Muutimme mieheni kanssa ulkomaille, minulla ei ole päivisin mitään tekemistä - muita samassa tilanteessa olevia?
Muutimme mieheni työn takia erääseen latinalaisen Amerikan maahan, joka poikkeaa aika vahvasti Suomesta, minkä toki jo etukäteen tiesimme. Hän käy ma-pe päivätyössä ja minä olen yleensä sen ajan yhteisessä asunnossamme. Puhun onneksi sujuvasti paikallista kieltä, mutta moni yritys täällä ei halua palkata ulkomaalaisia. Haen paikkoja internetissä ja tuttujen kautta, mutta toistaiseksi ei ole kuulunut mitään. Moni kaverini uskoo täällä asumisen olevan unelmaa, ja alkuun sitä se olikin, mutta no:
Asumme sisämaassa, kaupunki on semi-turvallinen mutta silti on pakko liikkua autolla joka paikkaan. (Mies kulkee autolla töihin joten sinne meni myös se auto.) Esim. lenkkeilyä tai "muuten vaan" kävelyä ulkona ei voi harrastaa sillä se herättää huomiota ja täällä alueella on myös tapahtunut jonkin verran ryöstöjä (lompakko, puhelin tms.) niin turhaa kävelemistä ulkona ei suositella... Nyt sitä alkaa arvostaa liikkumisen helppoutta Suomessa!
Nyt 2 kk jälkeen netflixin katselu kotona alkaa tympiä ja tässä kotimme lähellä ei ole mitään muuta kovin kummoista paikkaa, missä voisi viettää aikaa. Olen yrittänyt kysellä josko joku miehen kavereista innostuisi vaikka lähtemään ostoksille, kahville tai mitä vaan, mutta täällä on tapana vastata "tottakai, joo mennään joku päivä", mutta se on vain tapa vastata eikä koskaan tapahdu vaikka itse ehdottelisi. :D Pakolliset turistinähtävyydet ja ostarit alkaa olla kierretty joten vähitellen alkaa käydä vaikeaksi keksiä jotain tekemistä. Itse en ole vielä onnistunut tekemään uusia tuttavuuksia mieheni kavereiden lisäksi.
Onko muita samassa tilanteessa olevia? :) Miten olette saaneet ajan kulumaan? Päiväni kohokohta on lähinnä paikalliseen Prismaan meneminen 200m päähän ja ei sinnekään ole ihan joka päivä tarvetta mennä. :D
Kunhan saisi töitä itse, niin jo helpottaisi.
Kommentit (150)
Olisiko sinulla mitään etäopintomahdollisuuksia? Vaikea sanoa mitä voisit keksiä tekemistä.. uskon kyllä, että aika käy tylsäksi, vaikka alkuun voisi kuvitella olevan unelmaa.
Eikö siellä ole muita ekspatteja puolisoineen? Yleensä missä on suomalaisia ulkomailla töissä, on runsaasti puolisoita, joilla ei ole mitään muuta niin paljon kuin aikaa seurustella maannaisten kanssa. Ja toki muun maalaisia ekspatteja.
Jos töitä ja tekemistä ei ole, olisiko mahdoton ajatus, että palaisit kotiin ennen miestä? Onko teillä lapsia?
Tuo ettei voisi lenkkeillä on aika puppua melkein maassa kuin maassa, myös niissä vaarallisemmissa. Naisia aina varoitellaan, etenkin macho-latinokulttuurissa. Tuskin kuitenkaan millään sota-alueella olette. Ota ryöstölompakko (pikkulomapakko jossa vähän käteistä, ei muuta) lenkille mukaan. Annat sitten sen jos joku tulee sua oikeesti ryöstää. Tuskin tulee.
Hanki se auto itsellesi. Hanki harrastuksia.
Kai nyt jotain harrastusmahdollisukksia on? Niissä myös tutustuisit paikallisiin. Kuntosaleja? Taidekerhoja? Tanssikerhoja? Kannattaa varmaan myös mennä paikallisen kielen jatkokurssille, siellä olisi varmasti muitakin ulkkareita.
Tarvitset kavereita. Tietty voit aina aloittaa blogin tai ruveta tubbaamaan 😅😊😂😃😄
Löytyisikö joku etätyönä tehtävä työ Suomesta tai muusta maasta?
Joku vapaaehtoistyö? Ehkä sitä kautta löytyis muutakin työtä ajan mittaan?
Oisko mitään fb-ryhmiä sen maan suomalaisille tai muille pohjoismaalaisille tms.?
Mitä työtä teit Suomessa? Olisiko mitään, miten voisit kehittää/ylläpitää osaamistasi?
Ootko haaveillut joskus jostain toisesta ammatista? Jos voisit opiskella jotain ihan muuta sitä liippaavaa ajatuksella "jos sitten joskus"?
Ala tekeen sukututkimusta.
Äh, nyt ei tuu enempää mieleen...
Olemme tutustuneet yhteen ulkomaalaiseen pariskuntaan, joka on about samanikäinen meidän kanssa. Heillä on kuitenkin aina jotain menoa, kun ehdottelemme jotain tekemistä. (Liekö sattumaa vai ei, kuka tietää.. He vaikuttavat kuitenkin olevan tyytyväisiä elämään kahdestaan täällä.) Meillä ei ole lapsia. Olemme tutustuneet myös muihin töissä oleviin paikallisiin, mutta se jää myös vähän siihen "joo nähdään joskus" -tasolle. :D
Tällä hetkellä meillä ei ole varaa ostaa toista autoa, ensimmäinen on ostettu tai maksettu osittain ja mies maksaa joka kuukausi lisää nyt parin vuoden ajan. Vaikka autot täällä maksavatkin vähemmän kuin Suomessa. Jos liikun yksin jonnekin otan yleensä Uberin mutta sekään ei ole kovin halpaa (n. 8-15eur suunta) tämän maan tulotasoon nähden (jos siis joskus itse niitä töitä täältä saisin. :) Taksit ovat kalliimpia ja kun vaaleaihoinen ja -hiuksinen nainen ei ole täällä mikään tavallinen näky, niin taksissa saa maksaa 50% lisää hintaa ihan vain siitä hyvästä. Täällä taksit eivät kulje mittarilla vaan hinta on sovittava etukäteen, mikä yleensä kyllä tippuu vähän, mikäli puhuu paikallista kieltä ja kyseenalaistaa ensin sanotun kalliin hinnan. ;) Mutta silti.
Miehellä on täällä useamman vuoden projekti yritykselle, joka menee ainakin toistaiseksi todella hyvin ja hän tykkää olla täällä, kun hän on puoliksi tämän maan kansalainen. Miehen sukulaiset asuvat kuitenkin muualla. Toki ymmärtää myös että minulla on vaikeaa alkuun, mutta toivotaan, että saisin pian töitä ja varmaan töistä myös niitä kavereita jne. Tarkkaa kestoa ei ole, mutta oletus on että olisimme täällä ainakin jonkun pari-kolme vuotta. Meillä ei ollut Suomessa omaa asuntoa tms. ja itse olin osa-aikaisella aika minimitunti sopparilla, joten kynnys lähteä sieltä ei ollut kovin suuri. Olemme myös luonteeltamme vähän seikkailuhenkisiä ja ajateltiin että miksei, nyt ennen lapsia, jos sellaisia joskus on tullakseen, kuitenkin uskaltaa vielä lähteä!
Olenkin miettinyt mitä tahansa kurssia joka olisi päiväsaikaan. Ongelma on vain ettemme oikein tiedä mitä on tarjolla, sillä täällä ei ole tapana laittaa mitään tietoa nettiin, vaan käydä kyselemässä paikan päällä, jos löytää jonkun toimiston tai paikan jossa kurssi on. Senkin eron huomaa Suomessa, että siellä voi tehdä netissä lähes mitä tahansa. Nyt olenkin miettinyt osallistua portugalin kielen alkeiskurssille, sillä sellaisen löysin. Opetus on tosin tietysti espanjaksi. :D Olen löytänyt myös pari harrastekurssia mutta niihin vaadittiin minimi 10 osallistujaa, mikä ei täyttynyt. Ap
1. Ostatte sinulle heti auton. On väärin, jos olet kodin vankina, tulet mökkihöperöksi hyvin äkkiä.
2. Ota yhteyttä paikallisiin pohjoismaisiin/eurooppalaisiin vaimoihin, jotka ovat muuttaneet maahan miehen työn perässä. Sellaisia varmasti on useita, ja hekin tylsistyvät päivät yksin kotona. Tutustu heihin, ja ala käymään heidän kanssaan kahvilla, lounaalla, kuntosalilla, uimassa jne.
3. Ala opiskella jotain kiinnostavaa etänä suomalaisessa avoimessa yliopistossa tai työväenopistossa, hyviä etäkursseja on ja saat mielekästä tekemistä ja opit jotain uutta.
4. Tarjoudu vapaaehtoistyöhön johonkin paikalliseen naisjärjestöön.
Ap hei. Kyllä teillä tavalla tai toisella pitää olla varaa kahteen autoon. Olet jo luopunut urastasi miehen työn takia, pitäisikö sinun muka luopua myös kaikesta tekemisestä ja vapaudesta miehen työn takia? Mies järjestäköön sinulle jotenkin auton. Jättäköön vaikka teidän ainoan auton sinun käyttöön joka toinen päivä ja pyytäköön joltain työkaveriltaan kyydin töihin niinä päivinä. Lisäksi voit mennä miehen kyydillä keskustaan, ja palata sieltä takaisin uberilla, säästät siinä rahaa.
Ota yhteyttä suomen/ruotsin suurlähetystöön ja pyydä vinkkiä miten löydät maassa asuvia suomalaisia tai pohjoismaisia ihmisiä.
Kokeile esim meetup comia, liity johonkin "expats se ja se paikka" ryhmään. Sitten mene kaikenlaisiin tapahtumiin, myös sellaisiin mitkä ei välttämättä kiinnosta niin paljoa ja ole avoin (kerro kaikille etä et ole asunut maassa ketään etkä tunne paljo ihmisiä, älä kuitenkaan valita).
Joka maasta tai kohteesta ei välttämättä löydy niitä suomalaisia expat-vaimoja tai muita suomalaisia mutta aika monesta maasta kyllä jonkinmoinen Suomi-seura löytyy. Itse olen omina expat-vuosina etsinyt käsiini paikallisen ulkosuomalaisten ryhmän tai vähintäänkin jonkun vastaavan monikansallisen.
Olen myös opiskellut lisää kohdemaan kieltä niin kielikursseilla kuin meidän housemaidin kanssa.
Hyviä neuvoja raivomammat taas antaa..."pakko olla varaa kahteen autoon". Just joo.
Kiitos kaikille vinkeistä ja asiallisista vastauksista. :) Pitää miettiä uudestaan tuota toisen auton hankintaa, vaikka itse hieman arastelenkin täällä sekamelskassa ajamista. Mutta olisi se kuitenkin parempi vaihtoehto kuin tämä kotona oleilu. Mies tarvitsee autoa töihin mennessä ja myös työpäivän aikana, sillä hän joutuu usein käymään vähän kauempana pikku "tuppukylissä" asiakastapaamisissa minne ei pääse julkisilla ja hän on ainoa töissään joka hoitaa niitä visiittejä. Olen joskus myös mennyt hänen mukaansa niihin tapaamisiin, mutta en viitsi sinnekään ihan joka päivä tuppautua. :D
Olin töissä turismin alalla, joten ajattelin ehkä hieman naiivisti, että olisi helpompi löytää täältä töitä turismin parista vielä kieltä puhuvana, vaikkei tämä paikka mikään turistikaupunki olekaan, mutta no, eiköhän tässä vielä jotain kehkeydy.. Nyt käyn sillä kurssilla parin viikon päästä alkaen niin ehkä sitten helpottaa. :D Ap
Pystytkö aloittamaan jonkin koulutuksen tai opiskelun siellä?
Perusta oma englanninkielinen fb-ryhmä alueesi / maasi ulkomaalaisille/sellaisille kuin sinä?
onko miehesi etelä-amerikasta vai suomesta? opiskele vaikka uusi kieli
Jos autolla on pakko liikkua joka paikkaan, miksette hommaa sinullekin autoa? Ei ole ok, että olet oman kotisi vanki.