Lue keskustelun säännöt.
Lapsen tulevaa kummia ei kiinnosta
06.10.2017 |
Olen viimeisilläni raskaana. Ystäväni on alusta asti hehkuttanut kuinka ihanaa lapsen tulo on ja odottanut sitä kovasti jo ennen raskauttani. Puhui, kuinka on vauvakutsutkin suunnitellut valmiiksi.
Kaikki kuitenkin alkoi muuttua raskauden myötä. Yhteydenpito väheni, ja tapasimme vain kun minä sitä ehdotin. Ei mitään kuulumisien kyselyä hänen puoleltaan jne. Kun valitin hänelle siinä rv 30 tienoilla etten jaksa enää raskaudesta aiheutuvia vaivoja, hän vain totesi että "hää hää kärsi". Mitä??
Vauvakutsut hän järjesti,mistä tietysti olin kiitollinen. MUTTA mitään koristelua tai muutakaan vaivaa ei sinänsä juhliin oltu nähty. Myöskään mitään ohjelmaa ei ollut ja ruokapuolikin melko onnetonta. Ei tämä nyt maailmanloppu ollut, mutta lisäksi hän koko juhlien ajan vain räpläsi puhelintaan ja viestitteli kaverinsa kanssa, jota aiemmin oli minulle kovalla kädellä haukkunut. Tuli olo, kuin hän olisi väkisin joutunut juhlat pitämään.
Nyt viimeisinä viikkoina, kun kivut alkavat olla minulla todella kovat sekä henkinen jaksaminen koetuksella, olen miettinyt mitä ihmettä teen tuon ystävän kanssa. Hänestä pitäisi tulla lapsemme kummi. Kaipaisin tukea nyt erityisen paljon. Olen yrittänyt kuulumisia kysellä ym, mutta aina vaan tulee lyhyt tyhjentävä vastaus, tai sitten ei vastausta ollenkaan. Viimeksi meni 3 vkoa, että hän itse oma-aloitteisesti kysyi mitä kuuluu. Kohta on taas mennyt se kolme viikkoa. Ja minä tyhmä yritin tuossa välissä hänelle vieläkin jotain viestitellä.
Kun häntä ei nytkään tunnu kiinnostavan, miksi kiinnostaisi lapsen synnyttyäkään? Luulisi, että nyt kun h-hetket on käsillä, hän todella haluaisi välillä jotakin tietoja onko vauva antanut merkkejä ulostulostaan. Olen jopa miettinyt, että jätän ilmoittamatta hänelle kun vauva on syntynyt, kuulee sen sitten kun viitsii seuraavan kerran ottaa yhteyttä...
Haluan lapselleni kummin, joka on aidosti mukana hänen elämässään, en sellaista joka hyvässä lykyssä muistaa syntymäpäivät kerran vuodessa ja siinä se.
Ja sanottakoon nyt vielä, että olen tätä ystävää oman voinnin huononemisesta huolimatta tukenut, kun hänellä on esim. ollut mieshuolia tai raskasta töissä ja jopa silloinkin, kun hän kiukutteli minulle siitä ettei hänen tiskikoneensa toimi (:'D).
Sitten, jos ryhdyn tuota kummia vaihtamaan, ovat välit tuon ystävän kanssa varmasti lopullisesti poikki. En näin haluaisi tehdä.. Ehkä otan asian puheeksi, kun lapsi on syntynyt että hei missä mennään. Ääh... en tiedä.
Joopajoo, olipa ihanaa avautua.
38+3
Kommentit (170)
Kummi on vain kummi. Ei mikään valitusten kuuntelija jo toisen raskausaikana. Se puoliso ja neuvola on sitä varten.
Kummi on juuri niin paljon tekemisissä kuin haluaa olla. Niin ajallisesti kuin rahallisestikin.
Raskaus ei tee kenestäkään prinsessaa vaikka ap niin luulee.
Ja tuleva kummi piti vauvakutsut ja nekin oli vääränlaiset.
Veikkaan ettei tuleva kummi ole ollenkaan pahoillaan jos ja kun ei pääsekään kummiksi. Kaikilla jopa lapsettomalla kummilla on oma elämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et ota häntä kummiksi, kun kerran on mielestäsi niin kelvoton. Asia on hyvin helposti ratkaistu sillä.
Raskauskivut, vauvakutsut, kummit... tässä nyt tuppaa puurot ja vellit menemään pahasti sekaisin. Ystävän tuki raskauskipujen kourissa olevalle on epäilemättä arvokas asia, ja ystävänä pidetyn henkilön piittaamattomuus tällaisessa tilanteessa satuttaa varmasti. Samoin on myös kännykkää räpläävän vauvakutsujen järjestäjän kohdalla.
Mitä kummiasiaan tulee, haluaisin rohkaista sinua ottamaan yhteyttä omaan seurakuntaasi ja pyytää kaikkia kummikokelaita mukaan keskusteluun seurakunnan työntekijän - esim. diakonin - kanssa. Keskustelussa olisi hyvä käydä läpi kummin tehtävät ja keskustella vakavasti, ovatko kyseiset henkilöt valmiita sitoutumaan niihin.
Jos tilanne sattuu olemaan sellainen, että et oikein noihin taivasasioihin usko, niin ei luulisi että millään kummilla ja kastamisellakaan mitään väliä olevan? Samahan se silloin on kuka siinä on kummina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ovatko kummit nykyään jotain mammojen assistentteja vai mistä lähtien kummin velvollisuuksiin on kuulunut järjestää jotain vauvakutsuja? Eikö se nykyään enää riitä, että on läheinen ns. "oma" aikuinen sille lapselle, pitääkö nykyään olla läheinen oma aikuinen myös kummilapsen äidille?
En halua piikitellä vaan ihan aidosti ihmettelen. Itselläni on kaksi kummilasta enkä ole mitään vauvakutsuja kummankaan äidille järkännyt. Ei ole koskaan kukaan edes puhunut mitään sellaista, ei sen enempää kummilasteni äidit kuin muutkaan.
Ei kai ap sanonut että tämä oli toisen velvollisuus? Kyllä minä pikkusiskoni lapselle kummiksi lupautuneena myös järjestin babyshowerit ihan mielelläni. Ja uskoisin että pikkusiskoani olisi saattanut harmittaa jos joku toinen kaverinsa vaikka olisi halunnu järjestää ja siskoni olisi sanonut että ei tarvitse kun on jo hoidossa ja sitten olisin hoitanut homman vasemmalla kädellä ja vittuuntuneena. Mieluummin ei mitään juhlia kuin vastahakoisesti ja pakolla. Mä en myöskään ymmärrä tätä meininkiä täällä ollenkaan, eikö teillä ole läheisiä ihmisiä? Minä olen pyytänyt omille lapsilleni kummiksi minulle ja miehelleni läheisiä ihmisiä. En todellakaan vaikka ventovieraita miehen sukulaisia, joten kyllä oletan että kummit haluavat olla myös minun kanssani tekemisissä eivätkä vain lapsen.
Vierailija kirjoitti:
Voi jeesus kuinka idioottia porukkaa täällä taas on. Ap on jo kirjoittanut ja selventänyt mitä tarkoittaa aloituksellaan, ja silti täällä ihmiset kyselee "oletko kysellyt ystäväsi kuulumisia" "maailma pyörii vain ympärilläsi" jne.
Kaikki raskaudet eivät ole samanlaisia, itsekin kaksi vaikeaa raskautta kokeneena voin sanoa, että silloin sitä tukea ja apua kaipaa niiltä kaikista lähimmiltä ihmisiltä. Itse sairastuin raskausaikana mm. masennukseen sekä diabetekseen ja loppuvaiheessa selkäni meni niin pahaksi, että en pystynyt kävelemään kuin juuri ja juuri sängyn ja vessan väliä. Toisin sanoen kaikki kotityöt, kaupassa käynti ym jäi
miehen harteille ja masennuin entistä enemmän. Sosiaaliset kontaktit olivat sen varassa, mitä nyt sitten ystäviä/sukulaisia viitsi käydä kylässä.Ja tosiaan, koska ap kertoi tämän henkilön olevan hänen paras ystävänsä, luulisi että ystävät tukevat toisiaan aina kun siihen on tarve. Oli sitten raskaana tai ei. Ystävyys kun on vastavuoroisuutta ja tukemista. Lisäksi mielestäni on epäreilua, että tämä ap:n kaveri on aluksi antanut ymmärtää olevansa innoissaan vauvasta. Varmasti pistää pettymään kun käytös on tuollaista.
Joten vähän nyt tahdillisuutta muijat näihin kommentteihin, omia johtopäätöksiä on turha tehdä.
Tsemppiä ja jaksamista ap:lle loppuun!
Mitä se tukeminen sitten tarkoittaa? Että puhuu puhelimessa päivät pitkät ja kuuntelee valitusta kivuista ja muusta? Ei kukaan jaksa sellaista. Eikö sitä apua voi pyytää jos tarvii? Vai onko hyvä ystävä sellainen joka osaa lukea ajatuksia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinulla ole miestä jolle avautua? Minä en ainakaan odota lapsieni kummien olevan oma kusipuuni.
Täällä av:lla kirjoittelee kyllä niin sekopäitä että ihan pelottaa. Siis sinusta ap pitää kummeja kusipuuna kun on harmissaan kun ennen läheinen kaveri on muuttunut? Ap on nimenomaan kysellyt ihmisen kuulumisia, vai ettekö te osaa lukea? Eihän sulla oikeasti ole lapsia? Tasapainoiselta et vaikuta ja siksi et varmaan osaa samaistua ap:n ongelmaan kun sinulla ei varmaan koskaan ole ollut läheistä ystävää.
No mitä helvettiä se ap tulee tänne valittamaan tilanteestaan eikä puhu sille kaverille jos on kerran niin läheinen?
Tällaiset avaukset on aina provoja tai siihen verrattavia koska kuka tahansa järkevä ihminen osaisi hoitaa tämän tilanteen. Kyseessä tässä on se että ap on tylsistynyt ja kehittänyt tämän draaman mielessään ja haluaa sympatiaa, tai sitten juttu on keksitty.
Olen itse lapsettomana kuunnellut raskaana olevan ystäväni jatkuvaa avautumista omista asioistaan (jotka ei ihan oikeesti jaksa enää edes kiinnostaa) ilman että häntä kiinnostaa mikään muu kuin oma perheensä ja raskaus, joka on niiiiiin rankkaa. Hänelle on lääkärikin sanonut että raskaus ei ole mikään sairaus eikä siitä automaattisesti saikkua saa - joo, tämänkin hän kertoi ihan aidosti kauhistellen(!). Onneksi löytyy vielä lääkäreitä, jotka ei kirjoita mistä tahansa sairaslomaa. En halua kummiksi, se tuntuu ihan pallolta jalassa itsekeskeisen ystävän asettamana. En ikinä pystyisi täyttämään hänen suuria odotuksiaan, koska ilman muuta hänen lapsensa menevät kaiken edelle ihan joka asiassa ja myös minun olisi varmaan syytä järjestää menoni sen mukaan. Jos edes joskus kysyttäisiin muidenkin kuulumisia tai puhuttaisiin yleisistä asioista, olisin iloinen, mutta koska näin ei ole niin olen päättänyt antaa olla. Ystävä saa etsiä muita ystäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kummi on vain kummi. Ei mikään valitusten kuuntelija jo toisen raskausaikana. Se puoliso ja neuvola on sitä varten.
Kummi on juuri niin paljon tekemisissä kuin haluaa olla. Niin ajallisesti kuin rahallisestikin.
Raskaus ei tee kenestäkään prinsessaa vaikka ap niin luulee.Ja tuleva kummi piti vauvakutsut ja nekin oli vääränlaiset.
Veikkaan ettei tuleva kummi ole ollenkaan pahoillaan jos ja kun ei pääsekään kummiksi. Kaikilla jopa lapsettomalla kummilla on oma elämä.
Juuri näin!!
Muhun otetaan yhteyttä kummina vain silloin kun kummilapsen syntymäpäivä tai joulu lähestyy. Synttäreille en kylläkään ole tervetullut, ne juhlat on ilmeisesti vain harvoille ja valituille. En edes tiedä missä kummilapseni perhe nykyisin asuu. Tästä voi sitten jokainen pohtia, kuinka mukavaa on olla kummi. Ja varmasti kummilapsen vanhemmat kertovat muille katkerana miten minua ei kiinnosta :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinulla ole miestä jolle avautua? Minä en ainakaan odota lapsieni kummien olevan oma kusipuuni.
Täällä av:lla kirjoittelee kyllä niin sekopäitä että ihan pelottaa. Siis sinusta ap pitää kummeja kusipuuna kun on harmissaan kun ennen läheinen kaveri on muuttunut? Ap on nimenomaan kysellyt ihmisen kuulumisia, vai ettekö te osaa lukea? Eihän sulla oikeasti ole lapsia? Tasapainoiselta et vaikuta ja siksi et varmaan osaa samaistua ap:n ongelmaan kun sinulla ei varmaan koskaan ole ollut läheistä ystävää.
No mitä helvettiä se ap tulee tänne valittamaan tilanteestaan eikä puhu sille kaverille jos on kerran niin läheinen?
Tällaiset avaukset on aina provoja tai siihen verrattavia koska kuka tahansa järkevä ihminen osaisi hoitaa tämän tilanteen. Kyseessä tässä on se että ap on tylsistynyt ja kehittänyt tämän draaman mielessään ja haluaa sympatiaa, tai sitten juttu on keksitty.
Etkö sä osaa lukea? Ap ei puhu asiasta ystävälleen kun hän on huolissaan ettei ystävä enää halua olla hänen kanssaan tekemisissä. Joo paras lopputulos olisi puhua suoraan, mutta joskus ihmiset voivat kaivata vertaistukea ennen melko vaikeaa keskustelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelman nimi on, että ap roikkuu rasittavasti läheisessään ja ylianalysoi. Analysoi itsesi äläkä joudu psykoosiin, ihmisillä on muutakin elämää kuin sinä!
En jaksa lukea koko ketjua..
Ap vaikuttaa ärsyttävälle odottajalle. Itse en edes kaivannut mitään vauvakutsuja, minusta ne ovat turhaa materialistista jenkkihömpötystä. Ja pidin raskauden aikana yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin, vastasin jos joku kysyi olotiloja yms. mutta en sen enempää puhunut raskaudestani. Jos haluaa säilyttää myös ne vanhat kaverit niin kannattaa puhua muustakin kuin vaipoista :D
Kiinnostaisi kivut ja vauvan ulostulo..? Oletko ap ihan järjissäsi? Kukaan erityisesti lapseton ei halua tietää tarkalleen yhtään mitään tuollaisista asioista..
Mä en kyllä ottaisi tonmosta kummia! Kyllä ystävää tuetaan ja kyllä se loppuraskaus voi iha oikeasti olla aina tuskaistakin, nimimerkillä iskias loppuraskaudessa!
Ap:hän sanoi että hän on tukenut ystäväänsä mieshuolisaan jne, ihmetyttää miksei "ystävällä " voi tukea ap :ta kun hän tukea uuden elämänmullistuksen edessä just tarvisi! ?
Ihme ystävä, en todellakaan lapselleni kummiksi huolisi!
Ystävä ei ole kolmeen viikkoon ottanut itse yhteyttä, mutta olet kuitenkin itse ottanuyt yhteyttä, eli olette olleet yhteyksissä mutta silti aijot perua kummiuden ja salata että vauva syntyi?? XD Nyt hei hormonit
Lisää kummeja. Onko sinulla/lapsen isällä sisaruksia? Jo hyvin nuorikin pääsee kummiksi, pakanakummit ovat myös ok.
Mitä hittoa ap? Miksi oletat, että ystäväsi olisi raskaus-kumppanisi? Jos et saa tarpeeksi tukea ja kumppanuutta oletetulta parisuhteen osapuoleltasi, voit hankkia itsellesi doulan tai muun tukihenkilön. Kysy synnytyssairaalasta, neuvolasta tai ensi- ja turvakodista (joka välittää koulutettuja, vapaaehtoisia doula-tyyppejä normitilanteissa oleville odottajille, ei vain sosiaalisesti haastavissa oleville). Tässä on siis sinulla käynyt nyt sekaannus, että kun olet ystävän tai ystävien kanssa jakanut jotakin murheita ja avannut sydäntä, niin olet odottanut, että tämä intiimi ja sisäänpäin kääntyvä raskausmatka olisi yhteinen ystävän kanssa. Se ei ole, ellei tilanne ole poikkeuksellinen. Olet sepittänyt tämän toiveen liittyvän odotuksiin kummiudesta. Kummi tosiaan tukee lapsen kristillistä kasvatusta tai osallistuu muulla mukavalla tavalla lapsen elämään. Ei äidin raskauteen.
Sinulla ap ei ole enää minkäänlaista momentumia, jolle voisit nousta ja kysyä, että mitä täällä tapahtuu. Ja toki voit hankkia kontrollia ja todeta, että tästä naisesta ei tule lapsen kummia, kun hylkäsi tai laiminlöi raskaana minua ystävyyspohjalta. Olisi vain lisää kiusallista. Oma raskaus on ainutlaatuista vain sinulle. Sori. Se on hienoa sinulle ja vauvalle ja jos jostakin toisesta tulee vanhempi. Se on teidän juttu. Muut ottavat etäisyyttä ja niin on tarkoituskin. Sinun on tarkoitus sulkea rajoja ja rakentaa perheen sisäisyyttä, se on vanhemmuutta. Että et oleta jokaisen kivan tuttavasi tai kadunmiehen osallistuvan lapsesi elämään, ihailevan häntä, elättävän itsetuntoasi ja ottavan huomioon erityisen tilanteesi. Keskity oleelliseen.