En jaksa enää tyttären vegaaniutta!
Mulla on voimat loppu. Tytär saa hysteerisen kohtauksen, jos vahingossa hänen ruokaansa joutuu murunenkin juustoa. Teen meillä ruokaa kädet täristen, ettei näitä vahinkoja kiireessä tulisi. Hän on ehdoton.
Olen yrittänyt parhaani mukaan tehdä vegaanista ruokaa. Kokkaan kahdenlaista ruokaa nelihenkiselle perheelle, tavallista suomalaista kotiruokaa ja sitten - minulle paljon uusia ruoka-aineita, prosessoituja juttuja sisältävää vegaaniruokaa.
Joudun kokkaamaan ruokaa sen vuoksi, että a) meillä on taloudellisesti tiukkaa, joten minä kokeena kokkina saan ruokabudjetin pysymään - sekä maukasta ruokaa b) teen vegaaniruokaa, joka sisältää kaikkia ravintoaineita.
Tytär ei ole kiiinnostunut ruuanlaitosta. Jos ei ole mitään sopivaa vegaaniruokaa (esim. kallista einestä), niin hän syö (kallista) soijajugurttia, mysliä ja leipää. Ei siis ns. oikeaa ruokaa. Ja nälkä on koko ajan.
Mitkä ovat minun vaihtoehtoni? En jaksa enää.
Miksi vegaanit saavat hysteerisen kohtauksen, jos pieni juustonmuru, lihapala, mikä hyvänsä "eläinperäinen" on joutunut vahingossa lautaselle?
Miten te muut vanhemmat teette? Meillä ei valitettavasti tällä hetkellä ole mahdollista neuvo, että "laita tyttäresi itse tekemään ruoka". Kun rahat ovat niin loppu, että tarkkaan joutuu miettimään.
Kommentit (216)
Vierailija kirjoitti:
Heh, kuulostaa ihan minulta useita vuosia taaksepäin. Sain kauheat raivarit jos kotona haisi liharuoalta ja olin todella ehdoton kasvissyönnissäni. Meidän äiti ei tosin osannut tehdä juuri mitään kasvisruokia, eikä silloin ollut edes näin hyvin kaikkia eri lihankorvikkeita saatavilla. Söin vähän sitä sun tätä, ja itse kokkailin pöperöitä soijarouheesta(edullista!).
Tuo ehdottomuus tuosta kyllä laantuu muutamassa vuodessa, koita kestää. Itse olen edelleen vege, mutta en tee ruokavaliostani sen suurempaa numeroa. Olen kuitenkin tarkka siitä, ettei annoksessa ole lihaa tai kalaa, sillä saatan oksentaa ja saada pahoja vatsavaivoja, jos syön eläintuotteita(en ole täysi vegaani) tai huom. edes maistan maun annoksesta, jos on esim. paistettu ruokia samalla pannulla tai liha- ja kasvisruoat ovat olleet kosketuksissa toisiinsa.
Kun on pidemmän aikaa syömättä lihaa ja vegaaneilla myös maitotuotteita, nämä alkavat yksinkertaisesti maistua vastenmielisiltä, ja lisäksi niihin kytkeytyy olennaisesti kuva siitä eläinrääkkäyksestä, jota niiden valmistus vaatii. Itse en esim. näe eläimiä lainkaan ruokana vaan tuntevina elävinä olentoina, joilla on oikeus hyvään elämään,joten mikä vaan lihapala lautasella on minulle lähes yhtä vastenmielinen kuin jollekin ajatus siitä, että söisi vaikkapa koiran tai ihmisen lihaa.
Olen sanaton. Mikä siinä on, että eläinteen tunteet, yms. menee ihmisten suojelun, ihmisten edelle?
Tätä en veganismissa tajua. On aivan yhdentekevää ihmisten kärsimys. Pääasia on, että eläimestä ei tunnu pahalta. Että eläimellä on oikeus hyvää elämään. Aivan sama miten ihmisellä on.
Millä tavalla eläinten suojelu ja eläinoikeuksien kannattaminen on pois ihmisiltä? Eikö ihminen voi/ehdi välittää molemmista? Itsellä menee about sama aika ihmisoikeuksien ja eläinoikeuksien puolesta puhumiseen päivässä, joskus jopa kannatan niitä samaan aikaan!
Hei,
Joku tässä jo neuvoikin, että mimmi mukaan kauppaan ja ruuanlaittoon. Näin meillä tehtiin. Minä nimittäin heittäydyin teininä todella hankalaksi. Silloin ei ollut mitään vegehuumaa mutta kieltäydyin syömästä punaista lihaa missään muodossa. Äiti käski tehdä ruuat itse. No, ei meillä "käsketty" mutta kehotettiin. Ja taloudellisest oli tiukkaa! Käytiin yhdessä kaupassa ja kun muu perhe söi jauhelialasagnea niin minä söin pelkkää perunamuusia. Äiti ehdotteli siihen kaveriksi kalaa ja kanaa mutta jos ne ei mulle kelvanneet, kuten usein eivät kelvanneet, niin sitten söin vain perunaa, pastaa, riisiä... Mutta vaihtoehtoja tarjottiin niissä rajoissa, kun se oli mahdollista. Vegaaniruoka on varmasti hankalampaa toteuttaa. Mutta voisitteko ajatella, että välillä teillä koko perhe söisi vegaanisti? En ole vegaani mutta siis hyvää ja maukasta, sekä ravitsevaa kasvisruokaa pystyy nykyään tekemään ihan helposti ja kohtuu hinnalla. Meilläkin, vaikka omassa perheessäni nykyän sekasyöjiä ollaan, niin on sovittu että yks kasvisruokapäivä viikossa on oltava. Ja monesti teen ruuat niin, että ne on munattomia ja maidottomia, sekä lihattomia, niin kauan kunnes saan oman osani otettua vuuasta tai pannusta ja lisään lihat myöhemmin tai ne on erikseen. En siis enää karta punaista lihaa muttei se aina vaan uppoa. Neuvona siis ota tyttä mukaan siihen puuhaan. Istu alas hänen kanssaan ja kerro, että kun hän on tehnyt näin ison päätöksen niin ensinnäkin sinua kiinnostaa miten hän on valinnut vegaanitien. Älä tuomitse, olipa syy mikä tahansa mutta ole kiinnostunut. Ja kysele minkälaisia ruokia tyttö haluaisi syödä. Jos listalla on vain eineksiä niin kerro, että teillä täytyy kuitenkin pysyä budjetissa ruokien suhteen, joten ihan yltiöpäiseksi ei voi heittäytyä. (Rahanpuute ei mielestäni ole lasten ongelma, joten sitä ei ehkä kannata heittää tytön silmille mutta voi toki kertoa, että ruokamenot vähän nousevat nyt, joten kaikki joutuvat joustamaan) Etsikää vaikka yhdessä netistä ohjeita, vertailkaa hintoja kaupassa ja tehkää kahdestaan ruokaa koko perheelle, sitä vegaaniruokaa. Jos tyttäresi valinta on ekologinen, ole kiinnostunut siitä muutoinkin, kysele vaikka, että miten hän on muulla tavoin ajatellut edistää ekologisia arvoja. Sinulla on aivan oivallien paikka kasvattaa tytärtäsi tästä ja vahvistaa äiti-lapsisuhdetta juuri ennen kuin hän lentää pesästä. Opeta vastuullisuustta, toisten huomioonottamista, omatoimisuutta ja avoimuutta. Ja opeta, että erilaisuus ei ole väärin ja kokeilla saa ja innosta kokeilemaan vielä jotain muutakin. Sienestääkö hän? Marjastaako? Kerääkö teeaineksia luonnosta? Kasvattaako omia yrttejä? Tseppiä teille!
En ymmärrä kuka voi alapeukuttaa tätä avausta... 2/3 alapeukkuja. Onhan tuo rankkaa jos pikkuprinsessa vaatii omat ruoat eikä vaivaudu opettelemaan itse tekemään mitään.
Pavut, herneet, salaatit, kaikki vihannekset, tomaatit, kurkut, kokojyväviljat, riisi, perunat, marjat, monet hedelmät ovat kaikkein halvimpia ruokia mitä kaupasta löytyy eivätkä ole ollenkaan prosessoituja. Monista näistä saa todella helposti ruokaa ilman "kokkaamistakin".
Esimerkkinä jos teet liharuokaa ja siihen lisäkkeeksi perunaa/spagetti/riisiä, niin tytär voi syödä sitä perunaa/täysjyväviljaa (josta saa riittävästi kaloreita), ja ravintoaineita saa sitten reilummin muista kasviksista joita ei tarvitse ollenkaan "kokata": säilykepavut (ei ole prosessoitu tuote), pakasteherneet, kaikki kaalit, kaikki salaatit, tomaatit, kaikki vihannekset, kaikki hedelmät, kaikki täysjyväleivät. Esimerkki aamiasesta voisi olla kaurapuuro hedelmillä ja muilla "täytteillä" jonka tyttäresi osaa varmasti itsekin tehdä. Youtube on pullollaan reseptejä joita tyttäresi voi opetella itse tekemään.
Jos syö pääasiassa kokonaisista käsittelemättömistä kasviksista koostuvan ruokavalion ei tarvitse miettiä ravintoaineita. https://www.forksoverknives.com/what-to-eat/
Kaksi asiaa hämmentää. 1. Mikä on "hysteerinen kohtaus"? Tosi värittynyttä kieltä. Tarkoitat ilmeisesti, että suuttuu. Voit sanoa hänelle, että eläinperäiset ruoka-aineet eivät ole hänelle mitenkään vaaraksi, koska kyseessä on vakaumus, ei allergia. 2. Miten niitä lihan tai juustonmuruja joutuu siihen vegaanisafkaan? Miksi suostut pelkäämään lasta niin paljon, että "kädet tärisevät? Mulla on keliakia, ja mulla on omat voit ja leipää meillä käsitellään vain yhdellä leikkuulaudalla. Murut voi hallita, miksei lihaa tai juustoa? Jos se vegaaninen on kokonaan eri ruokaa, miten sulla voi mennä ne sekaisin? Kai voit pestä paistinpannun ja kattilat, ennen kuin alat tehdä niissä vegaanisia ruokia?!
Tarjoa tytölle maksamakkarakeittoa. Se maistuu vegaaneillekin https://www.vauva.fi/keskustelu/2977384/helppoja-ja-nopeita-lounaitaval…
Mihin perustuu oletus, että lihaton ruoka on kallista, tai että eläintuotteista kieltäytyminen tarkoittaa vegaanieineksien käyttämistä? Hedelmiä, vihanneksia, juureksia, marjoja, (tummaa) riisiä, kvinoaa, linssejä, papuja, pähkinöitä, siemeniä, kauraa, muita viljoja jne. Eivät nämä ruoka-aineet sen kalliimmaksi tule. Itse en edes halua käyttää vegaani"juustoja", vegaani"makkaroita" tai muita korvikkeita, sillä syön mieluummin mahdollisimman vähän käsiteltyä ruokaa. Kasvimaidot ovat jonkin verran kalliimpia kuin lehmän erite, mutta tämä tuskin johtaa konkurssiin. Hyvin kummallisia ja vihamielisiä käsityksiä tuntuu edelleen olevan liikkeellä suhteessa eläintuotteista pidättäytyviin. Asiaan kannattaa vähän tutustua ja ottaa selvää. Tietoa löytyy helposti yllinkyllin. Kyseessä ei ole "ideologia", ellei sitten esim. ihmisen luontaista empatiakykyä ja haluttomuutta tuottaa kärsimystä muille myös nimetä ideologioiksi.
Vierailija kirjoitti:
Kun nyt yleistät vegaanit samaan nippuun niin muistutan, että joku voi olla vegaani vaikkapa allergioiden takia ja tuo murunenkin juustoa tai kananmunaa voi aiheuttaa tosi ikävän tilanteen. Muistutukseksi niille, jotka vitsinä piilottelevat eläintuotteita leipomuksiinsa.
Allergikko voipi sitten ottaa ja kertoa allergioistaan eikä ratsastaa vegaaniudellaan. Itse olen allerginen aika monelle ruoka-aineelle ja saan kyllä suuni auki ja kysyttyä mitä mikäkin tarjottava sisältää. Tai vastaavasti osaan kertoa allergioistani etukäteen, jos kutsutaan syömään.
Eläintuotteiden tehotuotanto itsessään aiheuttaa kärsimystä myös ihmisille mm. (ulosteista, kuolleista/sairaista eläimistä) saastuneen ympäristön, antibioottien ylikäytön muodossa. Teurastamotyöntekijöillä on todettu samanlaisia traumaperäisiä stressihäiriöoireita, kuin sodassa olleilla ihmisillä. Mm. USA:ssa jättimäisten tilojen läheisyydessä asuvat ihmiset sairastuvat käsittelemättömän ulosteveden suihkuttamisesta pelloille. Eläintuotanto aiheuttaa liikennettäkin suuremmat kasvihuonekaasujen päästöt.
Eläinten hyväksikäyttöä vastustavat ihmiset näkevät asioiden laajemmat yhteydet ja ovat hyvin tietoisia siitä, miten valtava merkitys tehotuotannolla on koko ympäristön ja sitä kautta myös ihmisten hyvinvointiin. Eivät nämä ole erillisiä asioita.
Ihan toinen aiheensa sitten on, kuinka paljon maito, liha ja kananmuna sairastuttavat niitä (liikaa) syöviä ihmisiä, mutta tästäkin voi jokainen lukea ihan itse.
Myös spesismistä kannattaa hieman lukaista.
zzzzzz kirjoitti:
En ymmärrä kuka voi alapeukuttaa tätä avausta... 2/3 alapeukkuja. Onhan tuo rankkaa jos pikkuprinsessa vaatii omat ruoat eikä vaivaudu opettelemaan itse tekemään mitään.
Onhan se rankkaa mutta kolmas samanlainen aloitus vähälle aikaa alkaa olla jo vähän ylidramatisointia, etenkään kun AP ei ota vinkeistä vaareja vaan aina samat hössötykset.
Jos teini ilmoittaisi olevansa vegaani, niin tekisin hänelle joka viikko seuraavan ruokalistan.
ma: tomaattikeitto
ti: herkkusienikeitto
ke: parsakeitto
to: hernekeitto
pe: sipulikeitto
la: porkkanakeitto
su: kaalikeitto
Olisi hauska nähdä kuinka pitkään teini jaksaa vegekeittolinjalla, sillä samaan aikaa me muut söisimme normaaleja eläinperäisiä ruokia ja kaikkea muutakin normaalia hyvää. Veikkaampa, että turnauskestävyys ei olisi hänellä yhtä hyvä kuin meillä muilla. :)
Vierailija kirjoitti:
Mulla on voimat loppu. Tytär saa hysteerisen kohtauksen, jos vahingossa hänen ruokaansa joutuu murunenkin juustoa. Teen meillä ruokaa kädet täristen, ettei näitä vahinkoja kiireessä tulisi. Hän on ehdoton....Miten te muut vanhemmat teette? Meillä ei valitettavasti tällä hetkellä ole mahdollista neuvo, että "laita tyttäresi itse tekemään ruoka". Kun rahat ovat niin loppu, että tarkkaan joutuu miettimään.
Jos tyttäresi takia sinun voimasi ovat loppu, sanoisin, että tytär joko laittaa itse ruokansa tai syö samaa kuin muutkin. Jos ei syö, ei syö. Ostat valmiiksi pelkkää vegaanista kamaa ja kehoitat opettelemaan ruuan valmistuksen salat, jos saatana prinsessalle ei kelpaa.
Joko äiti on kasvattanut selkärangan tässä asiassa? Olisi mukava kuulla miten olet ratkaissut ongelman?
Ei mulla paljon sanottavaa tähän ketjuun ole, mutta haluaisin hieman kyseenalaistaa vallitsevat kasvissyöntiin liittyvät konventiot. Oletteko te porkkananpurijat koskaan ajatelleet, että porkkanallakin on tunteet!
Siksipä parempina ihmisinä me päätimme tänään yhdessä miehen kanssa elää jatkossa pääsääntöisesti valoravinnolla, kuten Kauno 50v, joka on elänyt valolla 50 päivää.
https://www.studio55.fi/hyvinvointi/article/kaunon-hurja-kokemus-elin-5…
Liity vegaaniruokavaliota ylläpitävien fb ryhmään, saat paljon apua.
Vegeruoka voi olla hyvin halpaakin, esim linssejä, papuja, kaikki juurekset.
Kuori joka ilta 500 g porkkanoita ja pilko, laita kulhoon, joka on täynnä vihanneksi.
Tee juureksista keittoja, 10 litran kattila kerralla ja pakkanen täyteen.
Mene mistä aita matalin.
Kuinka tarkka tyttö oikeasti on sen vagaaniuden kanssa?
Olethan kertonut hänelle että kotinne seinämaali ei todenäköisesti ole vegaanista, vaan sen ainesosissa on jotain eläinperäistä. Sam muissakin rakenteissa. Eli hän ei voi asua kodissanne eikä missään muuallakaan jonkun muun rakentamassa talossa jos haluaa noudattaa _täyttä_ veganismia.
Entä tytön vaatteet, meikit, muu kosmetiikka, kengät, laukut? Onko ne täysin eläinvapaita? Eläimillä testaamattomia kaikki? Ei nahkakenkiä tai mitään eläinperäistä missään materiaaleissa ja aineksissa?
Luulenpa ettei vegaaniuden kriteerit täyty lähellekään :D
Osta sinä tyttärelle sopivat kokkaustarvikkeet, mutta käske kokata itse. Älä stressaa kädet täristen ruuan kanssa. Käske kokata itse jos ruoka ei kelpaa. Älä anna syödä pelkkää leipää. Älä osta kallista soijajugurttia, soijahan on epäterveellistä.
Opettele olemaan aikuinen, älä ole tossukka.
Vierailija kirjoitti:
Tarjoa tytölle maksamakkarakeittoa. Se maistuu vegaaneillekin https://www.vauva.fi/keskustelu/2977384/helppoja-ja-nopeita-lounaitaval…
Tuo on ensimmäinen hyvä ehdotus tässä ketjussa. Kannattaa tarjota hyvää, ravitsevaa ja houkuttelevaa ruokaa. Sellainen maistuu vegaanillekin, vaikka vähän eläinperäisiä tuotteita sisältäisikin.
Syömishäiriö piilotettuna vegaaniuuteen?
Tein yhteen aikaan nelihenkiselle perheellemme 3 eri ruokaa. Yhtä lajia söi miesväki, toista vaimo ja kolmatta tytär. Kasvissyöjätyttärelle ei maistunut esim paprika tai sipuli, vaimo on vähän vähemmän nirso kasvissyöjä.
Kyllä, vaihtoehtona oli välillä että jos ei kelpaa niin ei tarvi syödä. Ei sitten syönyt, joten jossain vaiheessa piti antaa periksi.
Sittemmin tyttärellä on todettu masennus, olisi ehkä kannattanut olla mielenterveyspuoleen yhteyksissä jo aiemmin, jos olisi aavistanut. Mutta vähän epäilen sen hyötyjä, sillä ei niistä diagnoosin jälkeenkään ole mitään apua ollut.