Lue keskustelun säännöt.
Joko olette aloittaneet KUOLINSIIVOUKSEN?
Luin Hesarista että tämä on konmaritusta kovempi trendi eli täyttä av-mamma-kamaa. Joko olette aloittaneet?
Kommentit (851)
Tein aika ison siivousoperaation pari vuotta sitten, mutta en sitten enempää jaksanut, on niin hirveän paljon esim. askartelutarvikkeita, että tyydyin ne vain järjetelemään.
Valokuvien tuhoaminenkin jäi vähän kesken. Sukulaisille annoin heidän lapsosistaan otetut kuvat ja tuskin heitä meidän omat kuvat juuri kiinnostavatkaan.
Juuri eilen olisin tarvinnut säilytystilaa keittiöstä, yhden perityn astiaston jo olen vienyt kierrätykseen, mutta Arabian hienommat astiat vielä vievät yhden hyllyn keittiössä. Kai ne kelpaisivat kierrätyskeskukseen vaikka ovat niin vanhoja, etten itse käytä, kun ei ne ole konepesun kestäviäkään. Vieraille saa jatkossa kelvata ne samat teemamukit, joita itsekin käytämme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse aloittanut ainoastaan muuttosiivouksen, kun kohta muutto edessä. Kuolinsiivvouksen jätän myöhempään ajankohtaan.
Kyllä minä olen aloittanut. Pakkohan se on vaikka ikää on vasta 65 v. Kun ei ole lasta. Testamentti on laadittu jo kaksi kertaa ja kolmas kierros pian. Verottajan osuutta voi vähän pienentää suunnittelemalla. Joutavat tavarat pois, vain se mitä tarvitsee jää jäljelle. Loppupäässä suunnittelin myyväni asunnonkin, rahan jakaminen testamentilla on paljon yksinkertaisempaa eikä tarvitse myydä mitään. Maat ja metsät menevät Suomen Luonnonperintösäätiölle, rahat jaan suvun nuorille . Kaikki on selvää. Kun on ikänsä organisoinut, voi vielä tämän viimeisen organisoinnin järjestää ja helpottaa perijöiden elämää. Tosin ennen viimeistä hetkeä aion elää, matkustaa ja nauttia, pistää vähän rahaa menemään.
Vierailija kirjoitti:
En ole aloittanut , äitikin elossa vielä ja on yli 90v.
Ei se mitään todista että äitisi elää vielä. Voit kuolla tänään tai huomenna, ja kuka sitten tekee sinulle kuolinsiivouksen, yli 90-vuotias äitisikö?
Eiköhän jokainen itse tiedä minkä ikäisenä se kannattaa aloittaa. Tuskin kukaan 4-kymppinen sitä vielä tekee ellei ole kuolemansairas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 68 v. ja olen alkanut hävittää kaiken vanhan tavarani huonekaluja myöten ja hankin tilalle täysin uutta suvun nuoremman polven maulla valittua jotta sitten kuolessani jälkeeni ei jäisi sellaista arvotonta vaikeasti hävitettävää ei kenellekään kelpaavaa roinaa mitä nykyisillä +70 vuotiailla on kodit pullollaan.
No sopiiko se lasten maulla valittu tavara sinun makuusi? Toivottavasti myös itse viihdyt sitten nuorison tahdon mukaan kasatussa interiöörissä, koska omaa elämääsi elät.
Uudistaminen ja uudistuminen virkistää ja se on hyvä aloittaa omasta kodista ja itsestä.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän jokainen itse tiedä minkä ikäisenä se kannattaa aloittaa. Tuskin kukaan 4-kymppinen sitä vielä tekee ellei ole kuolemansairas.
Yhdelle kolmekymppiselle miehelle tuli viikonloppuna kauhea vimma järjestellä kaapissa olevia papereita, jotka oli odottaneet järjestämistä jo pitkään. Sitten maanantaina hänellä oli työmatka, ei olisi millään halunnut lähteä, oli vain sellainen olo. Lähti sitten kuitenkin ja sillä reissulla kuoli. Leski tästä kertoi jälkeenpäin. Hänelle tuli tunne, että ihan kuin mies olisi jotenkin tiennyt etukäteen.
Muistakaa tämä tarina, jos teille tulee selittämätön järjestelyvimma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selvittelin aikoinaan vanhempieni jäämistön.Kymmenien vuosien kerääntyneet tavarat,ja asiat.Yksin tein sitä hommaa. En jätä sitä kuormaa lapsilleni,mikä minulle jäi vanhempieni jälkeen.Olen tyhjentänyt kotiani,tavaroita,joita en tarvitse.Olen antanut ohjeet tuhkani viemisestä mereen,eikä niiden kanssa tarvitse peijaisia pitää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän tuossa aloittelin kyllä... mutta.🤔
Tulinkin siihen tulokseen, että jätän parikolme tonnia korvamerkittyä rahaa. Sitä varten on fiksuja firmoja jotka hoitavat homman. Työllistävä vaikutus on myös hyvä puoli siinä.
Aivan järkyttävää seurata sivusta ettei mitään saisi olla, kukaan ihminen ei joudu tuollaiseen tilaan ilman painostamista, on vielä täysissä järjissään mutta kaiketi lapsensa alistama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä vaan,kun on 73v mittarissa niin aika on.Enää ei ole tarvetta muulle kuin muutomalle sisävaatteelle,kengille ja takille.Ja tietty eletroniikalle.
Vierailija kirjoitti:
Aivan järkyttävää seurata sivusta ettei mitään saisi olla, kukaan ihminen ei joudu tuollaiseen tilaan ilman painostamista, on vielä täysissä järjissään mutta kaiketi lapsensa alistama.
Juu, etenkin 3 jätesäkillistä pestyjä jogurttipurkkeja ja 2 säkillistä tyhjennettyjä kahvipakkauksia yms. tärkeää täytyy kyllä jättää lapsille hoidettavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei koskaan mitään teekään saati hanki mitään, niin pääsee loppusiivouksestakin helpommalla 💡
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän jokainen itse tiedä minkä ikäisenä se kannattaa aloittaa. Tuskin kukaan 4-kymppinen sitä vielä tekee ellei ole kuolemansairas.
Yhdelle kolmekymppiselle miehelle tuli viikonloppuna kauhea vimma järjestellä kaapissa olevia papereita, jotka oli odottaneet järjestämistä jo pitkään. Sitten maanantaina hänellä oli työmatka, ei olisi millään halunnut lähteä, oli vain sellainen olo. Lähti sitten kuitenkin ja sillä reissulla kuoli. Leski tästä kertoi jälkeenpäin. Hänelle tuli tunne, että ihan kuin mies olisi jotenkin tiennyt etukäteen.
Muistakaa tämä tarina, jos teille tulee selittämätön järjestelyvimma.
Mitä tuollaisen muistaminen hyödyttää. Jos on päivämme lähtö määrätty jo etukäteen ,se on sillä siisti.
Kyllä. Kirjeet, päiväkirjat yms meni jo roskiin. Kävin myös läpi valokuvat ja poistin kaikki joista ei ole jälkipolville mitään iloa.
Siivousta en ole vielä aloittanut mutta haudan kaivoin jo valmiiksi.
JOO ! Aloitin edellisten sukupolvien kovettuneitten housun persustojen, viilipurkkien yms. tai "jos tuloo sota" roippeitten kuolinsiivouksen 1987 ja nyt oma menossa. Meinaan kärrätä ainakin toiset kahvikupin ja välihousut kierrätykseen. Raatoni saa muut hoitaa esim. uunilenkkitehtaalle. Jos ei jauhelihaksi huolita.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vaan,kun on 73v mittarissa niin aika on.Enää ei ole tarvetta muulle kuin muutomalle sisävaatteelle,kengille ja takille.Ja tietty eletroniikalle.
Me ihmiset ollaan erilaisia. Toki tavaran tarve vähenee, mutta kaikilla ei samalla tavalla. Asumme miehen kanssa talvet Kanarialla ja kyllä monenlaista vaatetta tarvitsee.
Lenkkeilemme joka päivä ja juhlavaatteita tarvitsee konsertteihin. On kiva pukeutua kun kaapissa on vaatteita joka menoon.
Keväällä lahjoitimme suuren hyviä vaatteita määrän meidän espanjalaiselle siivoojalle. Hän ilahtui niistä kovasti.
No sopiiko se lasten maulla valittu tavara sinun makuusi? Toivottavasti myös itse viihdyt sitten nuorison tahdon mukaan kasatussa interiöörissä, koska omaa elämääsi elät.