Työtön! Miksi et saa töitä?

Yksi mikä minua on jo pitkään ihmetyttänyt on, että moni tuntuu kuvittelevan hakemusten määrän itsessään lisäävän todennäköisyyttä saada työ.

Joka ikinen haku on oma prosessinsa, jossa ollaan joka ikinen kerta vastakkain joka ikisen muun hakijan kanssa, eikä ole mitään "oikeudenmukaisuuden vaakaa", joka huomioisi ne 150 aikaisempaa hakemusta jonkinlaisena etulyöntiaseman tuojana. Jos esimerkiksi työkokemusta ei ole kertynyt, on hyvin todennäköistä, että jollain muulla samaa paikkaa hakevalla sitä on (puhutaan vähintään kymmenistä hakijoista), joka ikisessä haussa. Sitä työkokemusta on aivan yhtä vähän, haki kuinka moneen työpaikkaan tahansa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asenne vaikuttaa. Ihminen joka on tehnyt töitä hakiessaan samalla vähän vähempiarvoisia duuneja koulutukseensa nähden, osoittaa halunsa tehdä töitä ja kuulua yhteiskuntaan. Ainahan siellä kotona voi maata ja odotella huippupaikkaa. Enemmän voisi tienata silläkin aikana olemalla esim kaupassa töissä.

Erikseen tietysti ihmiset jotka eivät oikeasti kykene paljon mihinkään töihin. Heistä osa sitten putoaa yt-neuvotteluissa pois töistä, jos joskus ovat työpaikan itselleen löytäneet

Minä olen kuuden vuoden aikana hakenut satoja maisterinkoulutukseeni nähden "vähempiarvoisia" duuneja, enkä ole saanut niistä yhtään. Alle kaksikymppiset sukulaisnuoret pääsevät kauppaan tekemään töitä milloin haluavat ja toinen heistä pitää juuri välivuotta ja on kaupassa duunissa, mutta minun hakemuksiini ei ole edes vastattu. Osaatko keksiä tähän selityksen?

t. Olen viisikymppinen

Selitys voisi olla se, että olet ollut 6 vuotta työttömänä. Ei työpaikalla yleensä haluta palkata pidempään työttömänä ollutta. Aktiivinen ja työtä tekevä ihminen on parempi valinta. Siksi ei kannattaisi pitkäksi aikaa jäädä hakemaan sitä ”oikeaa” työtä

Sinä et ainakaan voi olla töissä, koska lukutaitosi on noin huono. Tuossa sanottiin, että hän haki kuusi vuotta töitä, jotka olivat ns. huonompia kuin oma tutkinto edellyttäisi. 

Älä siis vääristele ja väitä, että hän haki vain "oikeita" töitä. 

Yksi mikä minua on jo pitkään ihmetyttänyt on, että moni tuntuu kuvittelevan hakemusten määrän itsessään lisäävän todennäköisyyttä saada työ.

Joka ikinen haku on oma prosessinsa, jossa ollaan joka ikinen kerta vastakkain joka ikisen muun hakijan kanssa, eikä ole mitään "oikeudenmukaisuuden vaakaa", joka huomioisi ne 150 aikaisempaa hakemusta jonkinlaisena etulyöntiaseman tuojana. Jos esimerkiksi työkokemusta ei ole kertynyt, on hyvin todennäköistä, että jollain muulla samaa paikkaa hakevalla sitä on (puhutaan vähintään kymmenistä hakijoista), joka ikisessä haussa. Sitä työkokemusta on aivan yhtä vähän, haki kuinka moneen työpaikkaan tahansa.

Mutta miten saat työkokemusta jos et pääse edes haastatteluun? Se tässä on nyt se ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saatteko t

e työkkäriltä työtarjouksia? En ole mun 12v työttömyyden aikana saanut yhtään työtarjousta, enkä koulutus tarjouksia, ainoastaan kursseille pakotuksia on tullut. Merkonomina ollut nyt pian 12kk ja 0 työtarjousta. Mappi ööhön kuuliville ei varmaankaan lähetetä työtarjouksia.

Olen ollut vuonna 2003 valmistuttuani välillä työttömänä ja välillä töissä tai opiskelemassa. Nyt vuoden sisällä on tullut muutama työtarjous, ennen ei koskaan.

Tarkoittaako työtarjous työpaikkaa vai kehotusta hakea johonkin työpaikkaan? Ennen vanhaan 70-80 luvulla työkkäristä tuli ihan osoitus, että tässä työpaikka, mene sinne. Voiko nykyään enää käydä niin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siivoustyöstä ei tietenkään palkata suoraan toimitusjohtajaa, vaan ensin tiimiesimieheksi/työnjohtajaksi, sitten aluejohtajaksi, sitten yksikönjohtajaksi jne.

No kuvitellaan, että esim. 20 000 työtöntä lähtee huomenna siivoustyöhön. Tarvitaanko viiden tai kymmenen vuoden päästä 20 000 yksikönjohtajaa?

Ei tarvita. Ei tarvita edes 20 000 tiimiesimiestä. Ihan turha esittää, että kun vaan menee siivoamaan, niin kohta olet johtajana siellä firmassa. 

Sen siivoustyön aikana voi hakea muita hommia. Antaa paremman kuvan haastatteluissa kun ilmoittaa olleensa duunissa sen aikaa kun on töitä hakenut.

Ei anna, jos haet vähänkin vaativampaa työtä. Siivoustaustasta ei ole kuin haittaa.

Epärelevantista työkokemuksesta (varsinkin selittämättömään gäppiin verrattuna) voi olla hyötyä korkeintaan silloin, kun on muutoin samalla viivalla kilpailevan hakijan kanssa.

Koska työpaikkaan kuin työpaikkaan hakee vähintään kymmeniä, on näin ollen erittäin epätodennäköistä, että joku hanttihommapätkä ratkaisisi valinnan hanttihommia paiskineen eduksi.

Eivät nuo jankuttajat sitä ymmärrä. Jatkuvasti tulee lapsellisia kommentteja, joissa haaveillaan, että "jos minä saisin päättää, niin ottaisin töihin siivousta tehneen ennemmin kuin työttömänä olleen". Jos ja jos. 

Sellaisiin työpaikkoihin, joissa maksetaan normaalia palkkaa ja muutenkin on asiat kunnossa tulee aina niin paljon hakemuksia, ettei koskaan tarvitse tehdä valintaa noiden kahden työnhakijatyypin välillä. Hakijoissa on jo sillä hetkellä työssä olevia ammattilaisia ynnä muita paljon potentiaalisempia kandidaatteja. 

Vierailija kirjoitti:

Kaupan alalla on vaan se ongelma et pitää nähdä helvetillinen vaiva johonkin 15h/vko työsuhteen vuoksi, duunitorin sivuilla oli Ikean työpaikka ilmoitus ja ilmoituksessa luki että laita hakemus, jonka jälkeen saat sähköpostiin linkin ja linkin takaa pääset tekemään itsestäsi 5-10 videota, ja videoitten perusteella sitten ehkä kutsutaan Teams haastatteluun, ja Teams haastattelun jälkeen pääset ehkä paikanpäälle kasvotusten haastatteluun, ja edelleenkään ei ole työpaikka varma.

Ihan järjetön työmäärä 15h/vko työsopimuksen vuoksi, kuka tommosta jaksaa. En laittanut hakemusta vaan jatkoin seuraavaan.

Tämä sama myös jyskissä, pääsin videohakemus vaiheeseen mutta en enää siitä eteenpäin. Ihmettelin miten monta vaihetta tarvitaan tällaiseen rekryyn.

Myöhemmin kuulin että tähän tehtävään oli valittu työntekijä, jonka esimiehenä olin aiemmassa työpaikassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suolohikäärme kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meitä aineenopettajia on Suomessa työttömänä useita tuhansia. Työpaikkoja ei ole tarjolla. Porukkaa koulutettu alalle aivan liikaa. Ketuttaa vietävästi, olen nimittäin loistava ope. Mutta ei se auta, tyhjästä on paha nyhjästä.

Tähän piti vastata: eikö opettajan koulutusta voisi hyödyntää missä tahansa koulutus- ja valmennuspalveluissa? Näitä on Suomi pullollaan (erilaisia esimiesvalmennuksia, ohjelmisto- ja IT-koulutuksia, uracoachingia, valmennuskursseja, organisaatiotransformaatioihin liittyviä muutoskoulutuksia, projektinhallintakoulutuksia, eLearning-kurssien tuottamista, tietoauojakoulutuksia jne. jne.)

Opettajan koulutuksella voi myös työllistyä esim. Arabiemiraatteihin tai muihin maihin joihin on peruskouluopetuspalveluiden myyntiä Suomesta.

Opettajan koulutuksella voi työllistyä myös oppikirjojen julkaisutoimintaan.

Juolahtaako mieleesi, että pitäisi varmaan olla jonkinlaista pätevyyttä kouluttaa ihmisiä juuri noihin asioihin? Miten helkutissa opettaa pedagogisilla opinnoilla ja kemian opettajan koulutuksella ihmisille projektinhallintaa ja ohjelmistoista, jos ei tiedä noista asioista mitään?

Varmaan sitä opettajankokemusta voi hyödyntää, kaikkea kokemusta voi hyödyntää mutta ei se muun alan osaamista korvaa.

Jotkut eivät hahmota. Minä olen kokenut työelämän englannin opettaja (ja saksan, ruotsin ja suomen), jolle TE-virkailija muutama vuosi sitten oikein hermostui, kun täällä pääkaupunkiseudulla oli yli kolmesataa opettajanpaikkaa vapaana, enkä minä muka löytänyt töitä Hän ei halunnut ymmärtää, että en voisi hakea niitä sataa luokan- ja erityisopettajan paikkaa eikä minun ollut syytä pyrkiä matematiikan, biologian tai arabian opettajaksikaan. "Voi sitä ainakin yrittää", oli TE-ammattilaisen kanta.

Itse olin ollut projektinhallinnan hommissa luonnontietelijänä, kun pelargonioiden keskellä majaileva täti oli hakenut minulle koneelta valmiiksi kaikki projekti-alkuiset hommat, joissa mm. rakennusmestarin, insinöörin ja vastaavien töitä. Ei oikein lohkea tällä koulutuksella putkiremontin suunnittelu. Tästä on noin vajaat 20 vuotta aikaa.

Vähän kuin paperitehtaan pastanvalmistajan (pasta=aine, jolla paperi päällystetään) pitäisi hakea suurtalouskeittäjän paikkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saatteko t

e työkkäriltä työtarjouksia? En ole mun 12v työttömyyden aikana saanut yhtään työtarjousta, enkä koulutus tarjouksia, ainoastaan kursseille pakotuksia on tullut. Merkonomina ollut nyt pian 12kk ja 0 työtarjousta. Mappi ööhön kuuliville ei varmaankaan lähetetä työtarjouksia.

Olen ollut vuonna 2003 valmistuttuani välillä työttömänä ja välillä töissä tai opiskelemassa. Nyt vuoden sisällä on tullut muutama työtarjous, ennen ei koskaan.

Tarkoittaako työtarjous työpaikkaa vai kehotusta hakea johonkin työpaikkaan? Ennen vanhaan 70-80 luvulla työkkäristä tuli ihan osoitus, että tässä työpaikka, mene sinne. Voiko nykyään enää käydä niin?

Ei takuulla. Mikä on sellainen firma, joka antaisi TE-toimiston valita heidän puolestaan työntekijän ihan satunnaisesta joukosta?

Työ on aivan liian yliarvostettua. Kukaan ei kuolinvuoteellaan kadu kun ei tehnyt enempää töitä. Itse tein vuosikausia töitä joista en pitänyt ja nyt eläkkeellä ollessa kaduttaa ja oikeesti hirvittääkin kuinka on suurimman osan elämästään heittänyt hukkaan! Meillä on vain yksi lyhyt elämä eikä sitä kannata tuhlata rikastuttaakseen firmojen omistajia, osakkeenomistajia ja sijoittajia. Minä ainakin eläisin elämäni aivan toisin mutta myöhäistä nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siivoustyöstä ei tietenkään palkata suoraan toimitusjohtajaa, vaan ensin tiimiesimieheksi/työnjohtajaksi, sitten aluejohtajaksi, sitten yksikönjohtajaksi jne.

No kuvitellaan, että esim. 20 000 työtöntä lähtee huomenna siivoustyöhön. Tarvitaanko viiden tai kymmenen vuoden päästä 20 000 yksikönjohtajaa?

Ei tarvita. Ei tarvita edes 20 000 tiimiesimiestä. Ihan turha esittää, että kun vaan menee siivoamaan, niin kohta olet johtajana siellä firmassa. 

Sen siivoustyön aikana voi hakea muita hommia. Antaa paremman kuvan haastatteluissa kun ilmoittaa olleensa duunissa sen aikaa kun on töitä hakenut.

Eli päätitkin kiertää tuon väitteen, että siivoojasta tulee johtaja? Tajusit, ettei tulekaan, mutta aina on kiva heittää ilmoille tuollainen tyhjyyttään kumiseva fraasi. Sillä on kiva houkutella työttömiä siivoamaan. Vuosia kuluu ja pomot lupailee kerta toisensa jälkeen, että "katsotaan ensi vuonna sitten, jos sinusta vaikka tulisi tiiminvetäjä". Ainoa mikä tapahtuu on, että sen pestin saakin joku talon ulkopuolelta tuleva pomon serkku.  

Vierailija kirjoitti:

Työ on aivan liian yliarvostettua. Kukaan ei kuolinvuoteellaan kadu kun ei tehnyt enempää töitä. Itse tein vuosikausia töitä joista en pitänyt ja nyt eläkkeellä ollessa kaduttaa ja oikeesti hirvittääkin kuinka on suurimman osan elämästään heittänyt hukkaan! Meillä on vain yksi lyhyt elämä eikä sitä kannata tuhlata rikastuttaakseen firmojen omistajia, osakkeenomistajia ja sijoittajia. Minä ainakin eläisin elämäni aivan toisin mutta myöhäistä nyt.

Minä tulen katumaan katkerasti sitä, että juuri 50 vuotta täytettyäni jäin työttömäksi enkä pystynyt kartuttamaan eläkettäni minimiä korkeammaksi. Jos olisin jotenkin parempi, saisin työtä, mutta en vain kelpaa. Eläkkeellä on vielä kurjempaa laskea pennosia kuin nyt.

Törmäsinpä juuri esimerkkiin siitä, miten varsinkin opetusalalla virat ja viransijaisuudet jaetaan. Tausta toki on surullinen, mutta siitä ei pääse mihinkään, että suhteilla on otettu ylioppilas, vaikka varmasti olisi ollut päteviä ja kokeneita maistereita tarjolla.

"Hän oli silloin vielä radiotyön opiskelija ammattikorkeakoulussa.

– Sain Vaskivuoren lukiosta viransijaisuuden. Rehtori oli hyvien kaverieni äiti. Hän tarjosi minulle sijaisen paikkaa --"

https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/bc6a52dc-887e-470f-8102-39b7c0…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suolohikäärme kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meitä aineenopettajia on Suomessa työttömänä useita tuhansia. Työpaikkoja ei ole tarjolla. Porukkaa koulutettu alalle aivan liikaa. Ketuttaa vietävästi, olen nimittäin loistava ope. Mutta ei se auta, tyhjästä on paha nyhjästä.

Tähän piti vastata: eikö opettajan koulutusta voisi hyödyntää missä tahansa koulutus- ja valmennuspalveluissa? Näitä on Suomi pullollaan (erilaisia esimiesvalmennuksia, ohjelmisto- ja IT-koulutuksia, uracoachingia, valmennuskursseja, organisaatiotransformaatioihin liittyviä muutoskoulutuksia, projektinhallintakoulutuksia, eLearning-kurssien tuottamista, tietoauojakoulutuksia jne. jne.)

Opettajan koulutuksella voi myös työllistyä esim. Arabiemiraatteihin tai muihin maihin joihin on peruskouluopetuspalveluiden myyntiä Suomesta.

Opettajan koulutuksella voi työllistyä myös oppikirjojen julkaisutoimintaan.

Juolahtaako mieleesi, että pitäisi varmaan olla jonkinlaista pätevyyttä kouluttaa ihmisiä juuri noihin asioihin? Miten helkutissa opettaa pedagogisilla opinnoilla ja kemian opettajan koulutuksella ihmisille projektinhallintaa ja ohjelmistoista, jos ei tiedä noista asioista mitään?

Varmaan sitä opettajankokemusta voi hyödyntää, kaikkea kokemusta voi hyödyntää mutta ei se muun alan osaamista korvaa.

Jotkut eivät hahmota. Minä olen kokenut työelämän englannin opettaja (ja saksan, ruotsin ja suomen), jolle TE-virkailija muutama vuosi sitten oikein hermostui, kun täällä pääkaupunkiseudulla oli yli kolmesataa opettajanpaikkaa vapaana, enkä minä muka löytänyt töitä Hän ei halunnut ymmärtää, että en voisi hakea niitä sataa luokan- ja erityisopettajan paikkaa eikä minun ollut syytä pyrkiä matematiikan, biologian tai arabian opettajaksikaan. "Voi sitä ainakin yrittää", oli TE-ammattilaisen kanta.

Itse olin ollut projektinhallinnan hommissa luonnontietelijänä, kun pelargonioiden keskellä majaileva täti oli hakenut minulle koneelta valmiiksi kaikki projekti-alkuiset hommat, joissa mm. rakennusmestarin, insinöörin ja vastaavien töitä. Ei oikein lohkea tällä koulutuksella putkiremontin suunnittelu. Tästä on noin vajaat 20 vuotta aikaa.

Vähän kuin paperitehtaan pastanvalmistajan (pasta=aine, jolla paperi päällystetään) pitäisi hakea suurtalouskeittäjän paikkaan.

Toimii toiseenkin suuntaan! Minä olin ollut tutkimusassistenttina koulutukseeni liittyvässä työssä, en sihteerinä.

Työkkärin täti pisti minut yleissihteerien kategoriaan, koska nimikkeeni päättyi assistentti. Ja koska sihteereistä on ylitarjontaa, sain opiskella työttömyysetuudella! :D :D :D

Vierailija kirjoitti:

Yksi mikä minua on jo pitkään ihmetyttänyt on, että moni tuntuu kuvittelevan hakemusten määrän itsessään lisäävän todennäköisyyttä saada työ.

Joka ikinen haku on oma prosessinsa, jossa ollaan joka ikinen kerta vastakkain joka ikisen muun hakijan kanssa, eikä ole mitään "oikeudenmukaisuuden vaakaa", joka huomioisi ne 150 aikaisempaa hakemusta jonkinlaisena etulyöntiaseman tuojana. Jos esimerkiksi työkokemusta ei ole kertynyt, on hyvin todennäköistä, että jollain muulla samaa paikkaa hakevalla sitä on (puhutaan vähintään kymmenistä hakijoista), joka ikisessä haussa. Sitä työkokemusta on aivan yhtä vähän, haki kuinka moneen työpaikkaan tahansa.

Mutta miten saat työkokemusta jos et pääse edes haastatteluun? Se tässä on nyt se ongelma.

Et mitenkään. Pointti olikin että vaikka hakisit tuhanteen työpaikkaan, sinua ei valita, mikäli hakijajoukossa on sinua jollakin tavalla sopivampia (kokeneempia, koulutetumpia, ei-työttömiä - mitä kriteerit nyt yleensä ovatkin) hakijoita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi mikä minua on jo pitkään ihmetyttänyt on, että moni tuntuu kuvittelevan hakemusten määrän itsessään lisäävän todennäköisyyttä saada työ.

Joka ikinen haku on oma prosessinsa, jossa ollaan joka ikinen kerta vastakkain joka ikisen muun hakijan kanssa, eikä ole mitään "oikeudenmukaisuuden vaakaa", joka huomioisi ne 150 aikaisempaa hakemusta jonkinlaisena etulyöntiaseman tuojana. Jos esimerkiksi työkokemusta ei ole kertynyt, on hyvin todennäköistä, että jollain muulla samaa paikkaa hakevalla sitä on (puhutaan vähintään kymmenistä hakijoista), joka ikisessä haussa. Sitä työkokemusta on aivan yhtä vähän, haki kuinka moneen työpaikkaan tahansa.

Mutta miten saat työkokemusta jos et pääse edes haastatteluun? Se tässä on nyt se ongelma.

Et mitenkään. Pointti olikin että vaikka hakisit tuhanteen työpaikkaan, sinua ei valita, mikäli hakijajoukossa on sinua jollakin tavalla sopivampia (kokeneempia, koulutetumpia, ei-työttömiä - mitä kriteerit nyt yleensä ovatkin) hakijoita.

voisiko olla paikkoja joihin voisi hakea vain työtön, näin ollen varmistettaisiin että työllistyvä on työttömien joukosta, onhan meillä kursseja ja muitakin jotka on suunnattu vain tietyille ryhmille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi mikä minua on jo pitkään ihmetyttänyt on, että moni tuntuu kuvittelevan hakemusten määrän itsessään lisäävän todennäköisyyttä saada työ.

Joka ikinen haku on oma prosessinsa, jossa ollaan joka ikinen kerta vastakkain joka ikisen muun hakijan kanssa, eikä ole mitään "oikeudenmukaisuuden vaakaa", joka huomioisi ne 150 aikaisempaa hakemusta jonkinlaisena etulyöntiaseman tuojana. Jos esimerkiksi työkokemusta ei ole kertynyt, on hyvin todennäköistä, että jollain muulla samaa paikkaa hakevalla sitä on (puhutaan vähintään kymmenistä hakijoista), joka ikisessä haussa. Sitä työkokemusta on aivan yhtä vähän, haki kuinka moneen työpaikkaan tahansa.

Mutta miten saat työkokemusta jos et pääse edes haastatteluun? Se tässä on nyt se ongelma.

Et mitenkään. Pointti olikin että vaikka hakisit tuhanteen työpaikkaan, sinua ei valita, mikäli hakijajoukossa on sinua jollakin tavalla sopivampia (kokeneempia, koulutetumpia, ei-työttömiä - mitä kriteerit nyt yleensä ovatkin) hakijoita.

voisiko olla paikkoja joihin voisi hakea vain työtön, näin ollen varmistettaisiin että työllistyvä on työttömien joukosta, onhan meillä kursseja ja muitakin jotka on suunnattu vain tietyille ryhmille

niin taitaa mennä jo töissä käyville valtaosa paikoista ihan kuten parisuhteissa, varatuille kyllä löytyy kysyntää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi mikä minua on jo pitkään ihmetyttänyt on, että moni tuntuu kuvittelevan hakemusten määrän itsessään lisäävän todennäköisyyttä saada työ.

Joka ikinen haku on oma prosessinsa, jossa ollaan joka ikinen kerta vastakkain joka ikisen muun hakijan kanssa, eikä ole mitään "oikeudenmukaisuuden vaakaa", joka huomioisi ne 150 aikaisempaa hakemusta jonkinlaisena etulyöntiaseman tuojana. Jos esimerkiksi työkokemusta ei ole kertynyt, on hyvin todennäköistä, että jollain muulla samaa paikkaa hakevalla sitä on (puhutaan vähintään kymmenistä hakijoista), joka ikisessä haussa. Sitä työkokemusta on aivan yhtä vähän, haki kuinka moneen työpaikkaan tahansa.

Mutta miten saat työkokemusta jos et pääse edes haastatteluun? Se tässä on nyt se ongelma.

Et mitenkään. Pointti olikin että vaikka hakisit tuhanteen työpaikkaan, sinua ei valita, mikäli hakijajoukossa on sinua jollakin tavalla sopivampia (kokeneempia, koulutetumpia, ei-työttömiä - mitä kriteerit nyt yleensä ovatkin) hakijoita.

voisiko olla paikkoja joihin voisi hakea vain työtön, näin ollen varmistettaisiin että työllistyvä on työttömien joukosta, onhan meillä kursseja ja muitakin jotka on suunnattu vain tietyille ryhmille

Onhan niitä vanhempainvapaansijaisuuksia esimerkiksi, joihin tulee valita työtön tai työttömyyysuhan alainen. Jälkimmäinen onkin sitten tulkinnanvaraista. Töissä jo oleva on "työttömyysuhanalainen" vaikkapa ihan vain koronatilanteen takia, jos niin päätetään keksiä. Itse en työttömänä päässyt edes haastatteluun hakiessani sijaisuuspaikkaa, johon minulla oli erinomaiset edellytykset, mutta ehkä vain noin vuoden verran työkokemusta, ikää 45 v. ja CV:ssä gäppejä. 2 korkeakoulututkintoa ja virheettömällä englannilla rustattu hakemus eivät auttaneet.

Sen verran lisäystä, että tottahan ilman työkokemustakin jotenkin töihin pääsee, koska muuten kukaan ei olisi töissä. Ilmaiset tai matalapalkkaiset harjoittelut ovat se väylä. Tosin niihinkin on vaikea päästä. Lisäksi harjoittelija saattaa ajautua tekemään asioita, joista ei ole sovittu tai joista ei ole mitään hyötyä jatkon kannalta. Harjoittelijan työnkuvaa ei usein ole mietitty läheskään yhtä tarkasti kuin palkallisella, koska harjoittelija on pienempi riski, jonka voi ottaa ns. varmuuden vuoksi. Harjoittelija joustaa tiukan paikan tullen ensimmäisenä.

Minulla alkaa olla haasteena CV:ssä liian monta harjoittelua, jotka kaikki ovat tyssänneet firman talousongelmiin, mutta työnantaja tietenkin ajattelee, ettei ihmisellä voi koko ajan käydä huono säkä. Ymmärrettävää toki, mutta joskus todellakin VOI jäädä toistuvasti luu käteen täysin itsestä riippumattomista syistä.

meillä kun oli yt:t ja irtisanottiin niin oli pakko työskennellä irtisanomisajan loppuun saakka

isosiskolla sama tilanne mutta pääsivät irtisamishetken jälkeen 6kk kotiin, hän saikin heti työtä kun säilyi tuo työssä käyvän status, itsellä meni 54 viikkoa kun status muuttui työttömäksi

tässä siis todella paljon myös työnantajien asenne vaikuttavana tekijänä

Vierailija kirjoitti:

meillä kun oli yt:t ja irtisanottiin niin oli pakko työskennellä irtisanomisajan loppuun saakka

isosiskolla sama tilanne mutta pääsivät irtisamishetken jälkeen 6kk kotiin, hän saikin heti työtä kun säilyi tuo työssä käyvän status, itsellä meni 54 viikkoa kun status muuttui työttömäksi

tässä siis todella paljon myös työnantajien asenne vaikuttavana tekijänä

Olen aina ihmetellyt miten voi olla näin eri säännöt ja ikään kuin eri lait riippuen missä sattuu olemaan töissä, ihan kuin olisi toisessa maassa töissä kun on eri alalla?

Jotenkin pitäisi saada samat lait ja säännöt kaikille aloista riippumatta, meilläkin tulee aina 1 päivä palkatonta jos sairastuu ja moni tuttuni luuli että tällainen on suomessa laitointa, vaan eipä ole.

Minimipalkatkin voi nollata vaikka provisiopalkalla ja oli niitä muitakin keinoja nollata tuokin "laki".

Jne..

miksi koulutusta vastaamaton työ tarkoittaa aina koulutustason alapuolella olevaa työtä, vai tarkoittaako?