Lue keskustelun säännöt.
Misofonia - suun äänet saavat raivon partaalle. Muita?
10.10.2017 |
Tuli mieleen tosta työkavereiden ruokatottumusketjusta. Onko muita, joita ärsyttää ihan suunnattomasti äänet, jotka tulee muiden syömisestä/muista äänistä suusta. Itselläni menee välittömästi ihon alle, kun kuulen epämääräistä puljaamista jonkun syödessä, imeskelyn äänet ymym. Maiskuttaminen itsessään ei yllättäen ole niin ärsyttävää, kuin esimerkiksi imeskely tai sellainen möyhennys.
Sain vasta joku aika sitten, että tälle ärsytykselle on nimikin, misofonia. Muita jotka tunnistavat itsessään näitä tunteita? :D
Kommentit (145)
Täällä kans. Yks eukko mussutti omenaa , mulla meinas pää räjähtää. Miten joku saa mussutusta , mässytystä , vinkunaa , ähinää yhden ompun syönnistä. Teki mieli kuristaa itsensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä syystä en voi kuunnella Yle Häme radiokanavaa. Mikrofonit on niin herkällä, että toimittajan kielen liikkeet ja syljen mäiske kuuluu radiosta. Aivan kauheaa! Ja autossa kuuntelisin radiota ja sehän pitää olla aika kovalla että kuuluu. Ei sitä lätinää VOI kuunnella.
Joo. Syömisen äänet ovat raivostuttavia.
Sama juttu toistuvissa näköärsykkeissä.
Joku jalan heiluttamisen näkeminen nostaa välittömästi hillittömän raivon. Kaikkein pahin se on silloin kun liikkeen näkee ihan näkökentän reunalla. Jos siltä haluaa välttyä, on pakko kääntyä kokonaan selin.
Ehkä pitäisi alkaa käyttämään huppua.
Varsinkin lihavat ihmiset ähisee ja puhisee syödessään. Kokemusta lihavasta työkaverista. Kun se marssi työpaikalle sen kamala läähätys kuului jo kaukaa kun se valas purjehti paikalle. Sitten kun se lutkutti teetä työpisteellään kuului ihan omituisia ääniä, klurps klurps nielaisu klurps nielaisu ryysti sitä teetä, aikuinen ihminen sentään. Sitten se ryki koko ajan siinä työpisteellään kröh kröh krmm krmm kröh kröhö öröm öröm. Se oli ihan järkyttävän rasittava, onneksi ei tarvitse sietää sitä valasta enää.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on taas elämän ongelmia. Hohhoijaa....
Saattaa se misofonia sinullekin tulla.
Minulla alkoi nelikymppisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomaatteko itse miten puhutte toisista ihmisistä? Huomaatteko millainen suhtautuminen teillä on ruokaan ylipäätään?
ärssyttääkö aloittajaa ääni joka syntyy siitä kunh virtahevoinen syö meloonia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huomaatteko itse miten puhutte toisista ihmisistä? Huomaatteko millainen suhtautuminen teillä on ruokaan ylipäätään?
Noi voi että. Oletpa ylevä ja niiiiin muita parempi ihminen. Arvostan ja pidän ruoasta, mutta osaan syödä mässyttämättä. Inhoan mässyttämistä. Ja sille toiselle jalolle persoonalle voin kertoa, että jonkun asian kokeminen raivostuttavaksi ei tarkoita hallitsematonta raivokohtausta. Suosittelen luetun ymmärtämisen harjoittelua.
Tytön hampaiden purenta toisiaan vasten kuuluu niin selvästi, en oke ennen kuullut muilla tätä.
Appiukon mässytys yhdistettynä siihen, että näkee, kun se ruoka pyörii oikein hitaasti suussa. Hyi yäk, menee ruokahalu.
Olin kurssilla, kun mun takana sellainen keskiikänen imeskeli jotain pastillia oikein maiskutellen. Teki mieli huuta lopettamaan
Hörppiminen ei ärsytä, jos se on satunnainen ääni, mutta koko kupillinen hörppien, argh.
Mies syö rahkaa ja kaapii kovaäänisesti siitä purkista viimeiseen pusaraan asti. Joudun yleensä huutamaan "rumasana" LOPETA!
Mutta mä nyt ärsyynnyn kaikesta, varsinkin liikenteessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on yksi ihminen lähipiirissä, jonka syömisäänet ovat raivostuttavia. Ilmeisesti hän syö jotenkin mässyttämällä. Olen yrittänyt ymmärtää miten niin voi syödä ja olen yrittänyt olla välittämättä, mutta raivon tunteille en vain voi mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muita? Tarviiko tuota edes kysyä. Välillä tuntuu että koko maailma on täynnä teitä raivon partaalla kiehujia milloin mistäkin asiasta, jopa toisten syömisten äänistä.
Tämä maailma ihan oikeasti alkaa olla aika väsyttävä.
Tämä vaiva ei ole tahdon asia. Se tuntuu kuin ois parsinneula kynnen alla kun syö äänekkään syöjän kanssa. Välillä siedettävämpää mutta välillä meinaa järki lähteä. Tuntuu siltä kuin kuulokin olisi yliherkistynyt. Tuossa joku arveli, että voisi olla sukuvika. Hampaiden imeskelyä on avopuolison suvussa myös, sietämätöntä. Kyllähän eleet ja piirteet periytyy.
Ei mikään raivostuminen ole koskaan tahdon asia. Ei kukaan koskaan päätä missään asiassa, että nytpä raivostun. Silti ihmiset kykenevät elämään keskenään vaikka moni asia toisissa ärsyttääkin, joskus jopa raivostuttaa. Useimmat katsovat peiliin kun raivostuttaa niin että tekee mieli kuristaa toisia ihmisiä, jotka tekevät niinkin tavallista asiaa kuin syövät. Jokuhan tässä on taustalla, minkä vain te itse voitte selvittää. Vihoviimeisintä on, jos muut joutuvat syömään pelon vallassa mahdollisimman hiljaa teidän raivokohtauksianne välttääkseen.
No kuule, kyllä tuota ongelmaa on ihan lääkäritkin yrittäneet selvittää, mutta eivät ole löytäneet parannuskeinoa.
Kyseessä on neurologinen ongelma eikä se parane peiliin katsomalla yhtään sen enempää kuin mikään muukaan sairaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaatteko itse miten puhutte toisista ihmisistä? Huomaatteko millainen suhtautuminen teillä on ruokaan ylipäätään?
Noi voi että. Oletpa ylevä ja niiiiin muita parempi ihminen. Arvostan ja pidän ruoasta, mutta osaan syödä mässyttämättä. Inhoan mässyttämistä. Ja sille toiselle jalolle persoonalle voin kertoa, että jonkun asian kokeminen raivostuttavaksi ei tarkoita hallitsematonta raivokohtausta. Suosittelen luetun ymmärtämisen harjoittelua.
Ihan oikeasti, ei ole kyse ylevyydestä vaan siitä että tekstinne ovat aivan hirveitä. Ihmiset, jotka ovat noin ankara toisia kohtaan, eivät voi olla kovin kivoja itseäänkään kohtaan. Olisi varmasti kivempi elämä jos edes yrittäisi raivoamisen sijasta tehdä jotain suhtautumiselleen.
Vierailija kirjoitti:
Huomaatteko itse miten puhutte toisista ihmisistä? Huomaatteko millainen suhtautuminen teillä on ruokaan ylipäätään?
Huomaatko sinä vittuilevasi ikävästä ongelmasta kärsiville ihmisille?
Itse olen aina ollut tosi rauhallinen enkä hermostu lähes koskaan mistään.
Silti sairastuin misofoniaan.
Eipä siinä auta kuin pitää ärsyyntyminen omana tietonaan, vaikka ei se helppoa ole. Kyllähän sen ymmärtää että vika on itsessä eikä muissa. Eikä sitä muihin voi purkaa. Raivostuttavaa se silti on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaatteko itse miten puhutte toisista ihmisistä? Huomaatteko millainen suhtautuminen teillä on ruokaan ylipäätään?
Noi voi että. Oletpa ylevä ja niiiiin muita parempi ihminen. Arvostan ja pidän ruoasta, mutta osaan syödä mässyttämättä. Inhoan mässyttämistä. Ja sille toiselle jalolle persoonalle voin kertoa, että jonkun asian kokeminen raivostuttavaksi ei tarkoita hallitsematonta raivokohtausta. Suosittelen luetun ymmärtämisen harjoittelua.
Ihan oikeasti, ei ole kyse ylevyydestä vaan siitä että tekstinne ovat aivan hirveitä. Ihmiset, jotka ovat noin ankara toisia kohtaan, eivät voi olla kovin kivoja itseäänkään kohtaan. Olisi varmasti kivempi elämä jos edes yrittäisi raivoamisen sijasta tehdä jotain suhtautumiselleen.
Neurologinen sairaus ei parane asennetta muuttamalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaatteko itse miten puhutte toisista ihmisistä? Huomaatteko millainen suhtautuminen teillä on ruokaan ylipäätään?
Noi voi että. Oletpa ylevä ja niiiiin muita parempi ihminen. Arvostan ja pidän ruoasta, mutta osaan syödä mässyttämättä. Inhoan mässyttämistä. Ja sille toiselle jalolle persoonalle voin kertoa, että jonkun asian kokeminen raivostuttavaksi ei tarkoita hallitsematonta raivokohtausta. Suosittelen luetun ymmärtämisen harjoittelua.
Ihan oikeasti, ei ole kyse ylevyydestä vaan siitä että tekstinne ovat aivan hirveitä. Ihmiset, jotka ovat noin ankara toisia kohtaan, eivät voi olla kovin kivoja itseäänkään kohtaan. Olisi varmasti kivempi elämä jos edes yrittäisi raivoamisen sijasta tehdä jotain suhtautumiselleen.
Neurologinen sairaus ei parane asennetta muuttamalla.
Mistä neurologianne osaa reagoida juuri silloin kun on kyse syömisäänistä? Ette raivostu jos aalto loiskahtaa rantaan, mutta kylläkin jos toinen ihminen syö. Useimmiten tuo toinen ihminen vieläpä on oma äiti tai ainakin naispuolinen. Oletteko tosiaan varmoja, että tällaiselle vaivalle ei ole mitään tehtävissä?
Äidilläni oli tapana kesken ruokapalan pureskelun ryystää lasista maitoa ja sitten klunksia sitä maidonsekaista ruokaklimppiä ja klunks, nielaista. Kyllä inhotti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaatteko itse miten puhutte toisista ihmisistä? Huomaatteko millainen suhtautuminen teillä on ruokaan ylipäätään?
Noi voi että. Oletpa ylevä ja niiiiin muita parempi ihminen. Arvostan ja pidän ruoasta, mutta osaan syödä mässyttämättä. Inhoan mässyttämistä. Ja sille toiselle jalolle persoonalle voin kertoa, että jonkun asian kokeminen raivostuttavaksi ei tarkoita hallitsematonta raivokohtausta. Suosittelen luetun ymmärtämisen harjoittelua.
Ihan oikeasti, ei ole kyse ylevyydestä vaan siitä että tekstinne ovat aivan hirveitä. Ihmiset, jotka ovat noin ankara toisia kohtaan, eivät voi olla kovin kivoja itseäänkään kohtaan. Olisi varmasti kivempi elämä jos edes yrittäisi raivoamisen sijasta tehdä jotain suhtautumiselleen.
Neurologinen sairaus ei parane asennetta muuttamalla.
Mistä neurologianne osaa reagoida juuri silloin kun on kyse syömisäänistä? Ette raivostu jos aalto loiskahtaa rantaan, mutta kylläkin jos toinen ihminen syö. Useimmiten tuo toinen ihminen vieläpä on oma äiti tai ainakin naispuolinen. Oletteko tosiaan varmoja, että tällaiselle vaivalle ei ole mitään tehtävissä?
Minkä vuoksi niin moni Touretten syndroomasta kärsivä huudahtelee juuri kirosanoja?
Tuskin mulla tuo on, mutta suksen raahaaminen asfalttia pitkin on todella inhottava ääni. Tosin eipä sitä usein kuule.
Kyllä on taas elämän ongelmia. Hohhoijaa....