Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Sosiaalityöntekijänä haluan ottaa kantaa tähän köyhyyskeskusteluun
Vauvafoorumilla on puhuttu viime kuukausina hirveän paljon köyhyydestä. Onko se aina oma syy, onko se vain rahan puutetta, miten köyhyysongelma voitaisiin ratkaista, onko parempi antaa kala vai opettaa kalastamaan. Sekä lapsiperhepalveluissa että aikuissosiaalityössä työskennelleenä sosiaalityöntekijänä koen, että minun on päästävä sanomaan tähän aiheeseen jotakin.
Ensimmäinen pointti on se, että köyhyys tosiaan harvemmin on pelkästään rahan puutetta. Köyhyyteen liittyy usein ylisukupolvisuutta ja kasautuvaa epäonnea. Ihminen voi olla köyhä, mutta esimerkiksi hyvän perheen, runsaasti tukea tarjoavan ystäväpiirin, korkean koulutuksen tai mielekkään vapaa-ajantoiminnan ja yhteiskunnallisen osallistumisen mukanaan tuomat voimavaratekijät aiheuttavat sen, että ihminen selviää köyhyydestä huolimatta paremmin kuin ne, joilla tällaisia voimavaratekijöitä ei ole.
Toinen pointti on se, että opiskelijana pelkällä opintotuella sinnitteleminen tai lasten kotihoito pienellä kotihoidontuella vakituisen työpaikan odotellessa ei ole mitään oikeaa köyhyyttä. Se on vapaasta tahdosta tehty valinta, johon liittyy tieto siitä, että tilanne paranee merkittävästi pari kertaa sormia napsauttamalla. Lisäksi näihin tilanteisiin on useimmiten voitu valmistautua etukäteen. Minulla oli taannoin opiskelija, jonka kanssa pohdimme sitä, miksi asiakkaamme ovat varsin erilaisessa tilanteessa kuin tämä opiskelija, vaikka he saavat tosiasiassa enemmän rahaa käteen kuin opiskelijat - nopeasti selvisi, että opiskelijan isä maksaa opiskelijan puhelinlaskut ja vakuutukset, kotipuolessa käydessä mukaan tyrkitään ruokaa enemmän kuin jaksaa kantaa ja "kyllä sitä tämän alan opiskelijana aina jonkun työn saa, jos haluaa". Niinpä.
Av:lla puhutaan aina säästämisestä. "Miten ne eivät tuohon yllättävään menoon osanneet varautua, kyllä aina pitää olla säästössä sen verran että X". No niinpä. Mutta kun pitää olla säästössä myös sitä varten että Y, että Z, että C, että B. Menot kasaantuvat ja köyhillä on irvokkaasti monesti vielä vähemmän mahdollisuuksia suunnitella kulutustaan kuin keskituloisilla saati rikkailla. Ei köyhä voi ostaa koko vuodeksi bussikorttia kerrallaan, vaikka siinä säästääkin monen kuukausilatauksen verran rahaa, koska se lataus on sama kuin koko kuukauden vuokran jälkeen käteen jäävä raha. Jos on elokuusta asti säästänyt rahaa lapsen joululahjaan ja marraskuussa työssäkäynnin kannalta välttämätön auto tai lapsiperheen perusvarusteisiin kuuluva pyykinpesukone hajoaa - no can do. Ihan jo pelkästään joku ärhäkkä flunssa voi suistaa koko kuukauden budjetin, jos se tarkoittaa käyntiä terveyskeskuslääkärillä ja päivystyksessä ja sitten vielä muutaman kympin apteekkireissua.
Kommentit (702)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Briteissä vuosia asuneena ei voi kuin ihmetellä Suomalaista valituskulttuuria. Aika harvassa maassa saa opiskelu tai opinto-oikeus on maksuton, ja täällä saa vielä opintotukea puhumattakaan asumistuesta! Useimmissa maissa opiskelu maksaa maltaita ja velkoja maksetaan oitkään valmistumisen jälkeen. Työttömyys- ja sossutuet on murto-osia meidän tuistamme. Me ollaan ihan velliperseitä, saadaan tosi paljon ja aina naristaan. Paljon voi tehdä oman onnensa eteen ihan omalla asenteellaan ja yritteliäisyydellään. Väitän, että aika harva kärsii oikeasti kylmästä, nälästä jne.
Maissa, joissa opiskelu on maksullista, on myös kattava stipendijärjestelmä.
Vertailu on hirveän vaikeaa.
Perustoimeentulon puolella sitten taas vastuu on monissa maissa siirretty kolmannelle sektorille.
Aina omalla aktiivisuudella on merkitystä. Ei yhtään vähempää meidänkään systeemissä.
(Sanon tämän itse ihan hyväpalkkaisessa työssä olevana nettomaksajana.)
Eri maita ei vaan tosiaan kovin kevyesti kannata lähteä vertaamaan. Ja vaikka tää on raadollista sanoa, meidän kalliilla sos.tukijärjestelmällä saatetaan "ostaa" tämä suhteellisen alhainen rikollisuus tietyillä alueilla. (Omaisuus- jne.)
Onko sitten suomalainen sosiaalitukijärjestelmä jotenkin parempi kuin muissa euroopan maissa, meille tänne suomeen on ajautunut määrällisesti vähemmän köyhiä ihmisiä ulkomailta, tai siis kolmansista maista, kuin esim saksaan useita miljoonia, paremman elintason perässä, töitä hekin haluaisi.
Outoa ettei tulijoiden piirissä tieto kulje sinne lähtömaihin, että ei täällä kummoiset työmarkkinat ole, kun tulijoiden työllisyysaste jää todella todella alhaiseksi keskimäärin (20%) siis 2 työssä kymmenestä, eikä näytä tämä paranevan.
Minä olen täällä Suomessa huolestunut että valtio joutuu ottamaan kokoajan lisää velkaa nimenomaan sen köyhyyden paikkaamiseen, kun otamme vastaan muista maista köyhiä elätettäväksemme, ei ole mitenkään taattua että saisimme velkaa loputtomasti, kauhuskennaario olisi jos velkarahan saanti äkkiä tyrehtyisi, niin tässä maassahan tulisi hetkessä nälänhätä, silloin kaikista meistä työttömistä, eläkeläisistä ja muista työvoiman ulkopuolella olevista hukka perisi.
Myös töissä olevat tulisivat kärsimään valtavasti, koska ryöstöt varmasti lisääntyisi.
Tilanne on minusta kestämätön ja kokoajan kehittyy enemmän kestämättömään suuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Helsingin yliopisto ei suinkaan ole ainoa kansainvälisesti noteerattu yliopisto. Isot monialaiset yliopistot, joilla on lääketieteellinen tiedekunta, pärjäävät lähtökohtaisesti hyvin tieteellisten julkaisujen viitteiden määrää mittaavilla mittareilla. Onneksi on myös alakohtaisia vertailuja. Maailman yli 20.000 yliopiston joukossa Aalto on:
* sijalla 31 telekommunikaatiossa
* sijalla 47 tietojenkäsittelytieteessä (computer science)
* sijalla 13 taideteollisella alalla (arts and design)
* alle 50-vuotiaiden yliopistojen (n. 13.000 yliopistoa) joukossa Aalto on sijalla 7
* MIT:n (Massachusetts Institute of Technology) nousevien tekniikan yliopistojen listalla Aalto on 5 parhaan joukossa
* Aalto tunnetaan maailmalla myös Slushista ja Design Factorysta
* Aallosta tulee puolet Suomen yliopistotaustaisista start-up -yrityksistä, Tampereen teknillisestä yliopistosta neljännes. "Ainoa kansainvälisesti noteerattu yliopistomme" on vasta kolmantena samoilla hehtaareilla Oulun yliopiston kanssa.
* lisää osoitteessa www.aalto.fi