Lue keskustelun säännöt.
Yh-äiti ja lapseton mies, kustannusten jakaminen
07.10.2017 |
Luin juuri hämmästyneenä äityleistä keskustelua ja mietin, että kuvastaako vallitseva asenne yleistä tilaa vai onko otanta vaan niin pieni, tiettyyn ryhmään kohdistunut. Valaiskaa mua! Tilanne on siis seuraava (ei suoraan kopioitu, mutta idea sama):
Yh-äiti useamman lapsen kanssa ja lapseton mies muuttuvat yhteen. Äiti on sitä mieltä, että mies tietää hänen ja lapsien tulevan pakettina ja näin ollen kaikki kulut maksetaan puoliksi/yhteisesti/se maksaa kellä on rahaa.
Tää ei vaan mahdu on päähän! Miksi miehen pitäisi osallistua lasten kuluihin tasavertaisesti? Äitihän saa lasten isältä elareita lasten elättämiseen. Vuokran ja sähkön vielä ymmärrän, että menevät puoliksi (tosin jos lapsia on isompi lauma ja vaativat isommat tilat, niin en ehkä silloinkaan tätä ymmärrä). Mutta että miehen pitäisi maksaa puolet, ellei enemmänkin, esimerkiksi ruuista, vakuutuksista ymv. jotka ovat selkeästi verrannollisia lasten kuluihin. Suostuuko joku tällaiseen ja miksi?
Itse on ehkä vaikea ymmärtää, kun asun ydinperheidyllissä, mutta jos tästä jaettaisiin lusikat ja lähtisin muksuineni johonkin, niin aivan varmasti maksaisin heistä omat osuutensa. Onhan heillä isäkin, joka osallistuu kustannuksiin, miksi siis vielä kolmannen aikuisen täytyisi heidän elämisestään maksaa? Varsinkin, kun tällä aikuisella ei suoraa sidettä heihin olisi. En muutenkaan ihan ymmärrä tätä "minä ja lapset tullaan pakettina, ota tai jätä" -asennetta. Toki, mukananihan he tulisivat myös uuteen mahdolliseen suhteeseen, mutta kyllä minä siihen ensisijaisesti tarjoaisin itseäni ja yrittäisin sovitella uudet ihmiset mahdollisimman hyvin sopimaan elämääni.
Kommentit (107)
Musta olis ihan älytön ajatus että mun mies alkais hoitaa kolmen lapseni kuluja vaikka sen omat on jo aikuisia. Eksäni elättää heidät kanssani. Jos ei eksä niin Kela sen tekis.
Toki mieheni maksaa talon kulut puoliksi ja vähän enemmän ruokaostoksia kuin ehkä kuuluisi mutta vastuu on mulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entäs jos lapsen biloginen isä ei ole missään tekemisissä lapsen kanssa.Eikä maksa elareita.Onko aviopuolison osallistuva lapsen menoihin.
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos lapsen biloginen isä ei ole missään tekemisissä lapsen kanssa.Eikä maksa elareita.Onko aviopuolison osallistuva lapsen menoihin.
Miksi hänen pitäisi osallistua, jos ei lasten biologinen isäkään osallistu? Mikä velvoite tällä uudella puolisolla sitten on? Lapsia pitää tehdä siihen malliin, että ne pystyy hoitamaan vaikka ihan yksin.
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos lapsen biloginen isä ei ole missään tekemisissä lapsen kanssa.Eikä maksa elareita.Onko aviopuolison osallistuva lapsen menoihin.
Ei tietenkään. Ei ole miesystävän ongelma, jos naisystävän lapsen isä ei ole kuvioissa mukana. Ja jos lapsen biologinen isä ei maksa elareita, niin ne saa myös Kelasta.
Mun nelikymppinen varakas isotuloinen miesserkku on naimisissa lähihoitaja-naisen kanssa, jolla on kaksi teini-ikää lähestyvää lasta ja lisäksi heillä on 4-vuotias yhteinen lapsi. Viime vuonna miesserkkuni lähti kahdestaan oman lapsensa kanssa Lappiin viikon lomalle eikä ottanut vaimoaan ja hänen lapsiaan mukaan. Hän oli sanonut mutsilleni (eli tädilleen), että olisi muuten ollut kiva lähteä koko perheenä reissuun, mutta kun se olisi tullut niin kalliiksi. Eli hän tarkoitti sitä, että hänen olisi yksin pitänyt maksaa koko uusperheen matkakulut.
Mutta sellaista se on elämä uusperheessä.
En ikinä maksaisi miesystävän tai puolison aikaisemmin hankkimien lasten kuluja. Hän ne on hankkinut ja saa niistä huolehtia.
N39
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos lapsen biloginen isä ei ole missään tekemisissä lapsen kanssa.Eikä maksa elareita.Onko aviopuolison osallistuva lapsen menoihin.
Ei tarvitse, ei ole hänen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap edes pohtii tällaista?
Haluan miehen, joka oikeasti rakastaa minua ja välittää hyvinvoinnistani. Tietenkin se koskee lastani myös. Tämä menee myös toiseen suuntaan. Ei missään nimessä sellaista miestä, joka alkaa säätämään rahasta ja vartioimaan omia oikeuksiaan, vaan aikuinen mies, joka välittää perheensä hyvinvoinnista kokonaisuutena.
Tapailin kolmen lapsen isää, mutta ei tullut mielenkään alkaa maksaa niiden lasten kuluja. Ajattelin, että lapset on tehty sillä periaattella, että hyvinvoinnista huolehditaan ilman minuakin eikä siihen hyvinvointiin tarvita enää kolmatta aikuista.
Olen itse yh ja olen suhteessa toiseen yh:hon, vaikka asummekin erillään. Ihan siitä huolimatta ei tulisi mieleenkään antaa toisten nähdä nälkää, jos on mahdollista asiaan vaikuttaa. Ei suhteessa jätetä toista yksin.
Luulisi sen eksän huolehtivan, ettei hänen lastensa tarvitse nähdä nälkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kristiina xx kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos lapsen biloginen isä ei ole missään tekemisissä lapsen kanssa.Eikä maksa elareita.Onko aviopuolison osallistuva lapsen menoihin.
Ei tietenkään. Ei ole miesystävän ongelma, jos naisystävän lapsen isä ei ole kuvioissa mukana. Ja jos lapsen biologinen isä ei maksa elareita, niin ne saa myös Kelasta.
Mun nelikymppinen varakas isotuloinen miesserkku on naimisissa lähihoitaja-naisen kanssa, jolla on kaksi teini-ikää lähestyvää lasta ja lisäksi heillä on 4-vuotias yhteinen lapsi. Viime vuonna miesserkkuni lähti kahdestaan oman lapsensa kanssa Lappiin viikon lomalle eikä ottanut vaimoaan ja hänen lapsiaan mukaan. Hän oli sanonut mutsilleni (eli tädilleen), että olisi muuten ollut kiva lähteä koko perheenä reissuun, mutta kun se olisi tullut niin kalliiksi. Eli hän tarkoitti sitä, että hänen olisi yksin pitänyt maksaa koko uusperheen matkakulut.
Mutta sellaista se on elämä uusperheessä.
Tässä juuri malliesimerkki miten kalliiksi uusperceily tulee.
Lapsettomalle ihmiselle tulee kalliiksi seurustella ja varsinkin asua yhdessä henkilön kanssa, jolla on lapsia. Pitää ensinnäkin olla isompi asunto kun lapsille pitää olla omat huoneet, ja kuitenkin Vuokra laitetaan tasan puoliksi ja ruokaostoksiinkin menee enenmän rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kanata sotkeutua YH-mammaan.
Yhden illan juttuna ihan jees, mutt ei muuta.
Vierailija kirjoitti:
Ei kanata sotkeutua YH-mammaan.
Yhden illan juttuna ihan jees, mutt ei muuta.
Mutta jos miehellä itsellään on lapsi, niin olisi aivan absurdia, jos mies ei kelpuuttaisi itselleen yh-mutsia puolisoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun lapset asuvat isiensä, isiesä vaimojen ja niistä suhteista olevien lasten kanssa tällä hetkellä ja kulut jaamme niin että me biologiset vanhemmat maksamme lastemme kulut puoliksi maksaen aika ajoin lasten tileille kulujen mukaan lasketut summat. Aika ajoin tarkoittaa sitä että olemme molemmat vanhemmat ja kaikki isovanhemmat lahjoittaneet lapsille syntyessä tai kolmen vuoden ajalla sen jälkeen sen 4999 euroa/nuppi, jonka saa verovapaasti kolmen vuoden kuluessa lahjoittaa. Osingot siitä jokaisen lapsen 30000 eurosta menevät vuosittain lastenhoitotileille eli n. 1500-2000 euroa/lapsi, samoin vuosittaiset lapsilisät n. 1200 euroa/lapsi. Me vanhemmat olemme lisäksi laittaneet yhteensä kymppitonnin jokaisen lapsen hoitotilille hänen syntyessään. Jos tilin saldo putoaa alle tuon 10000 euron niin mietimme, että millaisessa suhteessa ja minkä verran maksamme sinne lisää. Asumiskuluja emme jaa lasten kuluiksi koska olemme omistusasujia ja lainan lyhennykset kuitenkin kerryttävät omistajansa varallisuutta. Ruoka, vaatteet, harrastukset, puhelinkulut, kuukausiraha, putaanapito, matkat, kielikurssit ym. maksetaan kunkin lapsen hoitotililtä. Tiliä käyttää se, jonka luona lapset vakituisesti asuvat. Ei lasketa eikä siirrellä rahoja euron eikä edes kymppien tarkkuudella vaan jos ostan laoselle sukat tai puseron, käyn SuperCornerissa tai laskettelemassa niin maksan usein pienet normimenot omasta pussistani. Samoin jos lapsen isän puoleinen sisarus on mukana niin menee siinä samalla. En kysy kymppien perään. Toiminut meillä hyvin. Yhtäkään riitaa en muista. Joskus oltu eri mieltä mutta kun on mietitty ja laskettu niin asia on selvinnyt ja löydetty yhteinen ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sinänsä ajatuksen, jonka mukaan on reilua, että äiti maksaa yksin (+ saamillaan elareilla) oman lapsensa kulut. Asialla on kuitenkin toinenkin puoli: harva parisuhde voi hyvin, jos osapuolilla on kovin erilainen elintaso. Jos toinen joutuu laskemaan senttejä saadakseen itselleen ja lapselleen ruokaa ja samalla katsomaan, kuinka puolisolla on rahaa vaikka millä mitalla, kärsii parisuhde lähes varmasti vuosien mittaan. Tilanne on toki eri, jos molemmilla on tarpeeksi rahaa mukavaa elämää varten ja kustannusten jaossa on kysymys lähinnä siitä, kuinka paljon kummallakin jää sijoituksiin menojen jälkeen.
Ydinperheen äiti
Varsinkin jos viestiin, että ”minä en sitten huolehdi teistä, ja jos tulisi yllättävä sairastuminen, josta taas kuluja, niin koitahan selvitä, hehe”. Terv yh joka maksoi aika pitkään miehen kuluja…Luulen että on aika tavallista, että nuorena naiset kustantavat miesten kuluja, ehkä sitten vaaka keikahtaa niin että iäkkäämmät miehet maksavat nuorempien naisten kuluja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristiina xx kirjoitti:
Millaisia kommentteja täällä olisi, jos kysyttäisiin, tarvitseeko lapsettoman naisen osallistua miesystävänsä lapsen kuluihin uusperheessä?
Ainakin oma kommentini olisi täsmälleen sama: Periaatteesa on reilua, että lapsen vanhempi vastaa yksin lapsen kuluista. Mutta jos se johtaa siihen, että perheessä puolisoilla on kovin erilainen elintaso, kärsii parisuhde siitä pahasti. Silloin on järkevämpää jakaa kuluja.
29
Mutta miksi tehdä lapsia, jos niistä ei pysty yksin huolehtimaan? Puoliso voi vaikka kuolla ja sitten niistä lapsista on vaan huolehdittava.
Pystyin ja huolehdin.
Olisiko pitänyt kieltäytyä suuresta rakkaudesta sen takia että olin (omillani toimeentuleva) yh ? Pitää miestä roikkumassa lapsettomana 12 vuotta kunnes omat lapseni olivat täysi-ikäisiä ja minä "vapaa" pariutumaan hänen kanssaan? Tuolloin oma lapsentekoikäni oli jo ohi.
Mies on kuitenkin itse halunnut tähän suhteeseen ja lasten täysivaltaiseksi huoltajaksi (bioisältä vain minimielarit)
No ei tuosta ollut kyse vaan siitä ettei voi olettaa uuden kumppanin hoitavan niiden lasten kustannuksia.
Ei voi odottaa, mutta kympoaniehdokkaan suhtautuminen rahaan, (uusio) perheeseen, yhteenmuuttoon jne. ratkaisee sen, kenelle hän sopii kumpoianiksi, ketkä sopivat yhteen. - eri
Meillä mies tuli kuvioihin, kun lapset olivat 2v ja 3v. En koskaan velvoittanut miestä osallistumaan mihinkään lapsiin liittyvään kustannukseen tai esim. Viemään päiväkotiin. Ei ei. Lapset olivat minun ja minä olin heistä vastuussa. Edelleenkin 6 vuotta myöhemmin, minä ostan lapsille kaiken ja hoidan lapsiin liittyvät asiat. Ei haittaa minua yhtään. Olemme puhuneet yhteisistä lapsista ja mies tietää että niissä jako menee 50/50. Tietenkin mies ottaa huomioon lapset arjessa. Ostaa ruoat, pitää isompaa autoa, osti yhdessä isomman perheasunnon, auttaa läksyissä, vie lapsia harrastuksiin jne, omasta tahdosta. En ikinä pyydä mitään. Ja näin se pitäisi minusta mennä.
Kristiina xx kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos lapsen biloginen isä ei ole missään tekemisissä lapsen kanssa.Eikä maksa elareita.Onko aviopuolison osallistuva lapsen menoihin.
Ei tietenkään. Ei ole miesystävän ongelma, jos naisystävän lapsen isä ei ole kuvioissa mukana. Ja jos lapsen biologinen isä ei maksa elareita, niin ne saa myös Kelasta.
Mun nelikymppinen varakas isotuloinen miesserkku on naimisissa lähihoitaja-naisen kanssa, jolla on kaksi teini-ikää lähestyvää lasta ja lisäksi heillä on 4-vuotias yhteinen lapsi. Viime vuonna miesserkkuni lähti kahdestaan oman lapsensa kanssa Lappiin viikon lomalle eikä ottanut vaimoaan ja hänen lapsiaan mukaan. Hän oli sanonut mutsilleni (eli tädilleen), että olisi muuten ollut kiva lähteä koko perheenä reissuun, mutta kun se olisi tullut niin kalliiksi. Eli hän tarkoitti sitä, että hänen olisi yksin pitänyt maksaa koko uusperheen matkakulut.
Mutta sellaista se on elämä uusperheessä.
Uusperheissä saattaa joutua elämään kahdentasoista elämää siksikin että se lapsen vanhempi on pienituloisempi tai varattomampi, elää vaatimattomampaa elämää kuin hyvätuloinen uusperhe. Vaatii vähän taiteiluja, suunnitteluja ja keskusteluja että lapsi säilyttää yhteyden myös siihen köyhempään/vaatimattomampaan vanhempaansa eikä mene vain uusperheen herkkujen perässä. Ratkaisu voi tosiaan löytyä siitä että kaikki ei lähde mukaan joka kerta. Uuspari lähtee kahdestaan jolloin lapset toisilla vanhemmillaan eli sen pienituloisen vanhemman luona lomalla, parempituloinen lähtee lastensa kanssa ja lapset toisesta suhteesta ovat toisen tai molempien biologisten vanhempiensa kanssa kotilomalla. Sitten joka kolmannelle laskettelureissulle otetaan mukaan koko uusperhe eli myös ne edelliseten suhteiden lapset.
Vierailija kirjoitti:
Vähän toisaalta ja toisaalta. Tiedän yhden yh:n, joka ryhtyi parisuhteeseen miehen kanssa, joka itseään varakkaampi. Fine siihen saakka, kunnes muuttivat yhteen.
Tilanne nyt : nainen maksaa isoa kämppää, jossa asuu joka toinen viikko aiemman parisuhteen lasten + nykyisen suhteen lapsen kanssa. Joka toinen viikko on samassa asunnossa nyksän ja tästä suhteesta syntyneen lapsen kanssa. Molemmissa talouksissa hoitaa kotityöt ja samoin on se, joka jää aina sairaan lapsen kanssa kotiin. Ja joka toinen viikko mies voi sluibailla täysin perhe-elämästä.
Molemmissa talouksissa eli siis siinä yhdessä ja ainoassa, joka on koti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noinhan yh-mammat toimii ja on aina toimineet.
Naisten termi "yksi paketti" on tasan sama kuin miesten käyttämä "beta-aisuri hoitaa kustannukset kun alfa on saanut pillua ja tehnyt lapset"
Heh, nämä beta-aisuri-höpinät ovat kyllä jonkun marginaaliporukan kitinää. Aivan kuin siinä uudessa suhteessa ei olisi seksiä. Voin kertoa, että minulla (yh-äiti) ja lapsettomalla miehelläni on ollut seksiä tämän muutaman vuoden aikana enemmän seksiä kuin edellisessä suhteessani koko 15 vuoden aikana yhteensä. Eikä nykyisen mieheni ole tarvinnut tyytyä pelkkään pilluun...
Näin juuri. Yleensä sen uuden suhteen osalta naisen kriteerit uudelle suhteelle on paljon korkeammat. Yleensä arki lasten kanssa rullaa eikä siihen mitä vain housuihin niistäjää huolita, vaan asioiden pitää synkata paljon paremmin niin makkarissa kuin muussa elämässä, että sitä pakkaa haluaa lähteä sekoittamaan.
Vierailija kirjoitti:
Kristiina xx kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos lapsen biloginen isä ei ole missään tekemisissä lapsen kanssa.Eikä maksa elareita.Onko aviopuolison osallistuva lapsen menoihin.
Ei tietenkään. Ei ole miesystävän ongelma, jos naisystävän lapsen isä ei ole kuvioissa mukana. Ja jos lapsen biologinen isä ei maksa elareita, niin ne saa myös Kelasta.
Mun nelikymppinen varakas isotuloinen miesserkku on naimisissa lähihoitaja-naisen kanssa, jolla on kaksi teini-ikää lähestyvää lasta ja lisäksi heillä on 4-vuotias yhteinen lapsi. Viime vuonna miesserkkuni lähti kahdestaan oman lapsensa kanssa Lappiin viikon lomalle eikä ottanut vaimoaan ja hänen lapsiaan mukaan. Hän oli sanonut mutsilleni (eli tädilleen), että olisi muuten ollut kiva lähteä koko perheenä reissuun, mutta kun se olisi tullut niin kalliiksi. Eli hän tarkoitti sitä, että hänen olisi yksin pitänyt maksaa koko uusperheen matkakulut.
Mutta sellaista se on elämä uusperheessä.
Tässä juuri malliesimerkki miten kalliiksi uusperceily tulee.
Tuossakin esimerkissä niiden teinien isän pitäisi ymmärtää, että hänen tulee maksaa lastensa kuluja samalla tavalla kuin isä maksaa 4v:nsa kulut. Jotenkin oudosti se biologinen isä aina unohdetaan näissä jutuissa eli jos ei haluta perheeseen kahta elintasoa, niin exä maksamaan sen verran isot elarit, että ei tarvitse uusperheen isältä vaatia rahoitusta.
Vähän toisaalta ja toisaalta. Tiedän yhden yh:n, joka ryhtyi parisuhteeseen miehen kanssa, joka itseään varakkaampi. Fine siihen saakka, kunnes muuttivat yhteen.
Tilanne nyt : nainen maksaa isoa kämppää, jossa asuu joka toinen viikko aiemman parisuhteen lasten + nykyisen suhteen lapsen kanssa. Joka toinen viikko on samassa asunnossa nyksän ja tästä suhteesta syntyneen lapsen kanssa. Molemmissa talouksissa hoitaa kotityöt ja samoin on se, joka jää aina sairaan lapsen kanssa kotiin. Ja joka toinen viikko mies voi sluibailla täysin perhe-elämästä.