Muutimme mieheni kanssa ulkomaille, minulla ei ole päivisin mitään tekemistä - muita samassa tilanteessa olevia?
Muutimme mieheni työn takia erääseen latinalaisen Amerikan maahan, joka poikkeaa aika vahvasti Suomesta, minkä toki jo etukäteen tiesimme. Hän käy ma-pe päivätyössä ja minä olen yleensä sen ajan yhteisessä asunnossamme. Puhun onneksi sujuvasti paikallista kieltä, mutta moni yritys täällä ei halua palkata ulkomaalaisia. Haen paikkoja internetissä ja tuttujen kautta, mutta toistaiseksi ei ole kuulunut mitään. Moni kaverini uskoo täällä asumisen olevan unelmaa, ja alkuun sitä se olikin, mutta no:
Asumme sisämaassa, kaupunki on semi-turvallinen mutta silti on pakko liikkua autolla joka paikkaan. (Mies kulkee autolla töihin joten sinne meni myös se auto.) Esim. lenkkeilyä tai "muuten vaan" kävelyä ulkona ei voi harrastaa sillä se herättää huomiota ja täällä alueella on myös tapahtunut jonkin verran ryöstöjä (lompakko, puhelin tms.) niin turhaa kävelemistä ulkona ei suositella... Nyt sitä alkaa arvostaa liikkumisen helppoutta Suomessa!
Nyt 2 kk jälkeen netflixin katselu kotona alkaa tympiä ja tässä kotimme lähellä ei ole mitään muuta kovin kummoista paikkaa, missä voisi viettää aikaa. Olen yrittänyt kysellä josko joku miehen kavereista innostuisi vaikka lähtemään ostoksille, kahville tai mitä vaan, mutta täällä on tapana vastata "tottakai, joo mennään joku päivä", mutta se on vain tapa vastata eikä koskaan tapahdu vaikka itse ehdottelisi. :D Pakolliset turistinähtävyydet ja ostarit alkaa olla kierretty joten vähitellen alkaa käydä vaikeaksi keksiä jotain tekemistä. Itse en ole vielä onnistunut tekemään uusia tuttavuuksia mieheni kavereiden lisäksi.
Onko muita samassa tilanteessa olevia? :) Miten olette saaneet ajan kulumaan? Päiväni kohokohta on lähinnä paikalliseen Prismaan meneminen 200m päähän ja ei sinnekään ole ihan joka päivä tarvetta mennä. :D
Kunhan saisi töitä itse, niin jo helpottaisi.
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
https://www.edx.org/ tuolta löytyy vaikka mitä ilmaiskursseja :)
Vau! Kiitos. Tykkään oppia uusia juttuja, mutta en halua mennä mihinkään ryhmiin.
Mä en tajua naisia, jotka lähtee tämmöiseen. Miten omat tulonne, itsenäisyytenne, riippumattomuutenne ja ELÄKKEENNE?? Urakehityksenne???
Vierailija kirjoitti:
Kiitos taas vastauksista ja kommenteista! :)
Tässä vastauksia muutamiin kysymyksiin:
olen myös itse korkeakoulutettu ja mieheni kanssa "samalla tasolla." Hän EI siis haluaisi, että olen toimettomana kotona yksin, ei se ole hänestäkään mukavaa. Hän myös yrittää etsiä töitä minulle, mutta toistaiseksi tuloksetta. Monta kertaa joku tuttu on pyytänyt laittamaan cv:ni, mutta sen lähetettyä ei taas kuulu mitään. Aika tyypillistä! Mies on siis puoliksi täältä, mutta tällä hetkellä hänen lähes koko perheensä/sukunsa asuu täällä, eri kaupungissa tosin. Tyypillisesti suomalainen suku on hyvin, hyvin pieni, hänen äitinsä oli ainoa lapsi perheessään, joten siltä puolelta ei ole kovinkaan paljoa sukulaisia enää. Ainoastaan jotain kaukaisempia sukulaisia äidin puolelta asuu Suomessa ja yksi nuorempi sisko, joka aloitti juuri yliopistossa. Joten hän on kyllä ehkä aina kokenut enemmän kuuluvansa tänne, kun isänsä puolen suku on lattareille tyypillisesti hyvin iso ja pitää enemmän yhteyttä jatkuvasti. He ovat pyytäneet minuakin kylään, joten ehkä käväisen jossain vaiheessa pian myös siellä niin saa aikaa kulumaan.
Olen hakenut myös töitä oman alani ulkopuolelta, joskin jotain paikallisen pikkukaupan myyjän tai huoltoasematyöntekijän hommia tms. en, sillä niistä maksetaan niin vähän ettei siitä jäisi edes plussalle jos joutuisi kuitenkin menemään sinne autolla ja siitä maksettavat vähät rahat kuluisivat jo bensaan. Meillä on takapiha, tai "piha" sillä se on 2m2 läntti joka on päällystetty betonilla kuten täällä on tapana. Ostin sinne muutaman kaktuksen torilta, sillä ne kestävät ainakin paistetta ja kuumuutta. :D
Asumme Kolumbiassa (hyvin arvattu sinä, joka veikkasit Meksikoa tai Kolumbiaa!) täällä ihan normaalilla alueella, meillä ei siis ole uima-altaita tai tenniskenttiä käytössä. Olisikin, niin en olisi täällä kirjoittelemassa. ;) Sellaisista asunnoista saisi pulittaa paikallisittain todella kovat hinnat.. Ja koska ei ole mikään rantakaupunki, niin uima-altaita ei juurikaan täällä edes rakenneta, paitsi joihinkin megaökyöky-rikkaille ehkä. Täällä asuu aika keskiluokkaista väkeä, ei kuitenkaan köyhää muttei niitä ökyrikkaitakaan joilla olisi omat uima-altaat ja autonkuljettajat. En viitsi kertoa tarkkaa paikkakuntaa kun tämä ei ole Bogota, Cartagena tai Medellin. :D
Täällä paikalliset eivät siis harrasta oikeastaan mitään ulkoilua tai lenkkeilyä huvikseen. Senkin puolesta jo on vähän kummallista, jos joku kävelee huvikseen, tai se herättää aina katseita ja paljon huomiota. Täällä ei ole myöskään rakenneta kunnon jalkakäytäviä tai varsinkaan pyöräteitä. Kun olen itse tyypillinen suomalainen "eloveena" tyyppinen nainen, niin täältä katukuvasta erottuu aika liiankin selvästi välillä. Ihmiset myös automaattisesti mieltävät länsimaalaisen ja vaalean hipiän rikkauksiin tai vähintään hyvin vauraaseen puolisoon (hah!) mikä tietysti herättää paljon kysymyksiä ja ennakkoluuloja ja itse en ole halunnut riskeerata mitään.
Ap
Hola Paisa! ¿Quiubo? Saludos desde Medellín!
Mukava tavata sielunsiskoja. Toivottavasti löydät täältä vastauksia.
Kolumbia on aivan mahtava maa. Toivon, että saat nähdä vaan sen hyvät puolet. Mi corazón se radicó en Colombia!
¡Estar Moscas! Olethan silti varovainen!
Even if there was a hand, it was the hand of God -Diego Maradona
Kiva, että löysit AV:n. Varmasti muitakin sivuja löytyy, jossa voit pitää yllä ainakin suomen kieltä. Nauti tästä elämäntilanteesta.
Kirjoitit tuossa pidemmässä kuvauksessa paljon mielenkiintoisia asioita sieltä. Voisit harkita blogin aloittamista, jossa kertoilisit paikallisesta elämäntavasta, ihmisistä siellä ja elämästä ulkosuomalaisena, vaikka kolumnityylisesti. On paljon sellaisia jotka ei itse syystä ja toisesta pääse/ole koskaan päässeet ulkomaille ja nämä matka- ja elämä-ulkomailla blogit on monelle tapa nähdä maailmaa muualla.
Eikä sitä tiedä mitä sen blogin kautta saattaa avautua muutakin juttua.
Käy kuntosalilla tai luo kotiisi hieno sali. Siellä voit viettää useita tunteja ja hankkia kovan kunnon.
Voitko alkaa tehdä hyväntekeväisyystyötä paikallisesti. Sillä saat verkostoja ja ehkä työpaikankin...
Voi herrajjumala. Minä muutin miehen työn takia huitsinnevadaan, kun ei ollut vielä internettiä ja selvisin siitäkin. - Hanki harrastuksia: bloggaa, kirjoita, lue, kasvata koiria, jumppaa, pelaa älypää/Stardoll/Aapeli yms., kasvata kasveja, hanki puutarha, laula, soita, opiskele etänä, hanki vauva, piirrä, valokuvaa, hanki frendejä muista ulkomaista ja vaihda kuulumisia, keksi reseptejä. - Tässä muutama neuvo alkuun. Kysy lisää, kun olet kaiken tehnyt. :)
M30 ja latino kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos taas vastauksista ja kommenteista! :)
Tässä vastauksia muutamiin kysymyksiin:
olen myös itse korkeakoulutettu ja mieheni kanssa "samalla tasolla." Hän EI siis haluaisi, että olen toimettomana kotona yksin, ei se ole hänestäkään mukavaa. Hän myös yrittää etsiä töitä minulle, mutta toistaiseksi tuloksetta. Monta kertaa joku tuttu on pyytänyt laittamaan cv:ni, mutta sen lähetettyä ei taas kuulu mitään. Aika tyypillistä! Mies on siis puoliksi täältä, mutta tällä hetkellä hänen lähes koko perheensä/sukunsa asuu täällä, eri kaupungissa tosin. Tyypillisesti suomalainen suku on hyvin, hyvin pieni, hänen äitinsä oli ainoa lapsi perheessään, joten siltä puolelta ei ole kovinkaan paljoa sukulaisia enää. Ainoastaan jotain kaukaisempia sukulaisia äidin puolelta asuu Suomessa ja yksi nuorempi sisko, joka aloitti juuri yliopistossa. Joten hän on kyllä ehkä aina kokenut enemmän kuuluvansa tänne, kun isänsä puolen suku on lattareille tyypillisesti hyvin iso ja pitää enemmän yhteyttä jatkuvasti. He ovat pyytäneet minuakin kylään, joten ehkä käväisen jossain vaiheessa pian myös siellä niin saa aikaa kulumaan.
Olen hakenut myös töitä oman alani ulkopuolelta, joskin jotain paikallisen pikkukaupan myyjän tai huoltoasematyöntekijän hommia tms. en, sillä niistä maksetaan niin vähän ettei siitä jäisi edes plussalle jos joutuisi kuitenkin menemään sinne autolla ja siitä maksettavat vähät rahat kuluisivat jo bensaan. Meillä on takapiha, tai "piha" sillä se on 2m2 läntti joka on päällystetty betonilla kuten täällä on tapana. Ostin sinne muutaman kaktuksen torilta, sillä ne kestävät ainakin paistetta ja kuumuutta. :D
Asumme Kolumbiassa (hyvin arvattu sinä, joka veikkasit Meksikoa tai Kolumbiaa!) täällä ihan normaalilla alueella, meillä ei siis ole uima-altaita tai tenniskenttiä käytössä. Olisikin, niin en olisi täällä kirjoittelemassa. ;) Sellaisista asunnoista saisi pulittaa paikallisittain todella kovat hinnat.. Ja koska ei ole mikään rantakaupunki, niin uima-altaita ei juurikaan täällä edes rakenneta, paitsi joihinkin megaökyöky-rikkaille ehkä. Täällä asuu aika keskiluokkaista väkeä, ei kuitenkaan köyhää muttei niitä ökyrikkaitakaan joilla olisi omat uima-altaat ja autonkuljettajat. En viitsi kertoa tarkkaa paikkakuntaa kun tämä ei ole Bogota, Cartagena tai Medellin. :D
Täällä paikalliset eivät siis harrasta oikeastaan mitään ulkoilua tai lenkkeilyä huvikseen. Senkin puolesta jo on vähän kummallista, jos joku kävelee huvikseen, tai se herättää aina katseita ja paljon huomiota. Täällä ei ole myöskään rakenneta kunnon jalkakäytäviä tai varsinkaan pyöräteitä. Kun olen itse tyypillinen suomalainen "eloveena" tyyppinen nainen, niin täältä katukuvasta erottuu aika liiankin selvästi välillä. Ihmiset myös automaattisesti mieltävät länsimaalaisen ja vaalean hipiän rikkauksiin tai vähintään hyvin vauraaseen puolisoon (hah!) mikä tietysti herättää paljon kysymyksiä ja ennakkoluuloja ja itse en ole halunnut riskeerata mitään.
Ap
Hola Paisa! ¿Quiubo? Saludos desde Medellín!
Mukava tavata sielunsiskoja. Toivottavasti löydät täältä vastauksia.
Kolumbia on aivan mahtava maa. Toivon, että saat nähdä vaan sen hyvät puolet. Mi corazón se radicó en Colombia!
¡Estar Moscas! Olethan silti varovainen!
Voisimme aloittaa seksisuhteen? :) Taisit olla aika kuuma mies.
Ap
Heh, mulla on sama tilanne nyt suomessa työttömänä. Tosin sentään voi käydä kävelyillä kun haluaa helpommin.
- Opiskele. Edullisia tai ilmaisia kursseja on esim näillä: Udemy, Codeacademy, Edx, Coursera, Alison.
- Lue. Itsellä käytössä BookBeat, josta luen suomeksi ja ruotsiksi ja Kindle Unlimited, josta luen enkuksi ja muilla kielillä. Löytyy myös ammattikirjallisuutta.
- Pistä pystyyn blogi tai portfolio-sivusto ihan alusta asti - aikaa menee, mutta on yllättävän mukaansa tempaavaa ja voi auttaa työllistymisessä.
Näitä kaikkia voit tehdä kotona pienellä panostuksella ja kaikista on jotain hyötyäkin, eikä ole paikkaan sidottuja. Tsemppiä.
T: Entinen expatin kotirouva, nykyään molemmilla paikallinen työ
Mies vain bussilla töihin niin että sinä saat kulkea autolla. Niin meillä Suomessa meidän perhe tekee.
Vähän sama tilanne, mutta pystyn sentään käymään lenkillä (Espanjassa asutaan). Käyn kielikurssilla ja kuntosalilla/uimahallissa. Piirrän joka päivä ja saan tilauksista vähän rahaakin. Joskus tavataan muita suomalaisia tai miehen työkavereita.
Kielten opiskelusta kiinnostuneille suosittelen Memrise-sivustoa. Tykkään siitä enemmän kuin Duolingosta.
Vierailija kirjoitti:
M30 ja latino kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos taas vastauksista ja kommenteista! :)
Tässä vastauksia muutamiin kysymyksiin:
olen myös itse korkeakoulutettu ja mieheni kanssa "samalla tasolla." Hän EI siis haluaisi, että olen toimettomana kotona yksin, ei se ole hänestäkään mukavaa. Hän myös yrittää etsiä töitä minulle, mutta toistaiseksi tuloksetta. Monta kertaa joku tuttu on pyytänyt laittamaan cv:ni, mutta sen lähetettyä ei taas kuulu mitään. Aika tyypillistä! Mies on siis puoliksi täältä, mutta tällä hetkellä hänen lähes koko perheensä/sukunsa asuu täällä, eri kaupungissa tosin. Tyypillisesti suomalainen suku on hyvin, hyvin pieni, hänen äitinsä oli ainoa lapsi perheessään, joten siltä puolelta ei ole kovinkaan paljoa sukulaisia enää. Ainoastaan jotain kaukaisempia sukulaisia äidin puolelta asuu Suomessa ja yksi nuorempi sisko, joka aloitti juuri yliopistossa. Joten hän on kyllä ehkä aina kokenut enemmän kuuluvansa tänne, kun isänsä puolen suku on lattareille tyypillisesti hyvin iso ja pitää enemmän yhteyttä jatkuvasti. He ovat pyytäneet minuakin kylään, joten ehkä käväisen jossain vaiheessa pian myös siellä niin saa aikaa kulumaan.
Olen hakenut myös töitä oman alani ulkopuolelta, joskin jotain paikallisen pikkukaupan myyjän tai huoltoasematyöntekijän hommia tms. en, sillä niistä maksetaan niin vähän ettei siitä jäisi edes plussalle jos joutuisi kuitenkin menemään sinne autolla ja siitä maksettavat vähät rahat kuluisivat jo bensaan. Meillä on takapiha, tai "piha" sillä se on 2m2 läntti joka on päällystetty betonilla kuten täällä on tapana. Ostin sinne muutaman kaktuksen torilta, sillä ne kestävät ainakin paistetta ja kuumuutta. :D
Asumme Kolumbiassa (hyvin arvattu sinä, joka veikkasit Meksikoa tai Kolumbiaa!) täällä ihan normaalilla alueella, meillä ei siis ole uima-altaita tai tenniskenttiä käytössä. Olisikin, niin en olisi täällä kirjoittelemassa. ;) Sellaisista asunnoista saisi pulittaa paikallisittain todella kovat hinnat.. Ja koska ei ole mikään rantakaupunki, niin uima-altaita ei juurikaan täällä edes rakenneta, paitsi joihinkin megaökyöky-rikkaille ehkä. Täällä asuu aika keskiluokkaista väkeä, ei kuitenkaan köyhää muttei niitä ökyrikkaitakaan joilla olisi omat uima-altaat ja autonkuljettajat. En viitsi kertoa tarkkaa paikkakuntaa kun tämä ei ole Bogota, Cartagena tai Medellin. :D
Täällä paikalliset eivät siis harrasta oikeastaan mitään ulkoilua tai lenkkeilyä huvikseen. Senkin puolesta jo on vähän kummallista, jos joku kävelee huvikseen, tai se herättää aina katseita ja paljon huomiota. Täällä ei ole myöskään rakenneta kunnon jalkakäytäviä tai varsinkaan pyöräteitä. Kun olen itse tyypillinen suomalainen "eloveena" tyyppinen nainen, niin täältä katukuvasta erottuu aika liiankin selvästi välillä. Ihmiset myös automaattisesti mieltävät länsimaalaisen ja vaalean hipiän rikkauksiin tai vähintään hyvin vauraaseen puolisoon (hah!) mikä tietysti herättää paljon kysymyksiä ja ennakkoluuloja ja itse en ole halunnut riskeerata mitään.
Ap
Hola Paisa! ¿Quiubo? Saludos desde Medellín!
Mukava tavata sielunsiskoja. Toivottavasti löydät täältä vastauksia.
Kolumbia on aivan mahtava maa. Toivon, että saat nähdä vaan sen hyvät puolet. Mi corazón se radicó en Colombia!
¡Estar Moscas! Olethan silti varovainen!
Voisimme aloittaa seksisuhteen? :) Taisit olla aika kuuma mies.
Ap
Tässä oikea ap. (Tuo seksisuhdeviesti ei ollut minulta.)
Kiitos tsempeistä! Hauska kuulla että täällä on muitakin. :) Kauanko olet asunut Kolumbiassa?
Vierailija kirjoitti:
Hyviä neuvoja raivomammat taas antaa..."pakko olla varaa kahteen autoon". Just joo.
Työllisty autokuskiksi. Jos mies ei työssään tarvitse autoa, viet hänet aamulla töihin ja cruisailet sillä päivän kunnes palaatte yhdessä kotiin. Aikaahan sinulla on, joten joudat hyvin viedä ja hakea miehesi töistä. Bonuksena saatte lisää yhteistä aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo ettei voisi lenkkeillä on aika puppua melkein maassa kuin maassa, myös niissä vaarallisemmissa. Naisia aina varoitellaan, etenkin macho-latinokulttuurissa. Tuskin kuitenkaan millään sota-alueella olette. Ota ryöstölompakko (pikkulomapakko jossa vähän käteistä, ei muuta) lenkille mukaan. Annat sitten sen jos joku tulee sua oikeesti ryöstää. Tuskin tulee.
On melkoisesti eroa tuossa, onko maana kyseessä Japani, vaiko Brasilia, Meksiko tai Etelä-Afrikka. Ensin mainitussa uskaltaa liikkua turvallisesti yksin pimeäänkin aikaan. Kolme jälkimmäisenä mainittua taas ovat sellasia, että on parempi liikkua porukoissa, eikä sekään takaa täydellistä turvallisuutta edes päiväsaikaan.
Meksiko on suuri maa ja alueelliset erot myös suuria. Siellä on paljon paikkoja, joissa voi liikkua turvallisesti mihin aikaan tahansa, myös yksinäisenä naisena. Varmasti noissa muissakin, en ole käynyt niin ei ole omaa kokemusta.
Nuorena olin ja matkustin aika paljon lomillani latinomaissa. Hassulta kuulostava neuvo on tässä. Auttaisko sua jos värjäisit tukkasi tummemmaksi. Minä olen suomalaisten mielestä tumma, mutta etelä-maissa aina kysyttiin : onko kaikki suomalaiset noin vaaleita. Osaan jotenkin espanjaa, joten ,päätin värjätä tukkani tummanruskeaksi. Kylmään sadeaikaan pukeuduin aivan samalla tavalla kuin sikäläiset naiset, siis vähän köyhän näköiseksi. Pitkä musta poninhäntä tukka auttoi asiaan. Ei mitään käsilaukkua, vaan joku paikallisen kaupan kassi. Varmaan näytin vähän resuiselta. Ei paikallisen näköisiä kannata ryöstää. Vauva rattaissa auttoi asiaa, siellä ei äiteihin kajota. Tämä lapsi jo itse matkailee Kolumbiassa perheineen. Osaa niksit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M30 ja latino kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos taas vastauksista ja kommenteista! :)
Tässä vastauksia muutamiin kysymyksiin:
olen myös itse korkeakoulutettu ja mieheni kanssa "samalla tasolla." Hän EI siis haluaisi, että olen toimettomana kotona yksin, ei se ole hänestäkään mukavaa. Hän myös yrittää etsiä töitä minulle, mutta toistaiseksi tuloksetta. Monta kertaa joku tuttu on pyytänyt laittamaan cv:ni, mutta sen lähetettyä ei taas kuulu mitään. Aika tyypillistä! Mies on siis puoliksi täältä, mutta tällä hetkellä hänen lähes koko perheensä/sukunsa asuu täällä, eri kaupungissa tosin. Tyypillisesti suomalainen suku on hyvin, hyvin pieni, hänen äitinsä oli ainoa lapsi perheessään, joten siltä puolelta ei ole kovinkaan paljoa sukulaisia enää. Ainoastaan jotain kaukaisempia sukulaisia äidin puolelta asuu Suomessa ja yksi nuorempi sisko, joka aloitti juuri yliopistossa. Joten hän on kyllä ehkä aina kokenut enemmän kuuluvansa tänne, kun isänsä puolen suku on lattareille tyypillisesti hyvin iso ja pitää enemmän yhteyttä jatkuvasti. He ovat pyytäneet minuakin kylään, joten ehkä käväisen jossain vaiheessa pian myös siellä niin saa aikaa kulumaan.
Olen hakenut myös töitä oman alani ulkopuolelta, joskin jotain paikallisen pikkukaupan myyjän tai huoltoasematyöntekijän hommia tms. en, sillä niistä maksetaan niin vähän ettei siitä jäisi edes plussalle jos joutuisi kuitenkin menemään sinne autolla ja siitä maksettavat vähät rahat kuluisivat jo bensaan. Meillä on takapiha, tai "piha" sillä se on 2m2 läntti joka on päällystetty betonilla kuten täällä on tapana. Ostin sinne muutaman kaktuksen torilta, sillä ne kestävät ainakin paistetta ja kuumuutta. :D
Asumme Kolumbiassa (hyvin arvattu sinä, joka veikkasit Meksikoa tai Kolumbiaa!) täällä ihan normaalilla alueella, meillä ei siis ole uima-altaita tai tenniskenttiä käytössä. Olisikin, niin en olisi täällä kirjoittelemassa. ;) Sellaisista asunnoista saisi pulittaa paikallisittain todella kovat hinnat.. Ja koska ei ole mikään rantakaupunki, niin uima-altaita ei juurikaan täällä edes rakenneta, paitsi joihinkin megaökyöky-rikkaille ehkä. Täällä asuu aika keskiluokkaista väkeä, ei kuitenkaan köyhää muttei niitä ökyrikkaitakaan joilla olisi omat uima-altaat ja autonkuljettajat. En viitsi kertoa tarkkaa paikkakuntaa kun tämä ei ole Bogota, Cartagena tai Medellin. :D
Täällä paikalliset eivät siis harrasta oikeastaan mitään ulkoilua tai lenkkeilyä huvikseen. Senkin puolesta jo on vähän kummallista, jos joku kävelee huvikseen, tai se herättää aina katseita ja paljon huomiota. Täällä ei ole myöskään rakenneta kunnon jalkakäytäviä tai varsinkaan pyöräteitä. Kun olen itse tyypillinen suomalainen "eloveena" tyyppinen nainen, niin täältä katukuvasta erottuu aika liiankin selvästi välillä. Ihmiset myös automaattisesti mieltävät länsimaalaisen ja vaalean hipiän rikkauksiin tai vähintään hyvin vauraaseen puolisoon (hah!) mikä tietysti herättää paljon kysymyksiä ja ennakkoluuloja ja itse en ole halunnut riskeerata mitään.
Ap
Hola Paisa! ¿Quiubo? Saludos desde Medellín!
Mukava tavata sielunsiskoja. Toivottavasti löydät täältä vastauksia.
Kolumbia on aivan mahtava maa. Toivon, että saat nähdä vaan sen hyvät puolet. Mi corazón se radicó en Colombia!
¡Estar Moscas! Olethan silti varovainen!
Voisimme aloittaa seksisuhteen? :) Taisit olla aika kuuma mies.
Ap
Tässä oikea ap. (Tuo seksisuhdeviesti ei ollut minulta.)
Kiitos tsempeistä! Hauska kuulla että täällä on muitakin. :) Kauanko olet asunut Kolumbiassa?
Asuin Kolumbiassa ensin 7 vuotta lapsuudessani, mutta isän työn takia muutimme pois. Opiskelun jälkeen palasin Kolumbiaan töihin. Nykyään asun Suomessa, mutta teen pitkiä työmatkoja muutaman kerran vuodessa Medellíniin. Asun vuodesta ehkä 4-5 kuukautta siellä.
Even if there was a hand, it was the hand of God -Diego Maradona
Siis mikä se "paikallinen kieli" on, kun se kerran ei ole Portugali eikä Espanja? Englanti?
Hanki paikallinen rakastaja/rakastajatar :)
On melkoisesti eroa tuossa, onko maana kyseessä Japani, vaiko Brasilia, Meksiko tai Etelä-Afrikka. Ensin mainitussa uskaltaa liikkua turvallisesti yksin pimeäänkin aikaan. Kolme jälkimmäisenä mainittua taas ovat sellasia, että on parempi liikkua porukoissa, eikä sekään takaa täydellistä turvallisuutta edes päiväsaikaan.