Millainen mies on sinun unelmiesi mies? Rikotaan myytti!

Vierailija kirjoitti:

Ette ehkä itse huomaa, mutta näistä kommenteista paistaa läpi sellainen asenne, että miehen pitäisi aina olla sitä ja tätä, mutta itse voitte vaan olla nättinä siinä kainalossa, hihitellä miehen hauskoille ja älykkäille jutuille, ja armosta avata haaranne silloin tällöin kun mies on "ansainnut". Vaikka löytäisittekin jostain tuollaisen miehen, niin tuskinpa se kauaa jaksaisi jotain passiivista palstamammaa katsella, kun parempiakin on tarjolla.

Jos toivon miehen olevan ulkoilmaihminen ja liikunnallinen, käsistään kätevä, huumorintajuinen, hyvästä ruuasta pitävä ja musiikkia harrastava, niin mieleesi ei ole juolahtanut, että minäkin olen ulkoilmaihminen ja liikunnallinen, käsistäni kätevä, huumorintajuinen, pidän hyvästä ruuasta ja minulla on musiikkiharrastus? Vai pitäisikö minun haluta mies, joka tykkää makoilla vapaa-ajat sohvalla, liikkuu pienetkin matkat autolla, ei osaa tehdä mitään, on tosikko ja jolle on ihan sama mitä syö, ulkona ruokailu tarkoittaa grilliltä haettuja makkaraperunoita ja joka ei osaa eikä halua laittaa ruokaa?

Kiitti Rakas.

Vierailija kirjoitti:

Rakastuin mieheeni vajaa vuosi sitten. Hän on roimasti ylipainoinen, naamaa peittää iso parta ja silmälasit. Hän pukeutuu junttimaisesti ja vetää ajoittain junttiroolin päälle vaikka onkin todellisuudessa älykäs ja sivistynyt. Hänen huumorintajunsa menee yksi yhteen omani kanssa. Hän on kiltein ja lempein tuntemani ihminen.

Ennen kuolasin urheilullisia, klassisen komeita miehiä ja deittailinkin vain sellaisia. Nykyään he näyttävät lähinnä huvittavilta, kun oma miesihanne on muuttunut totaalisesti.

Siis tästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rakastuin mieheeni vajaa vuosi sitten. Hän on roimasti ylipainoinen, naamaa peittää iso parta ja silmälasit. Hän pukeutuu junttimaisesti ja vetää ajoittain junttiroolin päälle vaikka onkin todellisuudessa älykäs ja sivistynyt. Hänen huumorintajunsa menee yksi yhteen omani kanssa. Hän on kiltein ja lempein tuntemani ihminen.

Ennen kuolasin urheilullisia, klassisen komeita miehiä ja deittailinkin vain sellaisia. Nykyään he näyttävät lähinnä huvittavilta, kun oma miesihanne on muuttunut totaalisesti.

Siis tästä.

En ollut minä vaan, joku toinen onnekas joka on saanut kaltaisesi ihanan miehen elämäänsä

Joku kannabispössyissä viihtyvä, ymmärtäväinen, maailmanparantaja, ituhippi, vihervassari siis vähän parempi ihminen eli höpönassu.

Vierailija kirjoitti:

Rakastuin mieheeni vajaa vuosi sitten. Hän on roimasti ylipainoinen, naamaa peittää iso parta ja silmälasit. Hän pukeutuu junttimaisesti ja vetää ajoittain junttiroolin päälle vaikka onkin todellisuudessa älykäs ja sivistynyt. Hänen huumorintajunsa menee yksi yhteen omani kanssa. Hän on kiltein ja lempein tuntemani ihminen.

Ennen kuolasin urheilullisia, klassisen komeita miehiä ja deittailinkin vain sellaisia. Nykyään he näyttävät lähinnä huvittavilta, kun oma miesihanne on muuttunut totaalisesti.

Olen itsekin elämässäni kokenut tämän, mutta saanut suhteen loputtua yllättyä, että se "kiveen hakattu" aiempi miesmaku palaa viivana takaisin. Kai se viehättävien piirteiden lista on jotenkin ohjelmoitu ihmiseen, omasta mielestäni pohjustettu jo lapsuuden aikana ja erityisesti teini-iässä. Eli eron jälkeen kadulla ihmisiä katsellessani viehätyin jälleen niistä vanhan makuni mukaisista miehistä, en tippaakaan edellisen mieheni näköisistä. Rakkaus on sokea ja kunnolla ihmiseen ihastuessa muuttuvat esteettisetkin preferenssit usein radikaalisti, mutteivät silti välttämättä pysyvästi.

Jotenkin jännä juttu mutta mulla ei edes ole mitään ihannemiestä enää :D En osaa selittää... Olen ollut aina niin erilaisen miehen kanssa että kyllä sitä tajuaa jo että tärkeintä on vaan se että tullaan toimeen, on samanlaiset arvot edes suurin piirtein mutta ei olla liian tuomitsevia kumpikaan toista kohtaan, tykätään harrastaa samoja asioita, ollaan tietyssä mielessä toistemme parhaita kavereita ja tiedetään se niin ettei myöskään ole sellasta mustasukkaisuutta aivan kaikesta ja kaikista muista ihmisistä. 

Eläinrakas, herkkä, rehellinen, viihtyy luonnossa ja mökillä, vähän nörtti. Mun nykyinen mies, niin kliseistä kuin onkin :) Mulla ei ole ikinä ollut mitään ulkonäkövaatimuksia, olen ollut kiinnostunut monenpituisista ja -kokoisista, eri värisistä, tosi karvaisista ja vähäkarvaisista jne. Nykyinen on nippa nappa 170 cm, hoikahko ja blondi.

Valitettavasti ihannemieheni on nimenomaan pitkä, komea ja lihaksikas alfauros, joka on kuitenkin myös älykäs, sopivan herkkä, hauska, hyvin toimeentuleva ja ei ole tippaakaan kiinnostunut muista naisista kuin minusta. Todellisuus ei ihan vastaa ihannetta.

Mies käy suihkussa ja pesee hampaat. Työpaikka ja ajokortti löytyy. Juo vain seurassa eikä unohtaakseen. Ei polta eikä ole väkivaltainen. Sellainen mies meiltä jo löytyykin. :)

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti ihannemieheni on nimenomaan pitkä, komea ja lihaksikas alfauros, joka on kuitenkin myös älykäs, sopivan herkkä, hauska, hyvin toimeentuleva ja ei ole tippaakaan kiinnostunut muista naisista kuin minusta. Todellisuus ei ihan vastaa ihannetta.

Nyt kun vaan saisit sellaisen kiinnostumaan sinusta. Heidänlaiselle miehelle on muitakin ottajia.

Kalju,parta,ja silmälasit! Ai että!!

Äijä ulkonäöltään,muttta sisin herkkä ja romanntinen.

Vierailija kirjoitti:

Ei tartte ihmetellä miksi monet nuoret naiset on sinkkuja, kun lukee näitä vaatimuslistoja.

Minä kun luulin, että nyt kirjoitetaan unelmamiehestä eikä vaatimuslistoja.

Älykäs, rauhallinen, huumorintajuinen, huomioiva, vähän nörtti, itsenäinen, rehellinen ja suorapuheinen.

Vierailija kirjoitti:

Ketjua silmäiltyäni en voi muuta todeta kuin että palstamiehen pahin vihollinen on hän itse. Tai muut hänen kaltaisensa naisina esiintyvät miehet.

Mutta oma valintahan se on. Hyvää yksinäistä yötä taas sinne katkeruuden ja pakkomielteiden täyttämään yksinäiseen betonikuutioon. Huomenna on odotettavissa samanlainen päivä ja ilta, kuten myös sitä seuraavina päivinä, iltoina ja öinä. On se hienoa tietää, mitä kaikki naiset haluavat.

!!

Töissä käyvä tai opiskeleva, itsenäinen ja itsestään huolehtiva, tulvaisuuden suunnitelmia tehnyt ja haluaa avioliiton sekä lapsia joskus.

Ikää en osaa sanoa, kumppanini ovat olleet +6 ja -5v minun iästäni joten sillä en näe olevan merkitystä.

Ei pinnallinen salityyppi tai oikeastaan mihinkään muuhunkaan fanaattisesti suhtautuva.

Tavallinen ja vähän hölmö, sillai romanttisella tavalla :)

Unelmieni mies on oma puolisoni. Ihminen jolle voin kertoa suurimmatkin peikot mielestäni ilman pelkoa että minut hylätään. Miehessä on arpia ja karvoja. Syövän jälkeen kaikki karvat ovat vain merkki terveydestä! Unelmieni mies on käytännöllinen käsistä, sanoo ääneen mielipiteensä mutta ei jyrää mielipiteellään. Unelmieni mies on oman elämänsä Aku ankka. Ei pikku kummassa pyydä ammattilaista apuun kun hommat hoituu itse tehden. Unelmieni mies on metsästäjä-keräilijä joka viihtyy kanssani maalla. Unelmieni miehen kanssa pärjäisimme vaikka vuoden luonnon antimilla eläen. Unelmieni mies hankki vasektomian jotta perheemme ei enää kasva, ja koska pelkään leikkauksia huonojen astioiden seurauksena. Unelmieni mies on paras ystäväni.

Vierailija kirjoitti:

Kaksimetrinen hauska hujoppi, päälle päin rento ja pinnan alla syvyyttä kun oppii tuntemaan paremmin.

Minua epäilyttää pitkät miehet. Tuntuu, että jos he ovat menestyneet, se on johtunut pituudesta.

Pitkät johtajat tuntuu suorastaan huijaukselta.

Tykkään miehistä, jotka eivät ensimmäisenä kiirehdi saamaan ääntään ja persoonaansa kuuluviin. Semmoinen kiireetön tilanteen arvioiminen ja tarkkailu... Mmm, se on seksikästä! Tykkään siitä, että persoona ja mielenkiinnonkohteet paljastuvat vähä vähältä niin kuin yllätyspaketista. :) 

Lempeys  sytyttää, ja kivaa olisi, jos osaisi aina välillä ajatella asioita myötätunnolla ja myös muiden kantilta, vaikka sitten vähän jälkijättöisestikin: pitäähän sitä välillä ehtiä omaakin etua ajattelemaan. 

Parhaiten minun kanssani pärjäisi pienellä siviilirohkeudella; mikään maailmankansalainen ja yltiöheittäytyjä ei tarvitse olla, mutta pienet spontaanit arkipaot ovat joskus ihan paikallaan, ja ylipäätään sellainen kokeilunhaluinen luonne.

Ulkonäöllisiä seikkoja on vaikea eritellä, kun niin monenlaisesta olen hullaantunut. Raukeat silmät, ehkä; siisti leukaparta on aika kuuma; rento ja rauhallinen olemus (mutta saa se rauhallinenkin kaveri joskus hermostua akuankkamaisesti - tappavan tasainen ei tarvitse olla!); kropalta on vaikea antaa muuta kriteeriä kuin että sitä olisi kiva halata ja vielä kivempi istua syliin.

En pärjäisi miehen kanssa, joka säästelisi kosketusta. Olen itse aika sylikissa, ja tykkään siitä, että minut välillä kahmaistaisiin syliin (samalla raukealla varmuudella, ah!), läppäistäisiin pepulle ja muutenkin osoitettaisiin ihan keholla, että tykkää. Ja en pistäisi lainkaan pahakseni, vaikka samalla tavalla maanittelisi vaikka makuuhuoneeseen. Ja vaikka vähän useammin. 

Ja mitä makuuhuoneen puoleiseen elämään tulee, tykkään siitä, että mies on lempeästi mukana koko kehollaan. Olipa sitten välillä villimpää menoa, tai sitten hidastempoista hellimistä. Olen itse näissä asioissa sen verran arka ja epävarma, että tarvitsen paljon hellyyttä ja rohkaisua - mutta kun niitä saan, taivun vaikka mihin. Turvallisuus antaa mahdollisuudet lentää vaikka kuuhun. ;) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksimetrinen hauska hujoppi, päälle päin rento ja pinnan alla syvyyttä kun oppii tuntemaan paremmin.

Minua epäilyttää pitkät miehet. Tuntuu, että jos he ovat menestyneet, se on johtunut pituudesta.

Pitkät johtajat tuntuu suorastaan huijaukselta.

Pitää ottaa myös huomioon, että niskat ovat kovilla pitkien miesten suhteen. Ja on tosi ärsyttävää, jos haluaa pusun, mutta pitkä mies venkoilee eikä suostu kumartumaan. 

Terv. nainen, joka on joutunut liian monta kertaa etsimään lavittaa alleen