Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En jaksa enää tyttären vegaaniutta!
08.10.2017 |
Mulla on voimat loppu. Tytär saa hysteerisen kohtauksen, jos vahingossa hänen ruokaansa joutuu murunenkin juustoa. Teen meillä ruokaa kädet täristen, ettei näitä vahinkoja kiireessä tulisi. Hän on ehdoton.
Olen yrittänyt parhaani mukaan tehdä vegaanista ruokaa. Kokkaan kahdenlaista ruokaa nelihenkiselle perheelle, tavallista suomalaista kotiruokaa ja sitten - minulle paljon uusia ruoka-aineita, prosessoituja juttuja sisältävää vegaaniruokaa.
Joudun kokkaamaan ruokaa sen vuoksi, että a) meillä on taloudellisesti tiukkaa, joten minä kokeena kokkina saan ruokabudjetin pysymään - sekä maukasta ruokaa b) teen vegaaniruokaa, joka sisältää kaikkia ravintoaineita.
Tytär ei ole kiiinnostunut ruuanlaitosta. Jos ei ole mitään sopivaa vegaaniruokaa (esim. kallista einestä), niin hän syö (kallista) soijajugurttia, mysliä ja leipää. Ei siis ns. oikeaa ruokaa. Ja nälkä on koko ajan.
Mitkä ovat minun vaihtoehtoni? En jaksa enää.
Miksi vegaanit saavat hysteerisen kohtauksen, jos pieni juustonmuru, lihapala, mikä hyvänsä "eläinperäinen" on joutunut vahingossa lautaselle?
Miten te muut vanhemmat teette? Meillä ei valitettavasti tällä hetkellä ole mahdollista neuvo, että "laita tyttäresi itse tekemään ruoka". Kun rahat ovat niin loppu, että tarkkaan joutuu miettimään.
Kommentit (216)
Minä syön vegaanisesti, koko muu perhe on sekasyöjiä. Meillä on usein aterialla vegaanista ruokaa kaikille ja muille perheenjäsenille kuin minulle voi olla lisäksi lihaa tai kalaa. Teen itse aika paljon ruokaa itselleni, mutta kyllä sitä kasvisruokaa ilman eläinperäisiä aineita muutkin osaavat tehdä. Äiti tai isä käyvät kaupassa useimmiten ja ostavat raaka-aineet. Olen 16-vuotias.
Ainoa poikkeus, jonka teen vegaanisesta ruokavaliosta on juurikin tuo Äityliinin herkkukeitto. Siinä joustan pikkuisen, kun se vaan on niin hyvää !
https://www.vauva.fi/keskustelu/2977384/helppoja-ja-nopeita-lounaitaval…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tyttö kerran asuu kotona eikä kokkaa itse, niin silloin syö mitä on tarjolla. Miksi yhdelle vagaanille pitäisi ostaa jotain "herkku" eineksiä, jos muulle perheellekään ei osteta? Lähes kaikki arkiruoat voi valmistaa niin että siitä saadan lähes samalla vaivalla vegaaniversio + sekasyöjälle sopiva versio. Myöskään "ylimääräisiä" ja kalliita korvikkeita ei tarvita. Esim.
1. Jauhelihakeitto/kanakeitto/kalakeito: Tee keitto muuten normaaliin tapaan, mutta lisää jauheliha/kana/kala vasta lopussa. Ennen jauhelihan/kanan/kalan lisäämistä ota erilleen vegaaninen versio. Jos olet tottunut käyttämään lihaliemikuutiota, opettele käyttämään mausteita. Vegaanikeittoon voit lisätä esim. linssejä, papuja, soijaa yms.
2. Makaroonilaatikko/perunalaatikko/kinkkukiusaus: Korvaa munamaito tomaattimurskalla, jauheliha/kinkku soijarouheelle. laatikon päälle voi juuston sijaan ripotella korppujauhoja ja kuivattuja yrttejä (vähän suolaa)
3. Kasvissosekeitto. Kermaa, tuorejuustoa yms. voi lisätä jokainen halutessaan omaan annokseensa. Siemenet, pähkinät yms. sopii vegaanille.
Tuossa muutama lähes samalla vaivalla onnistuva vegaaniruoka. Jos olet valmishieman panostamaan esim. kasvispyörykat valmistuvat melko nopeasti, jos käytät esim. valmiiksi kypsennettyjä papuja -> pavuista tahna, sekaan sipulia, porkkanaa, perunaa, muuta -> pulliksi -> pannulle/uuniin. Valmistuu nopeammin kuin lihapullat.
Vegaanityttö kirjoitti:
Minä syön vegaanisesti, koko muu perhe on sekasyöjiä. Meillä on usein aterialla vegaanista ruokaa kaikille ja muille perheenjäsenille kuin minulle voi olla lisäksi lihaa tai kalaa. Teen itse aika paljon ruokaa itselleni, mutta kyllä sitä kasvisruokaa ilman eläinperäisiä aineita muutkin osaavat tehdä. Äiti tai isä käyvät kaupassa useimmiten ja ostavat raaka-aineet. Olen 16-vuotias.
Ainoa poikkeus, jonka teen vegaanisesta ruokavaliosta on juurikin tuo Äityliinin herkkukeitto. Siinä joustan pikkuisen, kun se vaan on niin hyvää !
https://www.vauva.fi/keskustelu/2977384/helppoja-ja-nopeita-lounaitaval…
Olet viisas ja rohkea, kun ajattelet itse etkä jättäydy toisten rakentamien ehdottomien sääntöjen vangiksi 👍
Vierailija kirjoitti:
Meidän ratkaisuna olis että syö tai ole nälässä. En todellakaan antaisi vetää mitään mysliä vaan joko noukkii sen juuston/lihan murusen ja syö tai on syömättä. Ja voithan sinä ostaa ne tarvikkeet ja tyttö tekee itse ruokansa, ei se ikinä opikaan kokkaamaan, jos äiti tekee aina puolesta.
Nämä kovat "ota tai jätä" neuvot tulevat yleensä ihmisltä, joilla ei ole pienintäkään aavistusta, millaisten asoiden kanssa vanhemmat joutuvat kamppailemaan silloin, kun lapsi oireilee aikuiseksi kasvamistaan. Ja ap:n lapsi oireilee aivan selvästi. Toki voi vetäistä liinat kiinni ja paiskata vaikak pellolle, mutta sellainen kasvattaminen on sama kuin opettaa uimaan heittämällä uimataidoton veneestä mereen. Riskejä nimittäin tämänkin ympärillä on:
- syömishäiriöt
- muut mielenterveysongelmien kärjistymiset
- kapinamielessä tehdyt tyhmyydet
- ja paljon muuta
Ap on hieno kasvattaja, joka yrittää tasapainoilla lapsensa kanssa. Veganismi on monille hyvin pinnallinen muoti-ilmiö tällä hatekellä ja ehdottomuuttaan epäekologinen ja hankala. Siis muoti-ilmiö samaan tapaan kuin lävistykset, nike-verkkarit, revityt farkut. Olemalla vegaani nuori julistaa omaa identiteettiään, hakee hyväksyntää kavereiltaan, erottautuu toisista ja liittyy toisiin. Minusta ap:n kannattaisi rauhallisesti puhua lapsensa kanssa siitä miksi tämä haluaa olla vegaani, hakea itselleen taustatietoa veganismista, keskustella, tarjota porkkanoita, ajatusten alkuja. Ja turvautua ammattiapuun, koska kommunaikaatio näyttää toimivat joiltain osin huonosti. Auttaa nuorta pois omasta itsekkäästä kuplastaan eläytymään myös vanhemman tilanteeseen ja taloudellisiin tosiaasioihin.
Ei jumalauta mikä TOSSU! Jos kerta jaksaa kitistä ruoasta, jaksaa myös sen tehdä itse. Vaika aloitus onkin provo, on tämä todellisuutta joissain perheissä. Pennut kävelee vanhempien yli ja määräilee kaikesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä se syö jouluna? Herneitä ja tofua?
Itselläni on teininä vaikka mitä ruokapelleilyjä, olin välillä vegaani ja ainakin kasvissyöjä. Joskus olin allerginen vehnälle. Näillä tempuilla piilottelin syömishäiriötä. Kun muutin omilleni, tauti ottikin sitten vallan ihan kybällä. En muista opiskeluni alkuvuosista yhtään mitään, homma meni mustassa sumussa. Ne. Mvuodet ovat menetettyjä vuosia, jolloin en elänyt ollenkaan. En kestä ajatella niitä enkä puhu niistä kenellekään, hyvin yksinäistä ja kamalaa aikaa, joka johtui vain minusta ja hulluista ajatuksistani. Itse näen tuon hysterian takana vähän samaa. Mitä jos ottaisit yhteyttä kouluterveydehoitajaan ja kuraattoriin? Heillä on ammattilaisen näkemystä asiasta. Vegaanius on ihan OK, mutta suhteen ruokaan tulee olla terve.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Erinomaisesti sanottu: ideologiapelleily!
Samalla logiikalla sekasyöjät, jotka syö lihaa joka päivä, harrastavat ideologiapelleilyä :D
Ihmiset kun aikojen alussa olivat ensin pelkkiä kasvissyöjiä, liha tuli mukaan myöhemmin, ja sekin pieninä määrinä, ja siihen ihmiskeho on tottunut, ei kiloon päivässä...
T: Semivege.
Vierailija kirjoitti:
Joko äiti on kasvattanut selkärangan tässä asiassa? Olisi mukava kuulla miten olet ratkaissut ongelman?
AP:n lapsella vaikuttaisi olevan syömishäiriö. Jos äiti "kasvattaa selkärangan" palstailijoiden ohjeien mukaan (eli ota tai jätä), on edessä tragedia, syömishäiriöihin oikeasti kuollaan tänäkin päivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Te, jotka arvostelette ap:ta siitä, että hän antaa tyttärensä kyykyttää itseään: Mitä itse tekisitte, jos lapsenne jo olisi normaalipainon alarajoilla ja söisi hyvin yksipuolisesti (ei tarpeeksi ravintoaineita), jos hänen käskee tehdä ruokansa itse? Kaikkien lasten/nuorten kanssa vain taktiikka "kärsikööt nälkää, jos ei tee omia ruokiaa" näytä toimivan. Jotkut näyttävän pysyvän elossa ällistyttävän pienillä ruokamäärillä ja yksipuolisella ruualla, mutta se ei silti tarkoita sitä, etteikö huonosta syömisestä teini-iässä aiheutuisi pysyvää vahinkoa.
En ole ap, mutta kokemusta on samantapaisista ongelmista
Opettaa, neuvoa ja ohjeistaa. Tarvittaessa ihan kova kovaa vastaan, jos teini-iän hysteria meinaa iskeä. Opettaa, että kuin käyttäytyt kuin aikuinen saa aikuisen kohtelua.
Myönnän itse olleeni tempperamenttinen kiukkuava kovapää, mutta onneksi vanhemmat olivat kovapäisempiä. Jos ei mikää muu auta nii uhkaus, lahjonta ja kiristys, kunnes alkaa arki yhdessä sujumaan paremmin. Jotkut vaativat sen "pohjalla" käynnin tajutakseen ettei voi jatkua näin.
Helpointa on mahdollisimman varhain varautua eri tilanteisiin, mutta aikaa ei saa takaisin. Nyt sitte eletään ja yritetään muokata suuntaa äärilaidasta keskitielle. Työtä se vaatii ja tsemppiä APlle siihen. Kun enimmät hormoonimyrskyt on laantunut ja teini on kasvukipunsa kärsinyt ehkä käy kuten minun kohdalla ja hänestä tulee kunnollinen itsekseen pärjäävä nuori aikuinen. Omana persoonanaan se paras. :)
Vierailija kirjoitti:
Helppoa:
-Tyttölle annetaan 20e päivässä rahaa ja tyttö tekee perheelle ruuat, koko perheelle
-Muut sitten valittavat ja huutavat ja arvostelevat että olipas paskaa ruokaa taas tänään
-Arvostelua ja haukkumista joka päivä, joka ikinen päivä
-Tätä jatketaan maailman loppuun asti...tai kunnes oppii itse tekemään omat ruokansa
Eihän tämän kirjoittaja ole tosissaan. Lytätä tousen keittotaidot kokonaan kun ei vielä ole kunnolla oppinutkaan. Toivottavasti tää on vain karkea nettiversio sinusta. Mitä luulet kasvavan nuoren saacab evääksi tuosta tulevaisuuteen?
Budjetoinnin opettaminen ok ja RAKENTAVA kritiikki on suotavaa, mutta kosto mielessä arvosteleminen on lapsellista. Itselläki on kehitettävää, mutten ehkä olekaan niin alhaalla kuin ajattelin. Positiivisia viboja siihen suuntaan että löydät rakentavan kommunikointitavan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä tytön vegaanius kesti tasan 13 päivää sen jälkeen kun annoin tälle päivittäin osansa ruokabudjetista ja käskin tekemään mieleistänsä ruokaa itse. Ostin pari vege-keittokirjaa ja sanoin ettei minulla ole aikaa alkaa ruveta tekemään kenellekkään mitään erikoisruokaa kun lapsiakin on useampia.
Kun se erikoisruokavalio ei tullutkaan lautaselle sormia napsauttamalla niin kiinnostustuskin lakkasi.
Meillä kyllä syödään muutenkin aika kasvispitoista, mutta lihasta,kalasta,kanasta ja äyriäisistä en kyllä ala luopumaan yhden takia.
Jokainen perhe tavallaan. Meillä poika halusi jättää lihan pois. Toki keskusteltiin kuukausia miksi haluaa niin tehdä ja miten se vaikuttaa ruokavalioon. Ei kyllä olisi tullut mieleenkään laittaa yksin ostamaan/tekemään koska niin se kuulostaa joltain rangaistukselta.
Meillä pyysin lasta ensin ottamaan itse selvää miten korvata liha jotta ruoka täysipainoista/hyvää/sopuhintaista ja sitten yhdessä perehdyttiin asiaan. Ja nyt niinkuin ennenkin kaupassa käyn yksin/yhdessä/poika käy, tilanteen mukaan, muutoksia tullut vain kauppalistaan. Ja ruokaa valmistetaan yksin/yhdessä, miten mahdollista on.
Lopputuloksena se että koko perhe syö terveellisemmin, hieman enemmän vain vaatii suunnittelua. Ja jotka valittaa hinnasta niin maksaa se lihakin, meillä kauppalasku pysynyt samana.
Vierailija kirjoitti:
Vegaani vain yksinkertaisesti jättää jotkut raaka-aineet ruoastaan pois ja syö enemmän toisia raaka-aineita.
Ja siinäpä hän virheen tekeekin. Ihmisen ruoansulatus ei ole kasvissyöjän vaan sekasyöjän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten on varaa lihaan ja juustoon, jos on raha tiukassa?
Ei ruuan tarvitse olla ns oikeaa ruokaa eli kokattua. Laadukas müsli täyttää ravintotarvetta kohtuullisen tasapuolisesti. Vedessä sulatettujen halpojen pakastemansikoiden kanssa tulee ihan hyvä ateria. Välillä syön valkoisia papuja tomaattikastikkeessa ihan suoraan purkista. Kaura- ja soijakorvikkeet ovat tarpeettomia rahasyöppöjä.
Alue: Aihe vapaa
Itse olen 16-vuotias tyttö (Vegaani) ja syön, teen ja ostan itse omat ruokani. Perheessäni syödään kasvisruokavaliolla, mutta itse syön vegaanisesti :)