Lue keskustelun säännöt.
Peruskoulunsa päättävistä suomalaisnuorista peräti 11 prosenttia kuuluu ryhmään, jolla ei ole riittävää luku- ja kirjoitustaitoa
11 prosenttia ikäryhmästä on noin 6 000 nuorta. Se on aika paljon ja luku- ja kirjoitustaidoton nuori ei selviydy toisen asteen koulutuksessa.
Milloin tämä tilanne on mennyt näin pahaksi että noin suuri osuus suomalaisista ei opi kunnolla lukemaan vai onko nuo sitten niitä "suomalaisia"?
Helppohan se on syyttää pelejä, mutta tuntuu noilta unohtuvan se että pelejä pelattiin jo 10v sitten hyvin paljonkin ja ei ollut noin paljoa ongelmatapauksia. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005392739.html
Kommentit (452)
Vierailija kirjoitti:
Pieni yksityiskohta josta kyllä puhuttiin muutamia Pisa-tuloksia sitten, mutta joka ei tainnut kovinkaan yleisesti mennä kansan tietoisuuteen: suomalaispoikien lukutaidon huononeminen alkoi suomenruotsalaisissa kouluissa. Jo silloin saattoi arvata, että kyse on samasta kehityksestä, joka on jo kauan sitten nähty Ruotsissa. Alettuaan suomenruotsalaisissa kouluissa ensin se tulisi leviämään koko Suomeen.
Olisi kiinnostavaa nähdä viimeisimmät suomenruotsalaisten poikien tulokset. Jo silloin muutama vuosi sitten ne olivat ihan kehitysmaaluokkaa. Pohjois-Suomen tytöt taas olivat niitä huippuja.
Juu mutta luepas sitä PISA-raporttia - lukutaito kunniaan! Ne ruotsinkielisten koulujen huonot lukijat ovat äidinkieleltään suomenkielisiä. Ei liity mitenkään Ruotsiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pieni yksityiskohta josta kyllä puhuttiin muutamia Pisa-tuloksia sitten, mutta joka ei tainnut kovinkaan yleisesti mennä kansan tietoisuuteen: suomalaispoikien lukutaidon huononeminen alkoi suomenruotsalaisissa kouluissa. Jo silloin saattoi arvata, että kyse on samasta kehityksestä, joka on jo kauan sitten nähty Ruotsissa. Alettuaan suomenruotsalaisissa kouluissa ensin se tulisi leviämään koko Suomeen.
Olisi kiinnostavaa nähdä viimeisimmät suomenruotsalaisten poikien tulokset. Jo silloin muutama vuosi sitten ne olivat ihan kehitysmaaluokkaa. Pohjois-Suomen tytöt taas olivat niitä huippuja.
Merkittävää tässä suomenruotsalaisten poikien tuloksessa oli myös se, että ensimmäistä kertaa historiassa yhteys vanhempien koulutustason ja lasten lukutaidon välillä heikkeni merkittävästi ellei jopa täysin katkennut. Koulutettujen vanhempien pojat eivät lukeneet sen paremmin kuin kouluttamattomien vanhempien pojat.
Merkittävää tässä on myös se, etät suomenruotsalaisten koulujen pojat ovat niitä, jotka istuvat monilla päättävillä paikoilla. Tuo kehitys ei alkanut tyhjästä, vaan ruotsinkielisten taidot ovat olleet heikompia suomenkielisiin verrattuna aina. Ja heistä tulee suurimpien yritysten johtajia. Pääministereitäkin, kuten Alexander Stubb. Ja näillä vaillinaisilla taidoillaan he tekevät päätöksiä jolla koulutusta heikennetään ja tyhmistymistä edistetään. Viheliäinen kierre.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pieni yksityiskohta josta kyllä puhuttiin muutamia Pisa-tuloksia sitten, mutta joka ei tainnut kovinkaan yleisesti mennä kansan tietoisuuteen: suomalaispoikien lukutaidon huononeminen alkoi suomenruotsalaisissa kouluissa. Jo silloin saattoi arvata, että kyse on samasta kehityksestä, joka on jo kauan sitten nähty Ruotsissa. Alettuaan suomenruotsalaisissa kouluissa ensin se tulisi leviämään koko Suomeen.
Olisi kiinnostavaa nähdä viimeisimmät suomenruotsalaisten poikien tulokset. Jo silloin muutama vuosi sitten ne olivat ihan kehitysmaaluokkaa. Pohjois-Suomen tytöt taas olivat niitä huippuja.
Juu mutta luepas sitä PISA-raporttia - lukutaito kunniaan! Ne ruotsinkielisten koulujen huonot lukijat ovat äidinkieleltään suomenkielisiä. Ei liity mitenkään Ruotsiin.
Ruotsinkielisten Pisa-tulokset ennallaan – heikommat kuin suomenkielisillä ikätovereilla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pieni yksityiskohta josta kyllä puhuttiin muutamia Pisa-tuloksia sitten, mutta joka ei tainnut kovinkaan yleisesti mennä kansan tietoisuuteen: suomalaispoikien lukutaidon huononeminen alkoi suomenruotsalaisissa kouluissa. Jo silloin saattoi arvata, että kyse on samasta kehityksestä, joka on jo kauan sitten nähty Ruotsissa. Alettuaan suomenruotsalaisissa kouluissa ensin se tulisi leviämään koko Suomeen.
Olisi kiinnostavaa nähdä viimeisimmät suomenruotsalaisten poikien tulokset. Jo silloin muutama vuosi sitten ne olivat ihan kehitysmaaluokkaa. Pohjois-Suomen tytöt taas olivat niitä huippuja.
Merkittävää tässä suomenruotsalaisten poikien tuloksessa oli myös se, että ensimmäistä kertaa historiassa yhteys vanhempien koulutustason ja lasten lukutaidon välillä heikkeni merkittävästi ellei jopa täysin katkennut. Koulutettujen vanhempien pojat eivät lukeneet sen paremmin kuin kouluttamattomien vanhempien pojat.
Merkittävää tässä on myös se, etät suomenruotsalaisten koulujen pojat ovat niitä, jotka istuvat monilla päättävillä paikoilla. Tuo kehitys ei alkanut tyhjästä, vaan ruotsinkielisten taidot ovat olleet heikompia suomenkielisiin verrattuna aina. Ja heistä tulee suurimpien yritysten johtajia. Pääministereitäkin, kuten Alexander Stubb. Ja näillä vaillinaisilla taidoillaan he tekevät päätöksiä jolla koulutusta heikennetään ja tyhmistymistä edistetään. Viheliäinen kierre.
Edelleen toistat virheellistä tietoa. PISAn mukaan heikot lukijat ruotsinkielisissä kouluissa olivat valtaosaltaan suomenkielisiä.
Miksi vaivata päätään oppimisella kun helpompi tapa on alkaa lisääntymään heti teininä. Työkalut on omasta takaa ja luonto hoitaa kulumisen. Sossu elättää kehdosta hautaan, ei siis huolta. Ei tule työperäisiä vaivoja vanhana, ei ruumiillisia eikä henkisiä. Lisääntymistä kannustetaan nyt joka tuutista. Mitä enemmän köyhiä sossupummeja, sitä enemmän rikkautta. On keksitty ikiliikkuja. Rahaa saa vielä velaksi valtiolle ja kunnille sijoittajilta. Takaisinmaksusta ei tarvitse huolehtia. Käsi syvälle toisten taskuun ja se on siinä. Näin opettaa sdp. Kunnat oikein huutavat lapsiperheitä asumaan velkaisiin valtionapujen varassa eläviin kuntiinsa. Köyhä lapsiperhe on se, joka maksaa nettokunnallisveron, niinkö. Tämä on jutun taloudellinen juoni. Homma on todellakin menossa siihen, että kaikki tuohon mantraan uskomattomat ja kynnelle kykenevät livistävät muualle noista verohelvettikunnista. köyhät sen kunnan elättävät, siis kunta saa enemmän valtionapua. Miettikääpä pikkupäissänne kuka sen valtionveron maksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pieni yksityiskohta josta kyllä puhuttiin muutamia Pisa-tuloksia sitten, mutta joka ei tainnut kovinkaan yleisesti mennä kansan tietoisuuteen: suomalaispoikien lukutaidon huononeminen alkoi suomenruotsalaisissa kouluissa. Jo silloin saattoi arvata, että kyse on samasta kehityksestä, joka on jo kauan sitten nähty Ruotsissa. Alettuaan suomenruotsalaisissa kouluissa ensin se tulisi leviämään koko Suomeen.
Olisi kiinnostavaa nähdä viimeisimmät suomenruotsalaisten poikien tulokset. Jo silloin muutama vuosi sitten ne olivat ihan kehitysmaaluokkaa. Pohjois-Suomen tytöt taas olivat niitä huippuja.
Juu mutta luepas sitä PISA-raporttia - lukutaito kunniaan! Ne ruotsinkielisten koulujen huonot lukijat ovat äidinkieleltään suomenkielisiä. Ei liity mitenkään Ruotsiin.
Ruotsinkielisten Pisa-tulokset ennallaan – heikommat kuin suomenkielisillä ikätovereilla
YLE:n toimittajan lukutaito on heikko tai ei ole mennyt lähteelle. PISA-raportissa lukee selvästi (s- 51 ja 53), että "Ruotsinkielisissä kouluissa tämä kuitenkin sangen usein tarkoittaa sitä, että oppilaan perhe on suomenkielinen (ks. myös Harju-Luukkainen & Nissinen 2011)."
Tämä näkyy ym. tutkimuksesta (Harju-Luukkainen & Nissinen, 2011, 40). Heikommin lukevat ovat muita kuin ruotsinkielisiä eli suomenkielisiä ja kaikki poikia (s. 43).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka tuo 11% on jaettu tyttöjen ja poikien välille? Vai onko koko 11% pelkkiä poikia, jotka ei ole oppineet lukemaan? Mietin vain, että ainakin ennenvanhaa r omanivanhemmat eivät antaneet pitää lapsiaan kovinkaan tiiviisti koulussa, vaan otettiin "turhasta" systeemistä. Entäs m aa han muuttajien lapset? Kuinka moni esimerkiksi heidän tytöistään saa keskittyä koulunkäyntiin, vai vaaditaanko heiltä enemmän kotona työntekoa lapsenvahtina, kokkaamisena ja siivoamisena? Siihen sitten päälle nämä päihdevanhempien lapset, joilla on heikot lähtökohdat pärjätä elämässä paremmin.
Olisi mielenkiintoista tietää, mistä tuo 11% koostuu.
Kasvava määrä maahanmuuttajalapsia tarkoittaa kasvavaa määrää oppilaita joiden kotikieli ei ole Suomi. Tämä hidastaa oppimista. Ja huom. siis keskimäärin. Joukossa nopeita oppijoita. Kotona vanhemmat eivät osaa välttämättä lukea.
Romanilapsien tilanne toivottavasti parantunut kun eivät kiertele enää paljon.Olen itse kaksikielisestä kodista, mutta se ei todellakaan ole hidastanut vaan nopeuttanut oppimista. Jokainen eri kieli ja kulttuuri on oma järjestelmänsä, joten kahden kulttuurin välissä oleva lapsi oppii kaksi eri järjestelmää, tuplasti enemmän kaikkea kuin kuin yksikielinen lapsi. Tämä tekee lapsen joustavaksi oppijaksi.
Tästä on ihan tutkimustakin. Mutta on myös oma kokemukseni.
Tuohan nyt on ihan eriasia.
Tilanne olisi ollut sinullakin toinen, jos olisit mennyt kouluun, etkä olisi osannut yhtään kieltä tai kulttuuria, eikä vanhempasi tai ympäristö.
Näinhän oli monella suomalaisella lapsella, kun vanhemmat muuttivat 70-luvulla Ruotsiin, eikå lapset tai vanhemmat osanneet lainkaan ruotsin kieltä. Myös heillä oli paljon ongelmia koulussa
Osa vieraskielisistä on virolaisia tai inkeriläisiä, joten ei eivät ihan ummikkona tule suomalaiseen kouluun.
Toiseksi ne vieraskieliset lapset jotka tulevat pieninä Suomeen tai syntyvät täällä käyvät usein suomalaisen päivähoidon (varhaiskasvatus) ja esikoulun. Eivät tule kouluun ummikkoina hekään.
Osa lapsia toki tulee maahan kouluikäisinä. Jotkut käyvät koulua jossa suomen lisäksi puhutaan toista heidän osaamansa kieltä (englanti tai ranska yms.). Osa suomen- tai ruotsinkielisessä peruskoulussa käyvä saa sekä kotikielen opetusta että osa saa myös tukiopetusta suomi tai ruotsi 2. kielenä aineessa. Suuri eri on tietenkin siinä tuleeko lapsi peruskoulun ekalle luokalle Suomeen vai vasta yläkouluun.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, 2015, tutkimus suomi toisena kielenä oppimäärän osaaminen perusopetuksen päättövaiheessa kertoi että 87% saavutti hyvän osaamisen tai ylitti sen. Osaamistaso korreloi suoraan siihen kuinka kauan koululainen oli suomalaisessa koulussa opiskellut.
Näyttää siten että vain osa eli myöhään Suomeen tulleet, tarvitsee enemmän tukea. Kun peruskoulusta vieraskielisistä 37% jatkaa lukioon, 37% ammattilliseen koulutukseen, 7% lisäopetukseen tai valmistavaan opetukseen, niin 19% ei jatka mihinkään - tämä on se ryhmä joka tarvitsisi apua.
Jos vertaa suomenkielisten 11% ryhmään, niin aika samoissa tuossa mennään. Luultavasti siis ed main vieraskielisillä ongelma ei liity vain kieleen vaan taustalla on monimutkaisempaa vyyhteä. Aivan kuten noilla suomenkielisilläkin.
Tuli tästä keskustelusta mieleen kun omina yläasteaikoina (+10 vuotta sitten) luokalle tuli puolalaiset kaksoset, olivat vanhempiensa töiden perässä joutuneet muuttamaan. Eivät osanneet oikein muita kieliä kun äidinkielensä, englanti tosi alkeellista, suomea osasi parin sanan verran, mikä tietysti ymmärrettävää mutta mitään lauseita ei heiltä koskaan kuullut, lähinnä vain yksittäisiä sanoja.
Mutta välillä kyllä kävi sääliksi kun koululla ei todellakaan ollut resursseja keskittyä näihin kahteen ja heidän oppimiseen (pieni kunta ja koulu), eivät pysyneet kärryillä oikein missään, kommunikointi ei sujunut, en tiedä opetettiinko näille edes kunnolla suomea/englantia missään vaiheessa tai annettu jotain alkeiskurssia? Jäi sellainen olo että oli vain suoraan lyöty koulunpenkille muiden sekaan.
Joskus ajoittain mietin että mitenhän heillä menee tai minne ovat päätyneet, mutta ei varmasti ollut herkkua muuttaa toiseen maahan, vieras kieli, vieras kulttuuri, kukaan ei ymmärrä heitä eikä he muita, ja vielä pahimmassa iässä kun mennään yläasteelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka tuo 11% on jaettu tyttöjen ja poikien välille? Vai onko koko 11% pelkkiä poikia, jotka ei ole oppineet lukemaan? Mietin vain, että ainakin ennenvanhaa r omanivanhemmat eivät antaneet pitää lapsiaan kovinkaan tiiviisti koulussa, vaan otettiin "turhasta" systeemistä. Entäs m aa han muuttajien lapset? Kuinka moni esimerkiksi heidän tytöistään saa keskittyä koulunkäyntiin, vai vaaditaanko heiltä enemmän kotona työntekoa lapsenvahtina, kokkaamisena ja siivoamisena? Siihen sitten päälle nämä päihdevanhempien lapset, joilla on heikot lähtökohdat pärjätä elämässä paremmin.
Olisi mielenkiintoista tietää, mistä tuo 11% koostuu.
Kasvava määrä maahanmuuttajalapsia tarkoittaa kasvavaa määrää oppilaita joiden kotikieli ei ole Suomi. Tämä hidastaa oppimista. Ja huom. siis keskimäärin. Joukossa nopeita oppijoita. Kotona vanhemmat eivät osaa välttämättä lukea.
Romanilapsien tilanne toivottavasti parantunut kun eivät kiertele enää paljon.Olen itse kaksikielisestä kodista, mutta se ei todellakaan ole hidastanut vaan nopeuttanut oppimista. Jokainen eri kieli ja kulttuuri on oma järjestelmänsä, joten kahden kulttuurin välissä oleva lapsi oppii kaksi eri järjestelmää, tuplasti enemmän kaikkea kuin kuin yksikielinen lapsi. Tämä tekee lapsen joustavaksi oppijaksi.
Tästä on ihan tutkimustakin. Mutta on myös oma kokemukseni.
Tuohan nyt on ihan eriasia.
Tilanne olisi ollut sinullakin toinen, jos olisit mennyt kouluun, etkä olisi osannut yhtään kieltä tai kulttuuria, eikä vanhempasi tai ympäristö.
Näinhän oli monella suomalaisella lapsella, kun vanhemmat muuttivat 70-luvulla Ruotsiin, eikå lapset tai vanhemmat osanneet lainkaan ruotsin kieltä. Myös heillä oli paljon ongelmia koulussa
Osa vieraskielisistä on virolaisia tai inkeriläisiä, joten ei eivät ihan ummikkona tule suomalaiseen kouluun.
Toiseksi ne vieraskieliset lapset jotka tulevat pieninä Suomeen tai syntyvät täällä käyvät usein suomalaisen päivähoidon (varhaiskasvatus) ja esikoulun. Eivät tule kouluun ummikkoina hekään.
Osa lapsia toki tulee maahan kouluikäisinä. Jotkut käyvät koulua jossa suomen lisäksi puhutaan toista heidän osaamansa kieltä (englanti tai ranska yms.). Osa suomen- tai ruotsinkielisessä peruskoulussa käyvä saa sekä kotikielen opetusta että osa saa myös tukiopetusta suomi tai ruotsi 2. kielenä aineessa. Suuri eri on tietenkin siinä tuleeko lapsi peruskoulun ekalle luokalle Suomeen vai vasta yläkouluun.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, 2015, tutkimus suomi toisena kielenä oppimäärän osaaminen perusopetuksen päättövaiheessa kertoi että 87% saavutti hyvän osaamisen tai ylitti sen. Osaamistaso korreloi suoraan siihen kuinka kauan koululainen oli suomalaisessa koulussa opiskellut.
Näyttää siten että vain osa eli myöhään Suomeen tulleet, tarvitsee enemmän tukea. Kun peruskoulusta vieraskielisistä 37% jatkaa lukioon, 37% ammattilliseen koulutukseen, 7% lisäopetukseen tai valmistavaan opetukseen, niin 19% ei jatka mihinkään - tämä on se ryhmä joka tarvitsisi apua.
Jos vertaa suomenkielisten 11% ryhmään, niin aika samoissa tuossa mennään. Luultavasti siis ed main vieraskielisillä ongelma ei liity vain kieleen vaan taustalla on monimutkaisempaa vyyhteä. Aivan kuten noilla suomenkielisilläkin.
Oletko tosiaan sitä mieltä että 19 ja 11 prosenttia on melkein yhtä paljon?
Sitäpaitsi juuri mm-lasten määrä kasvaa vauhdilla kun taas maaseudun lapset vähenevät.
Itse oppimisvaikeuksista kärsivän lapsen äitinä perään resursseja kouluille. Suurinosa suunnitelluista tukitoimista jää saamatta. Suunnitelmissa oli kolme eri tasoa. Se mikä oli foniatrianlaitoksen suunnitelmat. Ne oli ihan utopistiset toteuttaa. Ne mitkä huoltajien, erityisopettajan ja luokanvalvojan suunnitelmat. Eli koulun kannalta normaalit. Ja ne mitkä toteutettiin, riippui täysin aineen opettajasta ja luokka-asteesta. Alakoulussa niitä jonkun verran toteutettiin, mutta yläkoulussa lapsi oli oman onnensa nojaan. Miksi on hienot suunnitelmat, jos niitä ei voi toteuttaa? Alkaen niin yksinkertaisesta asiasta, kuin tehtävien suoraan kirjaan tekemisestä. Kirjat kierrätetään ja siksi kaikki tehdään vihkoon, eikä edes erityisoppilaalle voitu niitä antaa omaksi.
Tähän on turha tulla kertomaan, että ostakaa omat kirjat. Kritisoin suunnitelmien ja käytännön ristiriitaa. En hae ratkaisuja. (Ratkaisu on raha.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kappas, täältä näköjään poistetaan viestit, joissa puhutaan Ylen artikkeliin viitaten mistä tässä ongelmassa hyvin pitkälti on todellisuudessa kyse. Disinformaatiota sisältävät vastineet saavat sen sijaan jäädä. Varsinaista ”keskustelua” taas tämäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pieni yksityiskohta josta kyllä puhuttiin muutamia Pisa-tuloksia sitten, mutta joka ei tainnut kovinkaan yleisesti mennä kansan tietoisuuteen: suomalaispoikien lukutaidon huononeminen alkoi suomenruotsalaisissa kouluissa. Jo silloin saattoi arvata, että kyse on samasta kehityksestä, joka on jo kauan sitten nähty Ruotsissa. Alettuaan suomenruotsalaisissa kouluissa ensin se tulisi leviämään koko Suomeen.
Olisi kiinnostavaa nähdä viimeisimmät suomenruotsalaisten poikien tulokset. Jo silloin muutama vuosi sitten ne olivat ihan kehitysmaaluokkaa. Pohjois-Suomen tytöt taas olivat niitä huippuja.
Merkittävää tässä suomenruotsalaisten poikien tuloksessa oli myös se, että ensimmäistä kertaa historiassa yhteys vanhempien koulutustason ja lasten lukutaidon välillä heikkeni merkittävästi ellei jopa täysin katkennut. Koulutettujen vanhempien pojat eivät lukeneet sen paremmin kuin kouluttamattomien vanhempien pojat.
Merkittävää tässä on myös se, etät suomenruotsalaisten koulujen pojat ovat niitä, jotka istuvat monilla päättävillä paikoilla. Tuo kehitys ei alkanut tyhjästä, vaan ruotsinkielisten taidot ovat olleet heikompia suomenkielisiin verrattuna aina. Ja heistä tulee suurimpien yritysten johtajia. Pääministereitäkin, kuten Alexander Stubb. Ja näillä vaillinaisilla taidoillaan he tekevät päätöksiä jolla koulutusta heikennetään ja tyhmistymistä edistetään. Viheliäinen kierre.
Edelleen toistat virheellistä tietoa. PISAn mukaan heikot lukijat ruotsinkielisissä kouluissa olivat valtaosaltaan suomenkielisiä.
Tämä vahvistaa omaa väitettäni että äidinkielellä todella on vaikutusta koulumenestykseen!!!!
Poliisiainesta.