Miksi pidetään itsestäänselvänä että lemmikkiin sitoudutaan sen loppuelämäksi?

Vierailija kirjoitti:

Jahas, ja mammat on innoissaan tuominneet kuolemansairaan(?) ap:n itsekkääksi paskaksi kun hän haluaa viettää viimeiset vuotensa koiran kanssa lenkkeillen. 

Vierailija kirjoitti:

Jos otamme vaikka koiran viideksi vuodeksi meille, huolehdimme hyvin ja kasvatamme siitä kelvollisen koirakansalaisen, mitä pahaa siinä on, jos tämän viiden vuoden jälkeen, elämäntilanteemme muuttuessa, hankimme sille uuden kunnollisen kodin?

Missä kohtaa tuossa lukee, että ap on kuolemansairas?

Voi ei ap, voimia sulle taisteluun! Toivottavasti sinulla on vielä paljon hyviä päiviä jäljellä!

Vierailija kirjoitti:

allergia voi puhjeta myös ilman sitä, että se näkyisi testeissä. Kun altistuu tarpeeksi. On typerää lähteä moralisoimaan muita tällaisissa tapauksissa. Maailmassa on asioita joihin ei voi varautua. 

Eri asia, jos allergia puhkeaa siitä huolimatta, että ON testattu ja kokeiltu esim. ottaa jotain samanlajista eläintä hoitoon ja oireita ei silloin ollut.

Tiesittekö muuten, että allergioihin suositellaan nykypäivänä hoidoksi siedätystä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo vielä mitään, jos etsitään uusi koti tai lopetetaan.

Seurasin harmissani, kun kaverini osti lapsilleen joka kesä yhden tai kaksi kesäkania. Pitivät niitä mökillään ja jättivät aina syksyllä sinne kuolemaan. (ei asutusta lähimaillakaan)

Mun silmissä sä olet ihan yhtä ihmispaska kuin tuokin joka kanit jätti, koska et tehnyt mitään. Toivottavasti toimintasi painaa omatuntoasi vielä pitkään, olet osallinen kanien murhaan.

Oletko jotenkin vajaa? Miten ihmeessä minä olisin tuon voinut estää? (Parhaani tietysti yritin puhumalla.)

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ollut ennenkin koira ja tykkään elää koirien kanssa ja lenkkeillä ja harrastaa niiden kanssa. Mutta 5-7 vuoden päästä luultavasti en ole enää tässä maailmassa. En halua avata tarkemmin, ettei minua tunnisteta. 

se oli tässä viestissä. 

Mä uskon että kaikki kyllä ymmärtää luopumisen kuolematapauksessa, tuskin siitä kukaan on saanut valitusta.

Toivotttavasti ap sinulle ei vielä ole tämä aika käsillä. :(

Ai muuttuuko koko case jos ap heittääkin veivinsä 5 vuoden kuluttua? Siis onko nyt sallittua koiran ottaminen? 

En ole ole aloittaja mutta minä en ainakaan tiedä missä olen ja mitä teen ja kenen kanssa olen edes 10 vuoden päästä. Tai olenko edes hengissä. En voi tietää tulevista muutoksista, kun en satu olemaan ennustaja. Mutta en tosin hankkisi koiraa muutenkaan, nykyisen elämän tilanteeni vuoksi. Iso koriste-koira riittää.

Vierailija kirjoitti:

Jahas, ja mammat on innoissaan tuominneet kuolemansairaan(?) ap:n itsekkääksi paskaksi kun hän haluaa viettää viimeiset vuotensa koiran kanssa lenkkeillen. 

Se itsekkyys tulee lähinnä ilmi tästä lauseesta: "Kuka ylipäänsä pystyy sitoutumaan mihinkään 15 vuodeksi, jos omia lapsia ei lasketa."

Eli koira on ap:n mielestä niin vähäpätöinen, ettei siihen tarvitse sitoutua.

Oli kuolemansairas tai ei, tuo asenne ei minusta ole sellainen, että kannattaa ottaa pentukoira tai välttämättä mitään elävää olentoa vastuulleen. Sori vaan.

Voihan siitä elämästä nauttia niinkin, että viettää aikaa esim. jonkun läheisen ystävän koiran kanssa tms. Ei sitä omaa ole pakko hankkia, jos tietää, ettei kykene sitoutumaan. Oli syy miten raskas tai vähäpätöinen hyvänsä. Otaksun, ettei ap itsekään alussa sitä maininnut, koska ei halunnut ihmisten pohtivan asiaa säälin ja sympatian kautta, vaan perustelevan, miksi se on koiran kannalta huono juttu.

Vierailija kirjoitti:

Ei kukaan provosoidu näin heikosti pohjustetusta ja perustellusta provosta.

Meinaat että perusmamman äly riittäisi siihen? Taidat olla uusi täällä.

Minun terveydentilani ei nyt ollut olennainen juttu tässä. Pysytään asiassa. T. ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo vielä mitään, jos etsitään uusi koti tai lopetetaan.

Seurasin harmissani, kun kaverini osti lapsilleen joka kesä yhden tai kaksi kesäkania. Pitivät niitä mökillään ja jättivät aina syksyllä sinne kuolemaan. (ei asutusta lähimaillakaan)

Mun silmissä sä olet ihan yhtä ihmispaska kuin tuokin joka kanit jätti, koska et tehnyt mitään. Toivottavasti toimintasi painaa omatuntoasi vielä pitkään, olet osallinen kanien murhaan.

Oletko jotenkin vajaa? Miten ihmeessä minä olisin tuon voinut estää? (Parhaani tietysti yritin puhumalla.)

Älä selitä. Tiedät ihan hyvin että sulla oli mahdollisuus vaikuttaa mutta käänsit vaan selkäsi ja suljit silmäsi. Häpeä!!

Vierailija kirjoitti:

Ai muuttuuko koko case jos ap heittääkin veivinsä 5 vuoden kuluttua? Siis onko nyt sallittua koiran ottaminen? 

Ei ainakaan minun silmissäni. En myisi pentua yksin asuvalle kuolemansairaalle. En myy niitä myöskään vanhuksille, joilla todennäköisesti koiran normaali elinaikana kunto menisi niin huonoksi että koira kärsii. 

On varmaan idyllistä ajatellla, että lempeä, isäntäänsä tai emäntäänsä rakastava koira lohduttaa kuolemansairasta, mutta tosiasiassa koiran omistaminen vaatii paljon. Koiraa on ulkoilutettava, sille on hankittava ruokaa ja terveyspalveluita, se tuottaa kotiin sotkua joka on siivottava. Jos näihin ei pysty esim. sairauden tai vanhuuden takia, koira onkin äkkiä jotain muuta kuin suloinen sohvalla vieressä köllivä kaveri. Pian se on kenkiä ja seiniä syövä tuholainen, joka ei tuota iloa sille sairaallekaan vaan vain lisää ahdistusta - ja syyllisyydentunnetta.

- koirankasvattaja

Mä en kyllä ainakaan ottaisi koiraa, jos tietäisin kuolevani vuoden päästä. Eri asia, jos on jo koira siinä kohtaa, kun tällaisen diagnoosin kuulee. Tai on yhdessä perheenjäsenten kanssa, jolloin esim. puoliso jää huolehtimaan koirasta sen jälkeen, kun on itse nukkunut pois.

Koiralle omistajan menettäminen on hyvin rankka ja surullinen kokemus. Koirat vaikuttaisivat kiintyvän ihmisiin paljon syvemmin kuin me niihin. Onhan näitä tarinoitakin koirista, joiden omistaja on kuollut. Esim. Hachiko.

Vierailija kirjoitti:

Minun terveydentilani ei nyt ollut olennainen juttu tässä. Pysytään asiassa. T. ap

Tietysti on! On ihan ymmärrettävää ettei vakavasti sairaana pysty huolehtimaan lemmikistä ja ei ole väärin luopua eläimestä sen vuoksi. Älä syytä itseäsi! Et voi sille mitään, kukaan meistä ei voi valita kuka sairastuu kuolettavasti ja kuka ei. Toivon sinulle jaksamista ja voimia raskaalle matkallesi.

Vierailija kirjoitti:

Ai muuttuuko koko case jos ap heittääkin veivinsä 5 vuoden kuluttua? Siis onko nyt sallittua koiran ottaminen? 

Voitko olla vähän kunnioittavampi jos toinen on vakavasti sairas!!

Päättelette taas liikaa. En ole yksinasuva ja koiralla on kyllä toinenkin lenkkeilyttäjä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo vielä mitään, jos etsitään uusi koti tai lopetetaan.

Seurasin harmissani, kun kaverini osti lapsilleen joka kesä yhden tai kaksi kesäkania. Pitivät niitä mökillään ja jättivät aina syksyllä sinne kuolemaan. (ei asutusta lähimaillakaan)

Mun silmissä sä olet ihan yhtä ihmispaska kuin tuokin joka kanit jätti, koska et tehnyt mitään. Toivottavasti toimintasi painaa omatuntoasi vielä pitkään, olet osallinen kanien murhaan.

Oletko jotenkin vajaa? Miten ihmeessä minä olisin tuon voinut estää? (Parhaani tietysti yritin puhumalla.)

Älä selitä. Tiedät ihan hyvin että sulla oli mahdollisuus vaikuttaa mutta käänsit vaan selkäsi ja suljit silmäsi. Häpeä!!

Mulla ei ollut edes sen mökin osoitetta. Se oli kaukana Lapissa jossain he on kuusessa. Itse asiassa kaverianikin asia harmitti, mutta miehensä niitä kaneja osti aina, jotta lapset viihtyisivät siellä erämaassa. Mies kun on "lapinhullu". Kaverini sanoi aina, kun häntä läksytin, että on se tietysti kurjaa, mutta en voi mitään tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo vielä mitään, jos etsitään uusi koti tai lopetetaan.

Seurasin harmissani, kun kaverini osti lapsilleen joka kesä yhden tai kaksi kesäkania. Pitivät niitä mökillään ja jättivät aina syksyllä sinne kuolemaan. (ei asutusta lähimaillakaan)

Mun silmissä sä olet ihan yhtä ihmispaska kuin tuokin joka kanit jätti, koska et tehnyt mitään. Toivottavasti toimintasi painaa omatuntoasi vielä pitkään, olet osallinen kanien murhaan.

Oletko jotenkin vajaa? Miten ihmeessä minä olisin tuon voinut estää? (Parhaani tietysti yritin puhumalla.)

Ilmoittanut eläinsuojeluun!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo vielä mitään, jos etsitään uusi koti tai lopetetaan.

Seurasin harmissani, kun kaverini osti lapsilleen joka kesä yhden tai kaksi kesäkania. Pitivät niitä mökillään ja jättivät aina syksyllä sinne kuolemaan. (ei asutusta lähimaillakaan)

Mun silmissä sä olet ihan yhtä ihmispaska kuin tuokin joka kanit jätti, koska et tehnyt mitään. Toivottavasti toimintasi painaa omatuntoasi vielä pitkään, olet osallinen kanien murhaan.

Oletko jotenkin vajaa? Miten ihmeessä minä olisin tuon voinut estää? (Parhaani tietysti yritin puhumalla.)

En ole tuo jolle vastasit, mutta ihan oikeasti sinä olisit voinut tehdä eläinsuojeluilmoituksen. Jätit tekemättä.