina auktoriteetti, jotka sanovat säännöt, miten perheessä eletään, ja siihen ei lapsella ole mitään muuta sanottavaa kuin suostuminen. Nykyisen kasvatuksen suurimpia ongelmia on se että lapset ovat kuin pieniä aikuisia ja lähinnä vanhempiensa kavereita. Kaveria ei pysty kasvattamaan, ja lapset nimen omaan pitää kasvattaa!!!

Niin tää oli varmaan trolli. Moni 18-vuotias joutuu asumaan vielä kotona. 18-vuotias on aikuinen ja saa siten myös sinun logiikallasi harrastaa seksiä. Heitätkö hänet sitten ulos kotoa? Se kertoo sinusta vanhempana kaiken oleellisen.

Miten lapsen seksuaalisuus ylipäätään liittyy kodin sääntöihin? Lapsellanne tasan on oikeus esimerkiksi tyydyttää itseään. Normaali teini lisäksi seurustelee, ja saattaa harrastaa seksiä. Tätä ei pitäisi rajoittaa, jos kyseessä on normaalin oloinen kypsä teini.

Mielestäni vain mielenvikainen vanhempi pyrkii kontrolloimaan normaalin lapsensa seksuaalisuutta. Voitte aivan vapaasti kieltää alkoholin, ulkona myöhään hillumisen, koulusta lintsaamisen sekä pakottaa teinin tekemään kotitöitä. Voitte kieltää häntä olemasta tietokoneella myöhään ja käskeä häntä olemaan kiroilematta. Näille on perusteluita. Mikä on perustelunne sille, että estätte lastanne harrastamasta seksiä hänenkin omassa kodissaan? Koska ette itse pidä ajatuksesta? Miten seksi on koskaan ollut vain yli 18-vuotiaan oikeus?

Vierailija kirjoitti:

Mies77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kiellätte lapsen yökyläilyt sen takia, että kiusaannutte ajatuksesta, että lapsenne harrastaa seksiä läsnäollessanne - jep. Muistakaa sitten ajatella lastakin, ja olla harrastamatta itse seksiä öisin. Kyllä lapsenne teistä yhtä lailla kiusaantuu, jos se nyt jokin perustelu jollekin on. Normaali teini tietysti ymmärtää, että kannattaa olla mahdollisimman hiljaa ja huomaamaton, joten en ymmärrä, ketä tämä normaali asia haittaisi? Pointti on, että kotona on aina turvallisempaa kuin muualla, varsinkin, jos vanhempia on kotona.

Jos nyt ajatellaan järjellä, eikä tunteella, kyllä mä antaisin fiksun oloisen 14-vuotiaankin yökyläillä poikaystävänsä kanssa. Teini-ikäisen yksityiselämään on enää vaikeaa puuttua. Jos he harrastavat seksiä, en oikeasti voi asialle enää mitään. Sama se on, tekevätkö he sitä myös mun kämpässä, turvallisempaa se vaan on siellä.

Avain lieneekin kasvatuksessa, ja siinä, että luottaa lapsensa hallitsevan ehkäisyn ja olevan harkitsevainen. Itselläni oli säännöllinen seksielämä 15-vuotiaasta asti, ja itselleni oli tärkeää voida viettää aikaa poikaystäväni (nykyisen avomieheni) kanssa. Se auttoi jaksamaan paremmin.

Kummallisen vähän luottoa teillä on lapsiinne, ja kummallisen paljon ajattelette omia tuntemuksianne lapsen varsinaisen edun sijaan. Seksi ei ole niin suuri juttu, kuin mitä te siitä teette. Jos lapsenne ovat jollain tasolla fiksuja, ei asian pitäisi olla edes ongelma.

Kysymys on täysin eri silloin kun on kyseessä huoltajan ja huollettavan välinen suhde. Lapsilla ei ole ikinä, eikä kuulukaan olla samoja oikeuksia kuin aikuisilla, pitäisihän tyhmemmänkin tämä ymmärtää! Jos joskus lapsi joutuu kuuntelemaan aikuisten seksiä, se ei tarkoita että lapsella olisi sama oikeus, ei todellakaan! Lapset eivät ole tasavertaisia eikä tasa-arvoisia perheessä vanhempien kanssa. Vanhemmat ovat aina auktoriteetti, jotka sanovat säännöt, miten perheessä eletään, ja siihen ei lapsella ole mitään muuta sanottavaa kuin suostuminen. Nykyisen kasvatuksen suurimpia ongelmia on se että lapset ovat kuin pieniä aikuisia ja lähinnä vanhempiensa kavereita. Kaveria ei pysty kasvattamaan, ja lapset nimen omaan pitää kasvattaa!!!

Niin tää oli varmaan trolli. Moni 18-vuotias joutuu asumaan vielä kotona. 18-vuotias on aikuinen ja saa siten myös sinun logiikallasi harrastaa seksiä. Heitätkö hänet sitten ulos kotoa? Se kertoo sinusta vanhempana kaiken oleellisen.

Miten lapsen seksuaalisuus ylipäätään liittyy kodin sääntöihin? Lapsellanne tasan on oikeus esimerkiksi tyydyttää itseään. Normaali teini lisäksi seurustelee, ja saattaa harrastaa seksiä. Tätä ei pitäisi rajoittaa, jos kyseessä on normaalin oloinen kypsä teini.

Mielestäni vain mielenvikainen vanhempi pyrkii kontrolloimaan normaalin lapsensa seksuaalisuutta. Voitte aivan vapaasti kieltää alkoholin, ulkona myöhään hillumisen, koulusta lintsaamisen sekä pakottaa teinin tekemään kotitöitä. Voitte kieltää häntä olemasta tietokoneella myöhään ja käskeä häntä olemaan kiroilematta. Näille on perusteluita. Mikä on perustelunne sille, että estätte lastanne harrastamasta seksiä hänenkin omassa kodissaan? Koska ette itse pidä ajatuksesta? Miten seksi on koskaan ollut vain yli 18-vuotiaan oikeus?

Niin kauan kuin minun kotona asuu, ja minun leipää syö, myös minun säännöillä elää, oli sitten alaikäinen tai täysi-ikäinen. Minun kotiin tulevat yöksi vain ne henkilöt, jolle minä annan luvan tulla, ja tyttären poikaystävät eivät kuulu tähän porukkaan. Jos tytär haluaa poikaystävän kanssa nukkua yöt yhdessä, hän hankkii kämpän ja sängyn missä sen tekee. Minä en alaikäiselle lapselle edes osta leveää sänkyä, joten en senkään puolesta anna edes ajatusta siitä että voisi nukkua yhdessä minun kotonani. Seksi kuuluu vain sellaisen ihmisen kanssa, ja sellaisessa elämäntilanteessa, jossa aidosti pystyy myös sen seuraamuksetkin kantamaan. Tämä on sitä vastuullista vanhemmuutta, jossa lasta suojellaa omalta itseltään.

Ihan missä iässä vaan.Ei se yö-kyläilyn estäminen seksin harrastusta estä ja sitäpaitsi minusta on mukavaa kun ovat meillä kavereineen tallessa.

Mun 16 v poika saa yökyläillä tyttöystävän luona ja tyttö saa tulla toki meille.

Mies77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kiellätte lapsen yökyläilyt sen takia, että kiusaannutte ajatuksesta, että lapsenne harrastaa seksiä läsnäollessanne - jep. Muistakaa sitten ajatella lastakin, ja olla harrastamatta itse seksiä öisin. Kyllä lapsenne teistä yhtä lailla kiusaantuu, jos se nyt jokin perustelu jollekin on. Normaali teini tietysti ymmärtää, että kannattaa olla mahdollisimman hiljaa ja huomaamaton, joten en ymmärrä, ketä tämä normaali asia haittaisi? Pointti on, että kotona on aina turvallisempaa kuin muualla, varsinkin, jos vanhempia on kotona.

Jos nyt ajatellaan järjellä, eikä tunteella, kyllä mä antaisin fiksun oloisen 14-vuotiaankin yökyläillä poikaystävänsä kanssa. Teini-ikäisen yksityiselämään on enää vaikeaa puuttua. Jos he harrastavat seksiä, en oikeasti voi asialle enää mitään. Sama se on, tekevätkö he sitä myös mun kämpässä, turvallisempaa se vaan on siellä.

Avain lieneekin kasvatuksessa, ja siinä, että luottaa lapsensa hallitsevan ehkäisyn ja olevan harkitsevainen. Itselläni oli säännöllinen seksielämä 15-vuotiaasta asti, ja itselleni oli tärkeää voida viettää aikaa poikaystäväni (nykyisen avomieheni) kanssa. Se auttoi jaksamaan paremmin.

Kummallisen vähän luottoa teillä on lapsiinne, ja kummallisen paljon ajattelette omia tuntemuksianne lapsen varsinaisen edun sijaan. Seksi ei ole niin suuri juttu, kuin mitä te siitä teette. Jos lapsenne ovat jollain tasolla fiksuja, ei asian pitäisi olla edes ongelma.

Kysymys on täysin eri silloin kun on kyseessä huoltajan ja huollettavan välinen suhde. Lapsilla ei ole ikinä, eikä kuulukaan olla samoja oikeuksia kuin aikuisilla, pitäisihän tyhmemmänkin tämä ymmärtää! Jos joskus lapsi joutuu kuuntelemaan aikuisten seksiä, se ei tarkoita että lapsella olisi sama oikeus, ei todellakaan! Lapset eivät ole tasavertaisia eikä tasa-arvoisia perheessä vanhempien kanssa. Vanhemmat ovat aina auktoriteetti, jotka sanovat säännöt, miten perheessä eletään, ja siihen ei lapsella ole mitään muuta sanottavaa kuin suostuminen. Nykyisen kasvatuksen suurimpia ongelmia on se että lapset ovat kuin pieniä aikuisia ja lähinnä vanhempiensa kavereita. Kaveria ei pysty kasvattamaan, ja lapset nimen omaan pitää kasvattaa!!!

Niin tää oli varmaan trolli. Moni 18-vuotias joutuu asumaan vielä kotona. 18-vuotias on aikuinen ja saa siten myös sinun logiikallasi harrastaa seksiä. Heitätkö hänet sitten ulos kotoa? Se kertoo sinusta vanhempana kaiken oleellisen.

Miten lapsen seksuaalisuus ylipäätään liittyy kodin sääntöihin? Lapsellanne tasan on oikeus esimerkiksi tyydyttää itseään. Normaali teini lisäksi seurustelee, ja saattaa harrastaa seksiä. Tätä ei pitäisi rajoittaa, jos kyseessä on normaalin oloinen kypsä teini.

Mielestäni vain mielenvikainen vanhempi pyrkii kontrolloimaan normaalin lapsensa seksuaalisuutta. Voitte aivan vapaasti kieltää alkoholin, ulkona myöhään hillumisen, koulusta lintsaamisen sekä pakottaa teinin tekemään kotitöitä. Voitte kieltää häntä olemasta tietokoneella myöhään ja käskeä häntä olemaan kiroilematta. Näille on perusteluita. Mikä on perustelunne sille, että estätte lastanne harrastamasta seksiä hänenkin omassa kodissaan? Koska ette itse pidä ajatuksesta? Miten seksi on koskaan ollut vain yli 18-vuotiaan oikeus?

Niin kauan kuin minun kotona asuu, ja minun leipää syö, myös minun säännöillä elää, oli sitten alaikäinen tai täysi-ikäinen. Minun kotiin tulevat yöksi vain ne henkilöt, jolle minä annan luvan tulla, ja tyttären poikaystävät eivät kuulu tähän porukkaan. Jos tytär haluaa poikaystävän kanssa nukkua yöt yhdessä, hän hankkii kämpän ja sängyn missä sen tekee. Minä en alaikäiselle lapselle edes osta leveää sänkyä, joten en senkään puolesta anna edes ajatusta siitä että voisi nukkua yhdessä minun kotonani. Seksi kuuluu vain sellaisen ihmisen kanssa, ja sellaisessa elämäntilanteessa, jossa aidosti pystyy myös sen seuraamuksetkin kantamaan. Tämä on sitä vastuullista vanhemmuutta, jossa lasta suojellaa omalta itseltään.

Jaa, mun mielestä vastuullista vanhemmuutta olisi opettaa lapselle, kuinka tehdä itse omat ratkaisunsa. Kuinka etsiä tietoa, kuinka käsitellä tunteita, kuinka ymmärtää vastuunsa suhteessa sekä omaan että muiden elämään, kuinka pitää puolensa jne.

Tuollaisella suojelulla ei valmisteta lasta siihen hetkeen, kun hän aikuistuu vaan lähinnä luistetaan omasta vastuusta kasvattajana. Asenteella "eipä voi ainakaan minua syyttää sitten kun raskautuu!", vaikka tavoitteena pitäisi olla se, että lapsesta kasvaa sellainen nuori aikuinen, joka osaa itse huolehtia itsestään ilman, että täytyy olla maailmaa piilossa neljän seinän sisällä. Nyt kuulostaa siltä, että kieltämällä välttelet itsellesi vaikeaa asiaa ja sysäät vastuun täysin kasvavalle nuorelle. -ohis

Alaikäiset yöpykööt kotonaan. Sitten kun nuoret ovat täysi-ikäisiä ja seurustelu on jo vakaalla pohjalla, voi olla yötä. Useinhan nuoret ovat tuossa iässä jo opiskelemassa toisella paikkakunnalla ja asuvatkin mahdollisesti yhdessä. Silloin tuntuisi naurettavalta sanoa tyttö- tai poikaystävälle, että et saa olla meillä yötä.

Vierailija kirjoitti:

Mua ihmetyttää, kun sanotaan, että seksiä voi harrastaa vasta kun on valmis kantamaan mahdollisen lapsen. Toi nyt on aivan typerä ajatus, eikä päde oikeaan elämään. Olittehan kaikki valmiita synnyttämään esikoisenne, siitä hetkestä lähtien, kun menetitte neitsyyden? Enpä usko.

Oikeassa elämässä vastuu kannetaan nimenomaan ehkäisystä. Vauvan saaminen on täysin eri asia, ja harvinaista, jos ehkäisy on kunnossa. Seksiä voi harrastaa heti, kunhan kokee olevansa 100% valmis ja ymmärtää käyttää ehkäisyä. Pitää myös ymmärtää, että vahinkoja silti sattuu, ja edessä voi joskus olla raskas päätös abortin ja vauvan väliltä. Ei sitä silti pitäisi pelätä, sillä harva ehkäisyä oikein käyttävä nuori päätyy oikeasti äidiksi.

Eli siis pitää muistaa, että ehkäisystä huolimatta vahinkoja sattuu. Siinä tapauksessa sitä ikää pitää juuri olla sen verran, että on valmis kantamaan vastuun päätöksestä joko pitää lapsi tai hankkia abortti.

Jatkokysymys: minkä ikäisenä antaisit tyttäresi molempien poikakavereiden olla teillä yötä samassa huoneessa kuin tyttösi?

Jos on ripiltä päässy niin silloin on naimalupa. Laitoin kondomipaketin yöpöydän laatikkoon :)