Lue keskustelun säännöt.
Uusperheen joululahjat
Kysytäänpäs nyt tälläistäkin kun tänään sain tiukan puhelun miniältä. Pojan vaimolla ensimmäisestä liitosta 2 lasta 12 ja 10 v ja poikani kanssa lapset 7 ja 3v Niin ostatteko mummut ja vaarit kaikille samanarvoset lahjat vai niille omille paremmat. Olen ostanut omille lapsenlapsille noin 100€ arvoset joulu ja synttärilahjat ja miniän lapsille noin 20€ arvoset lahjat. Tänään sain tosiaan puhelun jossa miniä sanoi että kaikille on oltava saman arvoset lahjat tai ei oteta lahjoja ollenkaan vastaan. Lapset saavat myös isän puolen isovanhemmilta lahjat. Kuinka teillä toimitaan?
Kommentit (772)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin ketjussa korostuu, että ne joilla on rahaa (puhuvat asuntojen ja ponien yms hankinnasta) ovat kovin mustasukkaisia rahoistaan ja vainoharhaisia lapsensa kumppanin suhteen. Vaikka heillä juuri se kohtuullinen panostaminen ei edes tuntuisi missään.
Sitten taas köyhissä perheissä otetaan ne ns lainalapsetkin huomioon, myös taloudellisesti.
Surullista.
Ei se mene noin. Niukkuutta on helppo jakaa tasan. Rikkaat saattavat antaa euromääräisestikin enemmän kuin köyhät, jotka jakavat kaiken tasan, mutta on ihan luonnollista ettei bonuslapsille anneta tuhansien eurojen juttuja - ei köyhässä eikä rikkaassa perheessä.
No se nyt on aika luonnollista, että rikkaassa perheessä saatetaan antaa euroissa enemmän. Mutta sanotaan nyt näin, että jos ostaa biolapsille tuhansien eurojen asioita, ei ole kohtuullista ostaa toisille kymppien juttuja (läppäri vs pyjama). Eli jos on mistä antaa, voi kyllä suurisydäminen ihminen miettiä sitä perheen hyvinvointia, se koituu niiden omienkin lastenlasten iloksi kyllä.
Enkä edelleenkään sano, että pitäisi ne läppärit kaikille hankkia, mutta esimerkiksi voi antaa satasen lahjakortin vaikka vaatekauppaan tai luvata rahoittaa satasella uutta puhelinta tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin ketjussa korostuu, että ne joilla on rahaa (puhuvat asuntojen ja ponien yms hankinnasta) ovat kovin mustasukkaisia rahoistaan ja vainoharhaisia lapsensa kumppanin suhteen. Vaikka heillä juuri se kohtuullinen panostaminen ei edes tuntuisi missään.
Sitten taas köyhissä perheissä otetaan ne ns lainalapsetkin huomioon, myös taloudellisesti.
Surullista.
Ei se mene noin. Niukkuutta on helppo jakaa tasan. Rikkaat saattavat antaa euromääräisestikin enemmän kuin köyhät, jotka jakavat kaiken tasan, mutta on ihan luonnollista ettei bonuslapsille anneta tuhansien eurojen juttuja - ei köyhässä eikä rikkaassa perheessä.
Tunnen rikkaan mummon, joka antaa ihan samalla tavalla bonuslapsellekin, mitä omalle biologiselle lapsenlapselle. Ei kyse ole rikkaudestakaan, vaan yleisestä elämänasenteesta ja miten suhtautuu muihin. Joskus rikaskin on empaattinen, suurisydäminen ja humaani.
No siinä voi jo oma lapsikin pillastua, jos eri suvun lapselle annetaan vaikka 200 000, kun sillä kuitenkin on ne omatkin kaksi muutakin sukua.
Olisiko pieni suhteellisuudentaju mitään? Kun kyse oli normaaleista lahjoista. 200t et pysty ilman mittavia veroseuraamuksia lahjoittamaan muutenkaan, tämän tiedät kyllä jos yhtään varakas olet.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne lapset pitää pakottaa uusioperheisiin vain siksi että äiti ja isä ovat niin seksinkipeitä ettei voi asua eri osoitteissa kunnes lapset muuttaa kotoa? Miksi pakottaa lapset jakamaan arki ihmisten kanssa jotka ei ole sisaruksia tai joiden kanssa ei edes halua olla kavereita? Varsinkin siinä tilanteessa kun toisen lapset ovat tottuneet hyvään elämäntasoon ja siihen että saavat harrastaa mitä haluavat ja saavat merkkivaatteita jne ja yhtäkkiä pitäisi laskea sitä tasoa ettei toisen lapsille tule paha mieli. Sehän se katkeroittaa enemmän kuin se että isovanhemmat ostaa eri määrän lahjoja.
Meillä on uusperhe, molemmilla on omia lapsia, yhteisiä ei ole eikä tule. Vastaan kysymyksiisi.
- minun lapseni olivat yhteenmuutettaessa vuoroviikkolapsia. Molemmat halusivat sittemmin muuttaa meille kokonaan. Olisivatko he halunneet, jos tämä uuserheily on niiiin kamalaa? Lapsilla on kilometrin päässä ihan fiksu isäkin.
- meidän lasten ei ole pakko jakaa arkea toisten kanssa. Saavat ihan itse valita, mitä ja kenen kanssa huoneessaan tekevät.
- uusperhettä perustettaessa lähtökohdan pitää olla se, että perheen sisällä on sama elintaso. Meillä siis ostetaan kaikille lahjat samalla euromäärällä. Isovanhemmat eivät ole sitä perhettä.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan tässä ketjussa tasapuolisuutta vaativat mammat tehneet esikoisensa köyhien, köyhistä perheistä lähtöisin olevien miesten kanssa ja sen vuoksi edellyttävät, että näillekin lapsille pitäisi tulla lahjat uuden miehen vanhemmilta? En yhtään ihmettele, että ainakin nuoremmat miehet karsastavat parisuhdetta yksinhuoltajaäitien kanssa.
Minä olen yh, ihan ok-palkkainen 4000 e tuloilla. Pystyn antamaan lapsille ihan hyvän elintason. Ostan arvokkaita lahjoja.
Mutta ei, niin hyväpalkkainen en ole, että voisin antamaan muutamalle bonuslapselle tms samanarvoisia lahjoja. Sen jälkeen meillä syötäisiin pelkkää maksalaatikkoa.
Ihmisillä on ihme kuvitelma, että ok-tuloisilla sitä rahaa riittää vaikka mihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin ketjussa korostuu, että ne joilla on rahaa (puhuvat asuntojen ja ponien yms hankinnasta) ovat kovin mustasukkaisia rahoistaan ja vainoharhaisia lapsensa kumppanin suhteen. Vaikka heillä juuri se kohtuullinen panostaminen ei edes tuntuisi missään.
Sitten taas köyhissä perheissä otetaan ne ns lainalapsetkin huomioon, myös taloudellisesti.
Surullista.
Ei se mene noin. Niukkuutta on helppo jakaa tasan. Rikkaat saattavat antaa euromääräisestikin enemmän kuin köyhät, jotka jakavat kaiken tasan, mutta on ihan luonnollista ettei bonuslapsille anneta tuhansien eurojen juttuja - ei köyhässä eikä rikkaassa perheessä.
Tunnen rikkaan mummon, joka antaa ihan samalla tavalla bonuslapsellekin, mitä omalle biologiselle lapsenlapselle. Ei kyse ole rikkaudestakaan, vaan yleisestä elämänasenteesta ja miten suhtautuu muihin. Joskus rikaskin on empaattinen, suurisydäminen ja humaani.
No siinä voi jo oma lapsikin pillastua, jos eri suvun lapselle annetaan vaikka 200 000, kun sillä kuitenkin on ne omatkin kaksi muutakin sukua.
Ei pillastu. Koko perhe on sillä tavalla fiksuja. Lapsikin rakastaa lapsipuoltaan. On oikeasti ilo katsoa, kun lapsilla on paljon hyviä, rakastavia aikuisia lähellä.
Ihanko oikeasti, minun mummoni pitäisi jakaa sukupolvelta toiselle siirtynyttä omaisuutta, jotka eivät millään tavalla ole edes verisukua ja liity sukupolvien ketjuun.
Mulla on neljä lastenlasta ja kolme uusperheen lapsia, jotka eivät ole verisukua.
Ja kyllä olen niin ilkeä ja ei-fiksu mummo että vain omat lapsenlapsilleni annan lahjaksi rahaa ja suvun varallisuutta, samassa suhteessa kun biologisia lapsia minulla on, koska lapsenlapsesi pysyy elämä, toisin kuin uusperheiden miniät ja vävyt ja heidän lapsensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isovanhempien kuuluisi tukea vanhempia kasvatustehtävässä, ei yrittää kylvää epäsopua ja jakaa lapsia sun-mun-noiden-periaatteella. Kukaan ei varmasti oleta mitään ensiasuntoja uusiolapsille tai muutenkaan tonnien juttuja, mutta normaaleissa lahjoissa esim jouluna pitää kyllä niellä kiukkunsa ja kohdella lapsia tasapuolisesti. Ne on kuitenkin paljon isompia asioita niiden lasten maailmassa kuin mummojen. Vaikka välillä tuntuu, että nykyinen mummosukupolvi on jämähtänyt tunne-elämältään teini-ikäisen tasolle.
Kannattaa ap. olla tiukkana ja kuunnella omaa ääntä.
Minäkin hyysäsin monta vuotta tyttäreni miehen lapsia - maksoin harrastuksia, ostin puhelimia ja läppäreitä jne. kun kaikki piti olla niin tasa-arvoista lastenlapsieni kanssa.
Mutta kuinkas kävikään, mies petti tytärtäni ja erohan siitä tuli ja vävy lapsineen ei ole enää missään tekemisissä ja ollaan ihan vieraita. Näin tuppaa käymään useissa uusperheissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin ketjussa korostuu, että ne joilla on rahaa (puhuvat asuntojen ja ponien yms hankinnasta) ovat kovin mustasukkaisia rahoistaan ja vainoharhaisia lapsensa kumppanin suhteen. Vaikka heillä juuri se kohtuullinen panostaminen ei edes tuntuisi missään.
Sitten taas köyhissä perheissä otetaan ne ns lainalapsetkin huomioon, myös taloudellisesti.
Surullista.
Ei ne olisi rikkaita jos jakelisivat rahansa ja omaisuutensa jokaisen uusperheen lainalapsille.
Lainalapsi? Et pidä näitä lainalapsia perheeseen kuuluvana? Vai miten tuo väheksyvä ilmaisu pitäisi tulkita? Kuuluuko sinun sukusi tapoihin heitellä lainalapsia sinne sun tänne vai mistä nimitys?
Olen eri mutta lainalapsi on lainalapsi koska se voidaan tempaista pois elämästä milloin tahansa. Harva uusioperhe toimii pidemmän päälle vaikka koko suku hyysäisi tätä yhtä perhettä että pysyvät yhdessä. Vaikka kuinka yrittäisit pitää yllä suhdetta heihin he ovat vain lainassa niin pitkään kun uusioperhe pysyy kasassa. Omat lapsenlapset on verisukua joten erot jne ei vaikuta siihen. He pysyvät.
Väärin. Jos on kovin epämiellyttävä uusperhettä kohtaan, ne biologiset sukulaiset saattavat kaikota ihan yhtä lailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan tässä ketjussa tasapuolisuutta vaativat mammat tehneet esikoisensa köyhien, köyhistä perheistä lähtöisin olevien miesten kanssa ja sen vuoksi edellyttävät, että näillekin lapsille pitäisi tulla lahjat uuden miehen vanhemmilta? En yhtään ihmettele, että ainakin nuoremmat miehet karsastavat parisuhdetta yksinhuoltajaäitien kanssa.
Minä olen yh, ihan ok-palkkainen 4000 e tuloilla. Pystyn antamaan lapsille ihan hyvän elintason. Ostan arvokkaita lahjoja.
Mutta ei, niin hyväpalkkainen en ole, että voisin antamaan muutamalle bonuslapselle tms samanarvoisia lahjoja. Sen jälkeen meillä syötäisiin pelkkää maksalaatikkoa.
Ihmisillä on ihme kuvitelma, että ok-tuloisilla sitä rahaa riittää vaikka mihin.
Hmm. Kyse on yhdestä tai parista lapsesta, oletan. Ja taloutesi kaatuu maksalaatikkolinjalle, jos heille jotain pyjamaa arvokkaampaa jouluna ostat? Ihailen kyllä, jos pystyt asian näin itsellesi selittämään ja uskotkin siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa laittaa joulu- ja synttärilahjarahat säästöön omalle tilille ja kun lapsi täyttää 18v. niin antaa ne lapsenlapselle. Siihen miniällä ei ole mitään sanomista, koska nuori päättää niistä itse. Ja voihan olla, että uusperhettä ei siinä vaiheessa ole edes olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan tässä ketjussa tasapuolisuutta vaativat mammat tehneet esikoisensa köyhien, köyhistä perheistä lähtöisin olevien miesten kanssa ja sen vuoksi edellyttävät, että näillekin lapsille pitäisi tulla lahjat uuden miehen vanhemmilta? En yhtään ihmettele, että ainakin nuoremmat miehet karsastavat parisuhdetta yksinhuoltajaäitien kanssa.
Minä olen yh, ihan ok-palkkainen 4000 e tuloilla. Pystyn antamaan lapsille ihan hyvän elintason. Ostan arvokkaita lahjoja.
Mutta ei, niin hyväpalkkainen en ole, että voisin antamaan muutamalle bonuslapselle tms samanarvoisia lahjoja. Sen jälkeen meillä syötäisiin pelkkää maksalaatikkoa.
Ihmisillä on ihme kuvitelma, että ok-tuloisilla sitä rahaa riittää vaikka mihin.
Hmm. Kyse on yhdestä tai parista lapsesta, oletan. Ja taloutesi kaatuu maksalaatikkolinjalle, jos heille jotain pyjamaa arvokkaampaa jouluna ostat? Ihailen kyllä, jos pystyt asian näin itsellesi selittämään ja uskotkin siihen.
Kakai lasta. Tänä jouluna ostan toiselle padin ja toiselle näytön. En pystyisi ostamaan niitä esim neljälle lapselle. Koska itsekin haluan ostaa itselleni jotain, ja etenkin matkustaa.
Eli jos uusperheen perustaisin, niin lasteni elintasoa en suostuisi alentamaan. Raha ei kuitenkaan riittäisi Ostamaan lapsipuolille kummoisia. Siksi molempien vanhempien pitää pystyä elättämään omat lapsensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa laittaa joulu- ja synttärilahjarahat säästöön omalle tilille ja kun lapsi täyttää 18v. niin antaa ne lapsenlapselle. Siihen miniällä ei ole mitään sanomista, koska nuori päättää niistä itse. Ja voihan olla, että uusperhettä ei siinä vaiheessa ole edes olemassa.
Aika kivat verot siinä mätkähtää, jos yhtään isommista summista puhutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa laittaa joulu- ja synttärilahjarahat säästöön omalle tilille ja kun lapsi täyttää 18v. niin antaa ne lapsenlapselle. Siihen miniällä ei ole mitään sanomista, koska nuori päättää niistä itse. Ja voihan olla, että uusperhettä ei siinä vaiheessa ole edes olemassa.
Aika kivat verot siinä mätkähtää, jos yhtään isommista summista puhutaan.
Jos lapsen omalle tilille säästetään muutamia satasia vuodessa, niin ei kai siitä veroa tarvi maksaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isovanhempien kuuluisi tukea vanhempia kasvatustehtävässä, ei yrittää kylvää epäsopua ja jakaa lapsia sun-mun-noiden-periaatteella. Kukaan ei varmasti oleta mitään ensiasuntoja uusiolapsille tai muutenkaan tonnien juttuja, mutta normaaleissa lahjoissa esim jouluna pitää kyllä niellä kiukkunsa ja kohdella lapsia tasapuolisesti. Ne on kuitenkin paljon isompia asioita niiden lasten maailmassa kuin mummojen. Vaikka välillä tuntuu, että nykyinen mummosukupolvi on jämähtänyt tunne-elämältään teini-ikäisen tasolle.
Monelleko perheenjäsenelle niitä lahjoja pitää tasapuolisuuden vuoksi ostaa? Jos lapsi elää perheessä, jossa on viikko/viikko -lapsia ja näillä edelleen omia sisaruksia muissa perheissä, niin silloinhan isovanhemman on tasapuolisuuden vuoksi ostettava lahjat kaikille niille lapsille, jotka ovat osa lapsenlapsen sisarusten perhettä. Eihän ole reilua, että lapsenlapsen äitipuolen lapsilla on erilaiset lahjat kuin mitä heidän isänsä uusperheen lapsilla on, koska äitipuolen lapset voivat olla viikon äidillä ja viikon isällä, jolloin heidän perheeseensä kuuluu paljon enemmän lapsia kuin sen lapsenlapsen.
Tasapulisuus ei saa näkyä vain siinä lähipiirissä, sen tulee koskettaa kaikkia perheen lasten sisaruksia, asuivatpa he missä tahansa!
Luen tätä kyllä jotenkin hämmentyneenä. Olen itse kohtuullisen hyvätuloinen, samoin vanhempani. Uusperhettä ei ole.
Lähinnä mietin, oikeastiko isovanhemmat ihan systemaattisesti ostelevat mopoja ja poneja tuosta noin lapsenlapsille? Kyllä meillä jos jotain kallista nuoret tarvitsevat, niiden rahoittamisesta keskustellaan tarkasti sen nuoren itsensä kanssa. Pystyykö itse tekemään jotain kotiaskareita tms "tienatakseen" haluamansa jutun. Isovanhemmilta voidasn pyytää vaikka juuri joululahjaksi rahaa haaveen saavuttamiseksi jne. Ei meillä rikas mummo mene vaan ostamaan mopoa tai ponia, koska teini haluaa, vaan teinin itsensä tulee oppia rahan arvoa ja se, että haluamiaan asioita pitää jaksaa tavoitella.
Jos joku mummo vaan menisi kauppaan ja hakisi teinille mopon, palauttaisimme sen välittömästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin ketjussa korostuu, että ne joilla on rahaa (puhuvat asuntojen ja ponien yms hankinnasta) ovat kovin mustasukkaisia rahoistaan ja vainoharhaisia lapsensa kumppanin suhteen. Vaikka heillä juuri se kohtuullinen panostaminen ei edes tuntuisi missään.
Sitten taas köyhissä perheissä otetaan ne ns lainalapsetkin huomioon, myös taloudellisesti.
Surullista.
Ei se mene noin. Niukkuutta on helppo jakaa tasan. Rikkaat saattavat antaa euromääräisestikin enemmän kuin köyhät, jotka jakavat kaiken tasan, mutta on ihan luonnollista ettei bonuslapsille anneta tuhansien eurojen juttuja - ei köyhässä eikä rikkaassa perheessä.
No se nyt on aika luonnollista, että rikkaassa perheessä saatetaan antaa euroissa enemmän. Mutta sanotaan nyt näin, että jos ostaa biolapsille tuhansien eurojen asioita, ei ole kohtuullista ostaa toisille kymppien juttuja (läppäri vs pyjama). Eli jos on mistä antaa, voi kyllä suurisydäminen ihminen miettiä sitä perheen hyvinvointia, se koituu niiden omienkin lastenlasten iloksi kyllä.
Enkä edelleenkään sano, että pitäisi ne läppärit kaikille hankkia, mutta esimerkiksi voi antaa satasen lahjakortin vaikka vaatekauppaan tai luvata rahoittaa satasella uutta puhelinta tms.
Vastaavasti oletan, että ne bonuslapset saavat todistukseen keskiarvoksi vähintään 9. Jos eivät saa, ei tule mitään lahjoja. Näin on helppoa olla tasapuolinen, koska lahja ei ole lahja vaan palkinto koulumenestyksestä. Satasen lahjakorttia on turha odottaa, jos ei koulunkäynti maistu.
Vierailija kirjoitti:
Luen tätä kyllä jotenkin hämmentyneenä. Olen itse kohtuullisen hyvätuloinen, samoin vanhempani. Uusperhettä ei ole.
Lähinnä mietin, oikeastiko isovanhemmat ihan systemaattisesti ostelevat mopoja ja poneja tuosta noin lapsenlapsille? Kyllä meillä jos jotain kallista nuoret tarvitsevat, niiden rahoittamisesta keskustellaan tarkasti sen nuoren itsensä kanssa. Pystyykö itse tekemään jotain kotiaskareita tms "tienatakseen" haluamansa jutun. Isovanhemmilta voidasn pyytää vaikka juuri joululahjaksi rahaa haaveen saavuttamiseksi jne. Ei meillä rikas mummo mene vaan ostamaan mopoa tai ponia, koska teini haluaa, vaan teinin itsensä tulee oppia rahan arvoa ja se, että haluamiaan asioita pitää jaksaa tavoitella.
Jos joku mummo vaan menisi kauppaan ja hakisi teinille mopon, palauttaisimme sen välittömästi.
Meillä mummo saa ostaa mopon, koska lapsille ei tehdä mitään kuvitelmaa siitä, että kotitöistä maksetaan palkkaa tai että puuhastelusta saa rahaa. Rahaa saa tällä hetkellä sijoittamalla viisaasti, sitä siis opetellaan sen sijaan että leikittäisiin, että tiskikonetta täyttämällä voi ansaita elantonsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin ketjussa korostuu, että ne joilla on rahaa (puhuvat asuntojen ja ponien yms hankinnasta) ovat kovin mustasukkaisia rahoistaan ja vainoharhaisia lapsensa kumppanin suhteen. Vaikka heillä juuri se kohtuullinen panostaminen ei edes tuntuisi missään.
Sitten taas köyhissä perheissä otetaan ne ns lainalapsetkin huomioon, myös taloudellisesti.
Surullista.
Ei se mene noin. Niukkuutta on helppo jakaa tasan. Rikkaat saattavat antaa euromääräisestikin enemmän kuin köyhät, jotka jakavat kaiken tasan, mutta on ihan luonnollista ettei bonuslapsille anneta tuhansien eurojen juttuja - ei köyhässä eikä rikkaassa perheessä.
No se nyt on aika luonnollista, että rikkaassa perheessä saatetaan antaa euroissa enemmän. Mutta sanotaan nyt näin, että jos ostaa biolapsille tuhansien eurojen asioita, ei ole kohtuullista ostaa toisille kymppien juttuja (läppäri vs pyjama). Eli jos on mistä antaa, voi kyllä suurisydäminen ihminen miettiä sitä perheen hyvinvointia, se koituu niiden omienkin lastenlasten iloksi kyllä.
Enkä edelleenkään sano, että pitäisi ne läppärit kaikille hankkia, mutta esimerkiksi voi antaa satasen lahjakortin vaikka vaatekauppaan tai luvata rahoittaa satasella uutta puhelinta tms.
Vastaavasti oletan, että ne bonuslapset saavat todistukseen keskiarvoksi vähintään 9. Jos eivät saa, ei tule mitään lahjoja. Näin on helppoa olla tasapuolinen, koska lahja ei ole lahja vaan palkinto koulumenestyksestä. Satasen lahjakorttia on turha odottaa, jos ei koulunkäynti maistu.
Mitäs jos bonuslapsi onkin parempi koulussa kuin oma? Reilu aikuinen muuttaa säännöt, jotta voi suosia omaansa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luen tätä kyllä jotenkin hämmentyneenä. Olen itse kohtuullisen hyvätuloinen, samoin vanhempani. Uusperhettä ei ole.
Lähinnä mietin, oikeastiko isovanhemmat ihan systemaattisesti ostelevat mopoja ja poneja tuosta noin lapsenlapsille? Kyllä meillä jos jotain kallista nuoret tarvitsevat, niiden rahoittamisesta keskustellaan tarkasti sen nuoren itsensä kanssa. Pystyykö itse tekemään jotain kotiaskareita tms "tienatakseen" haluamansa jutun. Isovanhemmilta voidasn pyytää vaikka juuri joululahjaksi rahaa haaveen saavuttamiseksi jne. Ei meillä rikas mummo mene vaan ostamaan mopoa tai ponia, koska teini haluaa, vaan teinin itsensä tulee oppia rahan arvoa ja se, että haluamiaan asioita pitää jaksaa tavoitella.
Jos joku mummo vaan menisi kauppaan ja hakisi teinille mopon, palauttaisimme sen välittömästi.
Meillä mummo saa ostaa mopon, koska lapsille ei tehdä mitään kuvitelmaa siitä, että kotitöistä maksetaan palkkaa tai että puuhastelusta saa rahaa. Rahaa saa tällä hetkellä sijoittamalla viisaasti, sitä siis opetellaan sen sijaan että leikittäisiin, että tiskikonetta täyttämällä voi ansaita elantonsa.
Ja kuvittelet että meillä puhutaan tiskikoneen täytöstä? Ei tosiaan, vaan teini voi saada hommaksi vaikka auton siivoamisen tai jonkun muun isomman jutun, mikä helpottaa vanhempien elämää, ja sillä tienata.
No tuo nyt on jo tekopyhyyden huipentuma väittää, että varakkaan ihmisen varakkuus perustuu siihen, että ostaa uusperheen lapsille vain parinkympin lahjoja. Ihailtavaa älyllistä epärehellisyyttä.