Peruskoulunsa päättävistä suomalaisnuorista peräti 11 prosenttia kuuluu ryhmään, jolla ei ole riittävää luku- ja kirjoitustaitoa

Up

Huonoja vanhempia jos eivät vahdi että osaako lapsi edes lukea.Tai osaavatko itsekään...No ehkei ihan kaikkien sitten kannattaisi lapsia hankkia...kun ei osaa tai viitsi niitä kasvattaa.

Poika oppi lukemaan vasta koulussa. Kirjoitti äikästä kuitenkin E:n tosin luonnontieteet meni paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä pelejä pelattiin jo 20 vuotta sitten ja sitä aiemminkin, eikä peruskoulun tulokset olleet tuollaisia. Jotain on tapahtunut, mitä?

En minäkään pelejä syyttäisi.

Nykyäänkin niistä koulussa hyvin pärjäävistä nörttipojista moni pelaa paljon.

Poika on pelannut koko koulu ajan. Enkku aina 10 myös lukiossa. Puhumattakaan maafyke.

Ajatelkaa asia niin päin, että lukioon menee vain lukutaitoisten porukasta. Tällöin amikseen menevistä 22 % ei osaa lukea ja kirjoittaa. Pelottavaa. Toivottavasti eivät valmistu tärkeille aloille, kuten lähihoitajaksi.

Peruskoulun pitäisi olla pakollinen niin kauan jokaiselle, että luku- ja kirjoitustaito on saavutettu. (Pois lukien tietty älyltään vajaat)

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulu on nykyään ihan vitsi. Yläasteelta päästetään läpi todella heikoin eväin. Tuntuu, että kukaan ei kanna vastuuta näistä nuorista. Sitten ne toisella asteella tipahtaa kyydistä, kun oppimistaidot ja perusasiat ei ole hallussa. Mutta peruskoulu on "hoitanut tehtävänsä" ja voi pestä kädet. Luokalle ei enää jätetä kuin ääritapauksissa ja yläasteen voi suorittaa tekemällä jotain tehtäväpaketteja kotona.

Itse asiassa nykyisin näistä peruskoulun päättävistä huolehditaan niin kovasti, että sen lisäksi että kaikki paitsi pääsevät peruskoulusta läpi heille myös hankitaan jatko-opiskelupaikka ammattikoulusta. Toki näistä reppanoista yli 90 % keskeyttää sen ammattikoulun. Mutta hyvin tästä jengistä huolehditaan peruskoulun jälkeenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä yhteydessä huonolla lukutaidolla tarkoitetaan sitä, ettei oppilas oikein ymmärrä lukemaansa vaikka osaisi kirjaimet.

Ihan tavalliset oppilaat eivät tunne suomen perussanastoa. Esimerkiksi sana ilmenee voi olla täysin tuntematon sana.

Suurin ongelma on se, etteivät oppilaat lue kotona. Yksi tai kymmenen koulussa luettua kirjaa ei tilannetta korjaa. Harjoitusta tarvitaan paljon enemmän.

Lapseni on nyt toisella luokalla ja juuri alkoi luetunymmärtäminen. Onko tilanteeseen siis puututtu jo vai annetaanko niiden jotka ei opi olla oppimatta.

Luetun ymmärtäminen alkaa jo ekalla tai jo päiväkodissa. Aina, kun luetaan tai kuunnellaan luettua, keskustellaan siitä, mitä tapahtui, miksi, mitä sitten tulee tapahtumaan jne. Tehkää kotona samoin! Keskustelkaa luetusta yhdessä. Se kehittää luetun ja kuullun ymmärtämistä.

Tv ope

Suomalaiset pojatkin sitten jo laitetaan samaan nippuun jos jo tiettyjen alueiden oppimistulokset jo alkavat olla jo karua luettavaa.

Vierailija kirjoitti:

Ajatelkaa asia niin päin, että lukioon menee vain lukutaitoisten porukasta. Tällöin amikseen menevistä 22 % ei osaa lukea ja kirjoittaa. Pelottavaa. Toivottavasti eivät valmistu tärkeille aloille, kuten lähihoitajaksi.

Peruskoulun pitäisi olla pakollinen niin kauan jokaiselle, että luku- ja kirjoitustaito on saavutettu. (Pois lukien tietty älyltään vajaat)

Kyllä ainakin meille tulevat lähihoitajat pääsääntöisesti eivät osaa kunnolla lukea ja laskea. Työvuorolistan kohdalla on siirrytty siihen, että palkanlaskija laskee työtunnit, koska osa työntekijöistä ei osaa laskea montako tuntia on vaikkapa varttia vaille yhdeksästä puoli viiteen.

(Ja toki on niitä loistavia valmistuvia lähäreitä, mutta heidät on jo revitty jonnekin ennen valmistumistaan, eivätkä ole hakemassa sijaisiksi.)

Minä olen 1980-luvun Commodore 64-sukupolvea. Koneella pelattiin jo silloin kuin kaistapäät, eikä lukemisen kanssa ollut mitään ongelmia. Jokin muu siis on muuttunut, ehkä jonkinlainen yleinen asennepiirin muutos. Esimerkiksi yläasteluokallani oikeastaan kaikki lukivat edes jotain, siis ihan kirjoja, ja muistettava on, että paksussa sarjakuvakirjassakin voi olla yllättävän paljon luettavaa tekstiä. Voi olla, että mitään yhtä yksittäistä tekijää ei ole. Maahanmuutto voi olla yksi tekijä, mutta onko sitten jo muitakin. Kuten monessa kommentissa todettu, kyse ei ole kaunokirjallisuuden lukemisesta, vaan asioiden ymmärtämisestä. Vähemmistö joka tapauksessa lukee esim. Faulkneria tai Joycea, se on pikkuseikka. Mutta mitä tulee yhteiskunnasta, jos suuri osa kansasta ei osaa lukea hallinnollisia tekstejä, uutisia, tai seurata monimutkaisia päättelyketjuja? Keskuudessamme elää tuhansia ihmisiä, joille seuraava lause on liian monimutkainen: "Mielestäni kunnan teknisen toimen on viipymättä hankittava liikennevalot Koivutien ja Mäntytien risteykseen, jotta liikenneturvallisuus paranisi." Jumala meitä kaikkia armahtakoon...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tähänastinen tieto on ristiriitaista. Onko tosiaan huonosti lukevien määrä lisääntynyt tilastojen valossa?

On selvää että kasvava muunkielisten lasten määrä lisää suhteellista määrää koska vieraalla kielellä koulunkäynti on vaikeampaa ja kotiolot keskimäärin köyhemmät kui muilla. Mutta onko sellaista tilastoa olemassa joka osoittaa suomalaislasten lukutaidon heikentymistä?

Olen 50 v. eikä meillä ollut peruskoulussa/lukiossa suomen kielen luetun ymmärtämisen testejä ollenkaan. Niitä oli ainoastaan vieraissa kielissä.

Nykyään niitä on ala-asteelta lähtien.

Sehän osoittaa vain opetusmenetelmien kehittymistä. Olen 60v ja luokaltani siirtyi apukouluun 2 oppilasta. Luokkaan jäi vielä muutama hidas tankkaaja. Pitäisi verrata entisajan kansalaiskoulun päättävien lukutaitoon.

Oikeasti olisi kiinnostavaa tietää, milloin nuo lukemisen ymmärtämisen testit otettiin Suomessa käyttöön.

Muistelisin, että jo 1990-luvulla olisin niitä pitänyt oppilailleni kirjallisina versioina. Sitä ennen luetun ymmärtämistä on testattu suulliseti kysymyksillä. Eli aina, jo omana kouluaikanani 60-luvun alussa, meidän piti opettajalle selvittää, mitä tarinassa tarkoitettiin jollakin kohdalla. Ja jo Katekismuksessa on käskyjen selvityskohta : tämä tarkoittaa ...

Luetun ymmärtäminen ei ole uusi asia.

Tv ope

Vierailija kirjoitti:

Ajatelkaa asia niin päin, että lukioon menee vain lukutaitoisten porukasta. Tällöin amikseen menevistä 22 % ei osaa lukea ja kirjoittaa. Pelottavaa. Toivottavasti eivät valmistu tärkeille aloille, kuten lähihoitajaksi.

Peruskoulun pitäisi olla pakollinen niin kauan jokaiselle, että luku- ja kirjoitustaito on saavutettu. (Pois lukien tietty älyltään vajaat)

Jotkut on käytökseltään apinan tasoa, sopisivat apinatarhaan leluiksi gorilloille. Ei niille mene mikään asia läpi. Aina on ollut ns. roskasakkia, esim.sakilaisia. Se tuntuu olevan luonnon laki.

Vierailija kirjoitti:

Tuskinpa tuossa ruutuajalla on olennaista merkitystä. Enemmän sillä on merkitystä, mitä siellä ruudun ääressä tekee.

Koulussa ei enää opita, siellä on projekteja, joista pääsee luistamaan. Yhteisöllinen oppiminen on sitä, että osa oppii, osa ei. Riittää, että ryhmässä yksi osaa kirjoittaa ja toinen lukea.

Juurikin näin. Sen lisäksi nykyisen OPSin mukaan ei opettajan tarvitse kokeita pitää. Joten tälläkään mittarilla ei valvota OPETTAJAN opetustuloksia. Ala-asteella ei numeroita anneta, joten vanhemmat ovat aivan ulapalla lapsen koulumenestyksestä. Ei koske meidän lapsia.... Olen erittäin huolissani opetuksen laadusta. Kotona on pakko jatkaa opetusta jos haluaa, että lapset pääsevät myöhemmin hyviin kouluihin.

Vierailija kirjoitti:

Omalla työpaikalla oli 10-luokkalainen joka perjantai tutustumassa työelämään. Oikein mukava ja kiva tyttö olikin. Oli suomessa syntynyt, mutta vanhemmat olivat ulkomaalaistaustaisia. Tyttö puhui hyvää suomea, mutta ei osannut kirjoittaa yhtäkään lausetta oikein. Ei siis edes sinne päin. Ei edes yrittänyt, eikä halunnut kuunnella kun yritimme auttaa. Tekstistä ei siis edes ymmärtänyt pointtia. Hämmentävintä oli kun tyttö kertoi opon vaativan häntä hakemaan lähihoitajakoulutukseen vaikka hän ei missään nimessä halua hoitoalalle. Myöhemmin tyttö kävi kertomassa, että oli saanut opiskelupaikan.

Eli henkilökohtaisesti en siis pidä pelikoneita tai kännyköitä luku- ja kirjoitustaidottomuuden syynä.

Kuulostaa kyllä huolestuttavalta tuo mitä tytön kirjoitustaidoista kerroit. Meillä myös se kokemus, että kun ysiltä hakeuduttiin lukioihin, niin opolla tai luokanopettajalla ei ollut näkemystä mihin kannattaisi hakea. Lukioissakin on valtavia eroja.

Voin sanoa, että iPadistä on ollut hyötyä. Meillä tokaluokkalainen läpäisi helposti enkun testit ja lähtee englanninkieliselle luokalle juurikin iPadin ansiosta. Henkilökohtaisesti en siis pidä iPadejä ym kirjoitus-tai lukutaidottomuuden syynä. Niistä on myös paljon hyötyä, valvotusti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuskinpa tuossa ruutuajalla on olennaista merkitystä. Enemmän sillä on merkitystä, mitä siellä ruudun ääressä tekee.

Koulussa ei enää opita, siellä on projekteja, joista pääsee luistamaan. Yhteisöllinen oppiminen on sitä, että osa oppii, osa ei. Riittää, että ryhmässä yksi osaa kirjoittaa ja toinen lukea.

Juurikin näin. Sen lisäksi nykyisen OPSin mukaan ei opettajan tarvitse kokeita pitää. Joten tälläkään mittarilla ei valvota OPETTAJAN opetustuloksia. Ala-asteella ei numeroita anneta, joten vanhemmat ovat aivan ulapalla lapsen koulumenestyksestä. Ei koske meidän lapsia.... Olen erittäin huolissani opetuksen laadusta. Kotona on pakko jatkaa opetusta jos haluaa, että lapset pääsevät myöhemmin hyviin kouluihin.

  ei oo opetusta ollut kotona ja ka oli aina yli 9 kolmannelta ja lukiossakin yli 9. Mukavasti tuli älliä, poika kysymyksessä. tästä on aikaa kun koulun aloitti niin n 15 v. 

Itä-Suomen ja Lapin pojat madaltaa PISA tuloksia. Sehän on selvää että ei kaikki pääse yliopistoon mutta kyllä lukea täytyy osata ja ymmärtää lukemansa, laskea ainakin peruslaskut. Älkää ostako kaikenmaailman mopoja sun muita härpäkkeitä laiskalle pojalle, täytyy vaatia tuloksia. 

Muutenkin yksi peruskoulun ongelmista on se, että enää ei kokeita korjata yhdessä eli yksi oppimistapahtuma jää täysin pois. Numero näytetään paperista oppilaalle ja kirjataan wilmaan ja koepaperi jää koululle koska sama koe pidetään seuraavalle vuosikurssille.

Kokeenhan pitäisi mitata opittua ja kokeenpalautuksen yhteydessä pidettävän yhteisen kokeenkorjaamisen pitäisi auttaa niitä väärin vastanneita tai vastauskohdan tyhjäksi jättäneitä takaisin kärryille. Toistan vielä että kokeidenpalautus ja -korjaaminen on yksi tärkeä oppimistapahtuma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuskinpa tuossa ruutuajalla on olennaista merkitystä. Enemmän sillä on merkitystä, mitä siellä ruudun ääressä tekee.

Koulussa ei enää opita, siellä on projekteja, joista pääsee luistamaan. Yhteisöllinen oppiminen on sitä, että osa oppii, osa ei. Riittää, että ryhmässä yksi osaa kirjoittaa ja toinen lukea.

Juurikin näin. Sen lisäksi nykyisen OPSin mukaan ei opettajan tarvitse kokeita pitää. Joten tälläkään mittarilla ei valvota OPETTAJAN opetustuloksia. Ala-asteella ei numeroita anneta, joten vanhemmat ovat aivan ulapalla lapsen koulumenestyksestä. Ei koske meidän lapsia.... Olen erittäin huolissani opetuksen laadusta. Kotona on pakko jatkaa opetusta jos haluaa, että lapset pääsevät myöhemmin hyviin kouluihin.

  ei oo opetusta ollut kotona ja ka oli aina yli 9 kolmannelta ja lukiossakin yli 9. Mukavasti tuli älliä, poika kysymyksessä. tästä on aikaa kun koulun aloitti niin n 15 v. 

En tiedä mitä tuolla äidinkielentasolla yritit sanoa, mutta meillä vanhin on huippulukiossa. Ysiä ja kymppiä saa, joten eiköhän hän mene Suomen halutuimpiin yliopistoihin. Pala kakkua hänelle helposti:)

No ei varmasti ole luku- eikä kirjoitustaitoa , kun jo taaperona laitetaan tabletin eteen istumaan ja räpläämään sitä. Ei nykykodeissa vaivauduta lukemaan tai kirjoittamaan mitään omin käsin.

Vierailija kirjoitti:

No ei varmasti ole luku- eikä kirjoitustaitoa , kun jo taaperona laitetaan tabletin eteen istumaan ja räpläämään sitä. Ei nykykodeissa vaivauduta lukemaan tai kirjoittamaan mitään omin käsin.

Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa.... mikäli lapsellasi on mahdollisuus räplätä iPadia niin anna mennä. Enää hölmö nykypäivänä sen kieltää lapsiltaan, Siitä huolimatta kannustan lukemaan. Meillä vanhin huippulukiossa ja nuorinkin enkun luokalla. IPadia on räplätty ja kovasti opittu.