Peruskoulunsa päättävistä suomalaisnuorista peräti 11 prosenttia kuuluu ryhmään, jolla ei ole riittävää luku- ja kirjoitustaitoa

Kun näkisi tutkimuksen, jossa lukutaitoa on mitattu (ainakin lähes) samoja muuttujia käyttäen vaikka 20 vuoden ajan. Niin tietäisi edes, onko muutoksia ja millaisia muutoksia on tapahtunut. Sitten voisi alkaa miettiä syitä. Tietääkö joku? Entä kuinka hyvä lukutaito oli kansakoulun / keskikoulun päättäneillä?

Joskus luin vauvapalstalta keskustelua siitä, että miksi ette opeta lapsianne lukemaan ennen kouluun menoa. Siellä vanhemmat marisivat, että koulun homma hoitaa tuollainen, miksi muka heidän pitäisi alkaa lapsiaan opettamaan kun opettajatkin sen voivat tehdä. Siinä teille vastaus, turha syyttää pelejä kun vanhemmat eivät itse tue lapsen lukemistaitoa millään tavalla. Huushollissa jossa evätään pikkulapselta nauttiminen kirjoista ja muista teksteistä tuskin ollaan hirveän innokkaita jatkossakaan sitä harrastamaan. 

Vierailija kirjoitti:

Miten olisi niin yksinkertainen asia kuin integrointi? Ennen oli pienryhmiä erityisille oppijoille ja häiriköille, enää ei. Systeemi on 10 vuodessa romutettu lähes kokonaan, joten kun ennen lähdettiin siitä, että jokainen oppii edes jotain, niin nyt lähdetään siitä, että vain muutama oppii ja hekin joku eliittikouluissa tai kotona.

Ei ole olemassa mitään ihmisryhmää, jonka tunnusmerkki olisi "häiriköinti". Aina siellä taustalla on jotian muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monilla opettajilla on asenne, että 'kaikki eivät opi'. Eivät siis edes yritä pitää heikoimpia muiden mukana ja antavat pudota kelkasta. Se on helppoa opettajalle, antaa vain se perustason opetus kaikille ja jättää sitten oppilaat oman onnensa nojaan selviytymään. Sama prosentti lapsista on lastensuojelun piirissä, jolloin tuki kotoa oppimiselle voi olla myös hyvin heikko. Tämä kaikki yhdistettynä tarkkaavaisuuden ja oppimisen ongelmiin aiheuttaa tuon. Eli oppimisen ja tarkkaavaisuuden ongelmat+huono opetus+riittämätön koulun ja kodin tuki= heikot akateemiset taidot } syrjäytyminen } köyhyys + mielenterveysongelmat. Näin se menee. Opettajan asenne on kaiken keskiössä tässä ja vanhemmat myös.

Ei niiden parin heikomman mukaan voi mennä, tai koko luokka ei opi mitään. Pitäisi olla tasoryhmiä, mutta kun se maksaa...

Tasoryhmät olisivat ihan kaikille oppilaille parhaaksi, mutta eipä niistä voi edes haaveilla kun pidetään epätasa-arvoisena. Vielä kolmosluokalla tavaamaan opettelevalle on siis niinku tosi nöyryyttävää sillee niinku joutua opiskelemaan heikompien kanssa, kyllä pitää saada olla hidastamassa sitä ryhmää jossa on opittu lukemaan ja kirjoittamaan jo 5-vuotiaana kun muuten tulee paha mieli. Pahaa mieltä ei varmaan tule siitä että ei koskaan ymmärrä mistä tunnilla puhutaan kun perusasiat ei ole vieläkään hoidossa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikalapset ovat keskimäärin ihan hunningolla. Epäkohteliaita riehujia, joilta ei odoteta mitään. Käydään usein kirjastossa lapsen kanssa ja jostain syystä 3/4 siellä hengaavista (pikku)lapsista on tyttöjä.. eli poikia ei jostain syystä haluta tuoda kirjastoon? Turha syyttää koulujärjestelmää, kun vika on kasvatuksessa. Poikien annetaan sekoilla ja elämöidä koska "pojat on poikia". .. jostain syystä myös instrumentteja soittavia poikia on tosi vähän. Jos selaat musaopiston konserttiesiintyjiä, niin ylivoimaisesti suurin osa tyttöjä.

Harmittaa poikien puolesta, joihin ei panosteta ja joiden annetaan repsahtaa jo taaperoiässä. Vaikea tyttöjen löytää aikuisiässä enää kunnon puolisoita itselleen.

Poikia ei luontaisesti kiinnosta istua jossain kirjastossa kirja kädessä. Pojat haluaa toimintaa. Tehdä fyysisesti jotain asiaa.

Ja siitä huolimatta kyllä se on ennen onnistunut. Koulumaailma on aina ollut pänttäämistä ja tylsyyden sietämistä, vasta nykyaikana on alettu puhumaan että pojat nyt ei vain luotaisesti kykene oppimaan kuin fyysisesti. Jos oppilailta ei odota mitään niin oppilaat menevät suosiolla sieltä mistä aita on matalalla, niin se valitettavasti pääsääntöisesti menee.

Huono lukutaito opitaan! Kun vanhemmat eivät osaa tai viitsi vuorovaikuttaa eikä lukea, malli siirtyy lapsille.

Ja sitten ne liittyvät rajakkipuolueeseen.

Koska elämäm_kolu on houkuttelevampaa kuin opiskelu ja työnteko 🙄

Meidänkin työpaikalle tuli jo pari vuotta sitten amiksesta joku nuori 17-18v joka ei osannut KELLOA. Analogisesta ei osannut lukea kuin tasatunnit, digitaalisen ymmärsi vähän paremmin, mutta ei ymmärtänyt esimerkiksi milloin on kulunut vartti, ei ymmärtänyt termejä kuten. varttia vaille/kymmenen yli jne. Tuo työpaikkakin muuttui jossain vaiheessa enemmän työpajamaiseksi ja alettiin ottamaan samanlaisia tyhjäpäisiä nuoria, ei siis edes mitään erityisnuoria tai joltain spessulinjalta vaan aivan tavallisia ammattikoululaisia, mutta just perus luku- ja kirjoitustaidot, elämänhallinta ja muut täysin hakusessa?? Hurjaa. Ja nämä ihmiset valmistuvat/ovat valmistuneet työelämään ja pitäisi pärjätä... Ihmekään että yhä suurempi osa nuorista masentuu ja laitetaan sairaseläkkeelle kun perusjututkaan eivät suju.

Puoliso on yläkoulun ope, kokemusta useasta koulusta ja ainakin täälläpäin on näemmä viime aikojen tapana ollut prosessoida junnut läpi koulusta tavalla tai toisella, vaikka tuntityöskentelyn ja arvosanojen muodostaman kombon suhteen jotakin oppilasta ei saisi päästää pois ysiluokalta (tai sen puoleen aikaisemmiltakaan luokilta). Puoliso tätä kiroilee aina ajoittain.

Omassa koulussani heikoiten pärjäävät jotkut kantasuomalaiset pojat. Maahanmuuttajilla menee huomattavasti paremmin.

Syy heikkoon osaamiseen: Ei kiinnosta; ei nuorta eikä nuoren huoltajaa.

Vierailija kirjoitti:

Kun näkisi tutkimuksen, jossa lukutaitoa on mitattu (ainakin lähes) samoja muuttujia käyttäen vaikka 20 vuoden ajan. Niin tietäisi edes, onko muutoksia ja millaisia muutoksia on tapahtunut. Sitten voisi alkaa miettiä syitä. Tietääkö joku? Entä kuinka hyvä lukutaito oli kansakoulun / keskikoulun päättäneillä?

Pisa-testeissä mitataan lukutaitoa.

https://minedu.fi/pisa-2000

https://minedu.fi/pisa-2009

https://minedu.fi/pisa-2015

Ei siis ratkaisevaa putoamista lukutaidon osalta verrattuina muihin maihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on käsittämätöntä, että moni aikuinen, toisen asteen ja mahdollisesti vielä korkea-asteenkin käynyt ihminen ei osaa yhdyssanoja ja kirjoittaa "enään", "olekkaan", "itsekkin" jne. Ei luulisi olevan niin vaikeita.

Noiden sanojen kirjoitusmuoto eroaa lausutusta ja se on hyvin poikkeuksellista kielessämme. On varsin valitettavaa, jos monen muun maan tapaan Suomessa ruvetaan käyttämään erilaista muotoa puhutussa ja kirjoitetussa kielessä. 

Miten niin "ruvetaan käyttämään"? Nuo esimerkkisanat on kirjoitettu noin ja lausuttu eri tavalla suunnilleen Agricolan urakasta asti.

Onhan niitä poikkeuksia, mutta nekin on varmaan sulle koulussa opetettu. Ainakin mulle on.

Elämäm_kolu periytyy.

Miettikää hetki niitä toisenlaisia teiniäitejä, ei ole ainakaan älynlahjoilla pilattu näitä nuoria äitejä ja nuoria isejä mitenkään.

Tuleekohan siitä nuoresta äidistä neljän vuoden päästä mummo, kun lapsensa on 14 v? Nuori mummo, 28 v.

Vierailija kirjoitti:

Joskus luin vauvapalstalta keskustelua siitä, että miksi ette opeta lapsianne lukemaan ennen kouluun menoa. Siellä vanhemmat marisivat, että koulun homma hoitaa tuollainen, miksi muka heidän pitäisi alkaa lapsiaan opettamaan kun opettajatkin sen voivat tehdä. Siinä teille vastaus, turha syyttää pelejä kun vanhemmat eivät itse tue lapsen lukemistaitoa millään tavalla. Huushollissa jossa evätään pikkulapselta nauttiminen kirjoista ja muista teksteistä tuskin ollaan hirveän innokkaita jatkossakaan sitä harrastamaan. 

Kuinkahan pitkä mahtaa olla ollut tämä auvoinen ajanjakso, jolloin vanhemmat ovat oikein laajana rintamana opettaneet lapsensa lukemaan? Kirjoitin jo tähän ketjuun, ettei meitä 70-luvulla syntyneitä todellakaan opetettu kotona (poikkeuksia varmaan kyllä oli vähän), koska silloin se katsottiin koulun hommaksi. Kun esikoiseni meni kouluun v. 2010, sanoi opettaja, että kotien tehtävä ei ole opettaa lukemaan, vaan kouluun voi hyvin tulla opettelemaan, se on oikea paikka sille. (Jotkut vanhemmat siis olivat tästä huolissaan.) Eli minulta on kyllä täysin mennyt ohi tämä ajanjakso, jolloin vanhemmat opettivat lapsensa lukemaan ja sen ansiosta lapset lukivat hyvin. On eri asia suhtautua opiskeluun myönteisesti ja kannustaa lasta kuin opettamalla opettaa asia itse. Minuakin tuettiin kotona, vaikkei opetettukaan. Minusta se oli kyllä ihan hyvä työnjako. Minusta on sulaa hulluutta laittaa lapsi kouluun esim. kuudeksi tunniksi päivässä ja sitten kotona opettaa kaikki iltaisin ja viikonloppuisin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus luin vauvapalstalta keskustelua siitä, että miksi ette opeta lapsianne lukemaan ennen kouluun menoa. Siellä vanhemmat marisivat, että koulun homma hoitaa tuollainen, miksi muka heidän pitäisi alkaa lapsiaan opettamaan kun opettajatkin sen voivat tehdä. Siinä teille vastaus, turha syyttää pelejä kun vanhemmat eivät itse tue lapsen lukemistaitoa millään tavalla. Huushollissa jossa evätään pikkulapselta nauttiminen kirjoista ja muista teksteistä tuskin ollaan hirveän innokkaita jatkossakaan sitä harrastamaan. 

Kuinkahan pitkä mahtaa olla ollut tämä auvoinen ajanjakso, jolloin vanhemmat ovat oikein laajana rintamana opettaneet lapsensa lukemaan? Kirjoitin jo tähän ketjuun, ettei meitä 70-luvulla syntyneitä todellakaan opetettu kotona (poikkeuksia varmaan kyllä oli vähän), koska silloin se katsottiin koulun hommaksi. Kun esikoiseni meni kouluun v. 2010, sanoi opettaja, että kotien tehtävä ei ole opettaa lukemaan, vaan kouluun voi hyvin tulla opettelemaan, se on oikea paikka sille. (Jotkut vanhemmat siis olivat tästä huolissaan.) Eli minulta on kyllä täysin mennyt ohi tämä ajanjakso, jolloin vanhemmat opettivat lapsensa lukemaan ja sen ansiosta lapset lukivat hyvin. On eri asia suhtautua opiskeluun myönteisesti ja kannustaa lasta kuin opettamalla opettaa asia itse. Minuakin tuettiin kotona, vaikkei opetettukaan. Minusta se oli kyllä ihan hyvä työnjako. Minusta on sulaa hulluutta laittaa lapsi kouluun esim. kuudeksi tunniksi päivässä ja sitten kotona opettaa kaikki iltaisin ja viikonloppuisin. 

Häh? Ei lapsen lukemaan opettaminen tarkoita sitä että istutaan lapsi pulpettiin ja äiti tenttaa kirjaimia seinällä. Lapsi oppii lukemaan kun hänelle luetaan yhdessä paljon ja ruokitaan kiinnostusta vaikka kuvakirjoilla. Onko tämä jotenkin vastenmielinen ajatus vanhemmille? 

Sukulaislapsi ei 6-vuotiaanakaan osaa lukea. Sääliksi käy kun ei voi nauttia esimerkiksi sarjakuvistakaan vaan pelaa kaikki päivät, siinä kun ei tarvitse osata kuin painaa nappuloita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikalapset ovat keskimäärin ihan hunningolla. Epäkohteliaita riehujia, joilta ei odoteta mitään. Käydään usein kirjastossa lapsen kanssa ja jostain syystä 3/4 siellä hengaavista (pikku)lapsista on tyttöjä.. eli poikia ei jostain syystä haluta tuoda kirjastoon? Turha syyttää koulujärjestelmää, kun vika on kasvatuksessa. Poikien annetaan sekoilla ja elämöidä koska "pojat on poikia". .. jostain syystä myös instrumentteja soittavia poikia on tosi vähän. Jos selaat musaopiston konserttiesiintyjiä, niin ylivoimaisesti suurin osa tyttöjä.

Harmittaa poikien puolesta, joihin ei panosteta ja joiden annetaan repsahtaa jo taaperoiässä. Vaikea tyttöjen löytää aikuisiässä enää kunnon puolisoita itselleen.

Ihan kuin tyttöjä kiinnostaisi kirjastossa viihtyvät fiksut pojat?

Mieheni on DI, joka lukee mielellään... kyllä kiinnostaa.

Itsekin kävin saman koulun eikä siellä ollut tyttöystävää juuri kellään. Suurella osalla ei vielä valmistumisen jälkeenkään

Kuulostaa kuin olisi tärkeämpää vain saada tyttöseuraa kuin sivistää ja kehittää itseään.

Pitää puolustaa pelaamista sen verran että opin englannin kielen sen ansiosta. Tosin siihen aikaan pelit vaativatkin sitä paljon enemmän. Mitään ei ollut suomennettu ja monet pelit sisälsivät romaanin verran tekstiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikalapset ovat keskimäärin ihan hunningolla. Epäkohteliaita riehujia, joilta ei odoteta mitään. Käydään usein kirjastossa lapsen kanssa ja jostain syystä 3/4 siellä hengaavista (pikku)lapsista on tyttöjä.. eli poikia ei jostain syystä haluta tuoda kirjastoon? Turha syyttää koulujärjestelmää, kun vika on kasvatuksessa. Poikien annetaan sekoilla ja elämöidä koska "pojat on poikia". .. jostain syystä myös instrumentteja soittavia poikia on tosi vähän. Jos selaat musaopiston konserttiesiintyjiä, niin ylivoimaisesti suurin osa tyttöjä.

Harmittaa poikien puolesta, joihin ei panosteta ja joiden annetaan repsahtaa jo taaperoiässä. Vaikea tyttöjen löytää aikuisiässä enää kunnon puolisoita itselleen.

Ihan kuin tyttöjä kiinnostaisi kirjastossa viihtyvät fiksut pojat?

Mieheni on DI, joka lukee mielellään... kyllä kiinnostaa.

Itsekin kävin saman koulun eikä siellä ollut tyttöystävää juuri kellään. Suurella osalla ei vielä valmistumisen jälkeenkään

Kuulostaa kuin olisi tärkeämpää vain saada tyttöseuraa kuin sivistää ja kehittää itseään.

Jos nuorta pimpsaa ei saa silloin niin ei sitä saa koskaan myöhemminkään.

Vierailija kirjoitti:

Surullista, että meillä on tällaisia tapauksia tulevaisuudessa hoitamassa asioitamme. :(

Ei ne mitään sun asioita hoida. Saattavat kyllä tulla korjaamaan sun vuotavat putket tai likakaivon. Hyviä töitä nekin.