Lue keskustelun säännöt.
Miksi lapsettomuudesta kärsivät eivät hanki lapsia muilla keinoilla?
14.10.2017 |
Olen lukenut ja tuttavapiiristä kuunnellut kun lapsettomuudesta kärsivät valittavat lapsettomuuttaan. Saatetaan olla vihasia että ihmiset jotka eivät halua lapsia saavat niitä ja antavat pois, mutta en montaakaan tiedä jotka olisivat adoptoineet. Miksi? Tai miksei alas sijaiskodiksi? Tai tekisi sitten jotain muuta edes pieten lastenhyväksi? Masennutaan ja kyynistytään vaan ja vihataan kaikkia joilla lapsia on eikä tulla kylään enää.Ymmärrän toki että on surullista saada uutinen ettei koskaan omia biologisia lapsia voi saada. Varmasti hirveää. Mutta maailma on lapsia täynä joilla ei ole vanhempia, miksi sellainen lapsi ei kelpaa? Ihan suomessakin syntyy ei toivottuja lapsia. On perhekoteja ja vaikka mitä miten voisi olla mukana lasten elämässä, kasvattaa, rakastaa ja olla tukena.
En pahalla kysy vaan ihan aidosti ihmetellen? Itse voisin omien lapsien lisäksi muitakin "vaivakseni" ottaa, on herkittu. Miksi täysin lapseton ei halua edes miettiä tällaista vaihtoehtoa?
Kommentit (96)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Pieni on sen äidinrakkauden piiri, johon ei muita mahdu kuin hänen omat lapsensa."
-Sylvi Kekkonen-
Sylvi Kekkosella oli biologisia lapsia. Hän ei ollut tahattomasti lapseton, joten lainaus on tässä mielessä täysin irrelevantti. Helppohan se on muistakin lapsista pitää, jos on omia biologisia.
Entä jos hän on pitänyt muista lapsista ennen kuin on saanut omia lapsia.
Sitä paitsi tottahan hän puhui. Meni vaan tunteisiin itsekkäillä kylmillä "äideillä"
Aivan sama, ei kiinnosta. Kiinnostaa vain omat lapset.
Itsekäs paska olet.
Miksi tämä asia ottaa sinulle niin koville? Toki olen itsekäs, luonnollisen itsekäs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska ihmiset kuvittelevat juuri niiden omien geeniensä olevan jatkamisen arvoisia. Lisäksi he kuvittelevat, että omaan biologiseen lapseen jotenkin automaattisesti kiintyy helpommin ja lasta rakastaa enemmän kuin adoptiolasta.
Tätä lapsettomat eivät kyllä myönnä, eivät tässäkään keskustelussa.
Minä vastustan lapsettomuushoitoja, koska luonnolla on syynsä siihen, että tietyt geeniyhdistelmät eivät luonnostaan lisäänny. On aivan turha lähteä sorkkimaan luonnon viisaita prosesseja.
Vierailija kirjoitti:
Adoptioprosessit ovat kyllä lyhentyneet kaikissa kv adoptionaissa paitsi Bulgariassa on edelleen noita n 5 vuoden odotuksia. Kv adoptioon voi nykyään kulua ihan kohtuullinen parin vuoden odotusaika, ihan prosessin alusta loppuun. Adoptiohakijoista on nykyään jopa pulaa! PeLa ei saa ns kiintiöitään edes täyteen.
Varmaa se toki ei ole kuten ei biologisessakaan raskaudessa, voi tulla keskenmeno tai lapsi kuolla tai syntyä vammaisena.
Katsopa tarkemmin adoptiotilastoja. Viime vuonna taisi tulla 58 lasta, kun reilu kymmenen vuotta sitten adoptiolla saatiin useampi sata. Hakijoita on kyllä edelleen, mutta prosessissa kuitenkin etsitään ensisijaisesti vanhempia lapselle eikä lasta vanhemmille. Adoptio on koko ajan epävarmempi tapa, kun taas aiemmin se on ollut melko varma, jos adoptiolupa oli jo myönnetty. Nyt luvat vanhenee jonossa, ja monet jäävät ilman adoptiolasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Pieni on sen äidinrakkauden piiri, johon ei muita mahdu kuin hänen omat lapsensa."
-Sylvi Kekkonen-
Sylvi Kekkosella oli biologisia lapsia. Hän ei ollut tahattomasti lapseton, joten lainaus on tässä mielessä täysin irrelevantti. Helppohan se on muistakin lapsista pitää, jos on omia biologisia.
Entä jos hän on pitänyt muista lapsista ennen kuin on saanut omia lapsia.
Sitä paitsi tottahan hän puhui. Meni vaan tunteisiin itsekkäillä kylmillä "äideillä"
Aivan sama, ei kiinnosta. Kiinnostaa vain omat lapset.
Itsekäs paska olet.
Miksi tämä asia ottaa sinulle niin koville? Toki olen itsekäs, luonnollisen itsekäs.
Niin minäkin. Siksi pelastaisin tulipalosta oman koirani enkä sinun lastasi.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen vahingon iloinen kun itsekkäät ihmiset joita kiinnostaa vain omat lapset, eivät omia lapsia saa.
Olen vilpittömästi sydämestäni tätä mieltä.
En muuta mieltäni vaikka alapeukkuja näitä itsekkäiltä "tuskan" kokijoilta satelisi useita satoja.
Lällälläää!
Hahaaa hah hah haa.
Tuskastelkaa oikein kunnolla. Se on teille ihan oikein.
Sinulla taitaa olla oikea ongelma. Tavallaan minua hymyilyttää, että sinäkin selvästi olet tuskainen. En tiedä, mistä vihasi johtuu, mutta tavallaan ymmärrän. Minäkin toivon välillä, että muut kärsisivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska haluan, että lapset kantavat puolisoni ja omiani geenejä. Omia, en vierasta alkuperää olevia, ketä tahansa lasta.
Tämä näin.
Ja kyllähän monet lapsia adoptoivatkin.
Et kyllä tunnu kovin syvällisesti ymmärtävän lapsettomuuden tuskaa.En ole tuo kirjoittaja, mutta en kyllä minäkään ymmärrä lapsettomuuden tuskaa.
Pitäisikö enemminkin puhua ikiomien itsekkäiden geeniensä levittämiskyvyttömyyden tuskasta.
Jos on ihan oikea lapsettomuuden tuska, niin se on silloin kanssa ihan oikeasti lapsettomuuden tuska.
Lapsettomuuden tuska korjaantuu kun saa lapsen. Sillä ei ole väliä mikä perimä sillä on.
Itsekkyyden tuskassa ei taas kelpaa vääränlainen lapsi.
Lapsen etuhan onkin se, että vanhemmat eivät rakastata tätä ja huokailevat biologinsen lapsensa perään. Lapsen etuhan on kuulla ja ymmärtää olevansa vain jonkinlainen laastari ja korvike, kun biologista lasta ei ollut mahdollista saada.
Lapsettomuuden tuska on se, että ei saa haluamaansa lasta. Jos joku haluaa ootolapsen, niin ok. Kaikki eivät halua ja sen pitäisi myös olla ok.
Missä kohdassa kirjoitin, että ihmisen oli pakko ottaa lapsi jos ei halua.
Ei kai kukaan muukaan sellaista väitä.
On ihan turha argumentoida olematonta väitettä vastaan. Se on kuin mätkisi itse kyhäämäänsä olkiukkoa.
"Lapsettomuuden tuska korjaantuu kun saa lapsen. Sillä ei ole väliä mikä perimä sillä on."
No luitko koko textin?
Sinun tuskasi jos ei vierasperimäisellä lapsella korjaannu, niin silloin se ei ole LAPSETTOMUUDEN tuska, vaan OMIEN GEENIESI IHASTELEMATTOMUUDEN tuska.
Ihan oikeasti olet hyvin tyhmä jos vakavasti luulet kenenkään haluavan että kukaan ottaa lapsen vasten tahtoaan.
Järkyttävän tyhmää edes luulla niin.
Järkyttävän idioottimaista.
Jos en saa biologista lasta, olen tahattomasti lapseton. Tuska on lapsettomuuden tuska. Minä voin sanoa että pöytä on katto, mutta ei se sitä faktaa muuta, että pöytä on pöytä ja katto on katto.
Sinä olet puhtaasti itsekäs ja haluat vain omat geenisi siihen pöydällesi paskavaippa levällään.
Itse sinä väität pöytää katoksi. LAPSI on LAPSI vaikka se oli Einon ja Sirkan tekele. Lapsi on lapsi vaikka se olisi Jinx Huanin ja Hunx Jingin tekele.
En keskustele enää kanssasi, koska olet todella hölmö.
Hyvää jatkoa sinulle ja onnea vaan tuskasteluusi.
Vierailija kirjoitti:
Koska ihmiset kuvittelevat juuri niiden omien geeniensä olevan jatkamisen arvoisia. Lisäksi he kuvittelevat, että omaan biologiseen lapseen jotenkin automaattisesti kiintyy helpommin ja lasta rakastaa enemmän kuin adoptiolasta.
Tätä lapsettomat eivät kyllä myönnä, eivät tässäkään keskustelussa.
Minä vastustan lapsettomuushoitoja, koska luonnolla on syynsä siihen, että tietyt geeniyhdistelmät eivät luonnostaan lisäänny. On aivan turha lähteä sorkkimaan luonnon viisaita prosesseja.
Tahattomasta lapsettomuudesta aika suuri osa on ihan myös ihmisen aikaansaamaa, kemikaaleista johtuvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen vahingon iloinen kun itsekkäät ihmiset joita kiinnostaa vain omat lapset, eivät omia lapsia saa.
Olen vilpittömästi sydämestäni tätä mieltä.
En muuta mieltäni vaikka alapeukkuja näitä itsekkäiltä "tuskan" kokijoilta satelisi useita satoja.
Lällälläää!
Hahaaa hah hah haa.
Tuskastelkaa oikein kunnolla. Se on teille ihan oikein.
Sinulla taitaa olla oikea ongelma. Tavallaan minua hymyilyttää, että sinäkin selvästi olet tuskainen. En tiedä, mistä vihasi johtuu, mutta tavallaan ymmärrän. Minäkin toivon välillä, että muut kärsisivät.
No voit vapaasti ajatella että olen tuskainen. Ei vaikuta olotilaani mitenkään.
Tunnen vahingon ILOA. Usko tai älä. Ei se muuksi muutu.
Jos sinua helpottaa kun uskottelet muiden kärsivän, niin siitä vaan. Ei se minua häiritse.
Minä en pidä itsekkäistä ihmisistä. Siksi olen tyytyväinen kun he eivät saa haluamaansa.
Olen vilpittömästi iloinen kun joku epäitsekäs ihminen kokee jotain hyvää. Silloin pystyn helposti tuntemaan iloa itsekin.
Sinä et voi tätä käsittää, koska ymmärryskykysi on vajaa. Tarkastelet maailmaa hyvin kapean putken läpi. Itsekeskeisesti ja suppeasti.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti kukaan ei tästä ketjusta loukkaannu, Lapsettomuudesta ei puhuta eikä sen ongelmista, on vaikeaa ymmärtää jotain jos kukaan ei selitä . Haluaisin ymmärtää enemmän lapsettouudesta kärsiviä. Siksi tein tämän kyselyn. En ilkeyttäni tai pahalla. Ehkä liikaa miksi kysymyksiä mutta välillä olen vaan ymälläni koko asian kanssa. harmittaa lapsettomuudesta kärsivien puolesta ja tajuan etten puoltakaan ymmärrä. Mutta eikö olisi parempi kasvaa vihasta ja kyynisyydestä ulos ja keksiä muuta kuin katkeroitua loppuelämäksi siitä ettei sitä omaa lasta tullut, sille kun ei mitään voi :( Itsellä on vaan semmonen asenne että jos joku asia ei mene niinkuin suunniteli tai kaikkea ei elämässä saa niin sitten ajattelen että no asia on näin enkä sille miteen mahda ja jatkan elämääni. Olematta katkera. On muitakin asioita joita ihmiset haluaisivat mutta eivät saa. Ap
Miksi kuvittelet, että lapsettomat ovat vihaisia ja kyynisiä sekä katkeroituneet loppuelämäksi? On tutkittu, että sitä surua voi verrata omien biologisten lasten kuolemaan, joten suru on suuri. Ja lapsettomien tunteet ovat täysin ymmärrettäviä. Ja siihen suruun liittyy muutakin, kuin suru lapsen menettämisestä. Usein oma keho on ollut kovilla lapsettomuuden myötä ja tuntuu kamalalta, kun ei pysty siihen, mikä muille on niin helppoa ja itsestäänselvää. Ja siihen päälle saa usein kuulla kommentteja tyyliin: "rentoutukaa, menkää lomalle ja kyllä raskaus alkaa"
Et ole itse lapseton, joten et voi ymmärtää. Etkä voi verrata siihen sitä, ettet ole saanut jotain muuta haluamaasi. Kuten joku aiemmin sanoi, kuvittele edes, jos uskallat elämääsi ilman nykyisiä lapsiasi. Ehkä siitä voit saada käsityksen, kuinka suuri menetys se olisi.
Itselläni on vahva kokemus lapsettomuudesta ja keskenmenosta, sekä hoidoista, joiden onnistuminen ei ole itsestäni kiinni. Voin tulla luomusti raskaaksi, mutta raskauteni menevät helpommin kesken kuin muilla. Tämä johtuu kohtuni poikkeavuudesta, jota on hoidettu leikkauksella. Olen menettänyt terveen vauvan rv 20, joten tiedän, miltä lapsettomuus tuntuu. Ja tiedän, mitä menetin. Sinä et sitä voi käsittää kuin sitä kautta, että kuvittelet elämäsi ilman omia lapsiasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Pieni on sen äidinrakkauden piiri, johon ei muita mahdu kuin hänen omat lapsensa."
-Sylvi Kekkonen-
Sylvi Kekkosella oli biologisia lapsia. Hän ei ollut tahattomasti lapseton, joten lainaus on tässä mielessä täysin irrelevantti. Helppohan se on muistakin lapsista pitää, jos on omia biologisia.
Entä jos hän on pitänyt muista lapsista ennen kuin on saanut omia lapsia.
Sitä paitsi tottahan hän puhui. Meni vaan tunteisiin itsekkäillä kylmillä "äideillä"
Aivan sama, ei kiinnosta. Kiinnostaa vain omat lapset.
Itsekäs paska olet.
Miksi tämä asia ottaa sinulle niin koville? Toki olen itsekäs, luonnollisen itsekäs.
Niin minäkin. Siksi pelastaisin tulipalosta oman koirani enkä sinun lastasi.
Minulla ei ole lasta. Minä kyllä pelastaisin tulipalosta itseni - en kenenkään koiraa tai lasta. Paitsi jos se olisi laitonta, niin jotain varmaan pitäisi yrittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Pieni on sen äidinrakkauden piiri, johon ei muita mahdu kuin hänen omat lapsensa."
-Sylvi Kekkonen-
Sylvi Kekkosella oli biologisia lapsia. Hän ei ollut tahattomasti lapseton, joten lainaus on tässä mielessä täysin irrelevantti. Helppohan se on muistakin lapsista pitää, jos on omia biologisia.
Entä jos hän on pitänyt muista lapsista ennen kuin on saanut omia lapsia.
Sitä paitsi tottahan hän puhui. Meni vaan tunteisiin itsekkäillä kylmillä "äideillä"
Aivan sama, ei kiinnosta. Kiinnostaa vain omat lapset.
Itsekäs paska olet.
Miksi tämä asia ottaa sinulle niin koville? Toki olen itsekäs, luonnollisen itsekäs.
Niin minäkin. Siksi pelastaisin tulipalosta oman koirani enkä sinun lastasi.
Minäkin pelastaisin rakkaan ja söpön eläimen mieluummin kuin itsekkään "vain minun geenini" ihmisen lapsen. Toki ymmärrän, että lapsi on syytön minäminävanhempaansa.
Ei vaan kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska haluan, että lapset kantavat puolisoni ja omiani geenejä. Omia, en vierasta alkuperää olevia, ketä tahansa lasta.
Tämä näin.
Ja kyllähän monet lapsia adoptoivatkin.
Et kyllä tunnu kovin syvällisesti ymmärtävän lapsettomuuden tuskaa.En ole tuo kirjoittaja, mutta en kyllä minäkään ymmärrä lapsettomuuden tuskaa.
Pitäisikö enemminkin puhua ikiomien itsekkäiden geeniensä levittämiskyvyttömyyden tuskasta.
Jos on ihan oikea lapsettomuuden tuska, niin se on silloin kanssa ihan oikeasti lapsettomuuden tuska.
Lapsettomuuden tuska korjaantuu kun saa lapsen. Sillä ei ole väliä mikä perimä sillä on.
Itsekkyyden tuskassa ei taas kelpaa vääränlainen lapsi.
Lapsen etuhan onkin se, että vanhemmat eivät rakastata tätä ja huokailevat biologinsen lapsensa perään. Lapsen etuhan on kuulla ja ymmärtää olevansa vain jonkinlainen laastari ja korvike, kun biologista lasta ei ollut mahdollista saada.
Lapsettomuuden tuska on se, että ei saa haluamaansa lasta. Jos joku haluaa ootolapsen, niin ok. Kaikki eivät halua ja sen pitäisi myös olla ok.
Missä kohdassa kirjoitin, että ihmisen oli pakko ottaa lapsi jos ei halua.
Ei kai kukaan muukaan sellaista väitä.
On ihan turha argumentoida olematonta väitettä vastaan. Se on kuin mätkisi itse kyhäämäänsä olkiukkoa.
"Lapsettomuuden tuska korjaantuu kun saa lapsen. Sillä ei ole väliä mikä perimä sillä on."
No luitko koko textin?
Sinun tuskasi jos ei vierasperimäisellä lapsella korjaannu, niin silloin se ei ole LAPSETTOMUUDEN tuska, vaan OMIEN GEENIESI IHASTELEMATTOMUUDEN tuska.
Ihan oikeasti olet hyvin tyhmä jos vakavasti luulet kenenkään haluavan että kukaan ottaa lapsen vasten tahtoaan.
Järkyttävän tyhmää edes luulla niin.
Järkyttävän idioottimaista.
Jos en saa biologista lasta, olen tahattomasti lapseton. Tuska on lapsettomuuden tuska. Minä voin sanoa että pöytä on katto, mutta ei se sitä faktaa muuta, että pöytä on pöytä ja katto on katto.
Sinä olet puhtaasti itsekäs ja haluat vain omat geenisi siihen pöydällesi paskavaippa levällään.
Itse sinä väität pöytää katoksi. LAPSI on LAPSI vaikka se oli Einon ja Sirkan tekele. Lapsi on lapsi vaikka se olisi Jinx Huanin ja Hunx Jingin tekele.
En keskustele enää kanssasi, koska olet todella hölmö.
Hyvää jatkoa sinulle ja onnea vaan tuskasteluusi.
Minulle oma lapsi on omageeninen lapsi. Toki jonkun toisen lapsi on lapsi, mutta se ei ole minulle oma lapsi, enkä tunne sitä kohtaan mitään. Enkä ymmärrä, miksi edes pitäisi tuntea - ei se ole minun. Omien geenien kautta lisääntymisen tahtominen on täysin luonnollista, maailman yksi luonnollisimmista asioista.
Olisi hyvä jos kaikki vanhemmiksi haluavat joutuisivat käymään läpi saman mitä adoptiota haluavat adoptioneuvonnassa ja samoin arvioitaisiin kaikkien kykyä vanhemmiksi. Sitten saisi luvan lapseen tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle ei voi oikein mitenkään selittää mitään lapsettomuuden tai omien geeniensä jatkamattomuuden tuskaa. En tule sitä koskaan ymmärtämään sen enempää, kuin miksi joku kokisi tuskaa kun ei saa vesimeloonia perseeseensä tungetuksi tai ei vaikka saisi Jope Ruonansuuta yllätysvieraaksi ensi torstaina.
Ap:lle pisteet siitä että hän yrittää vilpittömästi ja loukkaamatta ymmärtää. Se on hienon ihmisen merkki että haluaa yrittää ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen vahingon iloinen kun itsekkäät ihmiset joita kiinnostaa vain omat lapset, eivät omia lapsia saa.
Olen vilpittömästi sydämestäni tätä mieltä.
En muuta mieltäni vaikka alapeukkuja näitä itsekkäiltä "tuskan" kokijoilta satelisi useita satoja.
Lällälläää!
Hahaaa hah hah haa.
Tuskastelkaa oikein kunnolla. Se on teille ihan oikein.
Sinulla taitaa olla oikea ongelma. Tavallaan minua hymyilyttää, että sinäkin selvästi olet tuskainen. En tiedä, mistä vihasi johtuu, mutta tavallaan ymmärrän. Minäkin toivon välillä, että muut kärsisivät.
No voit vapaasti ajatella että olen tuskainen. Ei vaikuta olotilaani mitenkään.
Tunnen vahingon ILOA. Usko tai älä. Ei se muuksi muutu.
Jos sinua helpottaa kun uskottelet muiden kärsivän, niin siitä vaan. Ei se minua häiritse.
Minä en pidä itsekkäistä ihmisistä. Siksi olen tyytyväinen kun he eivät saa haluamaansa.
Olen vilpittömästi iloinen kun joku epäitsekäs ihminen kokee jotain hyvää. Silloin pystyn helposti tuntemaan iloa itsekin.
Sinä et voi tätä käsittää, koska ymmärryskykysi on vajaa. Tarkastelet maailmaa hyvin kapean putken läpi. Itsekeskeisesti ja suppeasti.
Niin minäkin joskus. :) Et oikeasti ole yhtään sen parempi ihminen.
Olet kyllä täysin väärässä. Hedelmöityshoidoilla on hyvät tulokset ja valtaosa selviää ihan yksinkertaisilla hoitomuodoilla kuten inseminaatiolla ja ivf-hedelmöityksellä omin sukusoluin. Minä sen siinä en onnistunut ja hoidot kestivät kolme vuotta. Kaikki kuusi pientä lapsenalkua menivät kesken, vaikka kaiken piti olla hyvin. Lisäksi minut leikattiin kolme kertaa. Sen jälkeen adoptiojonossa meni kymmenen vuotta, eikä sekään tuottanut tulosta.
Siitä huolimatta olen tyytyväinen elämääni ja siihen, että kaikki tämä vuosien prosessi tuli käytyä läpi. Tänä päivänä ei tarvitse jossitella, olisiko kuitenkin pitänyt vielä yrittää jotakin...
Elämme kahden aikuisen elämää, olemme hyvätuloisia ja teemme kuten itse haluamme. Kumpikin on tehnyt hyvän uran ja olemme satsanneet oman elämämme laatuun. Veljelläni on ihanat lapset ja tuemme heitä kaikin tavoin. Lahjoitamme myös rahaa lasten hyväksi Unicefin, Unifemin, Kirkon ulkoaanavun ja SPRn kautta. Lastensairaalakin sai jo osansa. Ei täältä kukaan saa mitään mukaansa, ei tavaraa eikä omia lapsiaan. Siinä olemme kaikki tasaveroisia.
Sijaisvanhemmuutta aluksi harkitsimme, mutta se olisi vaatinut toisen jäämistä kotiin kokoaikaisesti. Sijaisvanhemmuus on arvokasta, mutta se edellyttää lapsen ja biologisten vanhempien suhteen tukemista, mikä on moninkertaisesti haasteellisempaa kuin oman ml. adoptiolapsen hoito ja vanhemmuus.
Aloitusviesti on aivan omituinen. Eivät kaikki lapsettomat ole katkeria. Mistä kummasta tällainen käsitys on syntynyt? Minä en ainakaan edes tunne ketään sellaista pariskuntaa. Joskus voi sydäntä kouristaa ja tulla vesi silmäkulmaan, kun näkee lasten kärsivän ja kuulee omien vanhempien tekemistä julmuuksista.
Lapsettoman on vaikeaa ymmärtää, miksi omat vanhemmat kohtelevat julmasti lastaan. Antaisivat lapsen mieluummin vaikka adoptoitavaksi kuin pahoinpitelevät häntä.
Vierailija kirjoitti:
Olisi hyvä jos kaikki vanhemmiksi haluavat joutuisivat käymään läpi saman mitä adoptiota haluavat adoptioneuvonnassa ja samoin arvioitaisiin kaikkien kykyä vanhemmiksi. Sitten saisi luvan lapseen tai ei.
Vähän kuin Kiinassa aiemmin yhden lapsen politiikan aikaan. Tai miten olisi Pohjois-Korean politiikka? Luovutaan samantien kaikista ihmisoikeuksista, sehän se on hyvä tie.
No ilman puolisoa nuo ei onnistune.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Adoptioprosessit ovat kyllä lyhentyneet kaikissa kv adoptionaissa paitsi Bulgariassa on edelleen noita n 5 vuoden odotuksia. Kv adoptioon voi nykyään kulua ihan kohtuullinen parin vuoden odotusaika, ihan prosessin alusta loppuun. Adoptiohakijoista on nykyään jopa pulaa! PeLa ei saa ns kiintiöitään edes täyteen.
Varmaa se toki ei ole kuten ei biologisessakaan raskaudessa, voi tulla keskenmeno tai lapsi kuolla tai syntyä vammaisena.Katsopa tarkemmin adoptiotilastoja. Viime vuonna taisi tulla 58 lasta, kun reilu kymmenen vuotta sitten adoptiolla saatiin useampi sata. Hakijoita on kyllä edelleen, mutta prosessissa kuitenkin etsitään ensisijaisesti vanhempia lapselle eikä lasta vanhemmille. Adoptio on koko ajan epävarmempi tapa, kun taas aiemmin se on ollut melko varma, jos adoptiolupa oli jo myönnetty. Nyt luvat vanhenee jonossa, ja monet jäävät ilman adoptiolasta.
Ei kyllä siinä on perää, että palvelunantajat joutuu jopa mainostamaan tapahtumiaan. Kiintiöistä huhuillaan.
Meillä on toinen lapsi Pelan ja toinen lapsi Interpedian kautta. Pelan prosessi oli yksinkertaisesti ka-ma-la. En yhtään ihmettele, jos sinne ei löydy hakijoita.
Jos en saa biologista lasta, olen tahattomasti lapseton. Tuska on lapsettomuuden tuska. Minä voin sanoa että pöytä on katto, mutta ei se sitä faktaa muuta, että pöytä on pöytä ja katto on katto.