Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa: mitä APUA lastensuojelu voi antaa perheelle?
21.10.2017 |
Ymmärrän että lastensuohelua tarvitaan valvomaan lasten oikeuksia, mutta kiinnostaa kuulla kokemuksia siitä millaista oikeaa apua sieltä voi todella saada perheelle? Apu ei ole kartoitusta, kyselyä, valvontaa, kokoustamista tai kirjaamista vaan aitoa jeesiä perheen arkeen ja tukea lapselle ja vanhemmille. Kertokaa!
Kommentit (675)
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa aikuiset puhuvat syyttämisestä ja häpeästä ja vaikka mistä. Ihan kuin olisi kyseessä aikuisesta tehty syyttämisilmoitus. Lasu ilmoitus tehdään vain lapsesta ja sen johdosta lapsi voi saada apua. Apua voi saada koko perheelle, mutta taustalla on aina ajatus, että apu auttaa lasta. Lastensuojelu auttaa lapsia ja sen tarkoitus on turvata lapsille hyvät olot. Mikä nykyajan vanhemmilla oikeen on, kun kuvittelevat aina olevansa keskipisteitä. Onko nyt sellainen sukupolvi vanhempina, joka on tottunut olemaan kaiken keskellä, saanut paljon ja tottunut, että muulla ei ole väliä kuin omalla itsellä.
Sijaisäiti
Täytyy sanoa että sinulla on harvinaisen epämiellyttävä ote tähän asiaan, varsinkin kun vielä toimit sijaisäitinä, hyi v***u mikä sanakin.
Sinä ilmeisesti kuvittelet että lapsen ja vanhemman suhde on korvattavissa tuostavain. Ei tasan ole. Mikään ei korvaa lapsen ja vanhemman välistä suhdetta, ei mikään. Teknisesti lasu tehdään varmasti vain lapsesta mutta väitätkö tosiaan että lapsi on jotenkin erillinen yksikkö perheessä jolle voidaan tehdä mitä nyt keksitäänkin tehdä ja se vaikuttaa vain lapseen eikä perheeseen kokonaisuutena? Mitä tulee vanhempien keskipisteenä olemiseen, vanhemmat ovat perheittensä keskipisteitä, aurinkoja joitten ympärillä lapset pyörii.
Minä ymmärrän kyllä että on tilanteita joissa lapset on pakko ottaa huostaan, ja silloin näin tehdään. Mutta en voi sietää nykyistä käytäntöä jossa lasu voidaan käytännössä tehdä tyhjästä. Lastensuojeluviranomaisella on valta tunkeutua ihmisen yksityisimmälle alueelle pelkän "huolen" pohjalta, se ei ole hyväksyttävää.
Mitä pikemmin lasulakia muutetaan järkevämpään, perheitä kunnioittavampaan suuntaan, sitä parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijaisperheiksi haettiin lehti-ilmoituksilla niitä ihan tavallisia perheitä. Toivottiin että sijaislapset saisivat tehdä niitä ihan tavallisia asioita.
Korostettiin sitä tavallisuutta.
Mutta eikös niissä tavallisissa sijaisperheissäkin ole niitä tavallisia ongelmia joita on myös lapsen alkuperäisessä perheessä? Kun on niin tavallista.
Maksuhäiriömerkintää, mielialavaihteluita, uniongelmia, vuoreksi kasaantuneet pyykit, vuorovaikutusongelmaa, väsymystä, huono ruokavalio, arki ilman rutiineja, aviokriisejä, heitteillejättöjä, tunnekylmyyttä, laiminlyöntejä.
Lapsen biologisia vanhempia syytettiin näistä asioista, ja perusteet huostaanotolle nämä samat joita ei sijaisperheestä mukamas löydy ollenkaan.
Äidillä on vanhemmuus hukassa mutta sijaisäidin pään päällä kimaltaa sädekehä.
Latelit asioita joista jotkut ovat huonoa vanhemmuutta ja jotkut ei liity vanhemmuuteen eikä mitenkään lapsen tarpeeseen lastensuojeluun puhumattakaan huostaanotosta.
Jotkut olivat aika kyseenalaisia: huono ruokavalio, pitäisi siis olla selkeästi normaalista poikkeava ruokavalio. Ei siis tarkoita että jos perheessä syödään joskus ranuja ja nuggetteja se on huolestuttavaa koska luomua sen olla pitää. Varsinkin jos lapsen kasvu ja fyysinen vointi on hyvä.
Mielialanvaihtelut, uniongelmat välillä kasaantuneet pyykit ei mitkään ole asioita joita ei saisi vanhemmalla esiintyä. Kylläpä sille sossuille naurettaisiin joka kyseisiä asioita esittäisi.
Maksuhäiriömerkintä? Jos on huonoa vanhemmuutta niin lasu asiakkaaksi tulisi satojatuhansia perheitä (mukaanlukien myös edellä mainitut seikat joita esiintyy lähes kaikilla joskus)
Heitteillejättö, huolestuttavaa mutta pitäisi eritellä tarkkaan mitä se siis on ollut kenties tyyliin jätetään lapset kotiin yksin?
Arki ilman rutiineja: ei lasun asia ellei perhe elä täysin pellossa tyyliin yö on päivä ja päivä on yö.
Tunnelylmyys ja laiminlyönti pitäisi myös pystyä tarkkaan erittelemään. Tuollaisia diagnooseja ei sossu voi tehdä eivätkä ne pätisi oikeudessa kun päätetään huostaanotosta. Jotain on nyt kusetettu tai joku yrittää kusettaja jotain. Olet varsinainen ääliö. Lapset huostaanotettu selvien ja vakavien laiminlyöntien takia jossa lapsen henkinen ja fyysinen terveys on vaarassa ja valitettavasti ei aina näissäkään tapauksissa. Lähes täydellinen perhe tai vanhempi ei tarvitse kenenkään olla. Ei edes lasu asiakkaan.
Muistan uutisista kuinka makaronilaatikko oli tehty väärin. Tämä tuli kirjauksiin kun äiti lapsensa kanssa oli ollut tarkkailujaksolla Ensi- ja turvakodissa. Lapsen kannalta olisi parempi yhdessä pohtia juuri näitä muita asioita jotka ovat sitä vanhemmuutta.
Ai, jaaha. Olet itse varsinainen ääliö etkä ole itse henkilökohtaisesti kokenut sitä kuinka perhetyöntekijä (ilman lääkärin koulutusta) ja sosiaalityöntekijä (ilman lääkärin koulutusta) istuvat kotonasi tekemässä sinusta diagnoosia. Näitä vale-lääkäreitä löytyy joka sossusta.
Huostaanoton piti Suomessa olla se vihoviimeinen keino millä turvataan lasten kasvu ja kehitys. Lue kirja, Maria Syvälä Hukassa huostassa - kertomuksia lastensuojelun runtelemista perheistä.
Tässä muutama otsikko kirjasta: Syynissä pehmolelujen takia, Todellisuutta tilastojen takana, Myös tavallisten perheiden lapsia sijoitetaan, Vieraannuttamista vanhemmista ja Pöydällä oli puoliksi syöty kana.
En tiedä pitäisikö itkeä vaiko nauraa sossuille?
Muistaakseni Helsingissä oli lapsiperhe joka laitettiin pihalle vuokra-asunnosta. Lasu kertoi tv-uutisissa että syy oli maksamattomissa vuokrissa. Hyvää sosiaalityötä meillä täällä Suomessa. Turvataanko lapsiperheille katto pään päälle vaikka vanhemmat eivät ehkä osaisi ihan hyvää taloutta pitää?
Kun näitä minun latelemia asioita kuitenkin lasussa syynätään ja jos ei minusta mitään irtoa kaivellaan ja kaivellaan se "tieto" ja fakta sitten lapsilta.
Olen saanut käsityksen että sijaisperheeseen voi mennä myös ilman että on huostaanotettu, silloin se on sijoitettu kodin ulkopuolelle.
Sijaisäiti laittoi nokkosia sijaislapsen housuihin. Oli uutisissa. Jotenkin myös sen lasun syytä. Aivan selvää on että lasun sossun harkinta on pettänyt ja riittävää kontrollia ei ole ollut. Pride-valmennuksista huolimatta.
On selvää että löytyy hyviä sijaisäitejä varsinkin kun on pakko turvata niille lapsille paremmat kasvuolosuhteet joiden vanhemmat ovat esim päihteiden väärinkäyttäjiä. Mutta en ymmärrä kuinka monta kertaa minun pitää sanoa se, että siinä olen kanssanne samaa mieltä.
Resursseja on mielestäni kohdistettu tosi paljon lastensuojeluun, meillä on runsaasti sosiaalivirkailijoita. Mutta jotenkin pitäisi selittää se syy miksi niin paljon lapsia Suomessa huostaanotetaan ja sijoitetaan kodin ulkopuolelle.
Onko vanhemmuus niin totaalisen kateissa ettei suomalainen ole hyvä äiti, hyvä isä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kertokaa miten raskausneuvolassa tai lastensuojelussa suhtaudutaan vanhempaan jolla on ollut mt-ongelmia (vakava masennus) ja ongelmia alkoholin käytössä useita vuosia sitten? Tehdäänkö ilmoitus? Uskotaanko kun kertoo että ne ajat jääneet taakse? Nyt elämässä kaikki hyvin, ollut jo vuosia :)
Tuskimpa mitään tapahtuu.
Mistä se lastensuojelu edes tietää jos on ollut mt tai päihdeongelmia ELLEI vanhempi itse niitä kerro.
Eikä neuvolassa avata vanhemman tietoja kuin aikasempien raskauksien ja synnytysten osalta. Ei he edes saa ominpäin mennä tsekkaamaan muita tietoja.Ja vaikka joku sen lasun tekisikin niin jo siinä ihan ensimmäisessä keskustelussa asia varmaankin tulee selvitetyksi.
Älä usko tuota yhtä älypäätä joka kuvittelee että lastensuojelu saa mt/syöpä tms taholta tietoja ILMAN että vanhempi itse sen luvan antaa...
Hahhahaa. Ensimmäisellä neuvolakäynnilläni kun odotin vauvaa: Terkkari juteltuaan niitä näitä ja annettuaan päihdekyselylomakkeen, alkoi kyselemään lääkityksestäni. Kysyin takaisin että mikä lääkitys? "No sinä olet käyttänyt cipralexia, efexoria, jne.jne." Olin aivan hämmentynyt että terkkarilla on pääsy sairaushistoriaani niinkin pitkälle kuin 10- vuoden taakse. Kyllä, lääkäri oli määrännyt sosiaalistentilanteidenpelkoon aikoinaan minulle näitä lääkkeitä. Neljää eri lääkettä. Näitä kahta edellä mainittua olin noutanut apteekista, muita en, ja kokeiltuani ja todettuani niiden huonon vaikutuksen, lopetin lääkkeiden ottamisen nopeasti.
Tämä oli siis 10- vuotta ennen raskauttani, aikana jolloin en edes tuntenut miestäni. Sittemmin iän ja elämänkokemuksen myötä paranin sosiaalistentilanteiden pelosta, aikaa ennen miestäni. Entä jos en olisi halunnut, että mieheni tietää tästä entisestä ongelmastani? Mielestäni terkkarin olisi pitänyt kysyä tätä kahdenkesken minulta. Liekö ollut tarkoituksellista? No, mieheni oli kuitenkin tietoinen asiasta jo etukäteen.
Samainen terkkari unohtikin sitten kaikkea muuta oleellista, kuten ohjeistaa kokonaan virtsanäytteen ottamisessa. Onneksi vaihdoin neuvolaa, ja sain lopulta asiallisen terveydenhoitajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kertokaa miten raskausneuvolassa tai lastensuojelussa suhtaudutaan vanhempaan jolla on ollut mt-ongelmia (vakava masennus) ja ongelmia alkoholin käytössä useita vuosia sitten? Tehdäänkö ilmoitus? Uskotaanko kun kertoo että ne ajat jääneet taakse? Nyt elämässä kaikki hyvin, ollut jo vuosia :)
Tuskimpa mitään tapahtuu.
Mistä se lastensuojelu edes tietää jos on ollut mt tai päihdeongelmia ELLEI vanhempi itse niitä kerro.
Eikä neuvolassa avata vanhemman tietoja kuin aikasempien raskauksien ja synnytysten osalta. Ei he edes saa ominpäin mennä tsekkaamaan muita tietoja.Ja vaikka joku sen lasun tekisikin niin jo siinä ihan ensimmäisessä keskustelussa asia varmaankin tulee selvitetyksi.
Älä usko tuota yhtä älypäätä joka kuvittelee että lastensuojelu saa mt/syöpä tms taholta tietoja ILMAN että vanhempi itse sen luvan antaa...
Äläs valehtele. Minä tein lasun siitä, mitä lapsen isän luona tapahtuu: kohtuuttomat ja pelottavat rangaistukset ja toistuvat jäljet lapsessa. Isä kävi juttelemassa mukavia ja hurmaamassa tantat ja satuili, että äiti on mt-potilas. Seuraus oli, että minut itseni otettiin silmätikuksi ja vainon kohteeksi. Terveystietoni tutkittiin minulta täysin lupaa kysymättä. Onneksi mitään ei löytynyt eikä minulla ole mt-taustaa. Silti asiaa ruoditaan yhä 1,5 vuotta myöhemmin mitä ihmeellisimpien ja turhimpien syiden varjolla juttua jatketaan.
Lastensuojelussa ovat mun mielestä ottaneet todesta noiden miesasiamiesten valitukset. Äitejä rangaistaan ja tarkkaillaan, isälle on pelkästään kunniaksi jos mm. haluaa omia imeväisikäisen lapsen kokonaan.
Ei pidä antaa syytä huostaanottoon, ja lastensuojelusta kannattaa pyrkiä mahdollisimman pian eroon.
Apua saa jos tarvitsee: jutteluavuksi Kela-korvattu terapia irtoaa helpoiten työterveyshuollon kautta, lähisuhdeväkivaltayksikkö tarjoaa ilmaista lyhytterapiaa lähisuhdeväkivallan osapuolille, kotiavun palveluseteleitä saa neuvolasta, myös lastenhoidon tukia on Kelassa monenlaisia lyhennetyn viikon tms. tekijöille.
Tarkkailua ja uhkailua saa kastensuojelusta. Itsestään selvät lastenhoitovinkit kannattaa ennemmin googlata, ei tule niin paha mieli niistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa aikuiset puhuvat syyttämisestä ja häpeästä ja vaikka mistä. Ihan kuin olisi kyseessä aikuisesta tehty syyttämisilmoitus. Lasu ilmoitus tehdään vain lapsesta ja sen johdosta lapsi voi saada apua. Apua voi saada koko perheelle, mutta taustalla on aina ajatus, että apu auttaa lasta. Lastensuojelu auttaa lapsia ja sen tarkoitus on turvata lapsille hyvät olot. Mikä nykyajan vanhemmilla oikeen on, kun kuvittelevat aina olevansa keskipisteitä. Onko nyt sellainen sukupolvi vanhempina, joka on tottunut olemaan kaiken keskellä, saanut paljon ja tottunut, että muulla ei ole väliä kuin omalla itsellä.
Sijaisäiti
Täytyy sanoa että sinulla on harvinaisen epämiellyttävä ote tähän asiaan, varsinkin kun vielä toimit sijaisäitinä, hyi v***u mikä sanakin.
Sinä ilmeisesti kuvittelet että lapsen ja vanhemman suhde on korvattavissa tuostavain. Ei tasan ole. Mikään ei korvaa lapsen ja vanhemman välistä suhdetta, ei mikään. Teknisesti lasu tehdään varmasti vain lapsesta mutta väitätkö tosiaan että lapsi on jotenkin erillinen yksikkö perheessä jolle voidaan tehdä mitä nyt keksitäänkin tehdä ja se vaikuttaa vain lapseen eikä perheeseen kokonaisuutena? Mitä tulee vanhempien keskipisteenä olemiseen, vanhemmat ovat perheittensä keskipisteitä, aurinkoja joitten ympärillä lapset pyörii.
Minä ymmärrän kyllä että on tilanteita joissa lapset on pakko ottaa huostaan, ja silloin näin tehdään. Mutta en voi sietää nykyistä käytäntöä jossa lasu voidaan käytännössä tehdä tyhjästä. Lastensuojeluviranomaisella on valta tunkeutua ihmisen yksityisimmälle alueelle pelkän "huolen" pohjalta, se ei ole hyväksyttävää.
Mitä pikemmin lasulakia muutetaan järkevämpään, perheitä kunnioittavampaan suuntaan, sitä parempi.
Virallinen termi on perhehoitaja. Usein käytetään sanaa sijaisäiti, kun se kuvaa hyvin asiaa. Sijaislapsi termi on ihan väärä, koska lapsi ei ole kenenkään sijainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kertokaa miten raskausneuvolassa tai lastensuojelussa suhtaudutaan vanhempaan jolla on ollut mt-ongelmia (vakava masennus) ja ongelmia alkoholin käytössä useita vuosia sitten? Tehdäänkö ilmoitus? Uskotaanko kun kertoo että ne ajat jääneet taakse? Nyt elämässä kaikki hyvin, ollut jo vuosia :)
Tuskimpa mitään tapahtuu.
Mistä se lastensuojelu edes tietää jos on ollut mt tai päihdeongelmia ELLEI vanhempi itse niitä kerro.
Eikä neuvolassa avata vanhemman tietoja kuin aikasempien raskauksien ja synnytysten osalta. Ei he edes saa ominpäin mennä tsekkaamaan muita tietoja.Ja vaikka joku sen lasun tekisikin niin jo siinä ihan ensimmäisessä keskustelussa asia varmaankin tulee selvitetyksi.
Älä usko tuota yhtä älypäätä joka kuvittelee että lastensuojelu saa mt/syöpä tms taholta tietoja ILMAN että vanhempi itse sen luvan antaa...
Äläs valehtele. Minä tein lasun siitä, mitä lapsen isän luona tapahtuu: kohtuuttomat ja pelottavat rangaistukset ja toistuvat jäljet lapsessa. Isä kävi juttelemassa mukavia ja hurmaamassa tantat ja satuili, että äiti on mt-potilas. Seuraus oli, että minut itseni otettiin silmätikuksi ja vainon kohteeksi. Terveystietoni tutkittiin minulta täysin lupaa kysymättä. Onneksi mitään ei löytynyt eikä minulla ole mt-taustaa. Silti asiaa ruoditaan yhä 1,5 vuotta myöhemmin mitä ihmeellisimpien ja turhimpien syiden varjolla juttua jatketaan.
Lastensuojelussa ovat mun mielestä ottaneet todesta noiden miesasiamiesten valitukset. Äitejä rangaistaan ja tarkkaillaan, isälle on pelkästään kunniaksi jos mm. haluaa omia imeväisikäisen lapsen kokonaan.
Ei pidä antaa syytä huostaanottoon, ja lastensuojelusta kannattaa pyrkiä mahdollisimman pian eroon.
Apua saa jos tarvitsee: jutteluavuksi Kela-korvattu terapia irtoaa helpoiten työterveyshuollon kautta, lähisuhdeväkivaltayksikkö tarjoaa ilmaista lyhytterapiaa lähisuhdeväkivallan osapuolille, kotiavun palveluseteleitä saa neuvolasta, myös lastenhoidon tukia on Kelassa monenlaisia lyhennetyn viikon tms. tekijöille.
Tarkkailua ja uhkailua saa kastensuojelusta. Itsestään selvät lastenhoitovinkit kannattaa ennemmin googlata, ei tule niin paha mieli niistä.
Kuten täällä mainittu, se syy huostaanottoon revitään vaikka kiven navasta, jos sitä ei muuten ole. Isän luona siis lapsen fyysistä koskemattomuutta loukattu (lääkärintodistukset), kohtuuton rangaistusmenettely eikä isä päästä lasta harrastuksiin omalla vuorollaan. Tämä ei lasua kiinnosta. Heitä kiinnostaa mm. se, että lapsi on äidin luona kaksi kertaa myöhästynyt koulusta vuoden sisällä joitakin minuutteja. Tätä sitten toistetaan joka paperissa ja palaverissa hyvin dramaattisesti ja näyttävästi. Siis oikeasti kaksi kertaa vuodessa joitakin minuutteja. Tekisi mieli nähdä työntekijöiden omat työaikaleimaukset ja koko elämän ajalta, jolta ajalta minun terveystietoni tutkittiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa aikuiset puhuvat syyttämisestä ja häpeästä ja vaikka mistä. Ihan kuin olisi kyseessä aikuisesta tehty syyttämisilmoitus. Lasu ilmoitus tehdään vain lapsesta ja sen johdosta lapsi voi saada apua. Apua voi saada koko perheelle, mutta taustalla on aina ajatus, että apu auttaa lasta. Lastensuojelu auttaa lapsia ja sen tarkoitus on turvata lapsille hyvät olot. Mikä nykyajan vanhemmilla oikeen on, kun kuvittelevat aina olevansa keskipisteitä. Onko nyt sellainen sukupolvi vanhempina, joka on tottunut olemaan kaiken keskellä, saanut paljon ja tottunut, että muulla ei ole väliä kuin omalla itsellä.
Sijaisäiti
Täytyy sanoa että sinulla on harvinaisen epämiellyttävä ote tähän asiaan, varsinkin kun vielä toimit sijaisäitinä, hyi v***u mikä sanakin.
Sinä ilmeisesti kuvittelet että lapsen ja vanhemman suhde on korvattavissa tuostavain. Ei tasan ole. Mikään ei korvaa lapsen ja vanhemman välistä suhdetta, ei mikään. Teknisesti lasu tehdään varmasti vain lapsesta mutta väitätkö tosiaan että lapsi on jotenkin erillinen yksikkö perheessä jolle voidaan tehdä mitä nyt keksitäänkin tehdä ja se vaikuttaa vain lapseen eikä perheeseen kokonaisuutena? Mitä tulee vanhempien keskipisteenä olemiseen, vanhemmat ovat perheittensä keskipisteitä, aurinkoja joitten ympärillä lapset pyörii.
Minä ymmärrän kyllä että on tilanteita joissa lapset on pakko ottaa huostaan, ja silloin näin tehdään. Mutta en voi sietää nykyistä käytäntöä jossa lasu voidaan käytännössä tehdä tyhjästä. Lastensuojeluviranomaisella on valta tunkeutua ihmisen yksityisimmälle alueelle pelkän "huolen" pohjalta, se ei ole hyväksyttävää.
Mitä pikemmin lasulakia muutetaan järkevämpään, perheitä kunnioittavampaan suuntaan, sitä parempi.
Virallinen termi on perhehoitaja. Usein käytetään sanaa sijaisäiti, kun se kuvaa hyvin asiaa. Sijaislapsi termi on ihan väärä, koska lapsi ei ole kenenkään sijainen.
Jos lapsen ja vanhemman suhde on surkea eikä sitä saada korjattua, se voidaan korvata. Koko ikänsä sijaisperheessä asuvalle lapselle sijaisvanhemmat ovat kaikkien tulevienkin suhteiden esimerkki. Veri ei ole aina vettä sakeampaa.
Sijaisäiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kertokaa miten raskausneuvolassa tai lastensuojelussa suhtaudutaan vanhempaan jolla on ollut mt-ongelmia (vakava masennus) ja ongelmia alkoholin käytössä useita vuosia sitten? Tehdäänkö ilmoitus? Uskotaanko kun kertoo että ne ajat jääneet taakse? Nyt elämässä kaikki hyvin, ollut jo vuosia :)
Tuskimpa mitään tapahtuu.
Mistä se lastensuojelu edes tietää jos on ollut mt tai päihdeongelmia ELLEI vanhempi itse niitä kerro.
Eikä neuvolassa avata vanhemman tietoja kuin aikasempien raskauksien ja synnytysten osalta. Ei he edes saa ominpäin mennä tsekkaamaan muita tietoja.Ja vaikka joku sen lasun tekisikin niin jo siinä ihan ensimmäisessä keskustelussa asia varmaankin tulee selvitetyksi.
Älä usko tuota yhtä älypäätä joka kuvittelee että lastensuojelu saa mt/syöpä tms taholta tietoja ILMAN että vanhempi itse sen luvan antaa...
Äläs valehtele. Minä tein lasun siitä, mitä lapsen isän luona tapahtuu: kohtuuttomat ja pelottavat rangaistukset ja toistuvat jäljet lapsessa. Isä kävi juttelemassa mukavia ja hurmaamassa tantat ja satuili, että äiti on mt-potilas. Seuraus oli, että minut itseni otettiin silmätikuksi ja vainon kohteeksi. Terveystietoni tutkittiin minulta täysin lupaa kysymättä. Onneksi mitään ei löytynyt eikä minulla ole mt-taustaa. Silti asiaa ruoditaan yhä 1,5 vuotta myöhemmin mitä ihmeellisimpien ja turhimpien syiden varjolla juttua jatketaan.
Lastensuojelussa ovat mun mielestä ottaneet todesta noiden miesasiamiesten valitukset. Äitejä rangaistaan ja tarkkaillaan, isälle on pelkästään kunniaksi jos mm. haluaa omia imeväisikäisen lapsen kokonaan.
Ei pidä antaa syytä huostaanottoon, ja lastensuojelusta kannattaa pyrkiä mahdollisimman pian eroon.
Apua saa jos tarvitsee: jutteluavuksi Kela-korvattu terapia irtoaa helpoiten työterveyshuollon kautta, lähisuhdeväkivaltayksikkö tarjoaa ilmaista lyhytterapiaa lähisuhdeväkivallan osapuolille, kotiavun palveluseteleitä saa neuvolasta, myös lastenhoidon tukia on Kelassa monenlaisia lyhennetyn viikon tms. tekijöille.
Tarkkailua ja uhkailua saa kastensuojelusta. Itsestään selvät lastenhoitovinkit kannattaa ennemmin googlata, ei tule niin paha mieli niistä.
Kuten täällä mainittu, se syy huostaanottoon revitään vaikka kiven navasta, jos sitä ei muuten ole. Isän luona siis lapsen fyysistä koskemattomuutta loukattu (lääkärintodistukset), kohtuuton rangaistusmenettely eikä isä päästä lasta harrastuksiin omalla vuorollaan. Tämä ei lasua kiinnosta. Heitä kiinnostaa mm. se, että lapsi on äidin luona kaksi kertaa myöhästynyt koulusta vuoden sisällä joitakin minuutteja. Tätä sitten toistetaan joka paperissa ja palaverissa hyvin dramaattisesti ja näyttävästi. Siis oikeasti kaksi kertaa vuodessa joitakin minuutteja. Tekisi mieli nähdä työntekijöiden omat työaikaleimaukset ja koko elämän ajalta, jolta ajalta minun terveystietoni tutkittiin.
Huostaanottoja vältetään niin pitkään kuin mahdollista. Sijaiskoteja on liian vähän ja huostaanotto ja sijoitus ovat kunnille hirvittävän kalliita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kertokaa miten raskausneuvolassa tai lastensuojelussa suhtaudutaan vanhempaan jolla on ollut mt-ongelmia (vakava masennus) ja ongelmia alkoholin käytössä useita vuosia sitten? Tehdäänkö ilmoitus? Uskotaanko kun kertoo että ne ajat jääneet taakse? Nyt elämässä kaikki hyvin, ollut jo vuosia :)
Tuskimpa mitään tapahtuu.
Mistä se lastensuojelu edes tietää jos on ollut mt tai päihdeongelmia ELLEI vanhempi itse niitä kerro.
Eikä neuvolassa avata vanhemman tietoja kuin aikasempien raskauksien ja synnytysten osalta. Ei he edes saa ominpäin mennä tsekkaamaan muita tietoja.Ja vaikka joku sen lasun tekisikin niin jo siinä ihan ensimmäisessä keskustelussa asia varmaankin tulee selvitetyksi.
Älä usko tuota yhtä älypäätä joka kuvittelee että lastensuojelu saa mt/syöpä tms taholta tietoja ILMAN että vanhempi itse sen luvan antaa...
Äläs valehtele. Minä tein lasun siitä, mitä lapsen isän luona tapahtuu: kohtuuttomat ja pelottavat rangaistukset ja toistuvat jäljet lapsessa. Isä kävi juttelemassa mukavia ja hurmaamassa tantat ja satuili, että äiti on mt-potilas. Seuraus oli, että minut itseni otettiin silmätikuksi ja vainon kohteeksi. Terveystietoni tutkittiin minulta täysin lupaa kysymättä. Onneksi mitään ei löytynyt eikä minulla ole mt-taustaa. Silti asiaa ruoditaan yhä 1,5 vuotta myöhemmin mitä ihmeellisimpien ja turhimpien syiden varjolla juttua jatketaan.
Lastensuojelussa ovat mun mielestä ottaneet todesta noiden miesasiamiesten valitukset. Äitejä rangaistaan ja tarkkaillaan, isälle on pelkästään kunniaksi jos mm. haluaa omia imeväisikäisen lapsen kokonaan.
Ei pidä antaa syytä huostaanottoon, ja lastensuojelusta kannattaa pyrkiä mahdollisimman pian eroon.
Apua saa jos tarvitsee: jutteluavuksi Kela-korvattu terapia irtoaa helpoiten työterveyshuollon kautta, lähisuhdeväkivaltayksikkö tarjoaa ilmaista lyhytterapiaa lähisuhdeväkivallan osapuolille, kotiavun palveluseteleitä saa neuvolasta, myös lastenhoidon tukia on Kelassa monenlaisia lyhennetyn viikon tms. tekijöille.
Tarkkailua ja uhkailua saa kastensuojelusta. Itsestään selvät lastenhoitovinkit kannattaa ennemmin googlata, ei tule niin paha mieli niistä.
Kuten täällä mainittu, se syy huostaanottoon revitään vaikka kiven navasta, jos sitä ei muuten ole. Isän luona siis lapsen fyysistä koskemattomuutta loukattu (lääkärintodistukset), kohtuuton rangaistusmenettely eikä isä päästä lasta harrastuksiin omalla vuorollaan. Tämä ei lasua kiinnosta. Heitä kiinnostaa mm. se, että lapsi on äidin luona kaksi kertaa myöhästynyt koulusta vuoden sisällä joitakin minuutteja. Tätä sitten toistetaan joka paperissa ja palaverissa hyvin dramaattisesti ja näyttävästi. Siis oikeasti kaksi kertaa vuodessa joitakin minuutteja. Tekisi mieli nähdä työntekijöiden omat työaikaleimaukset ja koko elämän ajalta, jolta ajalta minun terveystietoni tutkittiin.
Minun kouluaikoina myöhästelystä sai pahimmassa tapauksessa jälki-istuntoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kertokaa miten raskausneuvolassa tai lastensuojelussa suhtaudutaan vanhempaan jolla on ollut mt-ongelmia (vakava masennus) ja ongelmia alkoholin käytössä useita vuosia sitten? Tehdäänkö ilmoitus? Uskotaanko kun kertoo että ne ajat jääneet taakse? Nyt elämässä kaikki hyvin, ollut jo vuosia :)
Tuskimpa mitään tapahtuu.
Mistä se lastensuojelu edes tietää jos on ollut mt tai päihdeongelmia ELLEI vanhempi itse niitä kerro.
Eikä neuvolassa avata vanhemman tietoja kuin aikasempien raskauksien ja synnytysten osalta. Ei he edes saa ominpäin mennä tsekkaamaan muita tietoja.Ja vaikka joku sen lasun tekisikin niin jo siinä ihan ensimmäisessä keskustelussa asia varmaankin tulee selvitetyksi.
Älä usko tuota yhtä älypäätä joka kuvittelee että lastensuojelu saa mt/syöpä tms taholta tietoja ILMAN että vanhempi itse sen luvan antaa...
Äläs valehtele. Minä tein lasun siitä, mitä lapsen isän luona tapahtuu: kohtuuttomat ja pelottavat rangaistukset ja toistuvat jäljet lapsessa. Isä kävi juttelemassa mukavia ja hurmaamassa tantat ja satuili, että äiti on mt-potilas. Seuraus oli, että minut itseni otettiin silmätikuksi ja vainon kohteeksi. Terveystietoni tutkittiin minulta täysin lupaa kysymättä. Onneksi mitään ei löytynyt eikä minulla ole mt-taustaa. Silti asiaa ruoditaan yhä 1,5 vuotta myöhemmin mitä ihmeellisimpien ja turhimpien syiden varjolla juttua jatketaan.
Lastensuojelussa ovat mun mielestä ottaneet todesta noiden miesasiamiesten valitukset. Äitejä rangaistaan ja tarkkaillaan, isälle on pelkästään kunniaksi jos mm. haluaa omia imeväisikäisen lapsen kokonaan.
Ei pidä antaa syytä huostaanottoon, ja lastensuojelusta kannattaa pyrkiä mahdollisimman pian eroon.
Apua saa jos tarvitsee: jutteluavuksi Kela-korvattu terapia irtoaa helpoiten työterveyshuollon kautta, lähisuhdeväkivaltayksikkö tarjoaa ilmaista lyhytterapiaa lähisuhdeväkivallan osapuolille, kotiavun palveluseteleitä saa neuvolasta, myös lastenhoidon tukia on Kelassa monenlaisia lyhennetyn viikon tms. tekijöille.
Tarkkailua ja uhkailua saa kastensuojelusta. Itsestään selvät lastenhoitovinkit kannattaa ennemmin googlata, ei tule niin paha mieli niistä.
Kuten täällä mainittu, se syy huostaanottoon revitään vaikka kiven navasta, jos sitä ei muuten ole. Isän luona siis lapsen fyysistä koskemattomuutta loukattu (lääkärintodistukset), kohtuuton rangaistusmenettely eikä isä päästä lasta harrastuksiin omalla vuorollaan. Tämä ei lasua kiinnosta. Heitä kiinnostaa mm. se, että lapsi on äidin luona kaksi kertaa myöhästynyt koulusta vuoden sisällä joitakin minuutteja. Tätä sitten toistetaan joka paperissa ja palaverissa hyvin dramaattisesti ja näyttävästi. Siis oikeasti kaksi kertaa vuodessa joitakin minuutteja. Tekisi mieli nähdä työntekijöiden omat työaikaleimaukset ja koko elämän ajalta, jolta ajalta minun terveystietoni tutkittiin.
Minun kouluaikoina myöhästelystä sai pahimmassa tapauksessa jälki-istuntoa.
Ja ne myöhästysten syytkin olivat pyöränkumin puhkeaminen ja hammaslääkäri. Sinun kouluaikoinasi varmaan annettiinkin vielä karttakepistä paljaalle takapuolelle, haluat varmaan ne ajat takaisin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kertokaa miten raskausneuvolassa tai lastensuojelussa suhtaudutaan vanhempaan jolla on ollut mt-ongelmia (vakava masennus) ja ongelmia alkoholin käytössä useita vuosia sitten? Tehdäänkö ilmoitus? Uskotaanko kun kertoo että ne ajat jääneet taakse? Nyt elämässä kaikki hyvin, ollut jo vuosia :)
Tuskimpa mitään tapahtuu.
Mistä se lastensuojelu edes tietää jos on ollut mt tai päihdeongelmia ELLEI vanhempi itse niitä kerro.
Eikä neuvolassa avata vanhemman tietoja kuin aikasempien raskauksien ja synnytysten osalta. Ei he edes saa ominpäin mennä tsekkaamaan muita tietoja.Ja vaikka joku sen lasun tekisikin niin jo siinä ihan ensimmäisessä keskustelussa asia varmaankin tulee selvitetyksi.
Älä usko tuota yhtä älypäätä joka kuvittelee että lastensuojelu saa mt/syöpä tms taholta tietoja ILMAN että vanhempi itse sen luvan antaa...
Äläs valehtele. Minä tein lasun siitä, mitä lapsen isän luona tapahtuu: kohtuuttomat ja pelottavat rangaistukset ja toistuvat jäljet lapsessa. Isä kävi juttelemassa mukavia ja hurmaamassa tantat ja satuili, että äiti on mt-potilas. Seuraus oli, että minut itseni otettiin silmätikuksi ja vainon kohteeksi. Terveystietoni tutkittiin minulta täysin lupaa kysymättä. Onneksi mitään ei löytynyt eikä minulla ole mt-taustaa. Silti asiaa ruoditaan yhä 1,5 vuotta myöhemmin mitä ihmeellisimpien ja turhimpien syiden varjolla juttua jatketaan.
Lastensuojelussa ovat mun mielestä ottaneet todesta noiden miesasiamiesten valitukset. Äitejä rangaistaan ja tarkkaillaan, isälle on pelkästään kunniaksi jos mm. haluaa omia imeväisikäisen lapsen kokonaan.
Ei pidä antaa syytä huostaanottoon, ja lastensuojelusta kannattaa pyrkiä mahdollisimman pian eroon.
Apua saa jos tarvitsee: jutteluavuksi Kela-korvattu terapia irtoaa helpoiten työterveyshuollon kautta, lähisuhdeväkivaltayksikkö tarjoaa ilmaista lyhytterapiaa lähisuhdeväkivallan osapuolille, kotiavun palveluseteleitä saa neuvolasta, myös lastenhoidon tukia on Kelassa monenlaisia lyhennetyn viikon tms. tekijöille.
Tarkkailua ja uhkailua saa kastensuojelusta. Itsestään selvät lastenhoitovinkit kannattaa ennemmin googlata, ei tule niin paha mieli niistä.
Kuten täällä mainittu, se syy huostaanottoon revitään vaikka kiven navasta, jos sitä ei muuten ole. Isän luona siis lapsen fyysistä koskemattomuutta loukattu (lääkärintodistukset), kohtuuton rangaistusmenettely eikä isä päästä lasta harrastuksiin omalla vuorollaan. Tämä ei lasua kiinnosta. Heitä kiinnostaa mm. se, että lapsi on äidin luona kaksi kertaa myöhästynyt koulusta vuoden sisällä joitakin minuutteja. Tätä sitten toistetaan joka paperissa ja palaverissa hyvin dramaattisesti ja näyttävästi. Siis oikeasti kaksi kertaa vuodessa joitakin minuutteja. Tekisi mieli nähdä työntekijöiden omat työaikaleimaukset ja koko elämän ajalta, jolta ajalta minun terveystietoni tutkittiin.
Juuri noin. Viranomaisilla On HUOLI, ja kun sille HUOLELLE on löydetty kohde niin sitten ei tarvitse enää kiinnittää huomiota tosiasioihin.
Tavanomainen myöhästely on HUOLEN kohteelta lisää HUOLTA aiheuttavaa. Myöskin täydellinen suorittaminen olisi HUOLESTUTTAVAA.
Kaikkea tuota huolen määrää kun seuraa niin ihmetyttää että miten noin epäileväisiltä ihmisiltä menee ohi sellaisia pikkuseikkoja kuin lapsen fyysiset vammat.
Omalla kohdalla olen kokenut että huoltajuusriidoissa lastensuojelu uskoo yksisilmäisesti sitä joka soittaa ensimmäisen, mutta ehkäpä heillä onkin tapana uskoa miehiä.
Mielestäni joissakin tapauksissa saattaa olla niin, että apu kohdennetaan väärin. Esim jos äidillä on mt-ongelmia, niin ensisijainen ratkaisu ei mielestäni ole se, että sossu tulee sohvalle tarkkailemaan vuorovaikutusta (jossa siis ei välttämättä edes ole mitään vikaa) vaan että äiti menee yksityispuolen tuettuun tai kokonaan maksettuun psykoterapiaan esim väh. 2 krt viikossa ja jossa myös psykoterapeutti voi sitten omalta osaltaan auttaa vaikkapa vuorovaikutusongelmissa, JOS niitä on (kaikilla mt-sairailla ei ole mitään ongelmia vuorovaikuttaa vauvansa kanssa). Nämä psykoterapiakäynnit sitten pysyvät äidin ja psykoterapeutin välisinä, joten äiti ei koe olevansa syynissä ja saa apua omaan sairauteensa. Ainoastaan silloin, jos on todella isoja arjenhallinnan ongelmia, niin silloin asikasta tieten pitää niissäkin neuvoa. Tässäkin pitäisi olla tarkkana, että mikä on syynä niihin arjenhallintaongelmiin. Jos syynä on mt-sairaus eikä esim tietotaito ja motivaatio, niin silloin psykoterapia + kotiapua (siis konkreettisten kotitöiden tekeminen) auttaa äitiä parhaiten. Kotiapua voisi saada sen aikaa, että psykoterapialla on saatu mt-ongelmaa siihen kuosiin, että sen kanssa kykenee elämään ja selviämään. On tietenkin turhaa tulla neuvomaan aikuiselle ihmisille miten kotityöt kannattaa tehdä, kun kyse ei läheskään aina ole tiedosta tai edes motivaatosta.
Kaikkia äidit eivät myöskään hyödy samanlaisesta avusta eikä mt-sairaita äitejäkään välttämättä se vauvanhoito tai vauva itsessään rasita, vaan heitä rasittaa se sairaus, niinkuin se rasittaisi tietenkin myös täysin lapsetontakin ihmistä. Äidit ovat erilaisia ja esim ei ole mt-sairauden oire, jos äiti viihtyy oman perheensä kanssa tai kaksistaan vauvan kanssa. Kaikki eivät ole "vauvakahvila-ihmisiä". Osalle taas oman viiteryhmän menot ajavat saman asian, tyyliin seurakunnan tai harrasteporukan menot (jonne voi vauvan ottaa mukaan).
Joihinkin mt-sairauksiin liittyy myös suurta vaativuutta itseä kohtaan, jolloin se, että esim vuorovaiktutusta syynätään, voi aiheuttaa suuta lisästressiä äidille. Mahdollise vuorovaikutuksen ongelmat tulisikin selvittää äidille tutun psykoterapeutin kanssa, niin että äiti voi luottaa järkevään ja reiluun arvioon, eikä hänen tarvitse erikseen jännittää itse psykoterapeuttia.
Biologinen äiti on aina lapselle se tärkein, etenkin pienelle vauvalle. Sosiaalihuolto tai sijaishuolto eivät voi tätä suhdetta korvata, tokikin joissakin harvoissa tapauksissa on niin, että äidin ja lapsen uniikita suhteesta huolimatta lapsen on parempi kasvaa muualla. Silloin se sijaishuolto on huonoista vaihtoehdoista paras. Hyvin harva äiti haluaa vauvalleen pahaa. Perheongelmissa näemme usein tuloksen siitä, että miten käy, kun yhteiskunta pihtaa oikeaa psykoterapiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsestäkin on kummallista, että isät on jotenkin nostettu jalustalle. Että se biologinen äiti on kaiken pahan alku ja juuri ja melkein kuka tahansa olisi parempi kuin hän, esim että jos isä vaikka tienaa enemmän ja hänelle ei ole mt-historiaa niin vauva vaan hänelle. Tietenkään tähän hullutukseen ei onneksi ole lähdetty, sossuilla on kuitenkin sen verran järki päässä, että ymmärtävät usein, että vauva tarvitsee äitiä. Mutta tässä yhteiskunnassa äitiyden arvostus on hyvin alhainen mutta sitten toisaalta, miehet haluavat omia sen äitiyden itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa aikuiset puhuvat syyttämisestä ja häpeästä ja vaikka mistä. Ihan kuin olisi kyseessä aikuisesta tehty syyttämisilmoitus. Lasu ilmoitus tehdään vain lapsesta ja sen johdosta lapsi voi saada apua. Apua voi saada koko perheelle, mutta taustalla on aina ajatus, että apu auttaa lasta. Lastensuojelu auttaa lapsia ja sen tarkoitus on turvata lapsille hyvät olot. Mikä nykyajan vanhemmilla oikeen on, kun kuvittelevat aina olevansa keskipisteitä. Onko nyt sellainen sukupolvi vanhempina, joka on tottunut olemaan kaiken keskellä, saanut paljon ja tottunut, että muulla ei ole väliä kuin omalla itsellä.
Sijaisäiti
Täytyy sanoa että sinulla on harvinaisen epämiellyttävä ote tähän asiaan, varsinkin kun vielä toimit sijaisäitinä, hyi v***u mikä sanakin.
Sinä ilmeisesti kuvittelet että lapsen ja vanhemman suhde on korvattavissa tuostavain. Ei tasan ole. Mikään ei korvaa lapsen ja vanhemman välistä suhdetta, ei mikään. Teknisesti lasu tehdään varmasti vain lapsesta mutta väitätkö tosiaan että lapsi on jotenkin erillinen yksikkö perheessä jolle voidaan tehdä mitä nyt keksitäänkin tehdä ja se vaikuttaa vain lapseen eikä perheeseen kokonaisuutena? Mitä tulee vanhempien keskipisteenä olemiseen, vanhemmat ovat perheittensä keskipisteitä, aurinkoja joitten ympärillä lapset pyörii.
Minä ymmärrän kyllä että on tilanteita joissa lapset on pakko ottaa huostaan, ja silloin näin tehdään. Mutta en voi sietää nykyistä käytäntöä jossa lasu voidaan käytännössä tehdä tyhjästä. Lastensuojeluviranomaisella on valta tunkeutua ihmisen yksityisimmälle alueelle pelkän "huolen" pohjalta, se ei ole hyväksyttävää.
Mitä pikemmin lasulakia muutetaan järkevämpään, perheitä kunnioittavampaan suuntaan, sitä parempi.
Virallinen termi on perhehoitaja. Usein käytetään sanaa sijaisäiti, kun se kuvaa hyvin asiaa. Sijaislapsi termi on ihan väärä, koska lapsi ei ole kenenkään sijainen.
Jos lapsen ja vanhemman suhde on surkea eikä sitä saada korjattua, se voidaan korvata. Koko ikänsä sijaisperheessä asuvalle lapselle sijaisvanhemmat ovat kaikkien tulevienkin suhteiden esimerkki. Veri ei ole aina vettä sakeampaa.
Sijaisäiti
Jos tarkoitat korvaamisella sitä että sinä astut lapsen äitin saappaisiin ja uskot luovasi identtisen - sinun tapauksessasi tietysti parannellun - suhteen itsesi ja lapsen välille niin pieleen menee. Sori vaan, veri on aina vettä sakeampaa. Lapsen ja vanhemman välinen suhde nyt vaan on erityinen, omalla logiikalla ja dynamiikalla toimiva juttu, ihan huolimatta siitä miten paska se voi olla.
Vierailija kirjoitti:
Itsestäkin on kummallista, että isät on jotenkin nostettu jalustalle. Että se biologinen äiti on kaiken pahan alku ja juuri ja melkein kuka tahansa olisi parempi kuin hän, esim että jos isä vaikka tienaa enemmän ja hänelle ei ole mt-historiaa niin vauva vaan hänelle. Tietenkään tähän hullutukseen ei onneksi ole lähdetty, sossuilla on kuitenkin sen verran järki päässä, että ymmärtävät usein, että vauva tarvitsee äitiä. Mutta tässä yhteiskunnassa äitiyden arvostus on hyvin alhainen mutta sitten toisaalta, miehet haluavat omia sen äitiyden itselleen.
Olen neuvolassa käydessä koko perheen voimin huomannut sen miehen mielistelyn, ja jos ei nyt ihan suoraan ole sanottu, niin rivien välistä kehuttu miestä, ja jos ei lytätty, niin vähätelty minua äitinä.
Tämän huomasi mieskin, ja kotona naurettiin koko touhulle, ja myöskin sille miten neuvolassa tehdään oletuksia yhden lauseen perusteella.
En sitten tiedä tarvitseeko mies neuvolan näkökulmasta enemmän kannustusta ja kehuja isyyteen kuin äiti, vai mistähän johtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa aikuiset puhuvat syyttämisestä ja häpeästä ja vaikka mistä. Ihan kuin olisi kyseessä aikuisesta tehty syyttämisilmoitus. Lasu ilmoitus tehdään vain lapsesta ja sen johdosta lapsi voi saada apua. Apua voi saada koko perheelle, mutta taustalla on aina ajatus, että apu auttaa lasta. Lastensuojelu auttaa lapsia ja sen tarkoitus on turvata lapsille hyvät olot. Mikä nykyajan vanhemmilla oikeen on, kun kuvittelevat aina olevansa keskipisteitä. Onko nyt sellainen sukupolvi vanhempina, joka on tottunut olemaan kaiken keskellä, saanut paljon ja tottunut, että muulla ei ole väliä kuin omalla itsellä.
Sijaisäiti
Täytyy sanoa että sinulla on harvinaisen epämiellyttävä ote tähän asiaan, varsinkin kun vielä toimit sijaisäitinä, hyi v***u mikä sanakin.
Sinä ilmeisesti kuvittelet että lapsen ja vanhemman suhde on korvattavissa tuostavain. Ei tasan ole. Mikään ei korvaa lapsen ja vanhemman välistä suhdetta, ei mikään. Teknisesti lasu tehdään varmasti vain lapsesta mutta väitätkö tosiaan että lapsi on jotenkin erillinen yksikkö perheessä jolle voidaan tehdä mitä nyt keksitäänkin tehdä ja se vaikuttaa vain lapseen eikä perheeseen kokonaisuutena? Mitä tulee vanhempien keskipisteenä olemiseen, vanhemmat ovat perheittensä keskipisteitä, aurinkoja joitten ympärillä lapset pyörii.
Minä ymmärrän kyllä että on tilanteita joissa lapset on pakko ottaa huostaan, ja silloin näin tehdään. Mutta en voi sietää nykyistä käytäntöä jossa lasu voidaan käytännössä tehdä tyhjästä. Lastensuojeluviranomaisella on valta tunkeutua ihmisen yksityisimmälle alueelle pelkän "huolen" pohjalta, se ei ole hyväksyttävää.
Mitä pikemmin lasulakia muutetaan järkevämpään, perheitä kunnioittavampaan suuntaan, sitä parempi.
Virallinen termi on perhehoitaja. Usein käytetään sanaa sijaisäiti, kun se kuvaa hyvin asiaa. Sijaislapsi termi on ihan väärä, koska lapsi ei ole kenenkään sijainen.
Jos lapsen ja vanhemman suhde on surkea eikä sitä saada korjattua, se voidaan korvata. Koko ikänsä sijaisperheessä asuvalle lapselle sijaisvanhemmat ovat kaikkien tulevienkin suhteiden esimerkki. Veri ei ole aina vettä sakeampaa.
SijaisäitiJos tarkoitat korvaamisella sitä että sinä astut lapsen äitin saappaisiin ja uskot luovasi identtisen - sinun tapauksessasi tietysti parannellun - suhteen itsesi ja lapsen välille niin pieleen menee. Sori vaan, veri on aina vettä sakeampaa. Lapsen ja vanhemman välinen suhde nyt vaan on erityinen, omalla logiikalla ja dynamiikalla toimiva juttu, ihan huolimatta siitä miten paska se voi olla.
Silloinkin kun lapsi ei tunne biologisia vanhempiaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa aikuiset puhuvat syyttämisestä ja häpeästä ja vaikka mistä. Ihan kuin olisi kyseessä aikuisesta tehty syyttämisilmoitus. Lasu ilmoitus tehdään vain lapsesta ja sen johdosta lapsi voi saada apua. Apua voi saada koko perheelle, mutta taustalla on aina ajatus, että apu auttaa lasta. Lastensuojelu auttaa lapsia ja sen tarkoitus on turvata lapsille hyvät olot. Mikä nykyajan vanhemmilla oikeen on, kun kuvittelevat aina olevansa keskipisteitä. Onko nyt sellainen sukupolvi vanhempina, joka on tottunut olemaan kaiken keskellä, saanut paljon ja tottunut, että muulla ei ole väliä kuin omalla itsellä.
Sijaisäiti
Täytyy sanoa että sinulla on harvinaisen epämiellyttävä ote tähän asiaan, varsinkin kun vielä toimit sijaisäitinä, hyi v***u mikä sanakin.
Sinä ilmeisesti kuvittelet että lapsen ja vanhemman suhde on korvattavissa tuostavain. Ei tasan ole. Mikään ei korvaa lapsen ja vanhemman välistä suhdetta, ei mikään. Teknisesti lasu tehdään varmasti vain lapsesta mutta väitätkö tosiaan että lapsi on jotenkin erillinen yksikkö perheessä jolle voidaan tehdä mitä nyt keksitäänkin tehdä ja se vaikuttaa vain lapseen eikä perheeseen kokonaisuutena? Mitä tulee vanhempien keskipisteenä olemiseen, vanhemmat ovat perheittensä keskipisteitä, aurinkoja joitten ympärillä lapset pyörii.
Minä ymmärrän kyllä että on tilanteita joissa lapset on pakko ottaa huostaan, ja silloin näin tehdään. Mutta en voi sietää nykyistä käytäntöä jossa lasu voidaan käytännössä tehdä tyhjästä. Lastensuojeluviranomaisella on valta tunkeutua ihmisen yksityisimmälle alueelle pelkän "huolen" pohjalta, se ei ole hyväksyttävää.
Mitä pikemmin lasulakia muutetaan järkevämpään, perheitä kunnioittavampaan suuntaan, sitä parempi.
Virallinen termi on perhehoitaja. Usein käytetään sanaa sijaisäiti, kun se kuvaa hyvin asiaa. Sijaislapsi termi on ihan väärä, koska lapsi ei ole kenenkään sijainen.
Jos lapsen ja vanhemman suhde on surkea eikä sitä saada korjattua, se voidaan korvata. Koko ikänsä sijaisperheessä asuvalle lapselle sijaisvanhemmat ovat kaikkien tulevienkin suhteiden esimerkki. Veri ei ole aina vettä sakeampaa.
SijaisäitiJos tarkoitat korvaamisella sitä että sinä astut lapsen äitin saappaisiin ja uskot luovasi identtisen - sinun tapauksessasi tietysti parannellun - suhteen itsesi ja lapsen välille niin pieleen menee. Sori vaan, veri on aina vettä sakeampaa. Lapsen ja vanhemman välinen suhde nyt vaan on erityinen, omalla logiikalla ja dynamiikalla toimiva juttu, ihan huolimatta siitä miten paska se voi olla.
Silloinkin kun lapsi ei tunne biologisia vanhempiaan?
Joskus vaan joku muu kuin biologinen vanhempi on paras vanhempi. Tietenkin täytyy ylläpitää kontaktia biovanhempiin, jos vaan mahdollista. Mutta ei lapsi automaattisesti tunne mitään yhteenkuuluvaisuutta ihmisiin, joiden luona asumista ei muista tai sitä ei ole ollutkaan. Veri voi joskus olla vettä sakeampaa, mutta ei aina.
Niin, voisiko joku joka on adoptoitu tai ollut sijoitettuna kertoa miltä tuntuu? Tilastollisesti otoksen pitäisi olla suuri. Yksi vastaus ei ole kaiken kattava. Uskon että vaikka sitä ikiomaa äitiä ei ole ollut arjessa läsnä jää jokin kaipuu saada tietää jotain biologisesta äidistä.
Sijaisäiti ei ole oikea henkilö kertomaan tästä. Löytyy samaa vikaa kuin sossuissa. Tietää kaiken ja on aina oikeassa.
Veri on vettä sakeampaa.
Niin ja ne uusperheet. On sun lapset, mun lapset ja sitten ne yhteiset lapset. Saattaa olla että kaikki riitelee, lapsista kaikki on epäreilua ja sitten lapsi haluaa mennä oman äidin luo. Sitten joku tekee koko sakista lasun.
Äläs valehtele. Minä tein lasun siitä, mitä lapsen isän luona tapahtuu: kohtuuttomat ja pelottavat rangaistukset ja toistuvat jäljet lapsessa. Isä kävi juttelemassa mukavia ja hurmaamassa tantat ja satuili, että äiti on mt-potilas. Seuraus oli, että minut itseni otettiin silmätikuksi ja vainon kohteeksi. Terveystietoni tutkittiin minulta täysin lupaa kysymättä. Onneksi mitään ei löytynyt eikä minulla ole mt-taustaa. Silti asiaa ruoditaan yhä 1,5 vuotta myöhemmin mitä ihmeellisimpien ja turhimpien syiden varjolla juttua jatketaan.