Joko olette aloittaneet KUOLINSIIVOUKSEN?
Luin Hesarista että tämä on konmaritusta kovempi trendi eli täyttä av-mamma-kamaa. Joko olette aloittaneet?
Kommentit (851)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitimme oli tehnyt listan testamentistaan, tileistään jne., joten hänen asioitaa oli helpompi hoitaa surullisen menehtymisen jälkeen.
Hänen puhtaiden tai pestyjen vaatteidensa vieminen hyväntekeväisyyteen tuntui surulliselta, mutta toivottavasti niille oli käyttöä. Valtavan määrän hartauskirjoja annoimme kirpputorille, koska meillä niille ei ollut käyttöä ja kyseinen teko tuntui kamalalta.
Olisitte lukeneet niitä. Ei varmasti olisi tuntunut kamalalta.
Olemme lukeneet useita niistä, mutta emme halunneet säilyttää hartauskirjoja, koska meillä on kummakin paljon kirjoja muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
No ainakin nyt ne d1ldot kannattaa siivota ja tuollaiset pois.
Ettei sitten kuolleena tarvitse hävetä jälkikasvun löytäessä ne dildot? :) Tuollaiset pikku dildoyllärit ovat just parhautta tylsän pesänsiivouksen keskellä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen pitäisi mielestäni tehdä kuolinsiivous eli järjestää paperinsa, hävittää turhat, siivota kotinsa ja tehdä sukulaisia varten kansio, jossa on tieto tarvittavista asioista. Esimerkiksi laskuista ja tilauksista, tileistä, tallelokeroista, Facebookin sulkemisesta ja hautaustoiveesta.
Minun tuhkani nakataan tuuleen.
Asun yksin, joten kokosin kansion vuosia sitten, kun olin menossa vaaralliseen leikkaukseen.
Eikös tuohon tuhkan sirotteluun ole olemassa jotain sääntöjä?
Voi sirotella maastoon taivesis vesistöön. Jos tuhka haudataan muualle kuin omalle maalle, tarvitaan maanomistajan lupa. Sitä ei myöskään saa jakaa, vaan on sijoitettava kaikki samaan paikkaan vuoden kuluessa siitä, kun se on haettu krematoriosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen pitäisi mielestäni tehdä kuolinsiivous eli järjestää paperinsa, hävittää turhat, siivota kotinsa ja tehdä sukulaisia varten kansio, jossa on tieto tarvittavista asioista. Esimerkiksi laskuista ja tilauksista, tileistä, tallelokeroista, Facebookin sulkemisesta ja hautaustoiveesta.
Minun tuhkani nakataan tuuleen.
Asun yksin, joten kokosin kansion vuosia sitten, kun olin menossa vaaralliseen leikkaukseen.
Eikös tuohon tuhkan sirotteluun ole olemassa jotain sääntöjä?
On tietenkin. Haluaisin, että minun tuhkani ripotellaan karkkiosaston lattialle, mutta ei tietenkään lähelle irtokarkkeja, koska sellainen olisi epäsiistiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitimme oli tehnyt listan testamentistaan, tileistään jne., joten hänen asioitaa oli helpompi hoitaa surullisen menehtymisen jälkeen.
Hänen puhtaiden tai pestyjen vaatteidensa vieminen hyväntekeväisyyteen tuntui surulliselta, mutta toivottavasti niille oli käyttöä. Valtavan määrän hartauskirjoja annoimme kirpputorille, koska meillä niille ei ollut käyttöä ja kyseinen teko tuntui kamalalta.
Olisitte lukeneet niitä. Ei varmasti olisi tuntunut kamalalta.
Olemme lukeneet useita niistä, mutta emme halunneet säilyttää hartauskirjoja, koska meillä on kummakin paljon kirjoja muutenkin.
OK.
Vierailija kirjoitti:
No tottakai konmarituksen jälkeen piti tulla jotain kovempaa kamaa. Ja senkin jälkeen jotain pitää keksiä! Mikähän se olis? Täydellinen omaisuuden lahjoittaminen ja viimeisten elinvuosien viettäminen tiibetiläisessä luostarissa ilman kontakteja omaisiin?
Minulla on idea uudeksi trendiksi: asunnon lukitsematta jättäminen, niin murtovarkaat saavat kulkea eestaas paikkoja rikkomatta! Samalla kämppä tyhjenee turhasta (ja tärkeästäkin) rojusta kuin itsestään.
Yhden tuttavan mies sai yhtenä viikonloppuna ihan vimman laittaa monta vuotta seisseet paperit järjestykseen. Maanantaina hänellä oli työmatka ja hän ei millään olisi halunnut lähteä. Vaimo joutui kannustamaan. Reilu kolmekymppinen mies. Ja kuoli kolarissa työmatkalla.
Jos tulee vimma laittaa papereita järjestykseen, niin tällaisesta ennakkoaavistuksesta saattaa olla kyse.
Mua jäi nyt kaivelemaan, että mitä kaikkia hartauskirjoja oikein on olemassa. Eli onko oikein kokonainen kirjagenre aiheesta hartausasiat. Luulin, että luteraanit menevät pääasiassa uudella ja vanhalla testamentillä sekä virsikirjalla.
Onhan niitä kansanopistoissa kursseja joissa valmistetaan arkku. Sellaiselle voisin osallistua.
Älkää missääntapauksessa piilottako vaikeuksianne joihin jouduitten sillä ne toimivat hyvänä muistutuksena omaisillennekin siitä miten tulitte kohdelluksi OIKEASTI! Laittakaa tämä materiaali oikein olohuoneen pöydälle tms paikkaan. Omaiset voivat mennä itseensä ja yhteiskunta saa kauttaan tärkeää tietoa jota ei muuten saisi.
Säästäkää erityisesti kaikki viranomaisten väärinkäytösdokumentit omaisille ja suvulle ja vaatikaa niitä säilytettäviksi. Testamentatkaa ne valistuneimmalle sukulaiselle .
Joskus sitä pesää pääsee tyhjentämään ennen kuin omaisesta on aika jättänyt. Näin voi käydä jos muistisairas vanhus pääsee jonnekin hoitoon ja asunto pitää tyhjentää myyntiä varten. Siinä sitten ihmetellään kun jääkaapista löytyy 15 margariinipurkkia ja tiskikaappi on täynnä ateriapalvelun kertakäyttöisiä jälkiruokakippoja. Mutta hauskinta on rahajemmojen etsiminen. Kaikki kirjat pitää plärätä läpi ja vaatekaappien sokkelit tutkia huolella. Siinä samalla tulee tehtyä surutyötä jo ennen kuin omainen on kuollut.
Vierailija kirjoitti:
Mua jäi nyt kaivelemaan, että mitä kaikkia hartauskirjoja oikein on olemassa. Eli onko oikein kokonainen kirjagenre aiheesta hartausasiat. Luulin, että luteraanit menevät pääasiassa uudella ja vanhalla testamentillä sekä virsikirjalla.
Äiti luki mm. Anna-Maija Raittilan kirjoja. Pahoittelen, jos käyttämäni sana oli sinun mielestäsi virheellinen.
Kolmenkymmenen-viidenkymmenen vuoden ajalta kerätyt/hamstratut irtaimistot ovat kyllä noin niinkuin jäämistöperkauksena jälkipolville aika työläs juttu. Toisen aarre on toisen roska. Ja päinvastoin.
Fiksua heittää löysät kiertoon kun henki pihisee, jos vain hennoo luopua krääsästä jota "joskus voi tarvita".
Yksi kodikansio missä siististi muovitaskussa ne tärkeimmät paprut säästää omaisten hermoja senverran että takuulla lähettävät hiljaisen ja vilpittömän kiitoksen edesmenneen huomaavaisuudesta tommosen kansion surushokissa löytäessään.
Vierailija kirjoitti:
Älkää missääntapauksessa piilottako vaikeuksianne joihin jouduitten sillä ne toimivat hyvänä muistutuksena omaisillennekin siitä miten tulitte kohdelluksi OIKEASTI! Laittakaa tämä materiaali oikein olohuoneen pöydälle tms paikkaan. Omaiset voivat mennä itseensä ja yhteiskunta saa kauttaan tärkeää tietoa jota ei muuten saisi.
Kuten ufojen sieppauksen?
En kuolinsiivoa. Haluan että jäämistöstäni löytyy asioita, joista en eläessäni olisi uskaltanut puhua. Kuolleena en välitä.
Äitini kuoli kun olin lapsi, ja olen onnellinen että isäni ei siivonnut mitään vaan säästi ihan järjettömiäkin asioita. Suurin osa ihmisistä ei olisi säästänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen pitäisi mielestäni tehdä kuolinsiivous eli järjestää paperinsa, hävittää turhat, siivota kotinsa ja tehdä sukulaisia varten kansio, jossa on tieto tarvittavista asioista. Esimerkiksi laskuista ja tilauksista, tileistä, tallelokeroista, Facebookin sulkemisesta ja hautaustoiveesta.
Minun tuhkani nakataan tuuleen.
Asun yksin, joten kokosin kansion vuosia sitten, kun olin menossa vaaralliseen leikkaukseen.
Eikös tuohon tuhkan sirotteluun ole olemassa jotain sääntöjä?
On tietenkin. Haluaisin, että minun tuhkani ripotellaan karkkiosaston lattialle, mutta ei tietenkään lähelle irtokarkkeja, koska sellainen olisi epäsiistiä.
Mut vastatuuleen kuitenkin?
Fiksu tekee 50-vuotisjuhlien jälkeen tiukan inventaarion krääsästään ja heittää romut pellolle elämästään muutenkin kuin henkisesti.
Vierailija kirjoitti:
Fiksu tekee 50-vuotisjuhlien jälkeen tiukan inventaarion krääsästään ja heittää romut pellolle elämästään muutenkin kuin henkisesti.
Olen vielä palstalla. :(
:D
Ilman muuta! Myyn kaiken omaisuuteni. Tilaan pizzaa joka päivä. Vien laatikon roskiin ennen pizzan syömistä. Jos tukehtuisin syödessäni laatikko jäisi lojumaan asuntooni. Tilaan arkun, ja makaan siellä odottamassa kuolemaa. Arkkuvaatteet on lattialla testamentin vieressä.
Muistinko kaiken?