Lue keskustelun säännöt.
Joko olette aloittaneet KUOLINSIIVOUKSEN?
Luin Hesarista että tämä on konmaritusta kovempi trendi eli täyttä av-mamma-kamaa. Joko olette aloittaneet?
Kommentit (851)
Jos haluaa tehdä hautajaistoiveista yms listan ja jotain tietoja tileistä, vakuutuksista yms ja ehkä henkilökohtaisistakin asioista, niin missä sellaisia papereita kannattaa säilyttää, jotta omaiset saa sen ajoissa eikä esim hautajaisten jälkeen? Voisin tehdä myös valtakirjan veljelleni, että voi hoitaa ainakin pankkiasioita yms heti tarpeen tullen. Voiko tällaisen "kuolemani jälkeen" valtakirjaa tehdä? Tai vaikka tilanteen varalta jos olen sairaalassa tiedottomassa tilassa tai vaikka aivokuolleena..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En saa aloitettua edes tuolinsiivousta.
Vierailija kirjoitti:
Yhden tuttavan mies sai yhtenä viikonloppuna ihan vimman laittaa monta vuotta seisseet paperit järjestykseen. Maanantaina hänellä oli työmatka ja hän ei millään olisi halunnut lähteä. Vaimo joutui kannustamaan. Reilu kolmekymppinen mies. Ja kuoli kolarissa työmatkalla.
Jos tulee vimma laittaa papereita järjestykseen, niin tällaisesta ennakkoaavistuksesta saattaa olla kyse.
Paperien järkkäilemiseenkin meni just motivaatio.
Vierailija kirjoitti:
Mulla tuli toi mieleen Turun puukotuksen aikana (oon siis turkulainen) et mitä jos kuolen ja mun perhe näkee mun sekasortoisen kodin.
Kamala työstressi päällä ja kämppä on täysi kaaos, vaatteet pitkin poikin lattialla, kaikki astiat likaisina, roskia ympäriinsä yms. En oo kovin hyvin edennyt siivousprojektissa, mutta kuolisin häpeään jos KUKAAN näkisi mun asunnon nyt.
Senkin possu, mee siivoomaan korsus ja heti!
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa tehdä hautajaistoiveista yms listan ja jotain tietoja tileistä, vakuutuksista yms ja ehkä henkilökohtaisistakin asioista, niin missä sellaisia papereita kannattaa säilyttää, jotta omaiset saa sen ajoissa eikä esim hautajaisten jälkeen? Voisin tehdä myös valtakirjan veljelleni, että voi hoitaa ainakin pankkiasioita yms heti tarpeen tullen. Voiko tällaisen "kuolemani jälkeen" valtakirjaa tehdä? Tai vaikka tilanteen varalta jos olen sairaalassa tiedottomassa tilassa tai vaikka aivokuolleena..
Voit tehdä (ja moni tekeekin) eli se on nimeltään EDUNVALVONTA VALTAKIRJA ja netistä voi jopa tulostaa valmiin mallin sinne kodinkansioon mistä se on helposti löydettävissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietääkö joku siitä perukirjoituksessa, mitä siinä tarvitaan (vois laittaa kodinkansioon).
Ei niitä etukäteen saa (virkatodistukset ja arvot).
Omaisruusuuserät (pois lukien tavanomainen koti-irtaimisto) voi toki luetella. Jos asunnon osakekirjat kotona, voisi kertoa, mistä löytyy. Pankit voi varuilta luetella, mutta lähettävät kyllä automaattisesti saldo-otteita/kirjeitä. Vakuutusyhtiöt ja muut peruutettavat tilaukset voi luetella tai perilliset katkovat sitä myöten kun laskuja ilmestyy.
Mitkä ihmeen arvot? Onko kyseessä arvopohja?
Voi sitä tehdä kirjeen missä on oma kokonimi, entiset sukunimet sekä henkilötunnus, entisten miesten nimet sekä henkilötunnukset. Lapset sekä heidän nimet kokonaan ja sitten taas se henkilötunnukset. On muuten ikävää surun keskellä ruveta selvittämään äidin toisen miehen henkilötunnusta ja koko nimeä kun tietää vain nimen " Jorma " .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen pitäisi mielestäni tehdä kuolinsiivous eli järjestää paperinsa, hävittää turhat, siivota kotinsa ja tehdä sukulaisia varten kansio, jossa on tieto tarvittavista asioista. Esimerkiksi laskuista ja tilauksista, tileistä, tallelokeroista, Facebookin sulkemisesta ja hautaustoiveesta.
Minun tuhkani nakataan tuuleen.
Asun yksin, joten kokosin kansion vuosia sitten, kun olin menossa vaaralliseen leikkaukseen.
Tuhkat on pakko haudata tai sirotella maanomistajan luvalla. Paikka ilmoitettava viranomaiselle. Ihan oikaisen vain, etteivät omaisesi joudu liriin. Hautarauhan häirintä on rikosnimike, rangaistus sakkoja.
Vierailija kirjoitti:
Ai niin joku puhui että lähiomaiselle jo elinaikana käyttöoikeus johonkin tiliin - se helpottaisi asioita.
Miten se helpottaisi? Kun ihminen kuolee niin kaikkiin hänen tileihinsä ym. muuhun omaisuuteen tulee välittömästi käyttökielto. Perukirjoituksen jälkeen pesänselvittäjä antaa sitten oikeudet tai hoitaa itse asiat. Laskuttajat esim. puhelinlasku eivät voi periä myöhästymiskorkoa laskusta kun ihminen on menehtynyt. Tai no voivat periä mutta se on turhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseasiassa ollut järkyttävä keski iän kriisi, kuoleman pelko ja toisaalta toive. Pikkuhiljaa olen alkanut pistämään elämääni pakettiin. Haluan turhasta eroon ja raha-asiat kuntoon lapsiani varten. Jos en nyt kuolekaan niin kuitenkin selkeämpi olo. Tämä masis ja mylllerrys sai minut tajuamaan että elämä voi loppua milloin vain. Olen 47 v.
En varsinaisesti voi sanoa aloittaneeni sellaista siivousta, mutta olen kyllä ajatellut asiaa. Sen jälkeen, kun olen joutunut siskoni kanssa siivoamaan viime vuonna kuolleen isäni tavaroita ja papereita (tolkuton määrä mm. kymmeniä kameroita, läppäreitä, iPadeja, 30-40 vuotta vanhoja vaatteita, kihla- ja vihkisormuksia, eri maiden valuuttoja, tammenterhoja, markan kolikoita, retkeilytarvikkeita, tauluja, kirjoja, työkaluja, kuntoilulaitteita jne.jne. you name it, he had it), olen miettinyt, etten halua kenellekään ihmiselle samanlaista savottaa minun kuoltuani.
Muutenkin ajatteluni omistamiseen liittyen on muokkautunut parin viime vuoden aikana käytännön läheiseksi. Turhia tavaroita olen myynyt tai antanut pois. Riittävän huonokuntoisia olen heittänyt ihan jätteeksikin. Ja oikeastaan mitään pysyvää en osta vain siksi, että se sattuu houkuttamaan tai näyttämään "kivalta". Kaikkea, mitä hankin, koskee kolme vaatimusta: 1. Tarvitsen sitä oikeasti, 2. Rakastan sitä, 3. Sitä voi käyttää useita kertoja / sen voi kierrättää seuraavalle käyttäjälle.
Pari vuotta sitten putkiremonttievakossa mieheni kanssa meillä oli 40 muuttolaatikkoa, joita emme purkaneet 3 kuukauden evakon aikana ollenkaan. Sinä aikana opin, mikä tavara on oikeasti tärkeää. Muistojen vuoksi en myöskään jaksa mitään oikein enää säilyttää. Muistot säilyvät kyllä mielessä. Jos oikein pahaa tekee, vanhat synttärikortit voi skannata ja säilyttää sähköisinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä vittua 45 yläpeukkua? Ette kai te tosissanne aio riistää henkeänne? Minkä takia?
Tutun työpaikalla siirryttiin uusiin tiloihin ja piti mennä valitsemaan itselle omaa uutta huonetta. Eräs työntekijä ei suostunu lähtemään. Ei millään. Viikonloppuna sattui liikenteessä onnettomuus ja hän kuoli siinä. Aika hurjaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä tää juttu nyt oikein on...?
Vierailija kirjoitti:
Mitä vittua 45 yläpeukkua? Ette kai te tosissanne aio riistää henkeänne? Minkä takia?
Sinun takia kun olet niin tyhmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä nyt ei liity siivoukseen mutta kuolemaan kyllä. Kannattaa puhua etukäteen millaiset hautajaiset haluaa. Itse olen sanonut, että mahdollisimman halpaa ja korkeintaan laattaa jonnekin yhteishautaan. Miksi siihen pitäisi rahoja laittaa? Olen siisti ja kaikki paperit ovat hyvässä järjestyksessä kansioissa.
Olen kaksi perunkirjoitusta ja kahdet hautajaiset hoitanut. Ja tietysti kuolinpesät setvinyt. Niissä oli melkoinen työ. Itse olen ajatellut päästää helpommalla omat lapseni. Olen 44- vuotias.
Koskaan ei saa lukea siitä kuinka se perunkirjoitus hoidetaan ja käynnistyy. Onko se jotain salaista tietoa ettei lakimiehiltä mene tienestit, nehän veloittaa perinkirjoituksien laatimisesta satoja euroja ja se on pakollinen tehdä.
? Perukirjoituksen voi tehdä aivan itse myös. Tarkat ohjeet löytyy siitä mitä siltä vaaditaan.
Mutta sitten on kakkahomma jos se ei olekkaan täydellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse asiassa joskus kun on ollut pahoina työstressikausina kämppä ihan kauhea läävä, minut on lopulta motivoinut siivoamaan juuri se ajatus, että olisi se noloa, jos nyt kuolisin tänne vaikka sydänkohtaukseen ja sitten löytäisivät minut sen siivon keskeltä. Ajattelisisvat, että oli se onneton ja alkoholisoitunut ihminen (kaljatölkkejä ympäriinsä), vaikka pinnalta näytti niin tasapainoiselta.
😊 Sama juttu. Nukahtamislääkkeet, tyhjiä viinipulloja ja paskaset kalsarit lattialla 😂😂😂😂
Ihania ootte ❤️
Minulla ei ole enää lähiomaisia ja pesälleni jää rahaa runsaasti, joten kukaan ei joudu maksamaan puolestani mitään.
En ala hävittää mitään pelkästä hävittämisen ilosta, juureni ovat nyt päässäni sekä esineissäni, kun ihmisiä ei ole. Elän viimeiseen asti, kuten haluan.
Jos saan tietää kuolevani, sitten voin aloittaa siivouksen, kuten äitini teki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua jäi nyt kaivelemaan, että mitä kaikkia hartauskirjoja oikein on olemassa. Eli onko oikein kokonainen kirjagenre aiheesta hartausasiat. Luulin, että luteraanit menevät pääasiassa uudella ja vanhalla testamentillä sekä virsikirjalla.
Äiti luki mm. Anna-Maija Raittilan kirjoja. Pahoittelen, jos käyttämäni sana oli sinun mielestäsi virheellinen.
Mitä turhia, uteliaisuuttani tässä vain ihmettelen. Anna-Maija Raittilasta en tiedä mitään :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua jäi nyt kaivelemaan, että mitä kaikkia hartauskirjoja oikein on olemassa. Eli onko oikein kokonainen kirjagenre aiheesta hartausasiat. Luulin, että luteraanit menevät pääasiassa uudella ja vanhalla testamentillä sekä virsikirjalla.
Äiti luki mm. Anna-Maija Raittilan kirjoja. Pahoittelen, jos käyttämäni sana oli sinun mielestäsi virheellinen.
Mitä turhia, uteliaisuuttani tässä vain ihmettelen. Anna-Maija Raittilasta en tiedä mitään :)
Kyllä hartauskirjallisuutta ja uskonnollista kirjallisuutta on paljon.
Ja perukirjasta, kyllä siihen löytyy ohjeet, tein itse, uskaltauduin, kun olin ainoa perillinen.
Itseasiassa olen monta kertaa miettinyt että pitäisi tehdä tuollainen "kuolinsiivous". En todellakaan halua että kukaan lukee nuoruusajan päiväkirjojani kuolemani jälkeen. En edes itse pysty niitä näin 20 vuoden jälkeen lukemaan, en edes tajua miksi niitä säästän. Samoin pitäisi siivota vaatekaappi, se on ihan törkykunnossa. Vaatteet on tosin helppo nakata roskiin kuoleman jälkeen joten ne ei ole niin iso ongelma.
Mulla tuli toi mieleen Turun puukotuksen aikana (oon siis turkulainen) et mitä jos kuolen ja mun perhe näkee mun sekasortoisen kodin.
Kamala työstressi päällä ja kämppä on täysi kaaos, vaatteet pitkin poikin lattialla, kaikki astiat likaisina, roskia ympäriinsä yms. En oo kovin hyvin edennyt siivousprojektissa, mutta kuolisin häpeään jos KUKAAN näkisi mun asunnon nyt.