Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Te, joiden arki on hektistä: mikä tekee arjestanne hektistä?

Vierailija
02.11.2017 |

Olen kokopäivätöissä asuantuntija-ammatissa, asun kaupungin sykkeessä ja minulla on vilkas sosiaalinen elämä, mutta pidän arkeani loppujen lopuksi aika leppoisana. Miksi sinun arkesi on kiireistä?

Kommentit (139)

Vierailija
41/139 |
02.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen tullut siihen tulokseen et ihminen on just niin hektinen ku kokee olevansa. Niin paljon näkee näitä molempia ääripäitä. Niitä joilla on hirveet työmäärät, perheet, kotityöt ja ehtivät näkemään ystäviä ja harrastamaan ja kehittämään itseään monella tavalla ja tekemään vapaaehtoistöitä. Ja sit on niitä, joilla on just se työ (yleensä perus klo 8-16) ja parisuhde ja mitään ei kerkee ikinä ku pitää tehdä ruokaa ja pestä pyykkiäkin. Mihinkään yhteisiin tapaamisiin tai juhliin ei voi luvata mitään puolen vuodenkaan varoajalla. (Toisaalta ilmaistaan kyllä et halutaan olla mukana, mut se on vaan hirveen vaikeeta ku "meillä on aina niin kova kiire")

Joten se siitä.

Tämä! "Kyllä muuten mutta kun pyykit pitää viikata ja tehdä eväät huomiseksi", "kyllä muuten mut pakko pestä pyykkiä ettei jää huomiseksi", "kyllä muuten mut pitää käydä kaupassa viikonloppua varten". Sit valitetaan kun mihinkään ei pääse kun ei ole aikaa.

Ne pyykit odottaa yhden päivän, eväät voit yhden kerran ostaa matkalla kaupasta ja yhden kerran voit pistäytyä lähikaupassa ostamassa jotain helppoa ruokaa.

Maailma ei kaadu jos yhden kerran poikkeaa rutiineistaan.

Vierailija
42/139 |
02.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tullut siihen tulokseen et ihminen on just niin hektinen ku kokee olevansa. Niin paljon näkee näitä molempia ääripäitä. Niitä joilla on hirveet työmäärät, perheet, kotityöt ja ehtivät näkemään ystäviä ja harrastamaan ja kehittämään itseään monella tavalla ja tekemään vapaaehtoistöitä. Ja sit on niitä, joilla on just se työ (yleensä perus klo 8-16) ja parisuhde ja mitään ei kerkee ikinä ku pitää tehdä ruokaa ja pestä pyykkiäkin. Mihinkään yhteisiin tapaamisiin tai juhliin ei voi luvata mitään puolen vuodenkaan varoajalla. (Toisaalta ilmaistaan kyllä et halutaan olla mukana, mut se on vaan hirveen vaikeeta ku "meillä on aina niin kova kiire")

Joten se siitä.

Tämä on se tavallinen väite: "kaikkea ehtii, se on yleensä vain itsestä kiinni." Joo, tietyssä määrin näin onkin, mutta kyllä kaikilla on se 24 h vuorokaudessa. Jokainen valitsee itse, mihin ehtii ja jaksaa. Ylimääräisiä tunteja ei saa kukaan. Tottakai, jos pitää esim. salitreenausta tai muita omia harrastuksia tärkeinä, niin niihin riittää aikaa. Mutta jostain muusta se on aina pois. Mutkia voi vetää suoriksi jostain muusta. Enkä mitenkään arvota ihmisten valintoja, ihan yhtä hyviä ne ovat. Jokainen tietää itse parhaiten mihin aikaansa haluaa käyttää. Et voi tietää mitä joku toinen pitää tärkeänä.

Kyllä minä kuule tiedän ihmisiä, jotka kykenivät pitämään noista edellä mainituista asioista huolta... Eihän sitä ääneen saisi sanoa, mutta näin vaan on. En itse lukeudu todellakaan tällaisiin superihmisiin, mutta kyllä heidän kykynsä organisoida ajankäyttöään on hyvin inspiroivaa! Siitähän on nimenomaan kyse. Ei mistään ylimääräisistä tunneista. Eivätkä nämä ihmiset ole mitään takakireitä pingottajia, päinvastoin!

Niin. Ja se inspiroiva ajankäytön organisointi on just niitä valintoja. Kenenkään aika ei voi riittää kaikkeen. Niin se vain on.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/139 |
02.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisin sanoen hektistä on, kun sitä itse pidetään hektisenä. Ihan tavista tähänastiset kommentit lukeneena.

Ei todellakaan mitään hektistä muuta kuin omassa pikku tärkeilyssä ja tarpeessa päteä.

Mutta lähdetään nyt siitä, että teillä on hirmu hektistä teitien arki.

Jos perustankin teiteille rentouttavan hemmotteluspan?

"Irtaudu arjesta ja arjen asettamista haasteista (kuten lasten kyydityksistä), rentoudu!

Olet sen ansainnut häsläävänä anteeksi hektistä elämää viettävänä mammana anteeksi naisena!

Löydä sisäinen sankarittaresi lojumalla törkyhintaisessa meidän kuplapaljussa!"

Omasta mielestä tuo on loistava idea.

Ensi vuonna saatte sitten katkerina lukea mun verotietoja sanomalehdistä.

Haastattelussa totean vaatimattomasti, että yrityksen takia mun elämä on hirmu hektistä.

Kuulostaa ihanalta tuo spa, mutta kuka hoitaa lapset? Ei sinne kuplapaljuun lasten kanssa kannata lähteä, ei tule rentoutumisesta kyllä mitään.

Tyypillinen vastaus, Kuulostaa kivalta MUTTA...

Vierailija
44/139 |
02.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tullut siihen tulokseen et ihminen on just niin hektinen ku kokee olevansa. Niin paljon näkee näitä molempia ääripäitä. Niitä joilla on hirveet työmäärät, perheet, kotityöt ja ehtivät näkemään ystäviä ja harrastamaan ja kehittämään itseään monella tavalla ja tekemään vapaaehtoistöitä. Ja sit on niitä, joilla on just se työ (yleensä perus klo 8-16) ja parisuhde ja mitään ei kerkee ikinä ku pitää tehdä ruokaa ja pestä pyykkiäkin. Mihinkään yhteisiin tapaamisiin tai juhliin ei voi luvata mitään puolen vuodenkaan varoajalla. (Toisaalta ilmaistaan kyllä et halutaan olla mukana, mut se on vaan hirveen vaikeeta ku "meillä on aina niin kova kiire")

Joten se siitä.

Tämä on se tavallinen väite: "kaikkea ehtii, se on yleensä vain itsestä kiinni." Joo, tietyssä määrin näin onkin, mutta kyllä kaikilla on se 24 h vuorokaudessa. Jokainen valitsee itse, mihin ehtii ja jaksaa. Ylimääräisiä tunteja ei saa kukaan. Tottakai, jos pitää esim. salitreenausta tai muita omia harrastuksia tärkeinä, niin niihin riittää aikaa. Mutta jostain muusta se on aina pois. Mutkia voi vetää suoriksi jostain muusta. Enkä mitenkään arvota ihmisten valintoja, ihan yhtä hyviä ne ovat. Jokainen tietää itse parhaiten mihin aikaansa haluaa käyttää. Et voi tietää mitä joku toinen pitää tärkeänä.

Kyllä minä kuule tiedän ihmisiä, jotka kykenivät pitämään noista edellä mainituista asioista huolta... Eihän sitä ääneen saisi sanoa, mutta näin vaan on. En itse lukeudu todellakaan tällaisiin superihmisiin, mutta kyllä heidän kykynsä organisoida ajankäyttöään on hyvin inspiroivaa! Siitähän on nimenomaan kyse. Ei mistään ylimääräisistä tunneista. Eivätkä nämä ihmiset ole mitään takakireitä pingottajia, päinvastoin!

Niin. Ja se inspiroiva ajankäytön organisointi on just niitä valintoja. Kenenkään aika ei voi riittää kaikkeen. Niin se vain on.

Kaikkeen tarpeelliseen voi hyvinkin riittää muutamalla fiksulla valinnalla. Eivätkä nämä ihmiset edes valita kiireitään tai muita tekemiään valintoja.

Vierailija
45/139 |
02.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikähän...

Pääsen töistä klo 17 eli olen kotona klo 17.30, jos ei tarvitse käydä kaupassa. Lapsille täytyy laittaa ruokaa ja ensimmäisen lapsen harkat alkavat klo 18. Kaikkien tulisi olla ruokapäydässä yhtäaikaa, sanotaan.

Eka lapsi harkkoihin, seuraava mukaan ja vien hänet harkkoihinsa myös. Kotona käyn laittamassa pyykkikoneen päälle ja painelen hakemaan sitä yhtä lapsista harkoista. Toivottavasti ei edelleenkään tarvitse käydä kaupassa tai viemässä muita lapsia harkkoihinsa. Haen toisen lapsen harkoista. Kotiin laittamaan pyykit kuivumaan. Iltapala, suihkuun. sähköposti, laskujen maksu, lasten kokeiden ym viestien allekirjoitusta. Seuraavan päivän liikuntatuntikamojen etsimisiä ym. -->nukkumaan.

Lapsia on neljä ja kaikki ovat innokkaita harrastamaan. On päiviä, jolloin jokaisella on jonkun lajin harkat, jollain jopa kahdet. Kulkuyhteydet ovat kaupungissamme huonot, julkista liikennettä ei ole., välimatkat ovat pitkiä eri harrastuspaikkoihin. Mies on reissutyössä, eikä viikolla kotona. 

Vierailija
46/139 |
02.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tullut siihen tulokseen et ihminen on just niin hektinen ku kokee olevansa. Niin paljon näkee näitä molempia ääripäitä. Niitä joilla on hirveet työmäärät, perheet, kotityöt ja ehtivät näkemään ystäviä ja harrastamaan ja kehittämään itseään monella tavalla ja tekemään vapaaehtoistöitä. Ja sit on niitä, joilla on just se työ (yleensä perus klo 8-16) ja parisuhde ja mitään ei kerkee ikinä ku pitää tehdä ruokaa ja pestä pyykkiäkin. Mihinkään yhteisiin tapaamisiin tai juhliin ei voi luvata mitään puolen vuodenkaan varoajalla. (Toisaalta ilmaistaan kyllä et halutaan olla mukana, mut se on vaan hirveen vaikeeta ku "meillä on aina niin kova kiire")

Joten se siitä.

Tämä on se tavallinen väite: "kaikkea ehtii, se on yleensä vain itsestä kiinni." Joo, tietyssä määrin näin onkin, mutta kyllä kaikilla on se 24 h vuorokaudessa. Jokainen valitsee itse, mihin ehtii ja jaksaa. Ylimääräisiä tunteja ei saa kukaan. Tottakai, jos pitää esim. salitreenausta tai muita omia harrastuksia tärkeinä, niin niihin riittää aikaa. Mutta jostain muusta se on aina pois. Mutkia voi vetää suoriksi jostain muusta. Enkä mitenkään arvota ihmisten valintoja, ihan yhtä hyviä ne ovat. Jokainen tietää itse parhaiten mihin aikaansa haluaa käyttää. Et voi tietää mitä joku toinen pitää tärkeänä.

Kyllä minä kuule tiedän ihmisiä, jotka kykenivät pitämään noista edellä mainituista asioista huolta... Eihän sitä ääneen saisi sanoa, mutta näin vaan on. En itse lukeudu todellakaan tällaisiin superihmisiin, mutta kyllä heidän kykynsä organisoida ajankäyttöään on hyvin inspiroivaa! Siitähän on nimenomaan kyse. Ei mistään ylimääräisistä tunneista. Eivätkä nämä ihmiset ole mitään takakireitä pingottajia, päinvastoin!

Niin. Ja se inspiroiva ajankäytön organisointi on just niitä valintoja. Kenenkään aika ei voi riittää kaikkeen. Niin se vain on.

Kaikkeen tarpeelliseen voi hyvinkin riittää muutamalla fiksulla valinnalla. Eivätkä nämä ihmiset edes valita kiireitään tai muita tekemiään valintoja.

Niin ei tietenkään valita tekemistään valinnoista. Jollakin voi olla esim. varaa palkata kotiin siivooja tai lastenhoitaja. Joku voi viedä lapset mummolaan säännöllisesti vaikka suoraan päiväkodista esim. omien harrastusten ajaksi. Kyllähän tällaisista valinnoista voi olla tyytyväinen, koska ne auttavat toteuttamaan itselle tärkeitä asioita.

Toiselle taas voi olla tärkeää muut asiat. Esim. isovanhempien jaksaminen ja terveys, lasten kanssa vietetty aika, läksyissä auttaminen, lasten kanssa harrastaminen, ruoanlaitto ja yhteiset ruokahetket. Miksi olisivat jotenkin huonompia prioriteettejä nämä? Tottakai voi olla vähemmän kiireistä elämää, jos valitsee tietyllä tavalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/139 |
02.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä taisi olla hektistä silloin kun rakensimme 2. taloamme. 06 herätys, 08 töissä, jos hyvin kävi pääsin lähtemään kotiin 16, ruoka klo 17, raksalle klo 18, kotiin nukkumaan klo 23. Viikonloppuna töiden sijaan raksalla.

Välillä oli anoppi lasten kanssa, välillä olivat mukana viikonloppuisin.

Tuon vuoden olin aika väsynyt. Silti sama rumba 8v myöhemmin:)

Vierailija
48/139 |
02.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Neljä lasta (1,5v-13v), iso okt+piha, kolme isohkoa koiraa, iltapainotteinen työ, kilpailuun tähtäävä harrastus (ratsastus) ja oma hevonen, sosiaaliset suhteet, parisuhteen hoito ym ym

Nyt kun omat opiskelut on ollut tauolla pari viikkoa niin olo on suorastaan levollinen. Tammikuussa sitten luennoille takasin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/139 |
02.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisin sanoen hektistä on, kun sitä itse pidetään hektisenä. Ihan tavista tähänastiset kommentit lukeneena.

Ei todellakaan mitään hektistä muuta kuin omassa pikku tärkeilyssä ja tarpeessa päteä.

Mutta lähdetään nyt siitä, että teillä on hirmu hektistä teitien arki.

Jos perustankin teiteille rentouttavan hemmotteluspan?

"Irtaudu arjesta ja arjen asettamista haasteista (kuten lasten kyydityksistä), rentoudu!

Olet sen ansainnut häsläävänä anteeksi hektistä elämää viettävänä mammana anteeksi naisena!

Löydä sisäinen sankarittaresi lojumalla törkyhintaisessa meidän kuplapaljussa!"

Omasta mielestä tuo on loistava idea.

Ensi vuonna saatte sitten katkerina lukea mun verotietoja sanomalehdistä.

Haastattelussa totean vaatimattomasti, että yrityksen takia mun elämä on hirmu hektistä.

Kuulostaa ihanalta tuo spa, mutta kuka hoitaa lapset? Ei sinne kuplapaljuun lasten kanssa kannata lähteä, ei tule rentoutumisesta kyllä mitään.

Tyypillinen vastaus, Kuulostaa kivalta MUTTA...

No ei se MUTTA siitä häviä mihinkään, vaikka siitä ei saisi puhua. Koitas itse mennä 3 pienen lapsen kanssa kylpylälomalle rentoutumaan.

Vierailija
50/139 |
02.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

En tiedä. Elämä tuntuu liian kiireiseltä vaikka teen osa-aikatöitä kahtena päivänä viikossa ja asun yksin eikä ole sosiaalista elämää. Luulen että oman elämän ankeus aiheuttaa kiireen tunnun, kun kaikki on pelkkää suorittamista eikä ilon hetkiä juurikaan. Kaikki on samaa mitäänsanomatonta mössöä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/139 |
02.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi niillä lapsilla pitää olla monta harrastusta viikossa..? Ai, kun ei kehdata sanoa, että 1-2 riittää, ettei lapset pety. Ette vie ettekä maksa harkkoja. Ihmekkään jos perheellä ei riitä aikaa eikä rahaa muuhun...

Vierailija
52/139 |
02.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tullut siihen tulokseen et ihminen on just niin hektinen ku kokee olevansa. Niin paljon näkee näitä molempia ääripäitä. Niitä joilla on hirveet työmäärät, perheet, kotityöt ja ehtivät näkemään ystäviä ja harrastamaan ja kehittämään itseään monella tavalla ja tekemään vapaaehtoistöitä. Ja sit on niitä, joilla on just se työ (yleensä perus klo 8-16) ja parisuhde ja mitään ei kerkee ikinä ku pitää tehdä ruokaa ja pestä pyykkiäkin. Mihinkään yhteisiin tapaamisiin tai juhliin ei voi luvata mitään puolen vuodenkaan varoajalla. (Toisaalta ilmaistaan kyllä et halutaan olla mukana, mut se on vaan hirveen vaikeeta ku "meillä on aina niin kova kiire")

Joten se siitä.

Tämä on se tavallinen väite: "kaikkea ehtii, se on yleensä vain itsestä kiinni." Joo, tietyssä määrin näin onkin, mutta kyllä kaikilla on se 24 h vuorokaudessa. Jokainen valitsee itse, mihin ehtii ja jaksaa. Ylimääräisiä tunteja ei saa kukaan. Tottakai, jos pitää esim. salitreenausta tai muita omia harrastuksia tärkeinä, niin niihin riittää aikaa. Mutta jostain muusta se on aina pois. Mutkia voi vetää suoriksi jostain muusta. Enkä mitenkään arvota ihmisten valintoja, ihan yhtä hyviä ne ovat. Jokainen tietää itse parhaiten mihin aikaansa haluaa käyttää. Et voi tietää mitä joku toinen pitää tärkeänä.

Kyllä minä kuule tiedän ihmisiä, jotka kykenivät pitämään noista edellä mainituista asioista huolta... Eihän sitä ääneen saisi sanoa, mutta näin vaan on. En itse lukeudu todellakaan tällaisiin superihmisiin, mutta kyllä heidän kykynsä organisoida ajankäyttöään on hyvin inspiroivaa! Siitähän on nimenomaan kyse. Ei mistään ylimääräisistä tunneista. Eivätkä nämä ihmiset ole mitään takakireitä pingottajia, päinvastoin!

Niin. Ja se inspiroiva ajankäytön organisointi on just niitä valintoja. Kenenkään aika ei voi riittää kaikkeen. Niin se vain on.

Kaikkeen tarpeelliseen voi hyvinkin riittää muutamalla fiksulla valinnalla. Eivätkä nämä ihmiset edes valita kiireitään tai muita tekemiään valintoja.

Mulla on tarkoitus säästää rahaa ja työstä saan jonkin verran palkkaa mutta toinen työ auttaisi säästämään nopeammin.

Jos olet hyvä tekemään fiksuja järjestelyitä kalenteriin, niin vinkkaas mulle miten saisin käytyä töissä klo 6-14 ja usein on vielä ylitöitä, siirryttyä paikasta a paikkaan b niin että olen hieman ennen klo 14 siellä. Mulla on myös 2 koiraa, nekin olisi siinä välissä käytettävä ulkona. Olisin siis illalla kotona klo 22.30, lenkkiin ulkona menee ainakin 30min ja syöminen, suihku, yms siihen menee tunti ainakin. Eli pääsisi klo 24 katsomaan tv:tä tai nukkumaan, tarvitsisin kyllä 7-8 tuntia unta tuollaisten päivien jälkeen, mutta melkein pakko olisi herätä viimeistään 4.15 että ehdin töihin klo 6. Kannattaisiko käydä kaupassa vain viikonloppuna vai työ/kotimatkalla?

Mä en itse osaa ratkaista sitä miten saan nuo asiat mahtumaan kalenteriin, mutta en olekaan kovin fiksu ajankäyttäjä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/139 |
02.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kolme alle kouluikäistä lasta. Kotona tapahtuvan päivittäisen arjen ja rutiinien lisäksi on kerhot, lääkärit, neuvolat, puheterapiat ym. Lähes viikon jokaiselle päivälle jotain. Torstai on yleensä se kiireisin päivä, perjantai taas vähiten kiireinen.

Vierailija
54/139 |
02.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulle hektisyys on negatiivinen asia. Tykkaan tehda juuri niin kuin haluan ja  ilman hoppua ja juuri tasta syysta olen osa-aika duunissa. En tietenkaan saa palkkaa niin paljon kuin kokoaika duunista mutta minulle se on sen arvoista! Lapsi on teini-ikainen. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/139 |
02.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaksi alle kouluikäistä lasta, puoliso kokopäiväisesti töissä. Itse hoidan kodin ja lapset ja joka ikisellä "vapaa" sekunnilla opiskelen yliopiston pääsykokeisiin. Minulla ei ole yhtään vapaa-aikaa. Toivottavasti joskus tämä urakointi palkitaan. Sitten saan jatkaa niitä opiskeluja tällä setillä....

Vierailija
56/139 |
02.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Neljä lasta (1,5v-13v), iso okt+piha, kolme isohkoa koiraa, iltapainotteinen työ, kilpailuun tähtäävä harrastus (ratsastus) ja oma hevonen, sosiaaliset suhteet, parisuhteen hoito ym ym

Nyt kun omat opiskelut on ollut tauolla pari viikkoa niin olo on suorastaan levollinen. Tammikuussa sitten luennoille takasin.

Sounds like absolute nightmare. En halua maalata piruja seinille, mutta on tuossa tilanteessa on vaikea huolehtia parisuhteesta.

Vierailija
57/139 |
02.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kaksi alle kouluikäistä lasta, puoliso kokopäiväisesti töissä. Itse hoidan kodin ja lapset ja joka ikisellä "vapaa" sekunnilla opiskelen yliopiston pääsykokeisiin. Minulla ei ole yhtään vapaa-aikaa. Toivottavasti joskus tämä urakointi palkitaan. Sitten saan jatkaa niitä opiskeluja tällä setillä....

Päivät menee hujauksessa. Tiettyinä kellonlyöminä pitää olla viemässä ja hakemassa esikoista eskarista jonne on 2.5km matkaa. Myymme asuntoa, näyttösiivoukset on minun niskassa. Ruuanlaittoa. Siivousta. Saan nuoremman nukkumaan päivöunia niin voin ehkä se 1.5h lukea kun esikoinen passivoituu TV n ääressä. Nuorempi herää. Ruokaa, ulos. Parina iltana isomman harrastukset. Klo 20 lapset ehkä nukkuu niin alan taas lukemaan. Herään yöllä liian monta kertaa. Aika rankkaa tällä hetkellä...

Vierailija
58/139 |
02.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisin sanoen hektistä on, kun sitä itse pidetään hektisenä. Ihan tavista tähänastiset kommentit lukeneena.

Ei todellakaan mitään hektistä muuta kuin omassa pikku tärkeilyssä ja tarpeessa päteä.

Mutta lähdetään nyt siitä, että teillä on hirmu hektistä teitien arki.

Jos perustankin teiteille rentouttavan hemmotteluspan?

"Irtaudu arjesta ja arjen asettamista haasteista (kuten lasten kyydityksistä), rentoudu!

Olet sen ansainnut häsläävänä anteeksi hektistä elämää viettävänä mammana anteeksi naisena!

Löydä sisäinen sankarittaresi lojumalla törkyhintaisessa meidän kuplapaljussa!"

Omasta mielestä tuo on loistava idea.

Ensi vuonna saatte sitten katkerina lukea mun verotietoja sanomalehdistä.

Haastattelussa totean vaatimattomasti, että yrityksen takia mun elämä on hirmu hektistä.

Kuulostaa ihanalta tuo spa, mutta kuka hoitaa lapset? Ei sinne kuplapaljuun lasten kanssa kannata lähteä, ei tule rentoutumisesta kyllä mitään.

Tyypillinen vastaus, Kuulostaa kivalta MUTTA...

No ei se MUTTA siitä häviä mihinkään, vaikka siitä ei saisi puhua. Koitas itse mennä 3 pienen lapsen kanssa kylpylälomalle rentoutumaan.

Eikö niillä lapsilla ole isää, mummoa, kummia, hoitopaikkaa...

Vierailija
59/139 |
02.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minulle hektisyys on negatiivinen asia. Tykkaan tehda juuri niin kuin haluan ja  ilman hoppua ja juuri tasta syysta olen osa-aika duunissa. En tietenkaan saa palkkaa niin paljon kuin kokoaika duunista mutta minulle se on sen arvoista! Lapsi on teini-ikainen. 

Mä teen aika usein ylitöitä ja silti mulla on tosi paljon aikaa tehdä ihan mitä huvittaa, ja mä myös inhoan asioiden tekemistä kiireellä ja kaikenlaisia "pakkoja".

Vierailija
60/139 |
02.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisin sanoen hektistä on, kun sitä itse pidetään hektisenä. Ihan tavista tähänastiset kommentit lukeneena.

Ei todellakaan mitään hektistä muuta kuin omassa pikku tärkeilyssä ja tarpeessa päteä.

Mutta lähdetään nyt siitä, että teillä on hirmu hektistä teitien arki.

Jos perustankin teiteille rentouttavan hemmotteluspan?

"Irtaudu arjesta ja arjen asettamista haasteista (kuten lasten kyydityksistä), rentoudu!

Olet sen ansainnut häsläävänä anteeksi hektistä elämää viettävänä mammana anteeksi naisena!

Löydä sisäinen sankarittaresi lojumalla törkyhintaisessa meidän kuplapaljussa!"

Omasta mielestä tuo on loistava idea.

Ensi vuonna saatte sitten katkerina lukea mun verotietoja sanomalehdistä.

Haastattelussa totean vaatimattomasti, että yrityksen takia mun elämä on hirmu hektistä.

Kuulostaa ihanalta tuo spa, mutta kuka hoitaa lapset? Ei sinne kuplapaljuun lasten kanssa kannata lähteä, ei tule rentoutumisesta kyllä mitään.

Tyypillinen vastaus, Kuulostaa kivalta MUTTA...

No ei se MUTTA siitä häviä mihinkään, vaikka siitä ei saisi puhua. Koitas itse mennä 3 pienen lapsen kanssa kylpylälomalle rentoutumaan.

Eikö niillä lapsilla ole isää, mummoa, kummia, hoitopaikkaa...

Kaikki liikenevä (todella vähäinen!) hoitoapu menee ihan välttämättömiin menoihin.