Joko olette aloittaneet KUOLINSIIVOUKSEN?
Luin Hesarista että tämä on konmaritusta kovempi trendi eli täyttä av-mamma-kamaa. Joko olette aloittaneet?
Kommentit (851)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen pitäisi mielestäni tehdä kuolinsiivous eli järjestää paperinsa, hävittää turhat, siivota kotinsa ja tehdä sukulaisia varten kansio, jossa on tieto tarvittavista asioista. Esimerkiksi laskuista ja tilauksista, tileistä, tallelokeroista, Facebookin sulkemisesta ja hautaustoiveesta.
Minun tuhkani nakataan tuuleen.
Asun yksin, joten kokosin kansion vuosia sitten, kun olin menossa vaaralliseen leikkaukseen.
Eikös tuohon tuhkan sirotteluun ole olemassa jotain sääntöjä?
Voi sirotella maastoon taivesis vesistöön. Jos tuhka haudataan muualle kuin omalle maalle, tarvitaan maanomistajan lupa. Sitä ei myöskään saa jakaa, vaan on sijoitettava kaikki samaan paikkaan vuoden kuluessa siitä, kun se on haettu krematoriosta.
Ja krematoriosta tuhkauurnan mukana tulee sille vartijat 24/7 vuodeksi päivystämään ettei vaan kukaan rohkene jakaa tuhkaa eri paikkoihin tai ettei mene päivälläkään yli vuoden määräajasta :D
Oikeasti ketään ei kiinnosta mitä ihminen sillä tekee, sen voi vetää vaikka vessasta alas tai kaataa roskikseen jos siltä tuntuu.
Mulla on tietokoneen kovalevyssä kuolleenmiehenkytkin, että kun sydän pysähtyy niin voimakas magneetti tuhoaa kaiken pornon koneelta ;D Noloa jos sukulaiset sais tietää fetisseistäni!
Tarvitsenko minä itse tai joku läheiseni ala- ja yläasteaikaisia kirjevihkojani? En ole itse niitä lukenut kertaakaan niiden aikojen jälkeen, en tiedä aionko koskaan? Silti raahaan niitä muuttojen myötä varastosta toiseen.
Kuolemansiivous minusta on sitä ettei koti ole törkyä täynnä ja ehkä paperit kunnossa eli ei mikään toinen jalka haudassa olevien siivous tai jopa jo kuolleen...
Eli jos lähtö tulisi ei olisi kaaos muille
Olen koonnut muistettavia asioita kirjaan jonka ostin Tokmannilta.
Kaikki poisheitettävät vaatteet huolehtinut, siivoan usein, vaikka kai tuota ihmetellään mutta saa siinä ajankin kulumaan.
Olin sairaalassa kolme vuotta sitten, ensimmäinen asia joka tuli mieleen päästyäni kotiin olisipa kamalaa jos en pystyisi viemään roskia vaan ne löyhkäisivät asunnossa.
Sitten heräsin yhtenä aamuna jo 4.30 elämänhaluisena ja vein heti roskat.
Myös pyrkinyt maksamaan velkani.
En kutsu sitä kuolinsiivoukseksi. Siivoan roinat, jotta lasteni kontolle ei sitä jää.
Vierailija kirjoitti:
Äitini kuoli yhtäkkiä vähän päälle 50 vuotiaana. Voi sitä tavaran määrää, kun sitä oli niin paljon! Oli mm. säästänyt meidän lasten askarteluja 20 vuotta. Äidin kodin tyhjentämisessä meni monta päivää ja se on yksi syy miksi pidän omat tavaramääräni minimissä.
Oma äitini kuoli äkillisesti ollessaan 52 vuotta. Kaikki asiat levällään ja mistään mitään tietoa ollut oli vielä yksityisyrittäjä ja kirjanpito ei niin tarkkaa... 4 vuotta kesti kuolinpesänselvitys ja lopulta velkaa yli 200000 euroa varallisuutta alle 20000 euroa!
Vierailija kirjoitti:
Tietääkö joku siitä perukirjoituksessa, mitä siinä tarvitaan (vois laittaa kodinkansioon).
Siinä pitää tietää kaikki kuolinpesän osakkaat, eli sen voi tehdä etukäteen.
Sitten pitää olla kaikki omaisuus lueteltuna, pankkitilien saldot, niitä ei oikein etukäteen voi tietää, mutta pankit tosiaan lähettää tiedot kuolinpesälle kun heille menee tieto että olet heittänyt veivisi.
Sitten pitää tietää velat, ja maksamattomat laskut, ja hautajaiskulujen laskut, niitäkään ei voi tietää etukäteen kun ei tiedä mitkä laskut ehtii maksaa ennen ku liittyy suorasääristen seurakuntaan.
Perukirja on käytännössä kirjanpito sun taloudellisesta tilanteesta siinä vaiheessa kun sinä vaihdat hiippakuntaa, ja samalla asiakirja siitä kenelle ne mahdolliset perinnöt menee, ketkä on oikeutettuja sun asioita hoitamaan sen jälkeen kun oot heittäny lusikan nurkkaan.
Ajatelkaas kun mummoikäinen voi unohtaa vaikka miten tehdään sukan kantapää.
Löysin markka-ajalta verotuspäätöksen jonka säästin muinaismuistona, viedessäni ½ metrin pinon vanhoja papereita roskiin.
Köyhyys tosin hävettää ehkä muutaman vuoden päästä tehtävä joku jälkisäädös, omaisten muutoin haettava varattomuustodistus.
Aikoinaan hermoilin siitä kun kuolen mitä sitä ennen teen tavaroilleni. Sitten tajusin ettei se enään minua kiinnosta kun kuollut olen. Siinäpä se ihminen tai ihmiset jotka minun kuolinpesän selvittelevät... On kirjoituksia, kuvia, videoita, ym.
Ai niin joku puhui että lähiomaiselle jo elinaikana käyttöoikeus johonkin tiliin - se helpottaisi asioita.
Vierailija kirjoitti:
Yhden tuttavan mies sai yhtenä viikonloppuna ihan vimman laittaa monta vuotta seisseet paperit järjestykseen. Maanantaina hänellä oli työmatka ja hän ei millään olisi halunnut lähteä. Vaimo joutui kannustamaan. Reilu kolmekymppinen mies. Ja kuoli kolarissa työmatkalla.
Jos tulee vimma laittaa papereita järjestykseen, niin tällaisesta ennakkoaavistuksesta saattaa olla kyse.
Hui. Uskaltaako tässä nyt kuolinsiivousta tehdäkkään.
Vierailija kirjoitti:
Yhden tuttavan mies sai yhtenä viikonloppuna ihan vimman laittaa monta vuotta seisseet paperit järjestykseen. Maanantaina hänellä oli työmatka ja hän ei millään olisi halunnut lähteä. Vaimo joutui kannustamaan. Reilu kolmekymppinen mies. Ja kuoli kolarissa työmatkalla.
Jos tulee vimma laittaa papereita järjestykseen, niin tällaisesta ennakkoaavistuksesta saattaa olla kyse.
*katsoo työpöytää* - taidan elää satavuotiaaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on erittäin opettavaista omaisille lukea vainajan oikeasta elämästä jotain. Älkää riistäkö heiltä tätä mahdollisuutta. Puhun kokemuksesta en ikimaailmassa olisi ymmärtänyt elämästä niin paljoa ilman että olisin saanut tutustua omaiseni elämään juurikin noin. Se on hyvä kokemus aina.
Hyvä kokemus AINA? Raahaat romua ja rompetta ja vaatetta muutaman kuorma-autollisen kaatsikalle peraten hikipäässä muiden mäkätyksen kaikuessa missäsekermanekkaonmistähuutokauppakeisarivoismakssajotainHÄH ja sinä teitty maksat raivaukset ja saat haukut että olet poiminut homehtuneesta vaatekuormasta jotkut marimekonvintageverhot----aaahhh---se on hyvä kokemus aina.
No jos sinulle tilanne valkiaa vasta tuossa vaiheessa niin todennäköisesti ansaitsit todellakin tehdä sen juuri kuoleman jälkeen. Miksi et huolehtinut hänestä eläessään ja ottanut tarpeitaan paremmin esiin? Kyllä tuo oli sinulle hyvä asia.
Törkeää jättää yhden kontolle pesänselvitystä ja romujen poisvientiä (se maksaa!) kuluineen, muiden läheisten ja suvun nyrpistellessä, tonkiessa kasoja ja valittaessa sivusta ilman että tikkua ristiin laittaisivat ! Ei mielestäni kukaan ansaitse moista! Ja poismennyt ei antanut eläessään koskea mihinkään "omaisuuteensa" joka tosiasiassa oli homehtunutta kaatopaikkatavaraa. Miksi et huolehtinut.....että kehtaatkin piruilla! Miksi aina yhden kontolle näyttä suvussa se vastuu kasaantuvan kun kaltaisesi vettulevat taustalla sormi pystyssä, auttamatta!
Minun anoppi on jo 20 vuotta odottanu kuolemaa. Mitään ei kuulemma kannata tehdä kun kohta kuolee. Makailee vaan sängyssä ettei mikään verisuoni katkeais. Ja appi siinä vieressä manaa vaan että sitä kun ei huomisesta tiedä. Miettikää 20 vuotta jääny elämättä?
Mun äidillä on erikseen arki- ja juhla-astiastot (molemmat noin 20 hlölle) ja sen lisäksin on pari muuta teeastiastoa ja varastossa on vielä yksi arkiastiasto ('no jos sitä ostaisin mökin joskus'). Samaten on kymmenkunta ylimääräistä täkkiä, tyynyä ja päiväpeittoa ('mutku se mökki') ja aivan tajuton määrä kaikkea muuta tavaraa.
Toivoisin, että hän innostuisi vähentämään tavaraa.
Tämä nyt ei liity siivoukseen mutta kuolemaan kyllä. Kannattaa puhua etukäteen millaiset hautajaiset haluaa. Itse olen sanonut, että mahdollisimman halpaa ja korkeintaan laattaa jonnekin yhteishautaan. Miksi siihen pitäisi rahoja laittaa? Olen siisti ja kaikki paperit ovat hyvässä järjestyksessä kansioissa.
Olen kaksi perunkirjoitusta ja kahdet hautajaiset hoitanut. Ja tietysti kuolinpesät setvinyt. Niissä oli melkoinen työ. Itse olen ajatellut päästää helpommalla omat lapseni. Olen 44- vuotias.
Vierailija kirjoitti:
Tämä nyt ei liity siivoukseen mutta kuolemaan kyllä. Kannattaa puhua etukäteen millaiset hautajaiset haluaa. Itse olen sanonut, että mahdollisimman halpaa ja korkeintaan laattaa jonnekin yhteishautaan. Miksi siihen pitäisi rahoja laittaa? Olen siisti ja kaikki paperit ovat hyvässä järjestyksessä kansioissa.
Olen kaksi perunkirjoitusta ja kahdet hautajaiset hoitanut. Ja tietysti kuolinpesät setvinyt. Niissä oli melkoinen työ. Itse olen ajatellut päästää helpommalla omat lapseni. Olen 44- vuotias.
Koskaan ei saa lukea siitä kuinka se perunkirjoitus hoidetaan ja käynnistyy. Onko se jotain salaista tietoa ettei lakimiehiltä mene tienestit, nehän veloittaa perinkirjoituksien laatimisesta satoja euroja ja se on pakollinen tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden tuttavan mies sai yhtenä viikonloppuna ihan vimman laittaa monta vuotta seisseet paperit järjestykseen. Maanantaina hänellä oli työmatka ja hän ei millään olisi halunnut lähteä. Vaimo joutui kannustamaan. Reilu kolmekymppinen mies. Ja kuoli kolarissa työmatkalla.
Jos tulee vimma laittaa papereita järjestykseen, niin tällaisesta ennakkoaavistuksesta saattaa olla kyse.
*katsoo työpöytää* - taidan elää satavuotiaaksi
😂
Jos ihan tarkkoja ollaan niin kaikkihan me menemme peppu edellä hautaan.