Sosiaalityöntekijänä haluan ottaa kantaa tähän köyhyyskeskusteluun
Vauvafoorumilla on puhuttu viime kuukausina hirveän paljon köyhyydestä. Onko se aina oma syy, onko se vain rahan puutetta, miten köyhyysongelma voitaisiin ratkaista, onko parempi antaa kala vai opettaa kalastamaan. Sekä lapsiperhepalveluissa että aikuissosiaalityössä työskennelleenä sosiaalityöntekijänä koen, että minun on päästävä sanomaan tähän aiheeseen jotakin.
Ensimmäinen pointti on se, että köyhyys tosiaan harvemmin on pelkästään rahan puutetta. Köyhyyteen liittyy usein ylisukupolvisuutta ja kasautuvaa epäonnea. Ihminen voi olla köyhä, mutta esimerkiksi hyvän perheen, runsaasti tukea tarjoavan ystäväpiirin, korkean koulutuksen tai mielekkään vapaa-ajantoiminnan ja yhteiskunnallisen osallistumisen mukanaan tuomat voimavaratekijät aiheuttavat sen, että ihminen selviää köyhyydestä huolimatta paremmin kuin ne, joilla tällaisia voimavaratekijöitä ei ole.
Toinen pointti on se, että opiskelijana pelkällä opintotuella sinnitteleminen tai lasten kotihoito pienellä kotihoidontuella vakituisen työpaikan odotellessa ei ole mitään oikeaa köyhyyttä. Se on vapaasta tahdosta tehty valinta, johon liittyy tieto siitä, että tilanne paranee merkittävästi pari kertaa sormia napsauttamalla. Lisäksi näihin tilanteisiin on useimmiten voitu valmistautua etukäteen. Minulla oli taannoin opiskelija, jonka kanssa pohdimme sitä, miksi asiakkaamme ovat varsin erilaisessa tilanteessa kuin tämä opiskelija, vaikka he saavat tosiasiassa enemmän rahaa käteen kuin opiskelijat - nopeasti selvisi, että opiskelijan isä maksaa opiskelijan puhelinlaskut ja vakuutukset, kotipuolessa käydessä mukaan tyrkitään ruokaa enemmän kuin jaksaa kantaa ja "kyllä sitä tämän alan opiskelijana aina jonkun työn saa, jos haluaa". Niinpä.
Av:lla puhutaan aina säästämisestä. "Miten ne eivät tuohon yllättävään menoon osanneet varautua, kyllä aina pitää olla säästössä sen verran että X". No niinpä. Mutta kun pitää olla säästössä myös sitä varten että Y, että Z, että C, että B. Menot kasaantuvat ja köyhillä on irvokkaasti monesti vielä vähemmän mahdollisuuksia suunnitella kulutustaan kuin keskituloisilla saati rikkailla. Ei köyhä voi ostaa koko vuodeksi bussikorttia kerrallaan, vaikka siinä säästääkin monen kuukausilatauksen verran rahaa, koska se lataus on sama kuin koko kuukauden vuokran jälkeen käteen jäävä raha. Jos on elokuusta asti säästänyt rahaa lapsen joululahjaan ja marraskuussa työssäkäynnin kannalta välttämätön auto tai lapsiperheen perusvarusteisiin kuuluva pyykinpesukone hajoaa - no can do. Ihan jo pelkästään joku ärhäkkä flunssa voi suistaa koko kuukauden budjetin, jos se tarkoittaa käyntiä terveyskeskuslääkärillä ja päivystyksessä ja sitten vielä muutaman kympin apteekkireissua.
Kommentit (702)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen pointti on se, että opiskelijana pelkällä opintotuella sinnitteleminen tai lasten kotihoito pienellä kotihoidontuella vakituisen työpaikan odotellessa ei ole mitään oikeaa köyhyyttä. Se on vapaasta tahdosta tehty valinta, johon liittyy tieto siitä, että tilanne paranee merkittävästi pari kertaa sormia napsauttamalla. Lisäksi näihin tilanteisiin on useimmiten voitu valmistautua etukäteen. Minulla oli taannoin opiskelija, jonka kanssa pohdimme sitä, miksi asiakkaamme ovat varsin erilaisessa tilanteessa kuin tämä opiskelija, vaikka he saavat tosiasiassa enemmän rahaa käteen kuin opiskelijat - nopeasti selvisi, että opiskelijan isä maksaa opiskelijan puhelinlaskut ja vakuutukset, kotipuolessa käydessä mukaan tyrkitään ruokaa enemmän kuin jaksaa kantaa ja "kyllä sitä tämän alan opiskelijana aina jonkun työn saa, jos haluaa". Niinpä.
Olet aika huonosti koulutettu ja tietämätön sosiaalityöntekijä. Opiskelijan statuksella voi olla vaikka vuosikymmeniä valmistuen tai sitten ei. Jos valmistuu, mutta ei saa töitä niin köyhyys on jatkuvaa ja pitkittyy. Ei niitä töitä niin vaan saa ja kiitos, älä tarjoa itsensä myymistä työksi niin kuin eräs soskun työntekijä aikoinaan.
Olipa tarpeeton ja sisältötyhjä kommentti.
Opiskelut aloitetaan tarkoituksena valmistua. Oletusodotuksena on, että työpaikkakin heltiää koulutuksella.
Aina niin ei käy, mutta mitä järkeä olisi aloittaa opiskelut VARMANA siitä, että töitä ei tule herumaan? Silloin kyse on omasta valinnasta, kuten siinäkin, kuinka kauan niihin opintoihin käyttää. Poikkeuksena tietysti mm. kuntoutustuella opiskelevat, joilla on perustellut syynsä opintojen venymiseen ideaaliaikaa pidemmäksi.
Kaikki eivät työllisty, se on totta. Työpaikan saaminen on kynyt aina vaan vaikeammaksi. Parhaiten työllistyvät he, joiden sukulaisilla on sopivia suhteita. Tämö seikka on omiaan lisäämään eriarvoistuutta, ikävä kyllä.
Vasta opintonsa päättänyt työtön voi sanoa olevansa köyhä, jos sitä työpaikkaa ei löydy.
On selviä merkkejä ilmassa siitä, että korkeakouluihin tulee lukukausimaksut suomalaisillekin. Tätä on perusteltu sillä, että opiskelijalla on odotettavissa hyvät tulot.
Kuinka hyvät tulot on esim. lastentarhanopettajilla, joiden koulutusta nyt lisättiin? Tai aloittajan kollegoilla, sosiaalityöntekijöillä?
Pahimmassa tapauksessa jatkossa valmistutaan opinto- ja lukukausimaksuvelat niskassa ja päädytään silti työttömäksi. Sitten sitä vasta käyhä onkin. k<enties siinä sivussa ovat käyhtyneet vanhemmatkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauvafoorumilla on puhuttu viime kuukausina hirveän paljon köyhyydestä. Onko se aina oma syy, onko se vain rahan puutetta, miten köyhyysongelma voitaisiin ratkaista, onko parempi antaa kala vai opettaa kalastamaan. Sekä lapsiperhepalveluissa että aikuissosiaalityössä työskennelleenä sosiaalityöntekijänä koen, että minun on päästävä sanomaan tähän aiheeseen jotakin.
Ensimmäinen pointti on se, että köyhyys tosiaan harvemmin on pelkästään rahan puutetta. Köyhyyteen liittyy usein ylisukupolvisuutta ja kasautuvaa epäonnea. Ihminen voi olla köyhä, mutta esimerkiksi hyvän perheen, runsaasti tukea tarjoavan ystäväpiirin, korkean koulutuksen tai mielekkään vapaa-ajantoiminnan ja yhteiskunnallisen osallistumisen mukanaan tuomat voimavaratekijät aiheuttavat sen, että ihminen selviää köyhyydestä huolimatta paremmin kuin ne, joilla tällaisia voimavaratekijöitä ei ole.
Toinen pointti on se, että opiskelijana pelkällä opintotuella sinnitteleminen tai lasten kotihoito pienellä kotihoidontuella vakituisen työpaikan odotellessa ei ole mitään oikeaa köyhyyttä. Se on vapaasta tahdosta tehty valinta, johon liittyy tieto siitä, että tilanne paranee merkittävästi pari kertaa sormia napsauttamalla. Lisäksi näihin tilanteisiin on useimmiten voitu valmistautua etukäteen. Minulla oli taannoin opiskelija, jonka kanssa pohdimme sitä, miksi asiakkaamme ovat varsin erilaisessa tilanteessa kuin tämä opiskelija, vaikka he saavat tosiasiassa enemmän rahaa käteen kuin opiskelijat - nopeasti selvisi, että opiskelijan isä maksaa opiskelijan puhelinlaskut ja vakuutukset, kotipuolessa käydessä mukaan tyrkitään ruokaa enemmän kuin jaksaa kantaa ja "kyllä sitä tämän alan opiskelijana aina jonkun työn saa, jos haluaa". Niinpä.
Av:lla puhutaan aina säästämisestä. "Miten ne eivät tuohon yllättävään menoon osanneet varautua, kyllä aina pitää olla säästössä sen verran että X". No niinpä. Mutta kun pitää olla säästössä myös sitä varten että Y, että Z, että C, että B. Menot kasaantuvat ja köyhillä on irvokkaasti monesti vielä vähemmän mahdollisuuksia suunnitella kulutustaan kuin keskituloisilla saati rikkailla. Ei köyhä voi ostaa koko vuodeksi bussikorttia kerrallaan, vaikka siinä säästääkin monen kuukausilatauksen verran rahaa, koska se lataus on sama kuin koko kuukauden vuokran jälkeen käteen jäävä raha. Jos on elokuusta asti säästänyt rahaa lapsen joululahjaan ja marraskuussa työssäkäynnin kannalta välttämätön auto tai lapsiperheen perusvarusteisiin kuuluva pyykinpesukone hajoaa - no can do. Ihan jo pelkästään joku ärhäkkä flunssa voi suistaa koko kuukauden budjetin, jos se tarkoittaa käyntiä terveyskeskuslääkärillä ja päivystyksessä ja sitten vielä muutaman kympin apteekkireissua.
Eipä se ärhäkkä flunssaa kaada köyhän taloutta, jos nyt siis puhutaan köyhistä jotka saavat muiden tukien lisäksi toimeentulotukea, kun julkisen puolen terveydenkäyntimaksut ja julkiselta puolelta määrätyt reseptilääkkeet, nehän kuuluu ttt:n perusosaan, maksusitoumus apteekkiin ja tk-lasku sossuun, tai siis nykyisin kelalle.
Eri asia jos kyseessä henkilö joka ei kuulu ttt:n piiriin.Vähän sinäkin köyhän elämästä tiedät... Ilman reseptiä olevia tuotteita ei korvata. Kunnilla ja lääkäreillä on keskinäinen sopimus jättää köyhät reseptittä jotta lääkkeitä ei tarvitsisi korvata. Lisäksi fysiotrapiaan ei köyhä saa lähetettä koska lääkäreitä on kielletty etteivät kunnat joudu niitä maksamaan. Sama lääkäriaikojen ja hoidon kanssa.
Kun minä olin toimeentulotuella ja sairastin esim poskiontelotulehduksen niin pyysin tk-lääkäriä kirjoittamaan kaikki mahdolliset lääkkeet reseptille. Ja sen poskiontelotulehduksen hoitoon määrätyt antibiootit ja yskänlääke reseptillä hyväksyttiin sossun maksusitoumuksella maksettavaksi. (Tietenkään ei voi vaan marssia lääkäriin ja pyytää reseptiä vähän kaikkeen mitä apteekissa myydään.) Ja oikeassa olet, ilman reseptiä olevia tuotteita ei korvata, siksi kirjoitinkin "korvataan reseptilääkkeet".
Fysioterapialla en koskaan ole flunssaa kuullut hoidettavan, en ärhkkääkään flunssaa.
Tosin olen tuon jälkeen ollut jo pari vuotta töissä, mutta käsittääkseni nuo kulut kuuluu edelleen ttt:n perusosaan.Käytäntöä on muutettu viime vuonna, kiitos Sipilän. Sääli jos ymmärryksesi ei riitä siihen, että lisäsin flunssan hoidon lisäksi esimerkin fysioterapiasta, lääkäriajoista ja muusta hoidosta.
Tk:sta on aina ollut vaikea saada aikoja olipa töissä tai työtön. Kommentoin sitä että flunssa kaataisi talouden.
Silloinhan se kaataa talouden kun ei saa reseptilääkkeitä, ymmärrätkö? Käsikauppalääkkeet on ostettava ruokarahoilla joten flunssa kaataa talouden. Flunssa voi kestää helposti jopa pari kuukautta.
Mitä lääkkeitä siihen flunssaan sitten tarvitsee?
On varmaan henkilökohtaista mitkä oireet ovat kullekin pahimpia. Yleensä vähintään kuumetta alentavaa särkylääkettä, kurkkukipua lievittäviä tabletteja, yskänlääkettä ja mahdollisesti nenäsumutetta. Myös esim. nenäliinoja voi kulua kympin edestä. Muista, että se pari kymppiä voi olla jonkun ruokaraha koko kuukaudeksi joka sinne apteekkiin nyt menee. Lämpimistä marjamehuista ja extra vitamiineista purkissa, saati aidoista köyhä voi vain haaveilla. Esim. auringonhattu-uute toimii monella. Ja ei se yksi kurkkukipua lievittävä pakkaus koko flunssa-ajaksi riitä vaan niitä tarvitaan useita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen pointti on se, että opiskelijana pelkällä opintotuella sinnitteleminen tai lasten kotihoito pienellä kotihoidontuella vakituisen työpaikan odotellessa ei ole mitään oikeaa köyhyyttä. Se on vapaasta tahdosta tehty valinta, johon liittyy tieto siitä, että tilanne paranee merkittävästi pari kertaa sormia napsauttamalla. Lisäksi näihin tilanteisiin on useimmiten voitu valmistautua etukäteen. Minulla oli taannoin opiskelija, jonka kanssa pohdimme sitä, miksi asiakkaamme ovat varsin erilaisessa tilanteessa kuin tämä opiskelija, vaikka he saavat tosiasiassa enemmän rahaa käteen kuin opiskelijat - nopeasti selvisi, että opiskelijan isä maksaa opiskelijan puhelinlaskut ja vakuutukset, kotipuolessa käydessä mukaan tyrkitään ruokaa enemmän kuin jaksaa kantaa ja "kyllä sitä tämän alan opiskelijana aina jonkun työn saa, jos haluaa". Niinpä.
Olet aika huonosti koulutettu ja tietämätön sosiaalityöntekijä. Opiskelijan statuksella voi olla vaikka vuosikymmeniä valmistuen tai sitten ei. Jos valmistuu, mutta ei saa töitä niin köyhyys on jatkuvaa ja pitkittyy. Ei niitä töitä niin vaan saa ja kiitos, älä tarjoa itsensä myymistä työksi niin kuin eräs soskun työntekijä aikoinaan.
Olipa tarpeeton ja sisältötyhjä kommentti.
Opiskelut aloitetaan tarkoituksena valmistua. Oletusodotuksena on, että työpaikkakin heltiää koulutuksella.
Aina niin ei käy, mutta mitä järkeä olisi aloittaa opiskelut VARMANA siitä, että töitä ei tule herumaan? Silloin kyse on omasta valinnasta, kuten siinäkin, kuinka kauan niihin opintoihin käyttää. Poikkeuksena tietysti mm. kuntoutustuella opiskelevat, joilla on perustellut syynsä opintojen venymiseen ideaaliaikaa pidemmäksi.
Kaikki eivät työllisty, se on totta. Työpaikan saaminen on kynyt aina vaan vaikeammaksi. Parhaiten työllistyvät he, joiden sukulaisilla on sopivia suhteita. Tämö seikka on omiaan lisäämään eriarvoistuutta, ikävä kyllä.
Vasta opintonsa päättänyt työtön voi sanoa olevansa köyhä, jos sitä työpaikkaa ei löydy.
On selviä merkkejä ilmassa siitä, että korkeakouluihin tulee lukukausimaksut suomalaisillekin. Tätä on perusteltu sillä, että opiskelijalla on odotettavissa hyvät tulot.
Kuinka hyvät tulot on esim. lastentarhanopettajilla, joiden koulutusta nyt lisättiin? Tai aloittajan kollegoilla, sosiaalityöntekijöillä?
Pahimmassa tapauksessa jatkossa valmistutaan opinto- ja lukukausimaksuvelat niskassa ja päädytään silti työttömäksi. Sitten sitä vasta käyhä onkin. k<enties siinä sivussa ovat käyhtyneet vanhemmatkin.
Kommenttisi on täysi nolla. Ei kukaan tiedä etukäteen miten elämässä käy ja saako töitä. Ei kukaan voi olla varma siitä, että opintojen jälkeen työllistyy. Jokaisen on kuitenkin yritettävä, toisin kuin sinä vääntäessäsi kommenttiasi, et edes vaivautunt yrittämään. Vanhempasi varmaan tiesivät köyhtyvänsä kommenttisi takia. Ei kukaan edes tiedä ensimmäistä koulua aloittaessaan, että joku päivä mahdollisesti opiskelee kuntoutustuella pitkittyneiden opintojen takia... Eräänä päivänä vain huomaa, että on opiskellut 30 vuotta ja mites tässä näin kävi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauvafoorumilla on puhuttu viime kuukausina hirveän paljon köyhyydestä. Onko se aina oma syy, onko se vain rahan puutetta, miten köyhyysongelma voitaisiin ratkaista, onko parempi antaa kala vai opettaa kalastamaan. Sekä lapsiperhepalveluissa että aikuissosiaalityössä työskennelleenä sosiaalityöntekijänä koen, että minun on päästävä sanomaan tähän aiheeseen jotakin.
Ensimmäinen pointti on se, että köyhyys tosiaan harvemmin on pelkästään rahan puutetta. Köyhyyteen liittyy usein ylisukupolvisuutta ja kasautuvaa epäonnea. Ihminen voi olla köyhä, mutta esimerkiksi hyvän perheen, runsaasti tukea tarjoavan ystäväpiirin, korkean koulutuksen tai mielekkään vapaa-ajantoiminnan ja yhteiskunnallisen osallistumisen mukanaan tuomat voimavaratekijät aiheuttavat sen, että ihminen selviää köyhyydestä huolimatta paremmin kuin ne, joilla tällaisia voimavaratekijöitä ei ole.
Toinen pointti on se, että opiskelijana pelkällä opintotuella sinnitteleminen tai lasten kotihoito pienellä kotihoidontuella vakituisen työpaikan odotellessa ei ole mitään oikeaa köyhyyttä. Se on vapaasta tahdosta tehty valinta, johon liittyy tieto siitä, että tilanne paranee merkittävästi pari kertaa sormia napsauttamalla. Lisäksi näihin tilanteisiin on useimmiten voitu valmistautua etukäteen. Minulla oli taannoin opiskelija, jonka kanssa pohdimme sitä, miksi asiakkaamme ovat varsin erilaisessa tilanteessa kuin tämä opiskelija, vaikka he saavat tosiasiassa enemmän rahaa käteen kuin opiskelijat - nopeasti selvisi, että opiskelijan isä maksaa opiskelijan puhelinlaskut ja vakuutukset, kotipuolessa käydessä mukaan tyrkitään ruokaa enemmän kuin jaksaa kantaa ja "kyllä sitä tämän alan opiskelijana aina jonkun työn saa, jos haluaa". Niinpä.
Av:lla puhutaan aina säästämisestä. "Miten ne eivät tuohon yllättävään menoon osanneet varautua, kyllä aina pitää olla säästössä sen verran että X". No niinpä. Mutta kun pitää olla säästössä myös sitä varten että Y, että Z, että C, että B. Menot kasaantuvat ja köyhillä on irvokkaasti monesti vielä vähemmän mahdollisuuksia suunnitella kulutustaan kuin keskituloisilla saati rikkailla. Ei köyhä voi ostaa koko vuodeksi bussikorttia kerrallaan, vaikka siinä säästääkin monen kuukausilatauksen verran rahaa, koska se lataus on sama kuin koko kuukauden vuokran jälkeen käteen jäävä raha. Jos on elokuusta asti säästänyt rahaa lapsen joululahjaan ja marraskuussa työssäkäynnin kannalta välttämätön auto tai lapsiperheen perusvarusteisiin kuuluva pyykinpesukone hajoaa - no can do. Ihan jo pelkästään joku ärhäkkä flunssa voi suistaa koko kuukauden budjetin, jos se tarkoittaa käyntiä terveyskeskuslääkärillä ja päivystyksessä ja sitten vielä muutaman kympin apteekkireissua.
Eipä se ärhäkkä flunssaa kaada köyhän taloutta, jos nyt siis puhutaan köyhistä jotka saavat muiden tukien lisäksi toimeentulotukea, kun julkisen puolen terveydenkäyntimaksut ja julkiselta puolelta määrätyt reseptilääkkeet, nehän kuuluu ttt:n perusosaan, maksusitoumus apteekkiin ja tk-lasku sossuun, tai siis nykyisin kelalle.
Eri asia jos kyseessä henkilö joka ei kuulu ttt:n piiriin.Vähän sinäkin köyhän elämästä tiedät... Ilman reseptiä olevia tuotteita ei korvata. Kunnilla ja lääkäreillä on keskinäinen sopimus jättää köyhät reseptittä jotta lääkkeitä ei tarvitsisi korvata. Lisäksi fysiotrapiaan ei köyhä saa lähetettä koska lääkäreitä on kielletty etteivät kunnat joudu niitä maksamaan. Sama lääkäriaikojen ja hoidon kanssa.
Kun minä olin toimeentulotuella ja sairastin esim poskiontelotulehduksen niin pyysin tk-lääkäriä kirjoittamaan kaikki mahdolliset lääkkeet reseptille. Ja sen poskiontelotulehduksen hoitoon määrätyt antibiootit ja yskänlääke reseptillä hyväksyttiin sossun maksusitoumuksella maksettavaksi. (Tietenkään ei voi vaan marssia lääkäriin ja pyytää reseptiä vähän kaikkeen mitä apteekissa myydään.) Ja oikeassa olet, ilman reseptiä olevia tuotteita ei korvata, siksi kirjoitinkin "korvataan reseptilääkkeet".
Fysioterapialla en koskaan ole flunssaa kuullut hoidettavan, en ärhkkääkään flunssaa.
Tosin olen tuon jälkeen ollut jo pari vuotta töissä, mutta käsittääkseni nuo kulut kuuluu edelleen ttt:n perusosaan.Käytäntöä on muutettu viime vuonna, kiitos Sipilän. Sääli jos ymmärryksesi ei riitä siihen, että lisäsin flunssan hoidon lisäksi esimerkin fysioterapiasta, lääkäriajoista ja muusta hoidosta.
Tk:sta on aina ollut vaikea saada aikoja olipa töissä tai työtön. Kommentoin sitä että flunssa kaataisi talouden.
Silloinhan se kaataa talouden kun ei saa reseptilääkkeitä, ymmärrätkö? Käsikauppalääkkeet on ostettava ruokarahoilla joten flunssa kaataa talouden. Flunssa voi kestää helposti jopa pari kuukautta.
Mitä lääkkeitä siihen flunssaan sitten tarvitsee?
On varmaan henkilökohtaista mitkä oireet ovat kullekin pahimpia. Yleensä vähintään kuumetta alentavaa särkylääkettä, kurkkukipua lievittäviä tabletteja, yskänlääkettä ja mahdollisesti nenäsumutetta. Myös esim. nenäliinoja voi kulua kympin edestä. Muista, että se pari kymppiä voi olla jonkun ruokaraha koko kuukaudeksi joka sinne apteekkiin nyt menee. Lämpimistä marjamehuista ja extra vitamiineista purkissa, saati aidoista köyhä voi vain haaveilla. Esim. auringonhattu-uute toimii monella. Ja ei se yksi kurkkukipua lievittävä pakkaus koko flunssa-ajaksi riitä vaan niitä tarvitaan useita.
Ilmankin pärjää ihan hyvin. Varsinkin jos ei ole töissä.
Toi on kaikki vaan tottumusta. Itselläni on nenäkannu ainoa jota käytän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauvafoorumilla on puhuttu viime kuukausina hirveän paljon köyhyydestä. Onko se aina oma syy, onko se vain rahan puutetta, miten köyhyysongelma voitaisiin ratkaista, onko parempi antaa kala vai opettaa kalastamaan. Sekä lapsiperhepalveluissa että aikuissosiaalityössä työskennelleenä sosiaalityöntekijänä koen, että minun on päästävä sanomaan tähän aiheeseen jotakin.
Ensimmäinen pointti on se, että köyhyys tosiaan harvemmin on pelkästään rahan puutetta. Köyhyyteen liittyy usein ylisukupolvisuutta ja kasautuvaa epäonnea. Ihminen voi olla köyhä, mutta esimerkiksi hyvän perheen, runsaasti tukea tarjoavan ystäväpiirin, korkean koulutuksen tai mielekkään vapaa-ajantoiminnan ja yhteiskunnallisen osallistumisen mukanaan tuomat voimavaratekijät aiheuttavat sen, että ihminen selviää köyhyydestä huolimatta paremmin kuin ne, joilla tällaisia voimavaratekijöitä ei ole.
Toinen pointti on se, että opiskelijana pelkällä opintotuella sinnitteleminen tai lasten kotihoito pienellä kotihoidontuella vakituisen työpaikan odotellessa ei ole mitään oikeaa köyhyyttä. Se on vapaasta tahdosta tehty valinta, johon liittyy tieto siitä, että tilanne paranee merkittävästi pari kertaa sormia napsauttamalla. Lisäksi näihin tilanteisiin on useimmiten voitu valmistautua etukäteen. Minulla oli taannoin opiskelija, jonka kanssa pohdimme sitä, miksi asiakkaamme ovat varsin erilaisessa tilanteessa kuin tämä opiskelija, vaikka he saavat tosiasiassa enemmän rahaa käteen kuin opiskelijat - nopeasti selvisi, että opiskelijan isä maksaa opiskelijan puhelinlaskut ja vakuutukset, kotipuolessa käydessä mukaan tyrkitään ruokaa enemmän kuin jaksaa kantaa ja "kyllä sitä tämän alan opiskelijana aina jonkun työn saa, jos haluaa". Niinpä.
Av:lla puhutaan aina säästämisestä. "Miten ne eivät tuohon yllättävään menoon osanneet varautua, kyllä aina pitää olla säästössä sen verran että X". No niinpä. Mutta kun pitää olla säästössä myös sitä varten että Y, että Z, että C, että B. Menot kasaantuvat ja köyhillä on irvokkaasti monesti vielä vähemmän mahdollisuuksia suunnitella kulutustaan kuin keskituloisilla saati rikkailla. Ei köyhä voi ostaa koko vuodeksi bussikorttia kerrallaan, vaikka siinä säästääkin monen kuukausilatauksen verran rahaa, koska se lataus on sama kuin koko kuukauden vuokran jälkeen käteen jäävä raha. Jos on elokuusta asti säästänyt rahaa lapsen joululahjaan ja marraskuussa työssäkäynnin kannalta välttämätön auto tai lapsiperheen perusvarusteisiin kuuluva pyykinpesukone hajoaa - no can do. Ihan jo pelkästään joku ärhäkkä flunssa voi suistaa koko kuukauden budjetin, jos se tarkoittaa käyntiä terveyskeskuslääkärillä ja päivystyksessä ja sitten vielä muutaman kympin apteekkireissua.
Eipä se ärhäkkä flunssaa kaada köyhän taloutta, jos nyt siis puhutaan köyhistä jotka saavat muiden tukien lisäksi toimeentulotukea, kun julkisen puolen terveydenkäyntimaksut ja julkiselta puolelta määrätyt reseptilääkkeet, nehän kuuluu ttt:n perusosaan, maksusitoumus apteekkiin ja tk-lasku sossuun, tai siis nykyisin kelalle.
Eri asia jos kyseessä henkilö joka ei kuulu ttt:n piiriin.Vähän sinäkin köyhän elämästä tiedät... Ilman reseptiä olevia tuotteita ei korvata. Kunnilla ja lääkäreillä on keskinäinen sopimus jättää köyhät reseptittä jotta lääkkeitä ei tarvitsisi korvata. Lisäksi fysiotrapiaan ei köyhä saa lähetettä koska lääkäreitä on kielletty etteivät kunnat joudu niitä maksamaan. Sama lääkäriaikojen ja hoidon kanssa.
Kun minä olin toimeentulotuella ja sairastin esim poskiontelotulehduksen niin pyysin tk-lääkäriä kirjoittamaan kaikki mahdolliset lääkkeet reseptille. Ja sen poskiontelotulehduksen hoitoon määrätyt antibiootit ja yskänlääke reseptillä hyväksyttiin sossun maksusitoumuksella maksettavaksi. (Tietenkään ei voi vaan marssia lääkäriin ja pyytää reseptiä vähän kaikkeen mitä apteekissa myydään.) Ja oikeassa olet, ilman reseptiä olevia tuotteita ei korvata, siksi kirjoitinkin "korvataan reseptilääkkeet".
Fysioterapialla en koskaan ole flunssaa kuullut hoidettavan, en ärhkkääkään flunssaa.
Tosin olen tuon jälkeen ollut jo pari vuotta töissä, mutta käsittääkseni nuo kulut kuuluu edelleen ttt:n perusosaan.Käytäntöä on muutettu viime vuonna, kiitos Sipilän. Sääli jos ymmärryksesi ei riitä siihen, että lisäsin flunssan hoidon lisäksi esimerkin fysioterapiasta, lääkäriajoista ja muusta hoidosta.
Tk:sta on aina ollut vaikea saada aikoja olipa töissä tai työtön. Kommentoin sitä että flunssa kaataisi talouden.
Silloinhan se kaataa talouden kun ei saa reseptilääkkeitä, ymmärrätkö? Käsikauppalääkkeet on ostettava ruokarahoilla joten flunssa kaataa talouden. Flunssa voi kestää helposti jopa pari kuukautta.
No en ymmärrä. Koska itse olen ollut toimeentulotuella joskus, ja silloin julkisen terveydenhuollon määräämät reseptilääkkeet saa maksusitoumuksella apteekista, ilman että tarvitsee itse maksaa penniäkään. Kävin myös katsomassa kelan sivuilta ja siellä kerrottiin että edelleen julkisesta terveydenhuollosta, (esim. terveyskeskuksesta) sairauden hoitoon määrätyt reseptilääkkeet korvataan täysin. Joko pyytämällä maksusitoumus apteekkiin tai toimittamalla kuitit kelalle. Niin miten se kaataa talouden, kun niitä ei tarvitse maksaa itse? (Ja reseptivapaita särkylääkkeitä saa alle 2€:lla, jos niihin ei saa reseptiä, mutta yleensä saa jos lääkärille mainitsee asiasta että kirjoittaisi ne reseptille).
Tietenkään lääkäri ei buranaa, yskänlääkettä tai muuta käsikauppatavaraa reseptille kirjoita, ellei asiasta mainitse.
Et näytä ymmärtävän. Lääkäri sanoi, että kunta on kieltänyt heitä kirjoittamasta lähetteitä ja reseptejä tt-asiakkaille jotta kunnalle ei tule kuluja. Joko kässäät?
Avaus oli mukavan raflaava. Tl;dr.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauvafoorumilla on puhuttu viime kuukausina hirveän paljon köyhyydestä. Onko se aina oma syy, onko se vain rahan puutetta, miten köyhyysongelma voitaisiin ratkaista, onko parempi antaa kala vai opettaa kalastamaan. Sekä lapsiperhepalveluissa että aikuissosiaalityössä työskennelleenä sosiaalityöntekijänä koen, että minun on päästävä sanomaan tähän aiheeseen jotakin.
Ensimmäinen pointti on se, että köyhyys tosiaan harvemmin on pelkästään rahan puutetta. Köyhyyteen liittyy usein ylisukupolvisuutta ja kasautuvaa epäonnea. Ihminen voi olla köyhä, mutta esimerkiksi hyvän perheen, runsaasti tukea tarjoavan ystäväpiirin, korkean koulutuksen tai mielekkään vapaa-ajantoiminnan ja yhteiskunnallisen osallistumisen mukanaan tuomat voimavaratekijät aiheuttavat sen, että ihminen selviää köyhyydestä huolimatta paremmin kuin ne, joilla tällaisia voimavaratekijöitä ei ole.
Toinen pointti on se, että opiskelijana pelkällä opintotuella sinnitteleminen tai lasten kotihoito pienellä kotihoidontuella vakituisen työpaikan odotellessa ei ole mitään oikeaa köyhyyttä. Se on vapaasta tahdosta tehty valinta, johon liittyy tieto siitä, että tilanne paranee merkittävästi pari kertaa sormia napsauttamalla. Lisäksi näihin tilanteisiin on useimmiten voitu valmistautua etukäteen. Minulla oli taannoin opiskelija, jonka kanssa pohdimme sitä, miksi asiakkaamme ovat varsin erilaisessa tilanteessa kuin tämä opiskelija, vaikka he saavat tosiasiassa enemmän rahaa käteen kuin opiskelijat - nopeasti selvisi, että opiskelijan isä maksaa opiskelijan puhelinlaskut ja vakuutukset, kotipuolessa käydessä mukaan tyrkitään ruokaa enemmän kuin jaksaa kantaa ja "kyllä sitä tämän alan opiskelijana aina jonkun työn saa, jos haluaa". Niinpä.
Av:lla puhutaan aina säästämisestä. "Miten ne eivät tuohon yllättävään menoon osanneet varautua, kyllä aina pitää olla säästössä sen verran että X". No niinpä. Mutta kun pitää olla säästössä myös sitä varten että Y, että Z, että C, että B. Menot kasaantuvat ja köyhillä on irvokkaasti monesti vielä vähemmän mahdollisuuksia suunnitella kulutustaan kuin keskituloisilla saati rikkailla. Ei köyhä voi ostaa koko vuodeksi bussikorttia kerrallaan, vaikka siinä säästääkin monen kuukausilatauksen verran rahaa, koska se lataus on sama kuin koko kuukauden vuokran jälkeen käteen jäävä raha. Jos on elokuusta asti säästänyt rahaa lapsen joululahjaan ja marraskuussa työssäkäynnin kannalta välttämätön auto tai lapsiperheen perusvarusteisiin kuuluva pyykinpesukone hajoaa - no can do. Ihan jo pelkästään joku ärhäkkä flunssa voi suistaa koko kuukauden budjetin, jos se tarkoittaa käyntiä terveyskeskuslääkärillä ja päivystyksessä ja sitten vielä muutaman kympin apteekkireissua.
Eipä se ärhäkkä flunssaa kaada köyhän taloutta, jos nyt siis puhutaan köyhistä jotka saavat muiden tukien lisäksi toimeentulotukea, kun julkisen puolen terveydenkäyntimaksut ja julkiselta puolelta määrätyt reseptilääkkeet, nehän kuuluu ttt:n perusosaan, maksusitoumus apteekkiin ja tk-lasku sossuun, tai siis nykyisin kelalle.
Eri asia jos kyseessä henkilö joka ei kuulu ttt:n piiriin.Vähän sinäkin köyhän elämästä tiedät... Ilman reseptiä olevia tuotteita ei korvata. Kunnilla ja lääkäreillä on keskinäinen sopimus jättää köyhät reseptittä jotta lääkkeitä ei tarvitsisi korvata. Lisäksi fysiotrapiaan ei köyhä saa lähetettä koska lääkäreitä on kielletty etteivät kunnat joudu niitä maksamaan. Sama lääkäriaikojen ja hoidon kanssa.
Kun minä olin toimeentulotuella ja sairastin esim poskiontelotulehduksen niin pyysin tk-lääkäriä kirjoittamaan kaikki mahdolliset lääkkeet reseptille. Ja sen poskiontelotulehduksen hoitoon määrätyt antibiootit ja yskänlääke reseptillä hyväksyttiin sossun maksusitoumuksella maksettavaksi. (Tietenkään ei voi vaan marssia lääkäriin ja pyytää reseptiä vähän kaikkeen mitä apteekissa myydään.) Ja oikeassa olet, ilman reseptiä olevia tuotteita ei korvata, siksi kirjoitinkin "korvataan reseptilääkkeet".
Fysioterapialla en koskaan ole flunssaa kuullut hoidettavan, en ärhkkääkään flunssaa.
Tosin olen tuon jälkeen ollut jo pari vuotta töissä, mutta käsittääkseni nuo kulut kuuluu edelleen ttt:n perusosaan.Käytäntöä on muutettu viime vuonna, kiitos Sipilän. Sääli jos ymmärryksesi ei riitä siihen, että lisäsin flunssan hoidon lisäksi esimerkin fysioterapiasta, lääkäriajoista ja muusta hoidosta.
Tk:sta on aina ollut vaikea saada aikoja olipa töissä tai työtön. Kommentoin sitä että flunssa kaataisi talouden.
Silloinhan se kaataa talouden kun ei saa reseptilääkkeitä, ymmärrätkö? Käsikauppalääkkeet on ostettava ruokarahoilla joten flunssa kaataa talouden. Flunssa voi kestää helposti jopa pari kuukautta.
Mitä lääkkeitä siihen flunssaan sitten tarvitsee?
On varmaan henkilökohtaista mitkä oireet ovat kullekin pahimpia. Yleensä vähintään kuumetta alentavaa särkylääkettä, kurkkukipua lievittäviä tabletteja, yskänlääkettä ja mahdollisesti nenäsumutetta. Myös esim. nenäliinoja voi kulua kympin edestä. Muista, että se pari kymppiä voi olla jonkun ruokaraha koko kuukaudeksi joka sinne apteekkiin nyt menee. Lämpimistä marjamehuista ja extra vitamiineista purkissa, saati aidoista köyhä voi vain haaveilla. Esim. auringonhattu-uute toimii monella. Ja ei se yksi kurkkukipua lievittävä pakkaus koko flunssa-ajaksi riitä vaan niitä tarvitaan useita.
Ilmankin pärjää ihan hyvin. Varsinkin jos ei ole töissä.
Toi on kaikki vaan tottumusta. Itselläni on nenäkannu ainoa jota käytän.
Kuten sanoin niin jokaisen keho reagoi omalla tavallaan. Nenäkannulla on vähän paha kaivaa limaa kurkun kautta kun se ei tule ylös ja jotkut eivät pysty nielemään kurkkuoireidensa takia. Se, että sinä tulet toimeen ilman, ei tarkoita että muut tulisivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta, mutta se että köyhä laittaa rahansa tupakkaan ja kaljaan on tuhlausta. Sen rahan kun laittaa säästöön on se vuoden bussikortti tai pyykinpesukone siinä, mutta ei, sen verran itsekäs se köyhä on että niistä ei luovu.
Katsos kun maailma ei toimi näin. Jos olisit jaksanut lukea koko jutun olisit huomannut tuon parin satasen säästön laskettavan tuloksi, joten se vähentää tukia.
Tukimatematiikka on korkeampaa matematiikkaa, mutta yksinkertaistaen tasaluvuilla.
Ihmiselle pitää jäädä 500€/kk. Jos vuokra on 800€/kk, työttömyyskorvaus 500€/kk ja asumistuki 200€/kk, niin saat toimeentulotukea 600€/kk (600+500+200 = 800+500) . Nyt jos sinulla on säästössä 200€/kk niin saat toimeentulotukea 400€ (400+200+500+200 = 800+500).
Tämä pätee vain silloin, kun tukea haetaan ensimmäisen kerran. Toimeentuloasiakkaana toimeentulotuesta on lupa säästää ilman että nämä säästöt otettaisiin mukaan seuraavaan laskelmaan.
Minulla on rokotettu säästämisestä, kun on tehnyt ttt-asiakkaana keikkatöitä. Joo, hallinto-oikeuteen on viety ainakin yksi tapaus, jossa joku oli säästänyt ttt:stä (päätöstä en tosin muista), mutta hänellä oli mielestäni tuloina ihan pelkkää ttt:tä. Mutta jopa HaO-tapauksissa voidaan vedota siihen, että ei ollut kyse tietyn alueen HaO:sta, joten päätöstä ei tarvitse soveltaa kaikkialla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauvafoorumilla on puhuttu viime kuukausina hirveän paljon köyhyydestä. Onko se aina oma syy, onko se vain rahan puutetta, miten köyhyysongelma voitaisiin ratkaista, onko parempi antaa kala vai opettaa kalastamaan. Sekä lapsiperhepalveluissa että aikuissosiaalityössä työskennelleenä sosiaalityöntekijänä koen, että minun on päästävä sanomaan tähän aiheeseen jotakin.
Ensimmäinen pointti on se, että köyhyys tosiaan harvemmin on pelkästään rahan puutetta. Köyhyyteen liittyy usein ylisukupolvisuutta ja kasautuvaa epäonnea. Ihminen voi olla köyhä, mutta esimerkiksi hyvän perheen, runsaasti tukea tarjoavan ystäväpiirin, korkean koulutuksen tai mielekkään vapaa-ajantoiminnan ja yhteiskunnallisen osallistumisen mukanaan tuomat voimavaratekijät aiheuttavat sen, että ihminen selviää köyhyydestä huolimatta paremmin kuin ne, joilla tällaisia voimavaratekijöitä ei ole.
Toinen pointti on se, että opiskelijana pelkällä opintotuella sinnitteleminen tai lasten kotihoito pienellä kotihoidontuella vakituisen työpaikan odotellessa ei ole mitään oikeaa köyhyyttä. Se on vapaasta tahdosta tehty valinta, johon liittyy tieto siitä, että tilanne paranee merkittävästi pari kertaa sormia napsauttamalla. Lisäksi näihin tilanteisiin on useimmiten voitu valmistautua etukäteen. Minulla oli taannoin opiskelija, jonka kanssa pohdimme sitä, miksi asiakkaamme ovat varsin erilaisessa tilanteessa kuin tämä opiskelija, vaikka he saavat tosiasiassa enemmän rahaa käteen kuin opiskelijat - nopeasti selvisi, että opiskelijan isä maksaa opiskelijan puhelinlaskut ja vakuutukset, kotipuolessa käydessä mukaan tyrkitään ruokaa enemmän kuin jaksaa kantaa ja "kyllä sitä tämän alan opiskelijana aina jonkun työn saa, jos haluaa". Niinpä.
Av:lla puhutaan aina säästämisestä. "Miten ne eivät tuohon yllättävään menoon osanneet varautua, kyllä aina pitää olla säästössä sen verran että X". No niinpä. Mutta kun pitää olla säästössä myös sitä varten että Y, että Z, että C, että B. Menot kasaantuvat ja köyhillä on irvokkaasti monesti vielä vähemmän mahdollisuuksia suunnitella kulutustaan kuin keskituloisilla saati rikkailla. Ei köyhä voi ostaa koko vuodeksi bussikorttia kerrallaan, vaikka siinä säästääkin monen kuukausilatauksen verran rahaa, koska se lataus on sama kuin koko kuukauden vuokran jälkeen käteen jäävä raha. Jos on elokuusta asti säästänyt rahaa lapsen joululahjaan ja marraskuussa työssäkäynnin kannalta välttämätön auto tai lapsiperheen perusvarusteisiin kuuluva pyykinpesukone hajoaa - no can do. Ihan jo pelkästään joku ärhäkkä flunssa voi suistaa koko kuukauden budjetin, jos se tarkoittaa käyntiä terveyskeskuslääkärillä ja päivystyksessä ja sitten vielä muutaman kympin apteekkireissua.
Eipä se ärhäkkä flunssaa kaada köyhän taloutta, jos nyt siis puhutaan köyhistä jotka saavat muiden tukien lisäksi toimeentulotukea, kun julkisen puolen terveydenkäyntimaksut ja julkiselta puolelta määrätyt reseptilääkkeet, nehän kuuluu ttt:n perusosaan, maksusitoumus apteekkiin ja tk-lasku sossuun, tai siis nykyisin kelalle.
Eri asia jos kyseessä henkilö joka ei kuulu ttt:n piiriin.Vähän sinäkin köyhän elämästä tiedät... Ilman reseptiä olevia tuotteita ei korvata. Kunnilla ja lääkäreillä on keskinäinen sopimus jättää köyhät reseptittä jotta lääkkeitä ei tarvitsisi korvata. Lisäksi fysiotrapiaan ei köyhä saa lähetettä koska lääkäreitä on kielletty etteivät kunnat joudu niitä maksamaan. Sama lääkäriaikojen ja hoidon kanssa.
Kun minä olin toimeentulotuella ja sairastin esim poskiontelotulehduksen niin pyysin tk-lääkäriä kirjoittamaan kaikki mahdolliset lääkkeet reseptille. Ja sen poskiontelotulehduksen hoitoon määrätyt antibiootit ja yskänlääke reseptillä hyväksyttiin sossun maksusitoumuksella maksettavaksi. (Tietenkään ei voi vaan marssia lääkäriin ja pyytää reseptiä vähän kaikkeen mitä apteekissa myydään.) Ja oikeassa olet, ilman reseptiä olevia tuotteita ei korvata, siksi kirjoitinkin "korvataan reseptilääkkeet".
Fysioterapialla en koskaan ole flunssaa kuullut hoidettavan, en ärhkkääkään flunssaa.
Tosin olen tuon jälkeen ollut jo pari vuotta töissä, mutta käsittääkseni nuo kulut kuuluu edelleen ttt:n perusosaan.Käytäntöä on muutettu viime vuonna, kiitos Sipilän. Sääli jos ymmärryksesi ei riitä siihen, että lisäsin flunssan hoidon lisäksi esimerkin fysioterapiasta, lääkäriajoista ja muusta hoidosta.
Tk:sta on aina ollut vaikea saada aikoja olipa töissä tai työtön. Kommentoin sitä että flunssa kaataisi talouden.
Silloinhan se kaataa talouden kun ei saa reseptilääkkeitä, ymmärrätkö? Käsikauppalääkkeet on ostettava ruokarahoilla joten flunssa kaataa talouden. Flunssa voi kestää helposti jopa pari kuukautta.
Mitä lääkkeitä siihen flunssaan sitten tarvitsee?
On varmaan henkilökohtaista mitkä oireet ovat kullekin pahimpia. Yleensä vähintään kuumetta alentavaa särkylääkettä, kurkkukipua lievittäviä tabletteja, yskänlääkettä ja mahdollisesti nenäsumutetta. Myös esim. nenäliinoja voi kulua kympin edestä. Muista, että se pari kymppiä voi olla jonkun ruokaraha koko kuukaudeksi joka sinne apteekkiin nyt menee. Lämpimistä marjamehuista ja extra vitamiineista purkissa, saati aidoista köyhä voi vain haaveilla. Esim. auringonhattu-uute toimii monella. Ja ei se yksi kurkkukipua lievittävä pakkaus koko flunssa-ajaksi riitä vaan niitä tarvitaan useita.
Ilmankin pärjää ihan hyvin. Varsinkin jos ei ole töissä.
Toi on kaikki vaan tottumusta. Itselläni on nenäkannu ainoa jota käytän.
Kuten sanoin niin jokaisen keho reagoi omalla tavallaan. Nenäkannulla on vähän paha kaivaa limaa kurkun kautta kun se ei tule ylös ja jotkut eivät pysty nielemään kurkkuoireidensa takia. Se, että sinä tulet toimeen ilman, ei tarkoita että muut tulisivat.
Nenäkannu auttaa siihen tukkoisuuteen.
Jos taas on kurkku kipeä, siihen auttaa lämpimät sosekeitot. Voi ostaa porkkanaa jos se on halpaa tai sitten hamstrata pakastimeen bataattia tarjoushintaan jo ennakkoon kuten minä.
Kaksi bataattia, litra vettä ja yksi ruokakerma. Saat pitkäksi aikaa kurkulle apua.
Inkivääri ja valkosipuli auttaa myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauvafoorumilla on puhuttu viime kuukausina hirveän paljon köyhyydestä. Onko se aina oma syy, onko se vain rahan puutetta, miten köyhyysongelma voitaisiin ratkaista, onko parempi antaa kala vai opettaa kalastamaan. Sekä lapsiperhepalveluissa että aikuissosiaalityössä työskennelleenä sosiaalityöntekijänä koen, että minun on päästävä sanomaan tähän aiheeseen jotakin.
Ensimmäinen pointti on se, että köyhyys tosiaan harvemmin on pelkästään rahan puutetta. Köyhyyteen liittyy usein ylisukupolvisuutta ja kasautuvaa epäonnea. Ihminen voi olla köyhä, mutta esimerkiksi hyvän perheen, runsaasti tukea tarjoavan ystäväpiirin, korkean koulutuksen tai mielekkään vapaa-ajantoiminnan ja yhteiskunnallisen osallistumisen mukanaan tuomat voimavaratekijät aiheuttavat sen, että ihminen selviää köyhyydestä huolimatta paremmin kuin ne, joilla tällaisia voimavaratekijöitä ei ole.
Toinen pointti on se, että opiskelijana pelkällä opintotuella sinnitteleminen tai lasten kotihoito pienellä kotihoidontuella vakituisen työpaikan odotellessa ei ole mitään oikeaa köyhyyttä. Se on vapaasta tahdosta tehty valinta, johon liittyy tieto siitä, että tilanne paranee merkittävästi pari kertaa sormia napsauttamalla. Lisäksi näihin tilanteisiin on useimmiten voitu valmistautua etukäteen. Minulla oli taannoin opiskelija, jonka kanssa pohdimme sitä, miksi asiakkaamme ovat varsin erilaisessa tilanteessa kuin tämä opiskelija, vaikka he saavat tosiasiassa enemmän rahaa käteen kuin opiskelijat - nopeasti selvisi, että opiskelijan isä maksaa opiskelijan puhelinlaskut ja vakuutukset, kotipuolessa käydessä mukaan tyrkitään ruokaa enemmän kuin jaksaa kantaa ja "kyllä sitä tämän alan opiskelijana aina jonkun työn saa, jos haluaa". Niinpä.
Av:lla puhutaan aina säästämisestä. "Miten ne eivät tuohon yllättävään menoon osanneet varautua, kyllä aina pitää olla säästössä sen verran että X". No niinpä. Mutta kun pitää olla säästössä myös sitä varten että Y, että Z, että C, että B. Menot kasaantuvat ja köyhillä on irvokkaasti monesti vielä vähemmän mahdollisuuksia suunnitella kulutustaan kuin keskituloisilla saati rikkailla. Ei köyhä voi ostaa koko vuodeksi bussikorttia kerrallaan, vaikka siinä säästääkin monen kuukausilatauksen verran rahaa, koska se lataus on sama kuin koko kuukauden vuokran jälkeen käteen jäävä raha. Jos on elokuusta asti säästänyt rahaa lapsen joululahjaan ja marraskuussa työssäkäynnin kannalta välttämätön auto tai lapsiperheen perusvarusteisiin kuuluva pyykinpesukone hajoaa - no can do. Ihan jo pelkästään joku ärhäkkä flunssa voi suistaa koko kuukauden budjetin, jos se tarkoittaa käyntiä terveyskeskuslääkärillä ja päivystyksessä ja sitten vielä muutaman kympin apteekkireissua.
Eipä se ärhäkkä flunssaa kaada köyhän taloutta, jos nyt siis puhutaan köyhistä jotka saavat muiden tukien lisäksi toimeentulotukea, kun julkisen puolen terveydenkäyntimaksut ja julkiselta puolelta määrätyt reseptilääkkeet, nehän kuuluu ttt:n perusosaan, maksusitoumus apteekkiin ja tk-lasku sossuun, tai siis nykyisin kelalle.
Eri asia jos kyseessä henkilö joka ei kuulu ttt:n piiriin.Vähän sinäkin köyhän elämästä tiedät... Ilman reseptiä olevia tuotteita ei korvata. Kunnilla ja lääkäreillä on keskinäinen sopimus jättää köyhät reseptittä jotta lääkkeitä ei tarvitsisi korvata. Lisäksi fysiotrapiaan ei köyhä saa lähetettä koska lääkäreitä on kielletty etteivät kunnat joudu niitä maksamaan. Sama lääkäriaikojen ja hoidon kanssa.
Kun minä olin toimeentulotuella ja sairastin esim poskiontelotulehduksen niin pyysin tk-lääkäriä kirjoittamaan kaikki mahdolliset lääkkeet reseptille. Ja sen poskiontelotulehduksen hoitoon määrätyt antibiootit ja yskänlääke reseptillä hyväksyttiin sossun maksusitoumuksella maksettavaksi. (Tietenkään ei voi vaan marssia lääkäriin ja pyytää reseptiä vähän kaikkeen mitä apteekissa myydään.) Ja oikeassa olet, ilman reseptiä olevia tuotteita ei korvata, siksi kirjoitinkin "korvataan reseptilääkkeet".
Fysioterapialla en koskaan ole flunssaa kuullut hoidettavan, en ärhkkääkään flunssaa.
Tosin olen tuon jälkeen ollut jo pari vuotta töissä, mutta käsittääkseni nuo kulut kuuluu edelleen ttt:n perusosaan.Käytäntöä on muutettu viime vuonna, kiitos Sipilän. Sääli jos ymmärryksesi ei riitä siihen, että lisäsin flunssan hoidon lisäksi esimerkin fysioterapiasta, lääkäriajoista ja muusta hoidosta.
Tk:sta on aina ollut vaikea saada aikoja olipa töissä tai työtön. Kommentoin sitä että flunssa kaataisi talouden.
Silloinhan se kaataa talouden kun ei saa reseptilääkkeitä, ymmärrätkö? Käsikauppalääkkeet on ostettava ruokarahoilla joten flunssa kaataa talouden. Flunssa voi kestää helposti jopa pari kuukautta.
Mitä lääkkeitä siihen flunssaan sitten tarvitsee?
On varmaan henkilökohtaista mitkä oireet ovat kullekin pahimpia. Yleensä vähintään kuumetta alentavaa särkylääkettä, kurkkukipua lievittäviä tabletteja, yskänlääkettä ja mahdollisesti nenäsumutetta. Myös esim. nenäliinoja voi kulua kympin edestä. Muista, että se pari kymppiä voi olla jonkun ruokaraha koko kuukaudeksi joka sinne apteekkiin nyt menee. Lämpimistä marjamehuista ja extra vitamiineista purkissa, saati aidoista köyhä voi vain haaveilla. Esim. auringonhattu-uute toimii monella. Ja ei se yksi kurkkukipua lievittävä pakkaus koko flunssa-ajaksi riitä vaan niitä tarvitaan useita.
Ilmankin pärjää ihan hyvin. Varsinkin jos ei ole töissä.
Toi on kaikki vaan tottumusta. Itselläni on nenäkannu ainoa jota käytän.
Kuten sanoin niin jokaisen keho reagoi omalla tavallaan. Nenäkannulla on vähän paha kaivaa limaa kurkun kautta kun se ei tule ylös ja jotkut eivät pysty nielemään kurkkuoireidensa takia. Se, että sinä tulet toimeen ilman, ei tarkoita että muut tulisivat.
Nenäkannu auttaa siihen tukkoisuuteen.
Jos taas on kurkku kipeä, siihen auttaa lämpimät sosekeitot. Voi ostaa porkkanaa jos se on halpaa tai sitten hamstrata pakastimeen bataattia tarjoushintaan jo ennakkoon kuten minä.
Kaksi bataattia, litra vettä ja yksi ruokakerma. Saat pitkäksi aikaa kurkulle apua.
Inkivääri ja valkosipuli auttaa myös.
Ei auta jos on allerginen inkiväärille. Tajuatko nyt, että lima joka erittyy keuhkoista ei lähde kannulla pois. Ja heko heko keitoillesi, kurkku tarvitsee sitä helpotusta koko ajan, ei vain ruoka-aikaan.
Opettele yksinkertainen asia: Kaikki eivät ole niin kuin sinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauvafoorumilla on puhuttu viime kuukausina hirveän paljon köyhyydestä. Onko se aina oma syy, onko se vain rahan puutetta, miten köyhyysongelma voitaisiin ratkaista, onko parempi antaa kala vai opettaa kalastamaan. Sekä lapsiperhepalveluissa että aikuissosiaalityössä työskennelleenä sosiaalityöntekijänä koen, että minun on päästävä sanomaan tähän aiheeseen jotakin.
Ensimmäinen pointti on se, että köyhyys tosiaan harvemmin on pelkästään rahan puutetta. Köyhyyteen liittyy usein ylisukupolvisuutta ja kasautuvaa epäonnea. Ihminen voi olla köyhä, mutta esimerkiksi hyvän perheen, runsaasti tukea tarjoavan ystäväpiirin, korkean koulutuksen tai mielekkään vapaa-ajantoiminnan ja yhteiskunnallisen osallistumisen mukanaan tuomat voimavaratekijät aiheuttavat sen, että ihminen selviää köyhyydestä huolimatta paremmin kuin ne, joilla tällaisia voimavaratekijöitä ei ole.
Toinen pointti on se, että opiskelijana pelkällä opintotuella sinnitteleminen tai lasten kotihoito pienellä kotihoidontuella vakituisen työpaikan odotellessa ei ole mitään oikeaa köyhyyttä. Se on vapaasta tahdosta tehty valinta, johon liittyy tieto siitä, että tilanne paranee merkittävästi pari kertaa sormia napsauttamalla. Lisäksi näihin tilanteisiin on useimmiten voitu valmistautua etukäteen. Minulla oli taannoin opiskelija, jonka kanssa pohdimme sitä, miksi asiakkaamme ovat varsin erilaisessa tilanteessa kuin tämä opiskelija, vaikka he saavat tosiasiassa enemmän rahaa käteen kuin opiskelijat - nopeasti selvisi, että opiskelijan isä maksaa opiskelijan puhelinlaskut ja vakuutukset, kotipuolessa käydessä mukaan tyrkitään ruokaa enemmän kuin jaksaa kantaa ja "kyllä sitä tämän alan opiskelijana aina jonkun työn saa, jos haluaa". Niinpä.
Av:lla puhutaan aina säästämisestä. "Miten ne eivät tuohon yllättävään menoon osanneet varautua, kyllä aina pitää olla säästössä sen verran että X". No niinpä. Mutta kun pitää olla säästössä myös sitä varten että Y, että Z, että C, että B. Menot kasaantuvat ja köyhillä on irvokkaasti monesti vielä vähemmän mahdollisuuksia suunnitella kulutustaan kuin keskituloisilla saati rikkailla. Ei köyhä voi ostaa koko vuodeksi bussikorttia kerrallaan, vaikka siinä säästääkin monen kuukausilatauksen verran rahaa, koska se lataus on sama kuin koko kuukauden vuokran jälkeen käteen jäävä raha. Jos on elokuusta asti säästänyt rahaa lapsen joululahjaan ja marraskuussa työssäkäynnin kannalta välttämätön auto tai lapsiperheen perusvarusteisiin kuuluva pyykinpesukone hajoaa - no can do. Ihan jo pelkästään joku ärhäkkä flunssa voi suistaa koko kuukauden budjetin, jos se tarkoittaa käyntiä terveyskeskuslääkärillä ja päivystyksessä ja sitten vielä muutaman kympin apteekkireissua.
Eipä se ärhäkkä flunssaa kaada köyhän taloutta, jos nyt siis puhutaan köyhistä jotka saavat muiden tukien lisäksi toimeentulotukea, kun julkisen puolen terveydenkäyntimaksut ja julkiselta puolelta määrätyt reseptilääkkeet, nehän kuuluu ttt:n perusosaan, maksusitoumus apteekkiin ja tk-lasku sossuun, tai siis nykyisin kelalle.
Eri asia jos kyseessä henkilö joka ei kuulu ttt:n piiriin.Vähän sinäkin köyhän elämästä tiedät... Ilman reseptiä olevia tuotteita ei korvata. Kunnilla ja lääkäreillä on keskinäinen sopimus jättää köyhät reseptittä jotta lääkkeitä ei tarvitsisi korvata. Lisäksi fysiotrapiaan ei köyhä saa lähetettä koska lääkäreitä on kielletty etteivät kunnat joudu niitä maksamaan. Sama lääkäriaikojen ja hoidon kanssa.
Kun minä olin toimeentulotuella ja sairastin esim poskiontelotulehduksen niin pyysin tk-lääkäriä kirjoittamaan kaikki mahdolliset lääkkeet reseptille. Ja sen poskiontelotulehduksen hoitoon määrätyt antibiootit ja yskänlääke reseptillä hyväksyttiin sossun maksusitoumuksella maksettavaksi. (Tietenkään ei voi vaan marssia lääkäriin ja pyytää reseptiä vähän kaikkeen mitä apteekissa myydään.) Ja oikeassa olet, ilman reseptiä olevia tuotteita ei korvata, siksi kirjoitinkin "korvataan reseptilääkkeet".
Fysioterapialla en koskaan ole flunssaa kuullut hoidettavan, en ärhkkääkään flunssaa.
Tosin olen tuon jälkeen ollut jo pari vuotta töissä, mutta käsittääkseni nuo kulut kuuluu edelleen ttt:n perusosaan.Käytäntöä on muutettu viime vuonna, kiitos Sipilän. Sääli jos ymmärryksesi ei riitä siihen, että lisäsin flunssan hoidon lisäksi esimerkin fysioterapiasta, lääkäriajoista ja muusta hoidosta.
Tk:sta on aina ollut vaikea saada aikoja olipa töissä tai työtön. Kommentoin sitä että flunssa kaataisi talouden.
Silloinhan se kaataa talouden kun ei saa reseptilääkkeitä, ymmärrätkö? Käsikauppalääkkeet on ostettava ruokarahoilla joten flunssa kaataa talouden. Flunssa voi kestää helposti jopa pari kuukautta.
Mitä lääkkeitä siihen flunssaan sitten tarvitsee?
On varmaan henkilökohtaista mitkä oireet ovat kullekin pahimpia. Yleensä vähintään kuumetta alentavaa särkylääkettä, kurkkukipua lievittäviä tabletteja, yskänlääkettä ja mahdollisesti nenäsumutetta. Myös esim. nenäliinoja voi kulua kympin edestä. Muista, että se pari kymppiä voi olla jonkun ruokaraha koko kuukaudeksi joka sinne apteekkiin nyt menee. Lämpimistä marjamehuista ja extra vitamiineista purkissa, saati aidoista köyhä voi vain haaveilla. Esim. auringonhattu-uute toimii monella. Ja ei se yksi kurkkukipua lievittävä pakkaus koko flunssa-ajaksi riitä vaan niitä tarvitaan useita.
Ilmankin pärjää ihan hyvin. Varsinkin jos ei ole töissä.
Toi on kaikki vaan tottumusta. Itselläni on nenäkannu ainoa jota käytän.
Kuten sanoin niin jokaisen keho reagoi omalla tavallaan. Nenäkannulla on vähän paha kaivaa limaa kurkun kautta kun se ei tule ylös ja jotkut eivät pysty nielemään kurkkuoireidensa takia. Se, että sinä tulet toimeen ilman, ei tarkoita että muut tulisivat.
Nenäkannu auttaa siihen tukkoisuuteen.
Jos taas on kurkku kipeä, siihen auttaa lämpimät sosekeitot. Voi ostaa porkkanaa jos se on halpaa tai sitten hamstrata pakastimeen bataattia tarjoushintaan jo ennakkoon kuten minä.
Kaksi bataattia, litra vettä ja yksi ruokakerma. Saat pitkäksi aikaa kurkulle apua.
Inkivääri ja valkosipuli auttaa myös.
Ei auta jos on allerginen inkiväärille. Tajuatko nyt, että lima joka erittyy keuhkoista ei lähde kannulla pois. Ja heko heko keitoillesi, kurkku tarvitsee sitä helpotusta koko ajan, ei vain ruoka-aikaan.
Opettele yksinkertainen asia: Kaikki eivät ole niin kuin sinä.
Ai-van nau-ret-ta-vaa. Ja tollasia täällä pitää elättää! Sopivaati inkiväärillekin allerginen.
😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂
Alussa esitetään olevansa ymmärtävä sosiaalitäti. Kirjoituksen lopussa ollaan haisevia soisiaalitapauksia ongelmineen.
Kirjoitus ei meille älykkäille ole kovin uskotttava.
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauvafoorumilla on puhuttu viime kuukausina hirveän paljon köyhyydestä. Onko se aina oma syy, onko se vain rahan puutetta, miten köyhyysongelma voitaisiin ratkaista, onko parempi antaa kala vai opettaa kalastamaan. Sekä lapsiperhepalveluissa että aikuissosiaalityössä työskennelleenä sosiaalityöntekijänä koen, että minun on päästävä sanomaan tähän aiheeseen jotakin.
Ensimmäinen pointti on se, että köyhyys tosiaan harvemmin on pelkästään rahan puutetta. Köyhyyteen liittyy usein ylisukupolvisuutta ja kasautuvaa epäonnea. Ihminen voi olla köyhä, mutta esimerkiksi hyvän perheen, runsaasti tukea tarjoavan ystäväpiirin, korkean koulutuksen tai mielekkään vapaa-ajantoiminnan ja yhteiskunnallisen osallistumisen mukanaan tuomat voimavaratekijät aiheuttavat sen, että ihminen selviää köyhyydestä huolimatta paremmin kuin ne, joilla tällaisia voimavaratekijöitä ei ole.
Toinen pointti on se, että opiskelijana pelkällä opintotuella sinnitteleminen tai lasten kotihoito pienellä kotihoidontuella vakituisen työpaikan odotellessa ei ole mitään oikeaa köyhyyttä. Se on vapaasta tahdosta tehty valinta, johon liittyy tieto siitä, että tilanne paranee merkittävästi pari kertaa sormia napsauttamalla. Lisäksi näihin tilanteisiin on useimmiten voitu valmistautua etukäteen. Minulla oli taannoin opiskelija, jonka kanssa pohdimme sitä, miksi asiakkaamme ovat varsin erilaisessa tilanteessa kuin tämä opiskelija, vaikka he saavat tosiasiassa enemmän rahaa käteen kuin opiskelijat - nopeasti selvisi, että opiskelijan isä maksaa opiskelijan puhelinlaskut ja vakuutukset, kotipuolessa käydessä mukaan tyrkitään ruokaa enemmän kuin jaksaa kantaa ja "kyllä sitä tämän alan opiskelijana aina jonkun työn saa, jos haluaa". Niinpä.
Av:lla puhutaan aina säästämisestä. "Miten ne eivät tuohon yllättävään menoon osanneet varautua, kyllä aina pitää olla säästössä sen verran että X". No niinpä. Mutta kun pitää olla säästössä myös sitä varten että Y, että Z, että C, että B. Menot kasaantuvat ja köyhillä on irvokkaasti monesti vielä vähemmän mahdollisuuksia suunnitella kulutustaan kuin keskituloisilla saati rikkailla. Ei köyhä voi ostaa koko vuodeksi bussikorttia kerrallaan, vaikka siinä säästääkin monen kuukausilatauksen verran rahaa, koska se lataus on sama kuin koko kuukauden vuokran jälkeen käteen jäävä raha. Jos on elokuusta asti säästänyt rahaa lapsen joululahjaan ja marraskuussa työssäkäynnin kannalta välttämätön auto tai lapsiperheen perusvarusteisiin kuuluva pyykinpesukone hajoaa - no can do. Ihan jo pelkästään joku ärhäkkä flunssa voi suistaa koko kuukauden budjetin, jos se tarkoittaa käyntiä terveyskeskuslääkärillä ja päivystyksessä ja sitten vielä muutaman kympin apteekkireissua.
Eipä se ärhäkkä flunssaa kaada köyhän taloutta, jos nyt siis puhutaan köyhistä jotka saavat muiden tukien lisäksi toimeentulotukea, kun julkisen puolen terveydenkäyntimaksut ja julkiselta puolelta määrätyt reseptilääkkeet, nehän kuuluu ttt:n perusosaan, maksusitoumus apteekkiin ja tk-lasku sossuun, tai siis nykyisin kelalle.
Eri asia jos kyseessä henkilö joka ei kuulu ttt:n piiriin.Vähän sinäkin köyhän elämästä tiedät... Ilman reseptiä olevia tuotteita ei korvata. Kunnilla ja lääkäreillä on keskinäinen sopimus jättää köyhät reseptittä jotta lääkkeitä ei tarvitsisi korvata. Lisäksi fysiotrapiaan ei köyhä saa lähetettä koska lääkäreitä on kielletty etteivät kunnat joudu niitä maksamaan. Sama lääkäriaikojen ja hoidon kanssa.
Kun minä olin toimeentulotuella ja sairastin esim poskiontelotulehduksen niin pyysin tk-lääkäriä kirjoittamaan kaikki mahdolliset lääkkeet reseptille. Ja sen poskiontelotulehduksen hoitoon määrätyt antibiootit ja yskänlääke reseptillä hyväksyttiin sossun maksusitoumuksella maksettavaksi. (Tietenkään ei voi vaan marssia lääkäriin ja pyytää reseptiä vähän kaikkeen mitä apteekissa myydään.) Ja oikeassa olet, ilman reseptiä olevia tuotteita ei korvata, siksi kirjoitinkin "korvataan reseptilääkkeet".
Fysioterapialla en koskaan ole flunssaa kuullut hoidettavan, en ärhkkääkään flunssaa.
Tosin olen tuon jälkeen ollut jo pari vuotta töissä, mutta käsittääkseni nuo kulut kuuluu edelleen ttt:n perusosaan.Käytäntöä on muutettu viime vuonna, kiitos Sipilän. Sääli jos ymmärryksesi ei riitä siihen, että lisäsin flunssan hoidon lisäksi esimerkin fysioterapiasta, lääkäriajoista ja muusta hoidosta.
Tk:sta on aina ollut vaikea saada aikoja olipa töissä tai työtön. Kommentoin sitä että flunssa kaataisi talouden.
Silloinhan se kaataa talouden kun ei saa reseptilääkkeitä, ymmärrätkö? Käsikauppalääkkeet on ostettava ruokarahoilla joten flunssa kaataa talouden. Flunssa voi kestää helposti jopa pari kuukautta.
No en ymmärrä. Koska itse olen ollut toimeentulotuella joskus, ja silloin julkisen terveydenhuollon määräämät reseptilääkkeet saa maksusitoumuksella apteekista, ilman että tarvitsee itse maksaa penniäkään. Kävin myös katsomassa kelan sivuilta ja siellä kerrottiin että edelleen julkisesta terveydenhuollosta, (esim. terveyskeskuksesta) sairauden hoitoon määrätyt reseptilääkkeet korvataan täysin. Joko pyytämällä maksusitoumus apteekkiin tai toimittamalla kuitit kelalle. Niin miten se kaataa talouden, kun niitä ei tarvitse maksaa itse? (Ja reseptivapaita särkylääkkeitä saa alle 2€:lla, jos niihin ei saa reseptiä, mutta yleensä saa jos lääkärille mainitsee asiasta että kirjoittaisi ne reseptille).
Tietenkään lääkäri ei buranaa, yskänlääkettä tai muuta käsikauppatavaraa reseptille kirjoita, ellei asiasta mainitse.Et näytä ymmärtävän. Lääkäri sanoi, että kunta on kieltänyt heitä kirjoittamasta lähetteitä ja reseptejä tt-asiakkaille jotta kunnalle ei tule kuluja. Joko kässäät?
No sitten teet asiasta kantelun, tai valituksen tai minkä hyvänsä.
Eikä tk lääkäri voi jättää lääkettä kirjoittamatta jos sulla on vaikka angiina, poskiontelotulehdus tai muu, vain siksi että olet ttt asiakas, kun sen hoitoon tarvitaan lääke jota ei käsikauppatavarana saa.
Eikä ne mitään lähetteitä mihinkään tutkimuksiin kirjoita kovin helposti vaikka olisi työssäkäyvä, juurikin säästösyistä.
On kokemusta tuosta tk:ssa asioinnista kun olen ollut ttt:lla ja kun olen ollut töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauvafoorumilla on puhuttu viime kuukausina hirveän paljon köyhyydestä. Onko se aina oma syy, onko se vain rahan puutetta, miten köyhyysongelma voitaisiin ratkaista, onko parempi antaa kala vai opettaa kalastamaan. Sekä lapsiperhepalveluissa että aikuissosiaalityössä työskennelleenä sosiaalityöntekijänä koen, että minun on päästävä sanomaan tähän aiheeseen jotakin.
Ensimmäinen pointti on se, että köyhyys tosiaan harvemmin on pelkästään rahan puutetta. Köyhyyteen liittyy usein ylisukupolvisuutta ja kasautuvaa epäonnea. Ihminen voi olla köyhä, mutta esimerkiksi hyvän perheen, runsaasti tukea tarjoavan ystäväpiirin, korkean koulutuksen tai mielekkään vapaa-ajantoiminnan ja yhteiskunnallisen osallistumisen mukanaan tuomat voimavaratekijät aiheuttavat sen, että ihminen selviää köyhyydestä huolimatta paremmin kuin ne, joilla tällaisia voimavaratekijöitä ei ole.
Toinen pointti on se, että opiskelijana pelkällä opintotuella sinnitteleminen tai lasten kotihoito pienellä kotihoidontuella vakituisen työpaikan odotellessa ei ole mitään oikeaa köyhyyttä. Se on vapaasta tahdosta tehty valinta, johon liittyy tieto siitä, että tilanne paranee merkittävästi pari kertaa sormia napsauttamalla. Lisäksi näihin tilanteisiin on useimmiten voitu valmistautua etukäteen. Minulla oli taannoin opiskelija, jonka kanssa pohdimme sitä, miksi asiakkaamme ovat varsin erilaisessa tilanteessa kuin tämä opiskelija, vaikka he saavat tosiasiassa enemmän rahaa käteen kuin opiskelijat - nopeasti selvisi, että opiskelijan isä maksaa opiskelijan puhelinlaskut ja vakuutukset, kotipuolessa käydessä mukaan tyrkitään ruokaa enemmän kuin jaksaa kantaa ja "kyllä sitä tämän alan opiskelijana aina jonkun työn saa, jos haluaa". Niinpä.
Av:lla puhutaan aina säästämisestä. "Miten ne eivät tuohon yllättävään menoon osanneet varautua, kyllä aina pitää olla säästössä sen verran että X". No niinpä. Mutta kun pitää olla säästössä myös sitä varten että Y, että Z, että C, että B. Menot kasaantuvat ja köyhillä on irvokkaasti monesti vielä vähemmän mahdollisuuksia suunnitella kulutustaan kuin keskituloisilla saati rikkailla. Ei köyhä voi ostaa koko vuodeksi bussikorttia kerrallaan, vaikka siinä säästääkin monen kuukausilatauksen verran rahaa, koska se lataus on sama kuin koko kuukauden vuokran jälkeen käteen jäävä raha. Jos on elokuusta asti säästänyt rahaa lapsen joululahjaan ja marraskuussa työssäkäynnin kannalta välttämätön auto tai lapsiperheen perusvarusteisiin kuuluva pyykinpesukone hajoaa - no can do. Ihan jo pelkästään joku ärhäkkä flunssa voi suistaa koko kuukauden budjetin, jos se tarkoittaa käyntiä terveyskeskuslääkärillä ja päivystyksessä ja sitten vielä muutaman kympin apteekkireissua.
Eipä se ärhäkkä flunssaa kaada köyhän taloutta, jos nyt siis puhutaan köyhistä jotka saavat muiden tukien lisäksi toimeentulotukea, kun julkisen puolen terveydenkäyntimaksut ja julkiselta puolelta määrätyt reseptilääkkeet, nehän kuuluu ttt:n perusosaan, maksusitoumus apteekkiin ja tk-lasku sossuun, tai siis nykyisin kelalle.
Eri asia jos kyseessä henkilö joka ei kuulu ttt:n piiriin.Vähän sinäkin köyhän elämästä tiedät... Ilman reseptiä olevia tuotteita ei korvata. Kunnilla ja lääkäreillä on keskinäinen sopimus jättää köyhät reseptittä jotta lääkkeitä ei tarvitsisi korvata. Lisäksi fysiotrapiaan ei köyhä saa lähetettä koska lääkäreitä on kielletty etteivät kunnat joudu niitä maksamaan. Sama lääkäriaikojen ja hoidon kanssa.
Kun minä olin toimeentulotuella ja sairastin esim poskiontelotulehduksen niin pyysin tk-lääkäriä kirjoittamaan kaikki mahdolliset lääkkeet reseptille. Ja sen poskiontelotulehduksen hoitoon määrätyt antibiootit ja yskänlääke reseptillä hyväksyttiin sossun maksusitoumuksella maksettavaksi. (Tietenkään ei voi vaan marssia lääkäriin ja pyytää reseptiä vähän kaikkeen mitä apteekissa myydään.) Ja oikeassa olet, ilman reseptiä olevia tuotteita ei korvata, siksi kirjoitinkin "korvataan reseptilääkkeet".
Fysioterapialla en koskaan ole flunssaa kuullut hoidettavan, en ärhkkääkään flunssaa.
Tosin olen tuon jälkeen ollut jo pari vuotta töissä, mutta käsittääkseni nuo kulut kuuluu edelleen ttt:n perusosaan.Käytäntöä on muutettu viime vuonna, kiitos Sipilän. Sääli jos ymmärryksesi ei riitä siihen, että lisäsin flunssan hoidon lisäksi esimerkin fysioterapiasta, lääkäriajoista ja muusta hoidosta.
Tk:sta on aina ollut vaikea saada aikoja olipa töissä tai työtön. Kommentoin sitä että flunssa kaataisi talouden.
Silloinhan se kaataa talouden kun ei saa reseptilääkkeitä, ymmärrätkö? Käsikauppalääkkeet on ostettava ruokarahoilla joten flunssa kaataa talouden. Flunssa voi kestää helposti jopa pari kuukautta.
Mitä lääkkeitä siihen flunssaan sitten tarvitsee?
On varmaan henkilökohtaista mitkä oireet ovat kullekin pahimpia. Yleensä vähintään kuumetta alentavaa särkylääkettä, kurkkukipua lievittäviä tabletteja, yskänlääkettä ja mahdollisesti nenäsumutetta. Myös esim. nenäliinoja voi kulua kympin edestä. Muista, että se pari kymppiä voi olla jonkun ruokaraha koko kuukaudeksi joka sinne apteekkiin nyt menee. Lämpimistä marjamehuista ja extra vitamiineista purkissa, saati aidoista köyhä voi vain haaveilla. Esim. auringonhattu-uute toimii monella. Ja ei se yksi kurkkukipua lievittävä pakkaus koko flunssa-ajaksi riitä vaan niitä tarvitaan useita.
Ilmankin pärjää ihan hyvin. Varsinkin jos ei ole töissä.
Toi on kaikki vaan tottumusta. Itselläni on nenäkannu ainoa jota käytän.
Kuten sanoin niin jokaisen keho reagoi omalla tavallaan. Nenäkannulla on vähän paha kaivaa limaa kurkun kautta kun se ei tule ylös ja jotkut eivät pysty nielemään kurkkuoireidensa takia. Se, että sinä tulet toimeen ilman, ei tarkoita että muut tulisivat.
Nenäkannu auttaa siihen tukkoisuuteen.
Jos taas on kurkku kipeä, siihen auttaa lämpimät sosekeitot. Voi ostaa porkkanaa jos se on halpaa tai sitten hamstrata pakastimeen bataattia tarjoushintaan jo ennakkoon kuten minä.
Kaksi bataattia, litra vettä ja yksi ruokakerma. Saat pitkäksi aikaa kurkulle apua.
Inkivääri ja valkosipuli auttaa myös.
Ei auta jos on allerginen inkiväärille. Tajuatko nyt, että lima joka erittyy keuhkoista ei lähde kannulla pois. Ja heko heko keitoillesi, kurkku tarvitsee sitä helpotusta koko ajan, ei vain ruoka-aikaan.
Opettele yksinkertainen asia: Kaikki eivät ole niin kuin sinä.
Ai-van nau-ret-ta-vaa. Ja tollasia täällä pitää elättää! Sopivaati inkiväärillekin allerginen.
😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂
Sano se myös neliraajahalvaantuneelle. Hänhän voi kävellä koska sinäkin voit :) Koska kaikkihan me olemme samanlaisia. Itse en ole inkiväärille allerginen mutta tiedän erään joka on. Ei ne allergiat toisilta parane vaikka sinä pystyisit niitä aineita syömään. Käsittämätöntä jos olet päässyt töihin mihinkään ajatellen, että kaikki ihmiset ovat samanlaisia kuin sinä itse :) Harmi jos olet tehnyt lapsia, tuskin oppivat hekään ymmärtämään enempää kuin sinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauvafoorumilla on puhuttu viime kuukausina hirveän paljon köyhyydestä. Onko se aina oma syy, onko se vain rahan puutetta, miten köyhyysongelma voitaisiin ratkaista, onko parempi antaa kala vai opettaa kalastamaan. Sekä lapsiperhepalveluissa että aikuissosiaalityössä työskennelleenä sosiaalityöntekijänä koen, että minun on päästävä sanomaan tähän aiheeseen jotakin.
Ensimmäinen pointti on se, että köyhyys tosiaan harvemmin on pelkästään rahan puutetta. Köyhyyteen liittyy usein ylisukupolvisuutta ja kasautuvaa epäonnea. Ihminen voi olla köyhä, mutta esimerkiksi hyvän perheen, runsaasti tukea tarjoavan ystäväpiirin, korkean koulutuksen tai mielekkään vapaa-ajantoiminnan ja yhteiskunnallisen osallistumisen mukanaan tuomat voimavaratekijät aiheuttavat sen, että ihminen selviää köyhyydestä huolimatta paremmin kuin ne, joilla tällaisia voimavaratekijöitä ei ole.
Toinen pointti on se, että opiskelijana pelkällä opintotuella sinnitteleminen tai lasten kotihoito pienellä kotihoidontuella vakituisen työpaikan odotellessa ei ole mitään oikeaa köyhyyttä. Se on vapaasta tahdosta tehty valinta, johon liittyy tieto siitä, että tilanne paranee merkittävästi pari kertaa sormia napsauttamalla. Lisäksi näihin tilanteisiin on useimmiten voitu valmistautua etukäteen. Minulla oli taannoin opiskelija, jonka kanssa pohdimme sitä, miksi asiakkaamme ovat varsin erilaisessa tilanteessa kuin tämä opiskelija, vaikka he saavat tosiasiassa enemmän rahaa käteen kuin opiskelijat - nopeasti selvisi, että opiskelijan isä maksaa opiskelijan puhelinlaskut ja vakuutukset, kotipuolessa käydessä mukaan tyrkitään ruokaa enemmän kuin jaksaa kantaa ja "kyllä sitä tämän alan opiskelijana aina jonkun työn saa, jos haluaa". Niinpä.
Av:lla puhutaan aina säästämisestä. "Miten ne eivät tuohon yllättävään menoon osanneet varautua, kyllä aina pitää olla säästössä sen verran että X". No niinpä. Mutta kun pitää olla säästössä myös sitä varten että Y, että Z, että C, että B. Menot kasaantuvat ja köyhillä on irvokkaasti monesti vielä vähemmän mahdollisuuksia suunnitella kulutustaan kuin keskituloisilla saati rikkailla. Ei köyhä voi ostaa koko vuodeksi bussikorttia kerrallaan, vaikka siinä säästääkin monen kuukausilatauksen verran rahaa, koska se lataus on sama kuin koko kuukauden vuokran jälkeen käteen jäävä raha. Jos on elokuusta asti säästänyt rahaa lapsen joululahjaan ja marraskuussa työssäkäynnin kannalta välttämätön auto tai lapsiperheen perusvarusteisiin kuuluva pyykinpesukone hajoaa - no can do. Ihan jo pelkästään joku ärhäkkä flunssa voi suistaa koko kuukauden budjetin, jos se tarkoittaa käyntiä terveyskeskuslääkärillä ja päivystyksessä ja sitten vielä muutaman kympin apteekkireissua.
Eipä se ärhäkkä flunssaa kaada köyhän taloutta, jos nyt siis puhutaan köyhistä jotka saavat muiden tukien lisäksi toimeentulotukea, kun julkisen puolen terveydenkäyntimaksut ja julkiselta puolelta määrätyt reseptilääkkeet, nehän kuuluu ttt:n perusosaan, maksusitoumus apteekkiin ja tk-lasku sossuun, tai siis nykyisin kelalle.
Eri asia jos kyseessä henkilö joka ei kuulu ttt:n piiriin.Vähän sinäkin köyhän elämästä tiedät... Ilman reseptiä olevia tuotteita ei korvata. Kunnilla ja lääkäreillä on keskinäinen sopimus jättää köyhät reseptittä jotta lääkkeitä ei tarvitsisi korvata. Lisäksi fysiotrapiaan ei köyhä saa lähetettä koska lääkäreitä on kielletty etteivät kunnat joudu niitä maksamaan. Sama lääkäriaikojen ja hoidon kanssa.
Kun minä olin toimeentulotuella ja sairastin esim poskiontelotulehduksen niin pyysin tk-lääkäriä kirjoittamaan kaikki mahdolliset lääkkeet reseptille. Ja sen poskiontelotulehduksen hoitoon määrätyt antibiootit ja yskänlääke reseptillä hyväksyttiin sossun maksusitoumuksella maksettavaksi. (Tietenkään ei voi vaan marssia lääkäriin ja pyytää reseptiä vähän kaikkeen mitä apteekissa myydään.) Ja oikeassa olet, ilman reseptiä olevia tuotteita ei korvata, siksi kirjoitinkin "korvataan reseptilääkkeet".
Fysioterapialla en koskaan ole flunssaa kuullut hoidettavan, en ärhkkääkään flunssaa.
Tosin olen tuon jälkeen ollut jo pari vuotta töissä, mutta käsittääkseni nuo kulut kuuluu edelleen ttt:n perusosaan.Käytäntöä on muutettu viime vuonna, kiitos Sipilän. Sääli jos ymmärryksesi ei riitä siihen, että lisäsin flunssan hoidon lisäksi esimerkin fysioterapiasta, lääkäriajoista ja muusta hoidosta.
Tk:sta on aina ollut vaikea saada aikoja olipa töissä tai työtön. Kommentoin sitä että flunssa kaataisi talouden.
Silloinhan se kaataa talouden kun ei saa reseptilääkkeitä, ymmärrätkö? Käsikauppalääkkeet on ostettava ruokarahoilla joten flunssa kaataa talouden. Flunssa voi kestää helposti jopa pari kuukautta.
Mitä lääkkeitä siihen flunssaan sitten tarvitsee?
On varmaan henkilökohtaista mitkä oireet ovat kullekin pahimpia. Yleensä vähintään kuumetta alentavaa särkylääkettä, kurkkukipua lievittäviä tabletteja, yskänlääkettä ja mahdollisesti nenäsumutetta. Myös esim. nenäliinoja voi kulua kympin edestä. Muista, että se pari kymppiä voi olla jonkun ruokaraha koko kuukaudeksi joka sinne apteekkiin nyt menee. Lämpimistä marjamehuista ja extra vitamiineista purkissa, saati aidoista köyhä voi vain haaveilla. Esim. auringonhattu-uute toimii monella. Ja ei se yksi kurkkukipua lievittävä pakkaus koko flunssa-ajaksi riitä vaan niitä tarvitaan useita.
Ilmankin pärjää ihan hyvin. Varsinkin jos ei ole töissä.
Toi on kaikki vaan tottumusta. Itselläni on nenäkannu ainoa jota käytän.
Kuten sanoin niin jokaisen keho reagoi omalla tavallaan. Nenäkannulla on vähän paha kaivaa limaa kurkun kautta kun se ei tule ylös ja jotkut eivät pysty nielemään kurkkuoireidensa takia. Se, että sinä tulet toimeen ilman, ei tarkoita että muut tulisivat.
Nenäkannu auttaa siihen tukkoisuuteen.
Jos taas on kurkku kipeä, siihen auttaa lämpimät sosekeitot. Voi ostaa porkkanaa jos se on halpaa tai sitten hamstrata pakastimeen bataattia tarjoushintaan jo ennakkoon kuten minä.
Kaksi bataattia, litra vettä ja yksi ruokakerma. Saat pitkäksi aikaa kurkulle apua.
Inkivääri ja valkosipuli auttaa myös.
Ei auta jos on allerginen inkiväärille. Tajuatko nyt, että lima joka erittyy keuhkoista ei lähde kannulla pois. Ja heko heko keitoillesi, kurkku tarvitsee sitä helpotusta koko ajan, ei vain ruoka-aikaan.
Opettele yksinkertainen asia: Kaikki eivät ole niin kuin sinä.
Ai-van nau-ret-ta-vaa. Ja tollasia täällä pitää elättää! Sopivaati inkiväärillekin allerginen.
😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂
Sano se myös neliraajahalvaantuneelle. Hänhän voi kävellä koska sinäkin voit :) Koska kaikkihan me olemme samanlaisia. Itse en ole inkiväärille allerginen mutta tiedän erään joka on. Ei ne allergiat toisilta parane vaikka sinä pystyisit niitä aineita syömään. Käsittämätöntä jos olet päässyt töihin mihinkään ajatellen, että kaikki ihmiset ovat samanlaisia kuin sinä itse :) Harmi jos olet tehnyt lapsia, tuskin oppivat hekään ymmärtämään enempää kuin sinä.
Nuo olivat YLEISIÄ ohjeita.
Ja sinä olet vaan laiska drama queen jolla löytyy allergiakin räätälöidysti.
Kurkkukipua voi lievittä myös ihan kuumalla vedellä johon sekoittaa lipstikkaa. Sitäkin saa usein ilmaiseksi.
Maailmalla kanakeitto on yleisin flunssalääke.
Mutta sinä nyt toki olet neliraajahalvaantunut ja lääkearsenaalin tarpeessa kun työssäkäyvät pärjää ihan ilman myös töissään siinä samassa flunssassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauvafoorumilla on puhuttu viime kuukausina hirveän paljon köyhyydestä. Onko se aina oma syy, onko se vain rahan puutetta, miten köyhyysongelma voitaisiin ratkaista, onko parempi antaa kala vai opettaa kalastamaan. Sekä lapsiperhepalveluissa että aikuissosiaalityössä työskennelleenä sosiaalityöntekijänä koen, että minun on päästävä sanomaan tähän aiheeseen jotakin.
Ensimmäinen pointti on se, että köyhyys tosiaan harvemmin on pelkästään rahan puutetta. Köyhyyteen liittyy usein ylisukupolvisuutta ja kasautuvaa epäonnea. Ihminen voi olla köyhä, mutta esimerkiksi hyvän perheen, runsaasti tukea tarjoavan ystäväpiirin, korkean koulutuksen tai mielekkään vapaa-ajantoiminnan ja yhteiskunnallisen osallistumisen mukanaan tuomat voimavaratekijät aiheuttavat sen, että ihminen selviää köyhyydestä huolimatta paremmin kuin ne, joilla tällaisia voimavaratekijöitä ei ole.
Toinen pointti on se, että opiskelijana pelkällä opintotuella sinnitteleminen tai lasten kotihoito pienellä kotihoidontuella vakituisen työpaikan odotellessa ei ole mitään oikeaa köyhyyttä. Se on vapaasta tahdosta tehty valinta, johon liittyy tieto siitä, että tilanne paranee merkittävästi pari kertaa sormia napsauttamalla. Lisäksi näihin tilanteisiin on useimmiten voitu valmistautua etukäteen. Minulla oli taannoin opiskelija, jonka kanssa pohdimme sitä, miksi asiakkaamme ovat varsin erilaisessa tilanteessa kuin tämä opiskelija, vaikka he saavat tosiasiassa enemmän rahaa käteen kuin opiskelijat - nopeasti selvisi, että opiskelijan isä maksaa opiskelijan puhelinlaskut ja vakuutukset, kotipuolessa käydessä mukaan tyrkitään ruokaa enemmän kuin jaksaa kantaa ja "kyllä sitä tämän alan opiskelijana aina jonkun työn saa, jos haluaa". Niinpä.
Av:lla puhutaan aina säästämisestä. "Miten ne eivät tuohon yllättävään menoon osanneet varautua, kyllä aina pitää olla säästössä sen verran että X". No niinpä. Mutta kun pitää olla säästössä myös sitä varten että Y, että Z, että C, että B. Menot kasaantuvat ja köyhillä on irvokkaasti monesti vielä vähemmän mahdollisuuksia suunnitella kulutustaan kuin keskituloisilla saati rikkailla. Ei köyhä voi ostaa koko vuodeksi bussikorttia kerrallaan, vaikka siinä säästääkin monen kuukausilatauksen verran rahaa, koska se lataus on sama kuin koko kuukauden vuokran jälkeen käteen jäävä raha. Jos on elokuusta asti säästänyt rahaa lapsen joululahjaan ja marraskuussa työssäkäynnin kannalta välttämätön auto tai lapsiperheen perusvarusteisiin kuuluva pyykinpesukone hajoaa - no can do. Ihan jo pelkästään joku ärhäkkä flunssa voi suistaa koko kuukauden budjetin, jos se tarkoittaa käyntiä terveyskeskuslääkärillä ja päivystyksessä ja sitten vielä muutaman kympin apteekkireissua.
Eipä se ärhäkkä flunssaa kaada köyhän taloutta, jos nyt siis puhutaan köyhistä jotka saavat muiden tukien lisäksi toimeentulotukea, kun julkisen puolen terveydenkäyntimaksut ja julkiselta puolelta määrätyt reseptilääkkeet, nehän kuuluu ttt:n perusosaan, maksusitoumus apteekkiin ja tk-lasku sossuun, tai siis nykyisin kelalle.
Eri asia jos kyseessä henkilö joka ei kuulu ttt:n piiriin.Vähän sinäkin köyhän elämästä tiedät... Ilman reseptiä olevia tuotteita ei korvata. Kunnilla ja lääkäreillä on keskinäinen sopimus jättää köyhät reseptittä jotta lääkkeitä ei tarvitsisi korvata. Lisäksi fysiotrapiaan ei köyhä saa lähetettä koska lääkäreitä on kielletty etteivät kunnat joudu niitä maksamaan. Sama lääkäriaikojen ja hoidon kanssa.
Kun minä olin toimeentulotuella ja sairastin esim poskiontelotulehduksen niin pyysin tk-lääkäriä kirjoittamaan kaikki mahdolliset lääkkeet reseptille. Ja sen poskiontelotulehduksen hoitoon määrätyt antibiootit ja yskänlääke reseptillä hyväksyttiin sossun maksusitoumuksella maksettavaksi. (Tietenkään ei voi vaan marssia lääkäriin ja pyytää reseptiä vähän kaikkeen mitä apteekissa myydään.) Ja oikeassa olet, ilman reseptiä olevia tuotteita ei korvata, siksi kirjoitinkin "korvataan reseptilääkkeet".
Fysioterapialla en koskaan ole flunssaa kuullut hoidettavan, en ärhkkääkään flunssaa.
Tosin olen tuon jälkeen ollut jo pari vuotta töissä, mutta käsittääkseni nuo kulut kuuluu edelleen ttt:n perusosaan.Käytäntöä on muutettu viime vuonna, kiitos Sipilän. Sääli jos ymmärryksesi ei riitä siihen, että lisäsin flunssan hoidon lisäksi esimerkin fysioterapiasta, lääkäriajoista ja muusta hoidosta.
Tk:sta on aina ollut vaikea saada aikoja olipa töissä tai työtön. Kommentoin sitä että flunssa kaataisi talouden.
Silloinhan se kaataa talouden kun ei saa reseptilääkkeitä, ymmärrätkö? Käsikauppalääkkeet on ostettava ruokarahoilla joten flunssa kaataa talouden. Flunssa voi kestää helposti jopa pari kuukautta.
No en ymmärrä. Koska itse olen ollut toimeentulotuella joskus, ja silloin julkisen terveydenhuollon määräämät reseptilääkkeet saa maksusitoumuksella apteekista, ilman että tarvitsee itse maksaa penniäkään. Kävin myös katsomassa kelan sivuilta ja siellä kerrottiin että edelleen julkisesta terveydenhuollosta, (esim. terveyskeskuksesta) sairauden hoitoon määrätyt reseptilääkkeet korvataan täysin. Joko pyytämällä maksusitoumus apteekkiin tai toimittamalla kuitit kelalle. Niin miten se kaataa talouden, kun niitä ei tarvitse maksaa itse? (Ja reseptivapaita särkylääkkeitä saa alle 2€:lla, jos niihin ei saa reseptiä, mutta yleensä saa jos lääkärille mainitsee asiasta että kirjoittaisi ne reseptille).
Tietenkään lääkäri ei buranaa, yskänlääkettä tai muuta käsikauppatavaraa reseptille kirjoita, ellei asiasta mainitse.Et näytä ymmärtävän. Lääkäri sanoi, että kunta on kieltänyt heitä kirjoittamasta lähetteitä ja reseptejä tt-asiakkaille jotta kunnalle ei tule kuluja. Joko kässäät?
Alun perin oli puhe flunssasta ja sinä jankkaat lähetteistä.
Hoitovirhe se on jos ei kirjoiteta reseptiä jos sellainen tarvitaan.
Sen ymmärrän ettei voi samalla pyytää reseptiä 100kpl buranaan, 100kpl allergialääkkeeseen, litran ihorasvaan, 5kpl nenäsumutteeseen jne.
Itse ostin joskus noita apteekin kurkkupastilleja, mutta huomasin 10x halvempien kaupan kurkkupastillien ajavan saman asian. (Tiedän ettei toimi kaikilla).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauvafoorumilla on puhuttu viime kuukausina hirveän paljon köyhyydestä. Onko se aina oma syy, onko se vain rahan puutetta, miten köyhyysongelma voitaisiin ratkaista, onko parempi antaa kala vai opettaa kalastamaan. Sekä lapsiperhepalveluissa että aikuissosiaalityössä työskennelleenä sosiaalityöntekijänä koen, että minun on päästävä sanomaan tähän aiheeseen jotakin.
Ensimmäinen pointti on se, että köyhyys tosiaan harvemmin on pelkästään rahan puutetta. Köyhyyteen liittyy usein ylisukupolvisuutta ja kasautuvaa epäonnea. Ihminen voi olla köyhä, mutta esimerkiksi hyvän perheen, runsaasti tukea tarjoavan ystäväpiirin, korkean koulutuksen tai mielekkään vapaa-ajantoiminnan ja yhteiskunnallisen osallistumisen mukanaan tuomat voimavaratekijät aiheuttavat sen, että ihminen selviää köyhyydestä huolimatta paremmin kuin ne, joilla tällaisia voimavaratekijöitä ei ole.
Toinen pointti on se, että opiskelijana pelkällä opintotuella sinnitteleminen tai lasten kotihoito pienellä kotihoidontuella vakituisen työpaikan odotellessa ei ole mitään oikeaa köyhyyttä. Se on vapaasta tahdosta tehty valinta, johon liittyy tieto siitä, että tilanne paranee merkittävästi pari kertaa sormia napsauttamalla. Lisäksi näihin tilanteisiin on useimmiten voitu valmistautua etukäteen. Minulla oli taannoin opiskelija, jonka kanssa pohdimme sitä, miksi asiakkaamme ovat varsin erilaisessa tilanteessa kuin tämä opiskelija, vaikka he saavat tosiasiassa enemmän rahaa käteen kuin opiskelijat - nopeasti selvisi, että opiskelijan isä maksaa opiskelijan puhelinlaskut ja vakuutukset, kotipuolessa käydessä mukaan tyrkitään ruokaa enemmän kuin jaksaa kantaa ja "kyllä sitä tämän alan opiskelijana aina jonkun työn saa, jos haluaa". Niinpä.
Av:lla puhutaan aina säästämisestä. "Miten ne eivät tuohon yllättävään menoon osanneet varautua, kyllä aina pitää olla säästössä sen verran että X". No niinpä. Mutta kun pitää olla säästössä myös sitä varten että Y, että Z, että C, että B. Menot kasaantuvat ja köyhillä on irvokkaasti monesti vielä vähemmän mahdollisuuksia suunnitella kulutustaan kuin keskituloisilla saati rikkailla. Ei köyhä voi ostaa koko vuodeksi bussikorttia kerrallaan, vaikka siinä säästääkin monen kuukausilatauksen verran rahaa, koska se lataus on sama kuin koko kuukauden vuokran jälkeen käteen jäävä raha. Jos on elokuusta asti säästänyt rahaa lapsen joululahjaan ja marraskuussa työssäkäynnin kannalta välttämätön auto tai lapsiperheen perusvarusteisiin kuuluva pyykinpesukone hajoaa - no can do. Ihan jo pelkästään joku ärhäkkä flunssa voi suistaa koko kuukauden budjetin, jos se tarkoittaa käyntiä terveyskeskuslääkärillä ja päivystyksessä ja sitten vielä muutaman kympin apteekkireissua.
Eipä se ärhäkkä flunssaa kaada köyhän taloutta, jos nyt siis puhutaan köyhistä jotka saavat muiden tukien lisäksi toimeentulotukea, kun julkisen puolen terveydenkäyntimaksut ja julkiselta puolelta määrätyt reseptilääkkeet, nehän kuuluu ttt:n perusosaan, maksusitoumus apteekkiin ja tk-lasku sossuun, tai siis nykyisin kelalle.
Eri asia jos kyseessä henkilö joka ei kuulu ttt:n piiriin.Vähän sinäkin köyhän elämästä tiedät... Ilman reseptiä olevia tuotteita ei korvata. Kunnilla ja lääkäreillä on keskinäinen sopimus jättää köyhät reseptittä jotta lääkkeitä ei tarvitsisi korvata. Lisäksi fysiotrapiaan ei köyhä saa lähetettä koska lääkäreitä on kielletty etteivät kunnat joudu niitä maksamaan. Sama lääkäriaikojen ja hoidon kanssa.
Kun minä olin toimeentulotuella ja sairastin esim poskiontelotulehduksen niin pyysin tk-lääkäriä kirjoittamaan kaikki mahdolliset lääkkeet reseptille. Ja sen poskiontelotulehduksen hoitoon määrätyt antibiootit ja yskänlääke reseptillä hyväksyttiin sossun maksusitoumuksella maksettavaksi. (Tietenkään ei voi vaan marssia lääkäriin ja pyytää reseptiä vähän kaikkeen mitä apteekissa myydään.) Ja oikeassa olet, ilman reseptiä olevia tuotteita ei korvata, siksi kirjoitinkin "korvataan reseptilääkkeet".
Fysioterapialla en koskaan ole flunssaa kuullut hoidettavan, en ärhkkääkään flunssaa.
Tosin olen tuon jälkeen ollut jo pari vuotta töissä, mutta käsittääkseni nuo kulut kuuluu edelleen ttt:n perusosaan.Käytäntöä on muutettu viime vuonna, kiitos Sipilän. Sääli jos ymmärryksesi ei riitä siihen, että lisäsin flunssan hoidon lisäksi esimerkin fysioterapiasta, lääkäriajoista ja muusta hoidosta.
Tk:sta on aina ollut vaikea saada aikoja olipa töissä tai työtön. Kommentoin sitä että flunssa kaataisi talouden.
Silloinhan se kaataa talouden kun ei saa reseptilääkkeitä, ymmärrätkö? Käsikauppalääkkeet on ostettava ruokarahoilla joten flunssa kaataa talouden. Flunssa voi kestää helposti jopa pari kuukautta.
Mitä lääkkeitä siihen flunssaan sitten tarvitsee?
On varmaan henkilökohtaista mitkä oireet ovat kullekin pahimpia. Yleensä vähintään kuumetta alentavaa särkylääkettä, kurkkukipua lievittäviä tabletteja, yskänlääkettä ja mahdollisesti nenäsumutetta. Myös esim. nenäliinoja voi kulua kympin edestä. Muista, että se pari kymppiä voi olla jonkun ruokaraha koko kuukaudeksi joka sinne apteekkiin nyt menee. Lämpimistä marjamehuista ja extra vitamiineista purkissa, saati aidoista köyhä voi vain haaveilla. Esim. auringonhattu-uute toimii monella. Ja ei se yksi kurkkukipua lievittävä pakkaus koko flunssa-ajaksi riitä vaan niitä tarvitaan useita.
Ilmankin pärjää ihan hyvin. Varsinkin jos ei ole töissä.
Toi on kaikki vaan tottumusta. Itselläni on nenäkannu ainoa jota käytän.
Kuten sanoin niin jokaisen keho reagoi omalla tavallaan. Nenäkannulla on vähän paha kaivaa limaa kurkun kautta kun se ei tule ylös ja jotkut eivät pysty nielemään kurkkuoireidensa takia. Se, että sinä tulet toimeen ilman, ei tarkoita että muut tulisivat.
Nenäkannu auttaa siihen tukkoisuuteen.
Jos taas on kurkku kipeä, siihen auttaa lämpimät sosekeitot. Voi ostaa porkkanaa jos se on halpaa tai sitten hamstrata pakastimeen bataattia tarjoushintaan jo ennakkoon kuten minä.
Kaksi bataattia, litra vettä ja yksi ruokakerma. Saat pitkäksi aikaa kurkulle apua.
Inkivääri ja valkosipuli auttaa myös.
Ei auta jos on allerginen inkiväärille. Tajuatko nyt, että lima joka erittyy keuhkoista ei lähde kannulla pois. Ja heko heko keitoillesi, kurkku tarvitsee sitä helpotusta koko ajan, ei vain ruoka-aikaan.
Opettele yksinkertainen asia: Kaikki eivät ole niin kuin sinä.
Ai-van nau-ret-ta-vaa. Ja tollasia täällä pitää elättää! Sopivaati inkiväärillekin allerginen.
😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂
Sano se myös neliraajahalvaantuneelle. Hänhän voi kävellä koska sinäkin voit :) Koska kaikkihan me olemme samanlaisia. Itse en ole inkiväärille allerginen mutta tiedän erään joka on. Ei ne allergiat toisilta parane vaikka sinä pystyisit niitä aineita syömään. Käsittämätöntä jos olet päässyt töihin mihinkään ajatellen, että kaikki ihmiset ovat samanlaisia kuin sinä itse :) Harmi jos olet tehnyt lapsia, tuskin oppivat hekään ymmärtämään enempää kuin sinä.
Nuo olivat YLEISIÄ ohjeita.
Ja sinä olet vaan laiska drama queen jolla löytyy allergiakin räätälöidysti.
Kurkkukipua voi lievittä myös ihan kuumalla vedellä johon sekoittaa lipstikkaa. Sitäkin saa usein ilmaiseksi.
Maailmalla kanakeitto on yleisin flunssalääke.
Mutta sinä nyt toki olet neliraajahalvaantunut ja lääkearsenaalin tarpeessa kun työssäkäyvät pärjää ihan ilman myös töissään siinä samassa flunssassa.
Miten olet voinut saada työpaikan kun et edes ymmärrä lukemaasi? Tuossahan selvästi sanotaan, että ei ole inkiväärille allerginen!
Hunaja irtottaa limaa ja tee johon on sekoitettu hunajaa on jopa parempaa kun apteekin "flunssajuomat" jotka on ihan hurjan kalliita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauvafoorumilla on puhuttu viime kuukausina hirveän paljon köyhyydestä. Onko se aina oma syy, onko se vain rahan puutetta, miten köyhyysongelma voitaisiin ratkaista, onko parempi antaa kala vai opettaa kalastamaan. Sekä lapsiperhepalveluissa että aikuissosiaalityössä työskennelleenä sosiaalityöntekijänä koen, että minun on päästävä sanomaan tähän aiheeseen jotakin.
Ensimmäinen pointti on se, että köyhyys tosiaan harvemmin on pelkästään rahan puutetta. Köyhyyteen liittyy usein ylisukupolvisuutta ja kasautuvaa epäonnea. Ihminen voi olla köyhä, mutta esimerkiksi hyvän perheen, runsaasti tukea tarjoavan ystäväpiirin, korkean koulutuksen tai mielekkään vapaa-ajantoiminnan ja yhteiskunnallisen osallistumisen mukanaan tuomat voimavaratekijät aiheuttavat sen, että ihminen selviää köyhyydestä huolimatta paremmin kuin ne, joilla tällaisia voimavaratekijöitä ei ole.
Toinen pointti on se, että opiskelijana pelkällä opintotuella sinnitteleminen tai lasten kotihoito pienellä kotihoidontuella vakituisen työpaikan odotellessa ei ole mitään oikeaa köyhyyttä. Se on vapaasta tahdosta tehty valinta, johon liittyy tieto siitä, että tilanne paranee merkittävästi pari kertaa sormia napsauttamalla. Lisäksi näihin tilanteisiin on useimmiten voitu valmistautua etukäteen. Minulla oli taannoin opiskelija, jonka kanssa pohdimme sitä, miksi asiakkaamme ovat varsin erilaisessa tilanteessa kuin tämä opiskelija, vaikka he saavat tosiasiassa enemmän rahaa käteen kuin opiskelijat - nopeasti selvisi, että opiskelijan isä maksaa opiskelijan puhelinlaskut ja vakuutukset, kotipuolessa käydessä mukaan tyrkitään ruokaa enemmän kuin jaksaa kantaa ja "kyllä sitä tämän alan opiskelijana aina jonkun työn saa, jos haluaa". Niinpä.
Av:lla puhutaan aina säästämisestä. "Miten ne eivät tuohon yllättävään menoon osanneet varautua, kyllä aina pitää olla säästössä sen verran että X". No niinpä. Mutta kun pitää olla säästössä myös sitä varten että Y, että Z, että C, että B. Menot kasaantuvat ja köyhillä on irvokkaasti monesti vielä vähemmän mahdollisuuksia suunnitella kulutustaan kuin keskituloisilla saati rikkailla. Ei köyhä voi ostaa koko vuodeksi bussikorttia kerrallaan, vaikka siinä säästääkin monen kuukausilatauksen verran rahaa, koska se lataus on sama kuin koko kuukauden vuokran jälkeen käteen jäävä raha. Jos on elokuusta asti säästänyt rahaa lapsen joululahjaan ja marraskuussa työssäkäynnin kannalta välttämätön auto tai lapsiperheen perusvarusteisiin kuuluva pyykinpesukone hajoaa - no can do. Ihan jo pelkästään joku ärhäkkä flunssa voi suistaa koko kuukauden budjetin, jos se tarkoittaa käyntiä terveyskeskuslääkärillä ja päivystyksessä ja sitten vielä muutaman kympin apteekkireissua.
Eipä se ärhäkkä flunssaa kaada köyhän taloutta, jos nyt siis puhutaan köyhistä jotka saavat muiden tukien lisäksi toimeentulotukea, kun julkisen puolen terveydenkäyntimaksut ja julkiselta puolelta määrätyt reseptilääkkeet, nehän kuuluu ttt:n perusosaan, maksusitoumus apteekkiin ja tk-lasku sossuun, tai siis nykyisin kelalle.
Eri asia jos kyseessä henkilö joka ei kuulu ttt:n piiriin.Vähän sinäkin köyhän elämästä tiedät... Ilman reseptiä olevia tuotteita ei korvata. Kunnilla ja lääkäreillä on keskinäinen sopimus jättää köyhät reseptittä jotta lääkkeitä ei tarvitsisi korvata. Lisäksi fysiotrapiaan ei köyhä saa lähetettä koska lääkäreitä on kielletty etteivät kunnat joudu niitä maksamaan. Sama lääkäriaikojen ja hoidon kanssa.
Kun minä olin toimeentulotuella ja sairastin esim poskiontelotulehduksen niin pyysin tk-lääkäriä kirjoittamaan kaikki mahdolliset lääkkeet reseptille. Ja sen poskiontelotulehduksen hoitoon määrätyt antibiootit ja yskänlääke reseptillä hyväksyttiin sossun maksusitoumuksella maksettavaksi. (Tietenkään ei voi vaan marssia lääkäriin ja pyytää reseptiä vähän kaikkeen mitä apteekissa myydään.) Ja oikeassa olet, ilman reseptiä olevia tuotteita ei korvata, siksi kirjoitinkin "korvataan reseptilääkkeet".
Fysioterapialla en koskaan ole flunssaa kuullut hoidettavan, en ärhkkääkään flunssaa.
Tosin olen tuon jälkeen ollut jo pari vuotta töissä, mutta käsittääkseni nuo kulut kuuluu edelleen ttt:n perusosaan.Käytäntöä on muutettu viime vuonna, kiitos Sipilän. Sääli jos ymmärryksesi ei riitä siihen, että lisäsin flunssan hoidon lisäksi esimerkin fysioterapiasta, lääkäriajoista ja muusta hoidosta.
Tk:sta on aina ollut vaikea saada aikoja olipa töissä tai työtön. Kommentoin sitä että flunssa kaataisi talouden.
Silloinhan se kaataa talouden kun ei saa reseptilääkkeitä, ymmärrätkö? Käsikauppalääkkeet on ostettava ruokarahoilla joten flunssa kaataa talouden. Flunssa voi kestää helposti jopa pari kuukautta.
Mitä lääkkeitä siihen flunssaan sitten tarvitsee?
On varmaan henkilökohtaista mitkä oireet ovat kullekin pahimpia. Yleensä vähintään kuumetta alentavaa särkylääkettä, kurkkukipua lievittäviä tabletteja, yskänlääkettä ja mahdollisesti nenäsumutetta. Myös esim. nenäliinoja voi kulua kympin edestä. Muista, että se pari kymppiä voi olla jonkun ruokaraha koko kuukaudeksi joka sinne apteekkiin nyt menee. Lämpimistä marjamehuista ja extra vitamiineista purkissa, saati aidoista köyhä voi vain haaveilla. Esim. auringonhattu-uute toimii monella. Ja ei se yksi kurkkukipua lievittävä pakkaus koko flunssa-ajaksi riitä vaan niitä tarvitaan useita.
Ilmankin pärjää ihan hyvin. Varsinkin jos ei ole töissä.
Toi on kaikki vaan tottumusta. Itselläni on nenäkannu ainoa jota käytän.
Kuten sanoin niin jokaisen keho reagoi omalla tavallaan. Nenäkannulla on vähän paha kaivaa limaa kurkun kautta kun se ei tule ylös ja jotkut eivät pysty nielemään kurkkuoireidensa takia. Se, että sinä tulet toimeen ilman, ei tarkoita että muut tulisivat.
Nenäkannu auttaa siihen tukkoisuuteen.
Jos taas on kurkku kipeä, siihen auttaa lämpimät sosekeitot. Voi ostaa porkkanaa jos se on halpaa tai sitten hamstrata pakastimeen bataattia tarjoushintaan jo ennakkoon kuten minä.
Kaksi bataattia, litra vettä ja yksi ruokakerma. Saat pitkäksi aikaa kurkulle apua.
Inkivääri ja valkosipuli auttaa myös.
Ei auta jos on allerginen inkiväärille. Tajuatko nyt, että lima joka erittyy keuhkoista ei lähde kannulla pois. Ja heko heko keitoillesi, kurkku tarvitsee sitä helpotusta koko ajan, ei vain ruoka-aikaan.
Opettele yksinkertainen asia: Kaikki eivät ole niin kuin sinä.
Ai-van nau-ret-ta-vaa. Ja tollasia täällä pitää elättää! Sopivaati inkiväärillekin allerginen.
😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂
Sano se myös neliraajahalvaantuneelle. Hänhän voi kävellä koska sinäkin voit :) Koska kaikkihan me olemme samanlaisia. Itse en ole inkiväärille allerginen mutta tiedän erään joka on. Ei ne allergiat toisilta parane vaikka sinä pystyisit niitä aineita syömään. Käsittämätöntä jos olet päässyt töihin mihinkään ajatellen, että kaikki ihmiset ovat samanlaisia kuin sinä itse :) Harmi jos olet tehnyt lapsia, tuskin oppivat hekään ymmärtämään enempää kuin sinä.
Nuo olivat YLEISIÄ ohjeita.
Ja sinä olet vaan laiska drama queen jolla löytyy allergiakin räätälöidysti.
Kurkkukipua voi lievittä myös ihan kuumalla vedellä johon sekoittaa lipstikkaa. Sitäkin saa usein ilmaiseksi.
Maailmalla kanakeitto on yleisin flunssalääke.
Mutta sinä nyt toki olet neliraajahalvaantunut ja lääkearsenaalin tarpeessa kun työssäkäyvät pärjää ihan ilman myös töissään siinä samassa flunssassa.
Miten olet voinut saada työpaikan kun et edes ymmärrä lukemaasi? Tuossahan selvästi sanotaan, että ei ole inkiväärille allerginen!
Edellisessä viestissä oli...
No en ymmärrä. Koska itse olen ollut toimeentulotuella joskus, ja silloin julkisen terveydenhuollon määräämät reseptilääkkeet saa maksusitoumuksella apteekista, ilman että tarvitsee itse maksaa penniäkään. Kävin myös katsomassa kelan sivuilta ja siellä kerrottiin että edelleen julkisesta terveydenhuollosta, (esim. terveyskeskuksesta) sairauden hoitoon määrätyt reseptilääkkeet korvataan täysin. Joko pyytämällä maksusitoumus apteekkiin tai toimittamalla kuitit kelalle. Niin miten se kaataa talouden, kun niitä ei tarvitse maksaa itse? (Ja reseptivapaita särkylääkkeitä saa alle 2€:lla, jos niihin ei saa reseptiä, mutta yleensä saa jos lääkärille mainitsee asiasta että kirjoittaisi ne reseptille).
Tietenkään lääkäri ei buranaa, yskänlääkettä tai muuta käsikauppatavaraa reseptille kirjoita, ellei asiasta mainitse.