Työtön! Miksi et saa töitä?
Otsikko. Ennen kuin alapeukutatte, en tarkoita tuota vittuilumielessä. Itsekin olen juuri työttömäksi jäänyt, joka ei ahkerasta hakemusten lähettelystä huolimatta ole päässyt vielä yhteenkään haastatteluun. Kiinnostaisi kuulla muiden samantapaisessa tilanteessa olevien mielipiteitä siitä, miksi niitä töitä on ihan oikeasti niin hel... vaikeaa saada.
Kommentit (2374)
En ole ikinä päässyt oikeisiin töihin. Ei ole ikinä tullut onnistumisia työelämässä. Olen tyhmä ja aina epäonnistunut kouluissakin, joten ei oo ammattia, en uskalla mennä kouluun, koska en osaa mitään joten mua ei oteta mihinkään töihinkään. Uskon, että osaisin tehdä esim. Siivoojan töitä, mutta ei ne sinnekään ota ilman ammattia ja jos sillätavalla menisi tuet, niin pystyisikö sitten elättämään perhettäänkään?
Taas joku teiniviiksi oli jättänyt nokkelasti num lockin pois päältä ja äänet täysille. Niiiiiiin omaperäistä.
ON työtä...jossain kirjoitti:
Mene vaikka vapaaehtoistyöhön . Tuttuni lähti Intiaan ja tavattoman tyytyväinen. Töitä on Aasian maissa Vietman, KAmbotsa, Uusi Seelanti. OLE ROHKEA, OTA YHTEYTTÄ Punaiseen Ristiin....
Jos joskus haluaa vaikka omistusasunnon, tai on jo asuntolaina, niin niillä vapaaehtoistyöllä ei niitä maksella. Sitä paitsi, kyllä Suomessakin. On vapaaehtoistöitä niin paljon kuin jaksaa tehdä.
Sitä paitsi, vapaaehtoistyö ei ole oikeaa työtä, se on harrastus
Olen työtön koska ei riittävästi viimeaikaista työkokemusta. Koulutuskaan ei hyvä. Amis käytynä linjalla, josta ei mitään hyötyä nykymaailmassa. Hakenut useamman vuoden kouluihin vaan vielä minnekään päässyt. Yli kolmekymppinen nyt jo ja hävettää ettei minnekään kelpaa. Haluaisin vain elää normielämää sen sijaan, että istun kotona kaikki päivät yksin kun ei ole rahaa mihinkään eikä mitään paikkaa minne mennä muuta kuin kirjasto. Jos lasta ei olisi niin tappaisin itseni pois olemasta yhteiskunnan loinen. En itsekään itseäni palkkasi kuin aivan paskaduuneihin vaan niihinkin sen verran hakijoita ettei ole tärpännyt.
Kyllähän syy on työpaikkojen puutteessa. Valmistumisestani on nyt 5 vuotta aikaa ja vain yksi kiinnostava työpaikka on tullut haettavaksi. Sinne en tietenkään päässyt ilman työkokemusta. Mistä sellaista saisin kun työpaikkoja ei ole. En kuitenkaan ole tyytymätön tilanteeseen. Teen jonkunverran "keikkatyötä" ulkomaanmatkojen parissa josta saa hyvän korvauksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikä 43 vuotta, it-alan koulutus ja työkokemus. Ei mitään toivoa töistä. Ottavat junioreita vaan.
Mutta joo, aion hakea myös muita kuin it-alan töitä, ihan siivouksesta ja Alepan kassasta alkaen. Toivon että edes niitä hommia löytyy, kun kuitenkin eläkeikään olisi vielä parikymmentä vuotta.
Kirjoitin ylläolevan v. 2017. Nyt tilanne on se että minulla on töitä, muttei omalta alalta. Olen vuokratyöfirman kautta varastotöissä, pääosin vuorotyötä. Kiinteää tuntimäärää ei ole, mutta kun suostuu tekemään yötä ja viikonloppua niin on tunteja riittänyt. Rahan tienaamisen puolesta tämä toimii yllättävän hyvinkin, vuorotyöstä saa palkkaa ok:sti "duunarihommissakin".
Joskus vähän surettaa edelleen se että kun niin tykkäsin koodaamisesta, olin siinä saamani palautteen (asiakkaat, esimiehet, työkaverit) mukaan hyväkin, mutta sitten kun kerran YT:issä tuli poisto niin uutta hommaa ei enää löytynyt alalta. En olisi työttömäksi jäätyäni ikinä uskonut että niin voi käydä, kun mielestäni osaamiseni oli varsin haluttua laatua, olin full stack devaaja jolla kokemusta kaikilta sovelluskehityksen tasoilta: tietokantasuunnittelu ja toteutus, asennusautomaatiot, docker, sovelluksista pääosin jee-maailma sekä server että client side (myös uusia tekniikoita kuten reactJS ja angular 2), hieman pääsin myös serverless maailmaan ennen kuin firma päättii poistaa kalliit vanhat ja korvata junioreilla.
Mutta sille koodaripulalle minä sanon kyllä että ei sellaista olekaan, jos olisi, olisi joku minutkin ottanut.
Jos vielä olet innostunut koodaamisesta niin kannattaa tehdä pieniä freelancer hommia netin kautta. Ei siitä heti elantoa saa, mutta ammattitaito pysyy hyvänä eikä pääse vanhentumaan ja ajan myötä siitä voi tienata enemmänkin. Jos englanti sujuu niin upwork.com ja fiverr.com on hyviä paikkoja freelance hommien löytämiseen. Toiminimen perustaminen sivutoimista yrittämistā varten helppoa kunhan ajatuksella suunnittelet mikä varmasti koodarina onnistuu hyvin :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikä 43 vuotta, it-alan koulutus ja työkokemus. Ei mitään toivoa töistä. Ottavat junioreita vaan.
Mutta joo, aion hakea myös muita kuin it-alan töitä, ihan siivouksesta ja Alepan kassasta alkaen. Toivon että edes niitä hommia löytyy, kun kuitenkin eläkeikään olisi vielä parikymmentä vuotta.
Kirjoitin ylläolevan v. 2017. Nyt tilanne on se että minulla on töitä, muttei omalta alalta. Olen vuokratyöfirman kautta varastotöissä, pääosin vuorotyötä. Kiinteää tuntimäärää ei ole, mutta kun suostuu tekemään yötä ja viikonloppua niin on tunteja riittänyt. Rahan tienaamisen puolesta tämä toimii yllättävän hyvinkin, vuorotyöstä saa palkkaa ok:sti "duunarihommissakin".
Joskus vähän surettaa edelleen se että kun niin tykkäsin koodaamisesta, olin siinä saamani palautteen (asiakkaat, esimiehet, työkaverit) mukaan hyväkin, mutta sitten kun kerran YT:issä tuli poisto niin uutta hommaa ei enää löytynyt alalta. En olisi työttömäksi jäätyäni ikinä uskonut että niin voi käydä, kun mielestäni osaamiseni oli varsin haluttua laatua, olin full stack devaaja jolla kokemusta kaikilta sovelluskehityksen tasoilta: tietokantasuunnittelu ja toteutus, asennusautomaatiot, docker, sovelluksista pääosin jee-maailma sekä server että client side (myös uusia tekniikoita kuten reactJS ja angular 2), hieman pääsin myös serverless maailmaan ennen kuin firma päättii poistaa kalliit vanhat ja korvata junioreilla.
Mutta sille koodaripulalle minä sanon kyllä että ei sellaista olekaan, jos olisi, olisi joku minutkin ottanut.
No masentavaahan tämä IT-elämä on. Minulla on melkein saman verran ikää mutta hyvin surkea työkokemus. Viimeksi on nyt erikoissairaan lapsen hoidossa mennyt vuositolkulla. En kyllä ohjelmoijaksi taida pyrkiäkään tätä menoa, pitäisi opiskella nämä mystiset lyhenteet mitä näkee ilmoituksissa ja jotka ovat ilmantuneet viime vuosien aikana. Mutta aikaa ja energiaa itseopiskeluun ei ole oikeasti ollut. Vanhempi sukupolvi ihmettelee vain miksei maisterin paperit kelpaa - kyllähän työnantaja perehdyttää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikä 43 vuotta, it-alan koulutus ja työkokemus. Ei mitään toivoa töistä. Ottavat junioreita vaan.
Mutta joo, aion hakea myös muita kuin it-alan töitä, ihan siivouksesta ja Alepan kassasta alkaen. Toivon että edes niitä hommia löytyy, kun kuitenkin eläkeikään olisi vielä parikymmentä vuotta.
Kirjoitin ylläolevan v. 2017. Nyt tilanne on se että minulla on töitä, muttei omalta alalta. Olen vuokratyöfirman kautta varastotöissä, pääosin vuorotyötä. Kiinteää tuntimäärää ei ole, mutta kun suostuu tekemään yötä ja viikonloppua niin on tunteja riittänyt. Rahan tienaamisen puolesta tämä toimii yllättävän hyvinkin, vuorotyöstä saa palkkaa ok:sti "duunarihommissakin".
Joskus vähän surettaa edelleen se että kun niin tykkäsin koodaamisesta, olin siinä saamani palautteen (asiakkaat, esimiehet, työkaverit) mukaan hyväkin, mutta sitten kun kerran YT:issä tuli poisto niin uutta hommaa ei enää löytynyt alalta. En olisi työttömäksi jäätyäni ikinä uskonut että niin voi käydä, kun mielestäni osaamiseni oli varsin haluttua laatua, olin full stack devaaja jolla kokemusta kaikilta sovelluskehityksen tasoilta: tietokantasuunnittelu ja toteutus, asennusautomaatiot, docker, sovelluksista pääosin jee-maailma sekä server että client side (myös uusia tekniikoita kuten reactJS ja angular 2), hieman pääsin myös serverless maailmaan ennen kuin firma päättii poistaa kalliit vanhat ja korvata junioreilla.
Mutta sille koodaripulalle minä sanon kyllä että ei sellaista olekaan, jos olisi, olisi joku minutkin ottanut.
No masentavaahan tämä IT-elämä on. Minulla on melkein saman verran ikää mutta hyvin surkea työkokemus. Viimeksi on nyt erikoissairaan lapsen hoidossa mennyt vuositolkulla. En kyllä ohjelmoijaksi taida pyrkiäkään tätä menoa, pitäisi opiskella nämä mystiset lyhenteet mitä näkee ilmoituksissa ja jotka ovat ilmantuneet viime vuosien aikana. Mutta aikaa ja energiaa itseopiskeluun ei ole oikeasti ollut. Vanhempi sukupolvi ihmettelee vain miksei maisterin paperit kelpaa - kyllähän työnantaja perehdyttää!
Ei perehdytä, ei työssä jo oleviakaan. Mutta se on hullua, että meitä jotka ollaan duunissa, ei kukaan epäile etteikö opita tuosta vaan lennosta mitä tahansa tekniikkaa mitä asiakasprojekteissa tulee vastaan, työn ohessa. Mutta sitten kun rekrytään uutta ihmistä, niin jostain syystä hänestä ei luoteta, että kyllä sekin oppii ne uudet tekniikat, vaan pitäisi jo valmiiksi osata joka hiton tekniikka jota juuri siinä projektissa käytetään mihin ihmistä haetaan. Ja puolen vuoden päästä voi taas olla ihan eri projektit missä ihan eri tekniikat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikä 43 vuotta, it-alan koulutus ja työkokemus. Ei mitään toivoa töistä. Ottavat junioreita vaan.
Mutta joo, aion hakea myös muita kuin it-alan töitä, ihan siivouksesta ja Alepan kassasta alkaen. Toivon että edes niitä hommia löytyy, kun kuitenkin eläkeikään olisi vielä parikymmentä vuotta.
Kirjoitin ylläolevan v. 2017. Nyt tilanne on se että minulla on töitä, muttei omalta alalta. Olen vuokratyöfirman kautta varastotöissä, pääosin vuorotyötä. Kiinteää tuntimäärää ei ole, mutta kun suostuu tekemään yötä ja viikonloppua niin on tunteja riittänyt. Rahan tienaamisen puolesta tämä toimii yllättävän hyvinkin, vuorotyöstä saa palkkaa ok:sti "duunarihommissakin".
Joskus vähän surettaa edelleen se että kun niin tykkäsin koodaamisesta, olin siinä saamani palautteen (asiakkaat, esimiehet, työkaverit) mukaan hyväkin, mutta sitten kun kerran YT:issä tuli poisto niin uutta hommaa ei enää löytynyt alalta. En olisi työttömäksi jäätyäni ikinä uskonut että niin voi käydä, kun mielestäni osaamiseni oli varsin haluttua laatua, olin full stack devaaja jolla kokemusta kaikilta sovelluskehityksen tasoilta: tietokantasuunnittelu ja toteutus, asennusautomaatiot, docker, sovelluksista pääosin jee-maailma sekä server että client side (myös uusia tekniikoita kuten reactJS ja angular 2), hieman pääsin myös serverless maailmaan ennen kuin firma päättii poistaa kalliit vanhat ja korvata junioreilla.
Mutta sille koodaripulalle minä sanon kyllä että ei sellaista olekaan, jos olisi, olisi joku minutkin ottanut.
Jos vielä olet innostunut koodaamisesta niin kannattaa tehdä pieniä freelancer hommia netin kautta. Ei siitä heti elantoa saa, mutta ammattitaito pysyy hyvänä eikä pääse vanhentumaan ja ajan myötä siitä voi tienata enemmänkin. Jos englanti sujuu niin upwork.com ja fiverr.com on hyviä paikkoja freelance hommien löytämiseen. Toiminimen perustaminen sivutoimista yrittämistā varten helppoa kunhan ajatuksella suunnittelet mikä varmasti koodarina onnistuu hyvin :)
Ei sitä kyllä oikein käytännössä kokoaikaisen vuorotyön lisäksi jaksa mitään freelancer hommia. Toiminimijuttuihin en ole halunnut koskaan lähteä, kun olen nähnyt että niissä monella on käynyt huonosti, eli ei ole säännöllisesti saanut duunia. Oma näkemys on, että sellainen kannattaa vain jos on paljon suhteita eri puolille. Itse olin saman työnantajan palveluksessa lähes 20 vuotta joten eipä ole laajoja suhteita muodostunut. Lisäksi, en usko että yli 40 v nainen herättää freelance konsulttina sen enempää luottamusta kuin työn hakijanakaan.
Omalla tavallaan lisäksi tykkään enemmän tästä varastotyöstä kuin it-hommista. Olin it-hommista aina todella stressaantunut. Aina oli monta projektia päällekkäin, koko ajan pakko oppia uusia tekniikoita työn ohessa (eli: myytiin asiakkaalle tekniikan tai kielen X osaajana, vaikkei siitä ollut ikinä kuullutkaan, mutta oli pakko selvitä eli illat ja yöt sitten opeteltiin jotta päivistä selvitään), aina oli sellainen pelko että mitä jos en selviä (vaikka aina selvisin). Nykyinen työ väsyttää vain fyysisesti mikä jotenkin tuntuu terveemmältä ja vähemmän kuluttavalta. Enemmänkin ehkä tuo mun ajoittainen suru koodaushommista luopumisesta johtuu jonkinlaisesta sellaisesta vanhempieni arvoista lähtevästä jutusta, eli kuten äitini sanoi "mikä häpeä koko suvulle että maisteritytär siellä varastolla vaan on töissä". Itse en pohjimmiltani ajattele niin mutta välillä se häpeä jostain tulee syvältä, ehdollistettuna kotoa. Ja joo, tykkäsin minä siitäkin että sain positiivista palautetta asiakkailta jne, mutta oli se hinta kova, jatkuva stressi.
Siitä kertoo jotain jo se, että kun työkseni koodasin, painoin lopuksi 90 kg ja olin alkoholin suurkuluttaja - ihan stressilääkkeeksi. Työttömänä paino lähti ihan itsestään laskuun eikä huvittanut kaljan tissuttelukaan, eikä sitä tarvi tämän varastotyönkään takia. Pelkään että luisuisin taas stressiin lieveilmiöineen jos palaisin it-alalle.
Koska mulla on päässä vikaa ja koska mä nussin sikaa. Juha kanerva.
Vierailija kirjoitti:
En saa töitä koska olen entinen kansanedustaja. Joudun olemaan pienellä sopeutumiseläkkeellä 5000€/kk
Keksitkö ihan itse vai auttoiko äitisi?
Home-, kemikaali- ja sisäilmaherkkyys. Ei ole puhtaita rakennuksia.
Koska saan sen verran ISOA ansiosidonnaista, että ei kannata hakea töitä.
Vierailija kirjoitti:
Kaveri ei edes hae töitä.
Tekosyynä mm. Se, ettei 12 vuotiasta voi jättää yksin.
Siis siksiaikaa kun pääsee koulusta ja tää tulis töistä.
Eli 4 tunniksi.
On mielummin yhteiskunnan elättinä valittamassa, kun kerran on vielä vassukin.
Ei kelpaa mikään apu.
Kun ei viitsi, niin ei viitsi...rahaa saa tyhjästä. Ja asunnon. Ja euron kaljat Lidlistä. Tupakasta puhumattakaan.....
Miten noi elätit sais pois sinne venäjälle? Kun kerran se yhteiskunta on niin ihana, niin voisivat muuttaa sinne sit suoraan.
Saisiko kaverisi edes töitä vaikka hakisikin? Kun sadat tuhannet sellaisetkaan ei saa, joilla on koulutusta ja kokemusta ja työhaluja niin mikä aivokirurgi kaverisi on että voi sanoa hänen suorastaan valitsevan työttömyyden?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- jos nyt ajatellaan, että pääsisin tänne teidän varastoon töihin niin toki toivoisin että olisin näyttänyt sitten ja miten hyvä ja luotettava olen ja olisin ehkä löytänyt teiltä vähän vastuullisempia hommia mutta sinällään, koska minulla on täällä Perähikiällä koti ja avopuoliso ja niin tuskin sen kauemmas täältä olen suunnannut.
Kiitos, tässä oli ihan toteuttamiskelpoinen (ja jokaisen muokattavissa oleva) idea koskien "missä näet itsesi viiden vuoden päästä?" -kysymykseen.
Muuten ihan ok vastaus, kunhan jättää pois tuon osuuden jossa heti kättelyssä, ennenkun on edes työtä saanut, kertoo että ei mua kiinnosta tämä työ oikeasti, ja ihan muualle mä tähtään kun tähän duuniin mitä nyt haen.
Mitä se muuten noin rekrytoijan näkökulmasta tarkoittaa, että "työ kiinnostaa oikeasti"? Pitääkö siitä työstä olla niin kiinnostunut, että tekisi sitä vaikka ilmaiseksi, jos oma talous sallisi?
Minulla ainakin on elämässäni vaikka mitä kiinnostavaa projektia, ja työtä tarvitsisin lähinnä vain rahoittaakseni elämäni. Siitä huolimatta kyllä siinä eroa on, mitä työtä mieluummin tekisin. Riittääkö kiinnostukseksi se, että kun kerran töitä on tehtävä niin tämä teidän paikka on paras vaihtoehto?
Vai riittääkö ihan jo se, että tekee työtä, mitä tahansa työtä, mieluummin kuin on työttömänä?
Vai saako sitä noin monimutkaisesti edes ajatella?
Työ kiinnostaa= jos haetaan hyllyttäjää, se hyllyttäjän työ kelpaa.
Ei tarvii omistaa elämäänsä työlle, kunhan tekee töissä enimmäkseen töitä
Ei ajattele (jo hakiessaan) että ekan kuukauden jälkeen siirryn työnjohdon assariksi ja puolen vuoden päästä johdan koko lafkaa.
Eli teet sen työn, ja vain sen työn, johon sinut on palkattu. Piste.Joskus kun johonkin helppoon työhön palkataan joku "ylikoulutettu" tai "ylikokenut" tyyppi, tai muuten hankala tyyppi, muistuttaa hän päivittäin, alkaen päivästä yksi, työkavereitaan kuinka hän on aiemmin tehnyt sitä ja tätä, ja yrittää luistaa työstä vedoten entiseen työhistoriaansa/osaamiseensa/johonkin muuhun, ryhtyen omatoimisesti työnjohtajaksi, vaikka hänet on palkattu hyllyttäjäksi ja siitä hänelle palkkaa maksetaan.
Onneksi näitä asennevammaisia on kuitenkin harvassa.Eikö se työ hakemuksen lähettäminen pitäisi toimia signaaliina siitä, että työ kiinnostaa.
Käytännössä rekryt usein ajattelevat, että se joka osaa parhaiten puhua, on eniten kiinnostunut työstä.
Vaikka se työ olisi yksinäistä hiljaisuudessa puurtamista, niin siihen valitaan mieluiten se voimakkaimmin ekstrovertti hakija, sillä hän vaikuttaa eniten kiinnostuneelta. Sitten sillä ekstroverillä pää hajoaa siinä työssä, ja työnantaja ihmettelee miksi näin kävi, paraskaan hakija ei ollut riittävän hyvä.
Ja kohta saadaan lukea taas lööppejä kuinka työttömistä ei löydy työhaluisia työntekijöitä.
Tunnen suurta halua satuttaa iltapäivälehtien lööppikuninkaita.
Vierailija kirjoitti:
Koska saan sen verran ISOA ansiosidonnaista, että ei kannata hakea töitä.
Eipä se ansiosidonnainen loputtomiin kestä. Ja ansiosidonnaisella(kin) ollessa taitaa nykyisin se aktiivimalli leikata osan tuloista ellei täytä niitä sen ehtoja.
Mut onnea työnhakuun kun se pari vuotta on kulunut ja loppuu ansiosidonnainen ja alkaa kelan työttömyyskorvaus 500€ + aktiivimallin miinustama osa, paljonkos siitä tuleekaan?
12 vuotiaan voi ihan iisisti jättää yksin. Kunhan et kerro sille mitään ni se pelaa koko ajan jollain koneella
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikä 43 vuotta, it-alan koulutus ja työkokemus. Ei mitään toivoa töistä. Ottavat junioreita vaan.
Mutta joo, aion hakea myös muita kuin it-alan töitä, ihan siivouksesta ja Alepan kassasta alkaen. Toivon että edes niitä hommia löytyy, kun kuitenkin eläkeikään olisi vielä parikymmentä vuotta.
Kirjoitin ylläolevan v. 2017. Nyt tilanne on se että minulla on töitä, muttei omalta alalta. Olen vuokratyöfirman kautta varastotöissä, pääosin vuorotyötä. Kiinteää tuntimäärää ei ole, mutta kun suostuu tekemään yötä ja viikonloppua niin on tunteja riittänyt. Rahan tienaamisen puolesta tämä toimii yllättävän hyvinkin, vuorotyöstä saa palkkaa ok:sti "duunarihommissakin".
Joskus vähän surettaa edelleen se että kun niin tykkäsin koodaamisesta, olin siinä saamani palautteen (asiakkaat, esimiehet, työkaverit) mukaan hyväkin, mutta sitten kun kerran YT:issä tuli poisto niin uutta hommaa ei enää löytynyt alalta. En olisi työttömäksi jäätyäni ikinä uskonut että niin voi käydä, kun mielestäni osaamiseni oli varsin haluttua laatua, olin full stack devaaja jolla kokemusta kaikilta sovelluskehityksen tasoilta: tietokantasuunnittelu ja toteutus, asennusautomaatiot, docker, sovelluksista pääosin jee-maailma sekä server että client side (myös uusia tekniikoita kuten reactJS ja angular 2), hieman pääsin myös serverless maailmaan ennen kuin firma päättii poistaa kalliit vanhat ja korvata junioreilla.
Mutta sille koodaripulalle minä sanon kyllä että ei sellaista olekaan, jos olisi, olisi joku minutkin ottanut.
Jätät jotain kertomatta, sillä tämä ei todellakaan voi pitää paikkaansa ainakaan pk-seudulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- jos nyt ajatellaan, että pääsisin tänne teidän varastoon töihin niin toki toivoisin että olisin näyttänyt sitten ja miten hyvä ja luotettava olen ja olisin ehkä löytänyt teiltä vähän vastuullisempia hommia mutta sinällään, koska minulla on täällä Perähikiällä koti ja avopuoliso ja niin tuskin sen kauemmas täältä olen suunnannut.
Kiitos, tässä oli ihan toteuttamiskelpoinen (ja jokaisen muokattavissa oleva) idea koskien "missä näet itsesi viiden vuoden päästä?" -kysymykseen.
Muuten ihan ok vastaus, kunhan jättää pois tuon osuuden jossa heti kättelyssä, ennenkun on edes työtä saanut, kertoo että ei mua kiinnosta tämä työ oikeasti, ja ihan muualle mä tähtään kun tähän duuniin mitä nyt haen.
Mitä se muuten noin rekrytoijan näkökulmasta tarkoittaa, että "työ kiinnostaa oikeasti"? Pitääkö siitä työstä olla niin kiinnostunut, että tekisi sitä vaikka ilmaiseksi, jos oma talous sallisi?
Minulla ainakin on elämässäni vaikka mitä kiinnostavaa projektia, ja työtä tarvitsisin lähinnä vain rahoittaakseni elämäni. Siitä huolimatta kyllä siinä eroa on, mitä työtä mieluummin tekisin. Riittääkö kiinnostukseksi se, että kun kerran töitä on tehtävä niin tämä teidän paikka on paras vaihtoehto?
Vai riittääkö ihan jo se, että tekee työtä, mitä tahansa työtä, mieluummin kuin on työttömänä?
Vai saako sitä noin monimutkaisesti edes ajatella?
Juuri näin. Ei kiinnosta paskan vittuakaan enää tehdä töotä, kun oma elämä on paljon kiinnostavampaa näin enkä tarvitse rahaa juuri mihinkään peruselämisen lisäksi.
Kaikille ei kyllä ole ulkomaille lähtö mitenkään mahdollista. Ei sitä halua välttämättä pakottaa lapsia vaihtamaan maata ja koulua kesken kaiken, puolisolla voi olla hyvä työ täällä jne.
Eikä kyllä nyt monelle niistäkään joille ulkomaat on mahdollisia tuollaiset maat ole ensisijaisia. Joillakin on kutsumus orpokotityöhön kehitysmaissa, mutta useimmat muut ensisijaisesti etsisivät oman alansa töitä ns. sivistysmaista.