Lue keskustelun säännöt.
Miksi lapsettomuudesta kärsivät eivät hanki lapsia muilla keinoilla?
14.10.2017 |
Olen lukenut ja tuttavapiiristä kuunnellut kun lapsettomuudesta kärsivät valittavat lapsettomuuttaan. Saatetaan olla vihasia että ihmiset jotka eivät halua lapsia saavat niitä ja antavat pois, mutta en montaakaan tiedä jotka olisivat adoptoineet. Miksi? Tai miksei alas sijaiskodiksi? Tai tekisi sitten jotain muuta edes pieten lastenhyväksi? Masennutaan ja kyynistytään vaan ja vihataan kaikkia joilla lapsia on eikä tulla kylään enää.Ymmärrän toki että on surullista saada uutinen ettei koskaan omia biologisia lapsia voi saada. Varmasti hirveää. Mutta maailma on lapsia täynä joilla ei ole vanhempia, miksi sellainen lapsi ei kelpaa? Ihan suomessakin syntyy ei toivottuja lapsia. On perhekoteja ja vaikka mitä miten voisi olla mukana lasten elämässä, kasvattaa, rakastaa ja olla tukena.
En pahalla kysy vaan ihan aidosti ihmetellen? Itse voisin omien lapsien lisäksi muitakin "vaivakseni" ottaa, on herkittu. Miksi täysin lapseton ei halua edes miettiä tällaista vaihtoehtoa?
Kommentit (96)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska haluan, että lapset kantavat puolisoni ja omiani geenejä. Omia, en vierasta alkuperää olevia, ketä tahansa lasta.
Miten perustelet omien geeniesi ylivertaisuuden?
Minä en sanonut mitään omien geenieni ylivertaisuudesta. Sinä sanoit. Meille lapset ei tulleet heti, muutama vuosi kesti "lapsettomuuden tuskaa". Vaikka omia lapsia ei olisi tullutkaan, emme olisi lähteneet luovutussoluihin, emmekä adoptioprosessiin. Ihan ok, jos ja kun moni tekee erilaisen valinnan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tällaisia asioita voi eikä kannata verrata. Adoptioneuvonnan tehtävä on selvittää adoptionhakijoiden motiivit ja todelliset valmiudet. Suhde biolapseen syntyy paljon helpommin kuin vieraaseen lapseen ja usein myös vieraasta kulttuurista tulevaan lapseen, joka ei ole enää aivan sylilapsi. Erityisesti ulkomailta adoptoitaessa lapsilla on usein sairauksia, puutoksia ja kehitysviiveitä. Joskus myös traumoja hylkäämisistä ja hyväksikäytöstä. On todella tärkeää, että adoptiovanhemmat osaavat varautua kaikkeen. Lapsessa kun ei ole palautusoikeutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Saatetaan olla vihasia että ihmiset jotka eivät halua lapsia saavat niitä ja antavat pois, mutta en montaakaan tiedä jotka olisivat adoptoineet. Miksi?" Haluan minun ja puolisoni lapsen (tai oikeasti 2, mutta vaikuttaa jo mahdottomalta), en toisten ihmisten lasta.
"Tai miksei alas sijaiskodiksi? Tai tekisi sitten jotain muuta edes pieten lastenhyväksi?" Miksi? Se että haluan olla biologinen äiti omille biologiselle lapsilleni ei tee minusta yhteiskunnan yleistä hyväntekijää. Se ei myöskään saa minua rakastamaan muiden ihmisten lapsia tai ylipäätään välittämään heistä.
"Masennutaan ja kyynistytään vaan ja vihataan kaikkia joilla lapsia on eikä tulla kylään enää." Minulla on oikeus vihata, muitakin kuin lapsellisia.
"Ymmärrän toki että on surullista saada uutinen ettei koskaan omia biologisia lapsia voi saada. Varmasti hirveää. Mutta maailma on lapsia täynä joilla ei ole vanhempia, miksi sellainen lapsi ei kelpaa? Ihan suomessakin syntyy ei toivottuja lapsia. On perhekoteja ja vaikka mitä miten voisi olla mukana lasten elämässä, kasvattaa, rakastaa ja olla tukena." Et ymmärrä. Etkä ikinä voi ymmärtää, koska et ole sitä ikinä kokenut. Luulet ymmärtäväsi, mutta todellisuudessa et ymmärrä tästä edes viittä prosenttia. En minäkään aikoinani ymmärtänyt, en ennenkuin tästä tuli omakohtaista. En halua olla osa muiden lasten elämää, vaan haluan omia lapsia.
"En pahalla kysy vaan ihan aidosti ihmetellen? Itse voisin omien lapsien lisäksi muitakin "vaivakseni" ottaa, on herkittu. Miksi täysin lapseton ei halua edes miettiä tällaista vaihtoehtoa?" Tilanteesi on täysin eri. Sinulla on lapsia. Et pysty samaistumaan tilanteeseen. Jos kaikki lapsesi menehtyisivät ja olisit kyvytön saamaan enää lapsia, silloin tilanteesi olisi lähellä tahattomasti lapsettoman tilannetta ja voisit ymmärtää."Siis ihan oikeastiko olet sitä mieltä että lasten kuolema ja sen jälkeen lapsettomuus on vasta lähellä kokonaan lapsettoman tilannetta." Kyllä.
"Että lapsettomuus on vielä pahempaa kuin se että lapset kuolevat eikä pysty enää saamaan lapsia? Oikeasti?" Samanarvoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Saatetaan olla vihasia että ihmiset jotka eivät halua lapsia saavat niitä ja antavat pois, mutta en montaakaan tiedä jotka olisivat adoptoineet. Miksi?" Haluan minun ja puolisoni lapsen (tai oikeasti 2, mutta vaikuttaa jo mahdottomalta), en toisten ihmisten lasta.
"Tai miksei alas sijaiskodiksi? Tai tekisi sitten jotain muuta edes pieten lastenhyväksi?" Miksi? Se että haluan olla biologinen äiti omille biologiselle lapsilleni ei tee minusta yhteiskunnan yleistä hyväntekijää. Se ei myöskään saa minua rakastamaan muiden ihmisten lapsia tai ylipäätään välittämään heistä.
"Masennutaan ja kyynistytään vaan ja vihataan kaikkia joilla lapsia on eikä tulla kylään enää." Minulla on oikeus vihata, muitakin kuin lapsellisia.
"Ymmärrän toki että on surullista saada uutinen ettei koskaan omia biologisia lapsia voi saada. Varmasti hirveää. Mutta maailma on lapsia täynä joilla ei ole vanhempia, miksi sellainen lapsi ei kelpaa? Ihan suomessakin syntyy ei toivottuja lapsia. On perhekoteja ja vaikka mitä miten voisi olla mukana lasten elämässä, kasvattaa, rakastaa ja olla tukena." Et ymmärrä. Etkä ikinä voi ymmärtää, koska et ole sitä ikinä kokenut. Luulet ymmärtäväsi, mutta todellisuudessa et ymmärrä tästä edes viittä prosenttia. En minäkään aikoinani ymmärtänyt, en ennenkuin tästä tuli omakohtaista. En halua olla osa muiden lasten elämää, vaan haluan omia lapsia.
"En pahalla kysy vaan ihan aidosti ihmetellen? Itse voisin omien lapsien lisäksi muitakin "vaivakseni" ottaa, on herkittu. Miksi täysin lapseton ei halua edes miettiä tällaista vaihtoehtoa?" Tilanteesi on täysin eri. Sinulla on lapsia. Et pysty samaistumaan tilanteeseen. Jos kaikki lapsesi menehtyisivät ja olisit kyvytön saamaan enää lapsia, silloin tilanteesi olisi lähellä tahattomasti lapsettoman tilannetta ja voisit ymmärtää."Siis ihan oikeastiko olet sitä mieltä että lasten kuolema ja sen jälkeen lapsettomuus on vasta lähellä kokonaan lapsettoman tilannetta." Kyllä.
"Että lapsettomuus on vielä pahempaa kuin se että lapset kuolevat eikä pysty enää saamaan lapsia? Oikeasti?" Samanarvoista.
Kokeilepas lohduttaa lapsensa menettänyttä että sulla sentään oli lapsi, toiset ei koskaan saa lasta. Olet sairas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Saatetaan olla vihasia että ihmiset jotka eivät halua lapsia saavat niitä ja antavat pois, mutta en montaakaan tiedä jotka olisivat adoptoineet. Miksi?" Haluan minun ja puolisoni lapsen (tai oikeasti 2, mutta vaikuttaa jo mahdottomalta), en toisten ihmisten lasta.
"Tai miksei alas sijaiskodiksi? Tai tekisi sitten jotain muuta edes pieten lastenhyväksi?" Miksi? Se että haluan olla biologinen äiti omille biologiselle lapsilleni ei tee minusta yhteiskunnan yleistä hyväntekijää. Se ei myöskään saa minua rakastamaan muiden ihmisten lapsia tai ylipäätään välittämään heistä.
"Masennutaan ja kyynistytään vaan ja vihataan kaikkia joilla lapsia on eikä tulla kylään enää." Minulla on oikeus vihata, muitakin kuin lapsellisia.
"Ymmärrän toki että on surullista saada uutinen ettei koskaan omia biologisia lapsia voi saada. Varmasti hirveää. Mutta maailma on lapsia täynä joilla ei ole vanhempia, miksi sellainen lapsi ei kelpaa? Ihan suomessakin syntyy ei toivottuja lapsia. On perhekoteja ja vaikka mitä miten voisi olla mukana lasten elämässä, kasvattaa, rakastaa ja olla tukena." Et ymmärrä. Etkä ikinä voi ymmärtää, koska et ole sitä ikinä kokenut. Luulet ymmärtäväsi, mutta todellisuudessa et ymmärrä tästä edes viittä prosenttia. En minäkään aikoinani ymmärtänyt, en ennenkuin tästä tuli omakohtaista. En halua olla osa muiden lasten elämää, vaan haluan omia lapsia.
"En pahalla kysy vaan ihan aidosti ihmetellen? Itse voisin omien lapsien lisäksi muitakin "vaivakseni" ottaa, on herkittu. Miksi täysin lapseton ei halua edes miettiä tällaista vaihtoehtoa?" Tilanteesi on täysin eri. Sinulla on lapsia. Et pysty samaistumaan tilanteeseen. Jos kaikki lapsesi menehtyisivät ja olisit kyvytön saamaan enää lapsia, silloin tilanteesi olisi lähellä tahattomasti lapsettoman tilannetta ja voisit ymmärtää."Siis ihan oikeastiko olet sitä mieltä että lasten kuolema ja sen jälkeen lapsettomuus on vasta lähellä kokonaan lapsettoman tilannetta." Kyllä.
"Että lapsettomuus on vielä pahempaa kuin se että lapset kuolevat eikä pysty enää saamaan lapsia? Oikeasti?" Samanarvoista.
Kokeilepas lohduttaa lapsensa menettänyttä että sulla sentään oli lapsi, toiset ei koskaan saa lasta. Olet sairas.
Sairas? Huh huh. Jos joku on sairas, niin sinä. Se tuska on täysin sama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse ajattelen niin, että lapsettomalla on surun taakkanaan tyhjä syli, paikka josta puuttuu jotakin tärkeää ja arvokasta, jota ei ole milloinkaan saavuttanut.
Lapsensa menettäneeltä on revitty väkivaltaisesti elämästä irti jotakin tavattoman arvokasta. Haava, joka ei parane koskaan, mutta sen kanssa on vaan elettävä.
En vertaisi näitä kahta toisiinsa, ja miksi edes pitäisi? Ihmiset kokevat joka tapauksessa surun ja tuskan eri tavoin eikä sen määrää voi millään mitata.
Ollaan ihmisiä toisillemme!
Meille vain oli jotenkin selvää, että jos lapsia ei luomuna ala kuulua, niin ollaan sitten kahden ja nautitaan toisenlaisesta elämästä. Ei käynyt mielessäkään että lapsia olisi jotenkin pakko olla omassa kodissa.
Kummipoikaa hoidin paljon hänen ollessaan pieni, eli siinä mielessä oli vauvavuodet jo koettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi hyvä jos kaikki vanhemmiksi haluavat joutuisivat käymään läpi saman mitä adoptiota haluavat adoptioneuvonnassa ja samoin arvioitaisiin kaikkien kykyä vanhemmiksi. Sitten saisi luvan lapseen tai ei.
Vähän kuin Kiinassa aiemmin yhden lapsen politiikan aikaan. Tai miten olisi Pohjois-Korean politiikka? Luovutaan samantien kaikista ihmisoikeuksista, sehän se on hyvä tie.
Miksi väännät asian vääräksi.
No tässäpä sinulle omaa argumentointi tasoa vastaavaa vääntelyä.
No jos kerran ei ole mitään väliä millaiseen perheeseen lapsia syntyy niin aletaan kloonaamaan lapsia oikein laboratorioissa ja myydään niitä tukuittaan pedareille, narkkareille, psykopaateille ja jokaiselle sadistille sitten ilman mitään kontrollia.
Oletko sitten tyytyväinen.
Ääripääargumentointi on näin fiksua.
Eikö jokaisella lapsella kuuluisi olla ihmisoikeudet myös? Eikö lapsella olisi suurempi oikeus syntyä normaaleille vahnemmille jotka kykenevät hoitamaan lapsensa edes joten kuten kunnolla, kuin vanhemmalla oikeus omaan lapseen, koska minä minä minä minä haluan OMISTAA lapsen itse!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi hyvä jos kaikki vanhemmiksi haluavat joutuisivat käymään läpi saman mitä adoptiota haluavat adoptioneuvonnassa ja samoin arvioitaisiin kaikkien kykyä vanhemmiksi. Sitten saisi luvan lapseen tai ei.
Vähän kuin Kiinassa aiemmin yhden lapsen politiikan aikaan. Tai miten olisi Pohjois-Korean politiikka? Luovutaan samantien kaikista ihmisoikeuksista, sehän se on hyvä tie.
Miksi pitäisi luopua kaikista ihmisoikeuksita? Oletko hullu?
Tuo ideahan just palvelee ihmisoikeuksia.
Keneltäkään ei lisääntymistä kiellettäisi. Saisit tehdä lapsen kunhan olet kypsä siihen.
Myös lapsilla on ihmisoikeudet. Onko vaikea ymmärtää että lapsi on tunteva olento. Ai on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle ei voi oikein mitenkään selittää mitään lapsettomuuden tai omien geeniensä jatkamattomuuden tuskaa. En tule sitä koskaan ymmärtämään sen enempää, kuin miksi joku kokisi tuskaa kun ei saa vesimeloonia perseeseensä tungetuksi tai ei vaikka saisi Jope Ruonansuuta yllätysvieraaksi ensi torstaina.
Ap:lle pisteet siitä että hän yrittää vilpittömästi ja loukkaamatta ymmärtää. Se on hienon ihmisen merkki että haluaa yrittää ymmärtää.
Tyhjän persreijän suru. Epätietoisuus ja pettymykset, kun Jope ei taaskaan tullu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi hyvä jos kaikki vanhemmiksi haluavat joutuisivat käymään läpi saman mitä adoptiota haluavat adoptioneuvonnassa ja samoin arvioitaisiin kaikkien kykyä vanhemmiksi. Sitten saisi luvan lapseen tai ei.
Vähän kuin Kiinassa aiemmin yhden lapsen politiikan aikaan. Tai miten olisi Pohjois-Korean politiikka? Luovutaan samantien kaikista ihmisoikeuksista, sehän se on hyvä tie.
Miksi pitäisi luopua kaikista ihmisoikeuksita? Oletko hullu?
Tuo ideahan just palvelee ihmisoikeuksia.
Keneltäkään ei lisääntymistä kiellettäisi. Saisit tehdä lapsen kunhan olet kypsä siihen.
Myös lapsilla on ihmisoikeudet. Onko vaikea ymmärtää että lapsi on tunteva olento. Ai on?
Ei millään pahalla, mutta sinä et teksteistä päätellen kyllä lainkaan kuulosta ihmiseltä, joka on kiinnostunut ihmisoikeuksista. Ennemminkin kuulostaa ihmisiä kohtaan hyökkäävältä asenteelta. Oletko adoptoitu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ei voi oikein mitenkään selittää mitään lapsettomuuden tai omien geeniensä jatkamattomuuden tuskaa. En tule sitä koskaan ymmärtämään sen enempää, kuin miksi joku kokisi tuskaa kun ei saa vesimeloonia perseeseensä tungetuksi tai ei vaikka saisi Jope Ruonansuuta yllätysvieraaksi ensi torstaina.
Ap:lle pisteet siitä että hän yrittää vilpittömästi ja loukkaamatta ymmärtää. Se on hienon ihmisen merkki että haluaa yrittää ymmärtää.
Tyhjän persreijän suru. Epätietoisuus ja pettymykset, kun Jope ei taaskaan tullu.
Nämä keskustelut saattavat olla vaikeita ihmisille, joiden oma tausta on heikko esim. lastenkodin tai kotien pompottelun välillä. Tahattomasti lapsettomat eivät kuitenkaan ole niihin olosuhteisiin syypäitä, eikä heitä voi valjastaa korjaamaan oman ongelmansa huomioimatta jättämisellä toista ongelmaa. Tahattomasti lapseton ei ole aiheuttanut sinun ongelmiasi.
Koska pelkään/ suorastaan jännitän vieraita lapsia :( Olis niin mukava tehä olla avuksi jollekin lapselle, tai jopa sijaiskodiksi ryhtyä, mutta jännitän liikaa. Lapsettomuutta takana jo kahdeksan vuotta, ehkä yksi keskenmeno viikolla 6, mut se siitä. Ajattelen että omaa lasta ei niin jännittäisi. Avioliitossa oon ja mies tulee lasten kanssa hyvin juttuun ja lapset hänen. Myös mulla diagnosoitu mielenterveyden sairaus/ ongelmaa, ja niiden lääkitys ym.oli ainakin jossain maissa este adoptiolle. Olis kiva tietää mitä tällainen jännittäjä pystyisi vieraita lapsia auttamaan ym? jossa ei niin suoraa kontaktia vaadittaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me kärsimme lapsettomuudesta. En silloin voinut kuvitellakaan sijaislasta, koska halusin oman lapsen. Kun adoptioprosessi oli käynnistetty, tulinkin raskaaksi. Lapsen synnyttyä tajusin, etten omista tätäkään lasta, lainassa on vaan. Siksi seuraavat lapsemme ovat olleet sijoitettuja lapsia. Se on hiukan erilaista vanhemmuutta, mutta sisältää iloa ja huolta kuten bio-lapsenkin kanssa. Samaa arkista yhdessäoloa, joskus juhlahetkiä, joskus pelkoa ja epätoivoa.
Lapsirakas? kirjoitti:
Koska pelkään/ suorastaan jännitän vieraita lapsia :( Olis niin mukava tehä olla avuksi jollekin lapselle, tai jopa sijaiskodiksi ryhtyä, mutta jännitän liikaa. Lapsettomuutta takana jo kahdeksan vuotta, ehkä yksi keskenmeno viikolla 6, mut se siitä. Ajattelen että omaa lasta ei niin jännittäisi. Avioliitossa oon ja mies tulee lasten kanssa hyvin juttuun ja lapset hänen. Myös mulla diagnosoitu mielenterveyden sairaus/ ongelmaa, ja niiden lääkitys ym.oli ainakin jossain maissa este adoptiolle. Olis kiva tietää mitä tällainen jännittäjä pystyisi vieraita lapsia auttamaan ym? jossa ei niin suoraa kontaktia vaadittaisi.
Miten kuvitteöet ylipäätään sopivasi äidiksi?
Siis ihan oikeastiko olet sitä mieltä että lasten kuolema ja sen jälkeen lapsettomuus on vasta lähellä kokonaan lapsettoman tilannetta. Että lapsettomuus on vielä pahempaa kuin se että lapset kuolevat eikä pysty enää saamaan lapsia? Oikeasti?