Lue keskustelun säännöt.
Peruskoulunsa päättävistä suomalaisnuorista peräti 11 prosenttia kuuluu ryhmään, jolla ei ole riittävää luku- ja kirjoitustaitoa
11 prosenttia ikäryhmästä on noin 6 000 nuorta. Se on aika paljon ja luku- ja kirjoitustaidoton nuori ei selviydy toisen asteen koulutuksessa.
Milloin tämä tilanne on mennyt näin pahaksi että noin suuri osuus suomalaisista ei opi kunnolla lukemaan vai onko nuo sitten niitä "suomalaisia"?
Helppohan se on syyttää pelejä, mutta tuntuu noilta unohtuvan se että pelejä pelattiin jo 10v sitten hyvin paljonkin ja ei ollut noin paljoa ongelmatapauksia. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005392739.html
Kommentit (452)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Integrointi on mennyt aivan liian pitkälle. Ei opettaja voi eriyttää opetusta kaikille loputtomiin. Kunpa pienluokat saataisiin takaisin! Lisäksi on tärkeää alkaa kotonakin puhumaan siitä, ettei koulunkäynnin tarvitse aina olla hauskaa ja opiskelun eteen täytyy nähdä vaivaa. Nyt tulee yläkoulussakin vastaan oppilaita, joilla ei ole mitään valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Jos tehtävänannossa on vaikkapa kolme eri vaihetta, on moni hämillään, kun ei pysty ohjaamaan omaa toimintaansa vaiheesta toiseen. Aika moni myös hermostuu erittäin nopeasti, kun ei osaakaan ratkaista jotain ongelmaa, eikä edes Googlesta ole apua. Kun pitäisi vain keskittyä ja sietää hetken epävarmuuden tila.
Sitten on lapsia, joille koulunkäynti on liian helppoa. Samaa asiaa tankataan tunnista toiseen, ei eriytetä ylöspäin.
Kun itse olin yläasteella oli tasokurssit sekä matematiikassa että englannissa. Jatkoin niistä lukion pitkään matematiikkaan. Nyt mietityttää mitä tämä peruskoulun yleismatematiikka saa aikaan, epäilyttää vahvasti että tärkeitä asioita jää oppimatta lukion jatkoon nähden.
Etenkin kun alakoulun puolella luokanopettaja opettaa matematiikkaa, ei matematiikan aineenopettaja. Luokanopettajan oma matemaattinen osaaminen tai ajattelu ei välttämättä ole kovin looginen ja kehittynyt vaan matematiikkaa mennään samalla lässynlässynlinjalla kuin esim. Aapista. Sitten kun yläkoulun puolelle päästään, osa on jo tippunut kelkasta tai menettänyt kiinnostuksensa ja ne jotka osaavat hyvin, joutuvat junnaamaan muun porukan mukana.
Itsekin kävin yläkoulun (yläasteen) silloin kun vielä oli tarjolla tasokurssit, laaja, yleis ja suppea, niin kielissä kuin matematiikassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näen työssäni paljon perheitä. Ihan supisuomalaisia perheitä, joihin ongelmat kasautuvat, vaikuttaisi olevan yhä enemmän. Usein taustalla on suunnilleen tämä sama kaava:
- Vanhemmilla matala koulutustaso
- Lapset tehty nuorina
- Vanhemmat riitelevät paljon kunnes eroavat lasten ollessa pieniä. Tulee sekavia uusperhekuvioita.
- Lasten kanssa ei keskustella eikä heille lueta mitään. Vanhemmat eivät myöskään lue lehtiä, kirjoista puhumattakaan.
- Kotona aina TV päällä, ei koskaan rauhallista.
- Kotona syödään vain valmis- ja pikaruokaa ja karkkia.
- Lapset eivät harrasta mitään paitsi pelaamista.
- Lapset saavat olla rajattomasti koneella ja kännykällä.
- Lapsille ei opeteta käytöstapoja eikä heiltä vaadita osallistumista kotitöihin. - Sitten kuitenkin vanhemmat saavat yllättäviä raivokohtauksia, kun lapset tekevät jotakin ”väärin” tai riehuvat.
- Kotona päivitellään, miten koulujen opettajat ovat niin vaativia, antavat läksyjä eivätkä anna lasten olla lapsia.
- Lapsista alkaa tulla vanhempiensa tapaan ylipainoisia viimeistään alakoulun loppupuolella.
- Lapsi ei opi ikäistensä tahdissa, on univaikeuksia, käytöshäiriöitä ja muuta oirehdintaa.
- Lopulta lapsi saa ADHD-diagnoosin.
Lukekaa sunnuntain hesarista tutkimustietoa, miten oppiminen on mennyt alaspäin digin ja uuden ops:n myötä.
Raskauden aikainen päihteiden käyttö on lisääntynyt. Lapset eivät saa diagnooseja, koska se leimaa. Näin lapset eivät myöskään saa riittävää tukea.
Jos on mahdollista tulla raskaaksi, ei tippaakaan alkoholia, huumeita, lääkkeitä (joita ei lääkäri ole määrännyt). Ei riitä, että juo vain vähän tai lopettaa jossain vaiheessa raskautta, tai juo raskauden lopussa. Nollatoleranssi! Eriasteiset oppimisvaikeudet ovat yksi seuraus päihteistä raskausaikana.
Katsokaa Idiocracy-elokuva. Tulevaisuudenkuva Suomesta. Ei kaikkien ole tarkoituskaan osata lukea ja kirjoittaa vaan elää tyhmänä ja onnellisena viihteen kuluttajana. Millä rahalla, se on eri juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinkahan suuri prosentti on suomalaislapsia, joilla on lukutaito hallussa jo koulua aloittaessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajat eivät päästäisi läpi, mutta esimiehet pakottavat. Luokalle ei enää saisi jättää kuin poikkeustapauksissa.
Näinhän se on. Luokalle jättäminen muutoin kuin vanhempien pyynnöstä on nykyisin kiellettyä. Katsokaas kun se aiheuttaa syrjäytymistä, jos joutuu istumaan ylimääräisen vuoden koulussa ja vielä vuotta nuorempien kanssa. Jos opettaja antaa ehdot ikään kuin näpäytykseksi, ehtolaiskuulustelukin täytyy tehdä niin helpoksi, että jos oman nimensä edes saa paperille, saa tarpeeksi pisteitä läpipääsyyn. Aiemmin oli sellainen sääntö, että jos tulee todistuksiin nelosia kaksi tai enemmän, jää automaattisesti luokalleen, mutta sekin sääntö on poistunut, ettei vain äidin pikku Petterille tule paha mieli.
Voihan v*ttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisikohan ainakin osa syy se, ettei vanhemmat lue lapsilleen enää kirjoja. Nyt nelos luokkalainen tyttäreni lukee päivittäin kirjoja, ihan jopa 300 sivuisia. Minkään näköisiä pleikkareita ym. ei meillä ole eikä niitä ole myöskään kinuttu.
Itse olin hieman äimistynyt kun tyttären luokkalaisista osa luki vielä viime vuonna hyvin helpohkoja kirjoja koulussa. Ja näistä osa ihan supisuomalaisia. Täällä koulussa sentään lukevat, ja laitetaan pari kirjaa kuukaudessa lukemaan. Tiedä sitten miten käytännössä toteutuu kaikkien osalta, lukevatko vai ovatko vain lukevinaan.
Vierailija kirjoitti:
Itse luin ennen kolme kirjaa viikossa. Nyt vietän vapaa-ajan netissä. Vauvapalstaa, kotimaisia ja ulkomaisia lehtiä, keskustelufoorumeita kolmella kielellä, fb. En voi syyttää nuorisoa. Tämä on antavampaa kuin kaavaanoudattava dekkari tai tylsät Finlandiauutuudet.
Oot kyllä lukenut ihan vääriä kirjoja jos sun mielestä vauvapalstailu on antoisampaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla opettajilla on asenne, että 'kaikki eivät opi'. Eivät siis edes yritä pitää heikoimpia muiden mukana ja antavat pudota kelkasta. Se on helppoa opettajalle, antaa vain se perustason opetus kaikille ja jättää sitten oppilaat oman onnensa nojaan selviytymään. Sama prosentti lapsista on lastensuojelun piirissä, jolloin tuki kotoa oppimiselle voi olla myös hyvin heikko. Tämä kaikki yhdistettynä tarkkaavaisuuden ja oppimisen ongelmiin aiheuttaa tuon. Eli oppimisen ja tarkkaavaisuuden ongelmat+huono opetus+riittämätön koulun ja kodin tuki= heikot akateemiset taidot } syrjäytyminen } köyhyys + mielenterveysongelmat. Näin se menee. Opettajan asenne on kaiken keskiössä tässä ja vanhemmat myös.
Ei niiden parin heikomman mukaan voi mennä, tai koko luokka ei opi mitään. Pitäisi olla tasoryhmiä, mutta kun se maksaa...
Meidän lapsen koulussa on ainakin heidän luokka-asteella (neljäs luokka) tasoryhmät suomenkielessä ja matematiikassa. On kolme eritasoista ryhmää. Periaatteessa luokkia ei ole vaan kaikki nelosluokkalaiset ovat sekoitettu ja jaettu ryhmiin taitojen mukaan. Oppiiko nämä heikommat siltikään on sitten eri asia.
Sit ne täyttää 18 ja velkaantuu , kun eivät lue miten kovat korot on pikavipeissä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lukeminen tylsää pää asia on fortnight
Lasketaanko lukutaidottomiin ne joille opetetaan peruskoulussa nykyään kolmipyörällä ajoa vaipanvaihtojen välillä?
Siitä ne prosentit nousee, kun on niin ihanaa kaikille yhteinen koulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ala-asteella mun luokalla oli poika joka ei osannut lukea (6lk.), en tiedä oliko jotain ongelmaa vai eikö vain osannut mutta kumminkin. Kyseinen poika on nykyään laitoksessa elämässä häiriköiden paratiisissa, voin melkein lyödä vetoa että suurinosa tuosta 11% tulee erittäin huonosta kodista, vanhempia ei kiinnosta, saa tehdä mitä haluaa, juo yms. henkisesti sekä fyysisesti tasapainoisen aikuisen läsnäolo jättää oikeasti jälkensä jopa tuollaisiin perusasioihin kuin lukeminen ja kirjoittaminen. Meillä kotona vanhemmat opetti aina koulupäivän jälkeen lukemaan ja kirjoittamaan vähintään 1h + läksyt (Ala-asteella). N19
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun näkisi tutkimuksen, jossa lukutaitoa on mitattu (ainakin lähes) samoja muuttujia käyttäen vaikka 20 vuoden ajan. Niin tietäisi edes, onko muutoksia ja millaisia muutoksia on tapahtunut. Sitten voisi alkaa miettiä syitä. Tietääkö joku? Entä kuinka hyvä lukutaito oli kansakoulun / keskikoulun päättäneillä?
Pisa-testeissä mitataan lukutaitoa.
https://minedu.fi/pisa-2000
https://minedu.fi/pisa-2009
https://minedu.fi/pisa-2015Ei siis ratkaisevaa putoamista lukutaidon osalta verrattuina muihin maihin.
Saa nähdä kuinka 2018 menestyy
Moni lapsi hukkuu leluihin ja peleihin ja saa jatkuvasti lisää tavaraa, tavaraa, tavaraa. Kuitenkin se tärkein eli vanhempien lämpö, läsnäolo, opastus ja kasvatus jäävät puuttumaan. Ei arvosteta henkisiä asioita kuten tietoa, älyä ja ymmärrystä. Ei viedä museoon, näyttelyyn eikä ravintolaan koska kaiken pitää olla helppoa höttöä. Sivistyksen arvostus on romahtanut.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pelejä pelattiin jo 20 vuotta sitten ja sitä aiemminkin, eikä peruskoulun tulokset olleet tuollaisia. Jotain on tapahtunut, mitä?
Itseasiassa minä pelailin nintendoa aikoinaan niin kovasti että matematiikka jäi 3-luokan tasolle, mutta pääsin hätäsesti peruskoulusta läpi. Ei oikein kiinnostanut kun en pärjännyt.
Kokeilin opiskella, mutta kova työ tuotti vain 8 ja 7 arvoja. Ei niitä arvosteta, joten miksi nähdä vaivaa?
Pelatessa saa ainakin onnistumisen tunteita.
Muutenkin jos hankkii liikaa koulutuksia on vaikea saada tukia. Pelkillä pk papereilla saa helposti tukia. En ole koskaan työtä tehnyt enkä tee ja en tod. opiskele yhtään mitään.
Jos lukupäätä olisi niin olisin lukenut lääkäriksi, mutta tällä lukupäälle otan mieluummin ne tuet kuin näen vaivaa paskalla palkalla.
T: Jokke 41v
Alle 7 v täytyy lukea satuja. Ei alle 7 v tarvi kännyköitä, tabletteja sun muita härveleitä. /v ohjataan kirjojen pariin. Ruutuaika minimiin. Täytyy puhua lasten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Moni lapsi hukkuu leluihin ja peleihin ja saa jatkuvasti lisää tavaraa, tavaraa, tavaraa. Kuitenkin se tärkein eli vanhempien lämpö, läsnäolo, opastus ja kasvatus jäävät puuttumaan. Ei arvosteta henkisiä asioita kuten tietoa, älyä ja ymmärrystä. Ei viedä museoon, näyttelyyn eikä ravintolaan koska kaiken pitää olla helppoa höttöä. Sivistyksen arvostus on romahtanut.
Näin vähän aikaa sitten nuoren isän pienen vaunuissa olevan lapsensa kanssa ratikassa. Lapsi oli siis enintään 1,5-vuotias. Isä laittoi vaunut niin päin, että lapsen kasvot olivat hänestä poispäin. Isä istui lapsen takana syventyneenä älypuhelimeensa. Lapsi istui vaunuissa tuijottamassa tablettia, jonka isä oli hänelle antanut.
Jotenkin tuo kuva symbolisesti sitä missä mennään pieleen. Ei katsekontaktia, ei puhekontaktia, jätetään lapsi räpläämään jotain laitetta. Kuitenkin ihmiseksi kasvetaan vain yhteydessä toisiin ihmisiin.
Miksi ihmeessä lapsia kiinnostaisi äidinkielen oppiminen, kun vanhempina on sellaisia, jotka täälläkin haukkuvat äidinkieltä vaalivia pilkunn..ssijoiksi? Jos äiti ei osaa yksinkertaisia yhdyssanojakaan tai kirjoittaa "enään" ja sanoo, ettei sillä ole väliä miten kirjoittaa niin miksi ihmeessä lastakaan kiinnostaisi? Ja nyt puhutaan siis kieliopista, ei kukaan vaadi kirjottamaan kirjakieltä, vaan kieliopillisesti oikein.
Jos aikuisten yleinen asenne on, että mitäs sillä on väliä miten netissä kirjottaa niin onko ihmekään, ettei lapsiakaan kiinnosta enää oman äidinkielen osaaminen?