Peruskoulunsa päättävistä suomalaisnuorista peräti 11 prosenttia kuuluu ryhmään, jolla ei ole riittävää luku- ja kirjoitustaitoa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tähänastinen tieto on ristiriitaista. Onko tosiaan huonosti lukevien määrä lisääntynyt tilastojen valossa?

On selvää että kasvava muunkielisten lasten määrä lisää suhteellista määrää koska vieraalla kielellä koulunkäynti on vaikeampaa ja kotiolot keskimäärin köyhemmät kui muilla. Mutta onko sellaista tilastoa olemassa joka osoittaa suomalaislasten lukutaidon heikentymistä?

Olen 50 v. eikä meillä ollut peruskoulussa/lukiossa suomen kielen luetun ymmärtämisen testejä ollenkaan. Niitä oli ainoastaan vieraissa kielissä.

Nykyään niitä on ala-asteelta lähtien.

Sehän osoittaa vain opetusmenetelmien kehittymistä. Olen 60v ja luokaltani siirtyi apukouluun 2 oppilasta. Luokkaan jäi vielä muutama hidas tankkaaja. Pitäisi verrata entisajan kansalaiskoulun päättävien lukutaitoon.

Oikeasti olisi kiinnostavaa tietää, milloin nuo lukemisen ymmärtämisen testit otettiin Suomessa käyttöön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä olen juuri tällainen lukutaidoton tai muuten vain tyhmä, kun en ymmärrä, miksi asiayhteyksien tajuamattomuus tai muu yksinkertaisuus olisi lukutaidottomuutta. Jos joku ei ymmärrä esim lukemaansa vitsiä, aukeaako se muka, jos se luetaan hänelle ääneen. No ei aukea. Miten tuo olisi sitten lukutaidon ongelma? 

Voisivatko alapeukuttajat hieman avata tätä asiaa? Jos joku ei ymmärrä, että hauki on kala, vaikka hän sen lukee tai se hänelle ääneen sanotaan, miksi sanotaan, että hän ei osaa lukea, vaikka kyse on jostain ihan muusta? 

Miten ymmärtämättömyys (kauniisti sanottuna) liittyy tähän ketjuun?

Siten, että esimerkiksi kun hiljattain oli ylen sivuilla se lukutaitotesti, joka tännekin linkitettiin, siinä ei kyllä mitattu pelkästään lukutaitoa, vaan oli myös kyse niiden luettujen asioiden ymmärtämisestä ja eri asiayhteyksien hallinnasta. Siinä testissä oli mm verohallinnon ohjeita ja mielipidekirjoitus. Jos niitä asioita ei ymmärrä, niin ei siinä lukutaito auta. Lukutaitoon vaaditaan siis muutakin kuin se, että osaat lukea ne sanat paperista ja käsität lauserakenteet. 

Lukutaito on muutakin kuin tekninen lukutaito. Teknisen lukutaidon (osaa lukea sanat paperista) taitaa Suomessa saavuttaa lähes kaikki, mutta sillä ei nykymaailmassa pitkälle pötkitä. Todellinen lukutaito on luetun ymmärtämistä, juuri sitä mitä Ylen testissä mitattiin.

Vakiintunut merkitys sanalle lukutaito on juurikin se mitä kutsutaan tekniseksi lukutaidoksi. Mutta saahan siitä mehevämmän jutun kun sanotaan että 11% on lukutaidottomia. Ketä kiinnostaisi jos uutisoitaisiin esimerkiksi että 11% ymmärtää heikohkosti lukemaansa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä olen juuri tällainen lukutaidoton tai muuten vain tyhmä, kun en ymmärrä, miksi asiayhteyksien tajuamattomuus tai muu yksinkertaisuus olisi lukutaidottomuutta. Jos joku ei ymmärrä esim lukemaansa vitsiä, aukeaako se muka, jos se luetaan hänelle ääneen. No ei aukea. Miten tuo olisi sitten lukutaidon ongelma? 

Voisivatko alapeukuttajat hieman avata tätä asiaa? Jos joku ei ymmärrä, että hauki on kala, vaikka hän sen lukee tai se hänelle ääneen sanotaan, miksi sanotaan, että hän ei osaa lukea, vaikka kyse on jostain ihan muusta? 

Miten ymmärtämättömyys (kauniisti sanottuna) liittyy tähän ketjuun?

Siten, että esimerkiksi kun hiljattain oli ylen sivuilla se lukutaitotesti, joka tännekin linkitettiin, siinä ei kyllä mitattu pelkästään lukutaitoa, vaan oli myös kyse niiden luettujen asioiden ymmärtämisestä ja eri asiayhteyksien hallinnasta. Siinä testissä oli mm verohallinnon ohjeita ja mielipidekirjoitus. Jos niitä asioita ei ymmärrä, niin ei siinä lukutaito auta. Lukutaitoon vaaditaan siis muutakin kuin se, että osaat lukea ne sanat paperista ja käsität lauserakenteet. 

Lukutaito on muutakin kuin tekninen lukutaito. Teknisen lukutaidon (osaa lukea sanat paperista) taitaa Suomessa saavuttaa lähes kaikki, mutta sillä ei nykymaailmassa pitkälle pötkitä. Todellinen lukutaito on luetun ymmärtämistä, juuri sitä mitä Ylen testissä mitattiin.

Vakiintunut merkitys sanalle lukutaito on juurikin se mitä kutsutaan tekniseksi lukutaidoksi. Mutta saahan siitä mehevämmän jutun kun sanotaan että 11% on lukutaidottomia. Ketä kiinnostaisi jos uutisoitaisiin esimerkiksi että 11% ymmärtää heikohkosti lukemaansa?

Niin heikosti ettei pysty opiskelemaan peruskoulun jälkeen ja tarvitsee apua lomakkeiden täytössä.

Tuohan on katastrofi.

Lukutaito-ongelmalle ei silti tulla tekemään mitään, koska ollaan Suomessa.

Heikko lukutaito on ongelma siitä kärsiville, mutta ei se mikään ongelma ole päättäjille.

Mikäli heikkoon lukutaitoon on johtanut joku ideologia tms. seikka tai joku hyötyy siitä, että opetetaan tietyllä tavalla, niin tällöin on tosiaan niin, että ensisijainen intressi on hyötyjät, vasta toissijainen on lukutaito.

Joten ei huolta, asiaa ei korjata, eikä sille tehdä mitään.

Lukekaa paljon satuja pienille. Olkaa kannustavia lapsen koulunkäynnissä, kiinnostukaa jne. Itä -Suomen pojat ja Lapin pojat huonontaa PISA tuloksia oli lehdessä. 

Ihme jauhamista mamuista, kun ongelma taisi kohdistua etupäässä Itä- ja Pohjois-Suomeen.

1980- ja 90-luvuilla sluibailu alkoi heti elokuussa, kun sorsanmetsästys käynnistyi. Tiesi heti ketkä eivät tule kouluun, kun isän mukana oli mukavampi kulkea metsällä.

Aika moni aikuinenkin ymmärtää huonosti lukemaansa. Asiakaspalvelussa sen huomaa. Tietoa ei osata etsiä eikä kunnollisia kirjallisia vastauksia osata kirjoittaa. Koskee kaikenikäisiä.

Ruotsi teki kovasti työtä parantaakseen huonoja Pisatuloksia. Nyt koulutulokset paranivat reippaasti jota siellä hehkutettiinkin. Valitettavast oppimistulokset ruotsalaisten ja siirtolaislähiöiden lasten välillä kasvoivat merkittävällä tavalla. Kyllä sillä on merkitystä mikä kodin ja koululaisen äidinkieli on.

Ruotsin uutisia katselin ja siellä uusimman tutkimuksen mukaan 20% ei osaa kirjoittaa (tyydyttävästi) ruotsia.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsi teki kovasti työtä parantaakseen huonoja Pisatuloksia. Nyt koulutulokset paranivat reippaasti jota siellä hehkutettiinkin. Valitettavast oppimistulokset ruotsalaisten ja siirtolaislähiöiden lasten välillä kasvoivat merkittävällä tavalla. Kyllä sillä on merkitystä mikä kodin ja koululaisen äidinkieli on.

Voi myös johtua lapsen kyvyistä. Eiköhän Ruotsissakin priimuksien paikkat täytä aasialaiset tytöt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsi teki kovasti työtä parantaakseen huonoja Pisatuloksia. Nyt koulutulokset paranivat reippaasti jota siellä hehkutettiinkin. Valitettavast oppimistulokset ruotsalaisten ja siirtolaislähiöiden lasten välillä kasvoivat merkittävällä tavalla. Kyllä sillä on merkitystä mikä kodin ja koululaisen äidinkieli on.

Voi myös johtua lapsen kyvyistä. Eiköhän Ruotsissakin priimuksien paikkat täytä aasialaiset tytöt.

Totta, mutta eivät luovuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsin uutisia katselin ja siellä uusimman tutkimuksen mukaan 20% ei osaa kirjoittaa (tyydyttävästi) ruotsia.

onko ruotsassakin kainuulaisia?

Lapsille ei lueta! Eivätkä he siksi itsekkään innostu lukemaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä olen juuri tällainen lukutaidoton tai muuten vain tyhmä, kun en ymmärrä, miksi asiayhteyksien tajuamattomuus tai muu yksinkertaisuus olisi lukutaidottomuutta. Jos joku ei ymmärrä esim lukemaansa vitsiä, aukeaako se muka, jos se luetaan hänelle ääneen. No ei aukea. Miten tuo olisi sitten lukutaidon ongelma? 

Voisivatko alapeukuttajat hieman avata tätä asiaa? Jos joku ei ymmärrä, että hauki on kala, vaikka hän sen lukee tai se hänelle ääneen sanotaan, miksi sanotaan, että hän ei osaa lukea, vaikka kyse on jostain ihan muusta? 

Miten ymmärtämättömyys (kauniisti sanottuna) liittyy tähän ketjuun?

Siten, että esimerkiksi kun hiljattain oli ylen sivuilla se lukutaitotesti, joka tännekin linkitettiin, siinä ei kyllä mitattu pelkästään lukutaitoa, vaan oli myös kyse niiden luettujen asioiden ymmärtämisestä ja eri asiayhteyksien hallinnasta. Siinä testissä oli mm verohallinnon ohjeita ja mielipidekirjoitus. Jos niitä asioita ei ymmärrä, niin ei siinä lukutaito auta. Lukutaitoon vaaditaan siis muutakin kuin se, että osaat lukea ne sanat paperista ja käsität lauserakenteet. 

Lukutaito on muutakin kuin tekninen lukutaito. Teknisen lukutaidon (osaa lukea sanat paperista) taitaa Suomessa saavuttaa lähes kaikki, mutta sillä ei nykymaailmassa pitkälle pötkitä. Todellinen lukutaito on luetun ymmärtämistä, juuri sitä mitä Ylen testissä mitattiin.

Vakiintunut merkitys sanalle lukutaito on juurikin se mitä kutsutaan tekniseksi lukutaidoksi. Mutta saahan siitä mehevämmän jutun kun sanotaan että 11% on lukutaidottomia. Ketä kiinnostaisi jos uutisoitaisiin esimerkiksi että 11% ymmärtää heikohkosti lukemaansa?

Niin heikosti ettei pysty opiskelemaan peruskoulun jälkeen ja tarvitsee apua lomakkeiden täytössä.

Tuohan on katastrofi.

Olen samaa mieltä, tilanne alkaa olla katastrofaalinen. Ennen koulut keskeyttäyt lukutaidotonkin sai töitä ja esim. pankki-, lääkäri-, tuki- ym. asiat hoidettiin kasvotusten. Nykyisin lähes joka työhön vaaditaan koulutus ja töistä suoriutuminen edellyttää ymmärtävää lukutaitoa. Omien asioiden hoito tapahtuu yhä enemmän itsenäisesti netissä. Lukutaidoton syrjäytyy todella helposti.

Pari päivää sitten uutisoitiin, että syrjäytyminen on keskeinen sisäisen turvallisuuden uhka. Tietoa ja "tietoa" tulee joka tuutista ja totuuden ja valheen erottaminen edellyttää ymmärtävää lukutaitoa. Onko yhteiskunnasta syrjäytyneellä lukutaidottomalla edes motivaatiota suhtautua kriittisesti "lukemaansa" ja kuulemaansa?

Vierailija kirjoitti:

Lapsille ei lueta! Eivätkä he siksi itsekkään innostu lukemaan!

Tästä tuli mieleen, että vieläkö kouluissa luetaan oppilaille? Onko paikalla opettajia tai vanhempia jotka tietäisivät? Omassa koulussani 90-luvun puolivälin jälkeen opettaja luki meille kirjaa, olisko ollut kerran tai pari viikossa. Joskus myös yhden oppilaan äiti kävi lukemassa meille. Kummiluokan kanssa luimme pareittain vuorotellen ääneen, pienempi oppilas sai hyvää lukutreeniä ja isomman lukiessa tarina kulki sujuvammin eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä olen juuri tällainen lukutaidoton tai muuten vain tyhmä, kun en ymmärrä, miksi asiayhteyksien tajuamattomuus tai muu yksinkertaisuus olisi lukutaidottomuutta. Jos joku ei ymmärrä esim lukemaansa vitsiä, aukeaako se muka, jos se luetaan hänelle ääneen. No ei aukea. Miten tuo olisi sitten lukutaidon ongelma? 

Voisivatko alapeukuttajat hieman avata tätä asiaa? Jos joku ei ymmärrä, että hauki on kala, vaikka hän sen lukee tai se hänelle ääneen sanotaan, miksi sanotaan, että hän ei osaa lukea, vaikka kyse on jostain ihan muusta? 

Miten ymmärtämättömyys (kauniisti sanottuna) liittyy tähän ketjuun?

Siten, että esimerkiksi kun hiljattain oli ylen sivuilla se lukutaitotesti, joka tännekin linkitettiin, siinä ei kyllä mitattu pelkästään lukutaitoa, vaan oli myös kyse niiden luettujen asioiden ymmärtämisestä ja eri asiayhteyksien hallinnasta. Siinä testissä oli mm verohallinnon ohjeita ja mielipidekirjoitus. Jos niitä asioita ei ymmärrä, niin ei siinä lukutaito auta. Lukutaitoon vaaditaan siis muutakin kuin se, että osaat lukea ne sanat paperista ja käsität lauserakenteet. 

Lukutaito on muutakin kuin tekninen lukutaito. Teknisen lukutaidon (osaa lukea sanat paperista) taitaa Suomessa saavuttaa lähes kaikki, mutta sillä ei nykymaailmassa pitkälle pötkitä. Todellinen lukutaito on luetun ymmärtämistä, juuri sitä mitä Ylen testissä mitattiin.

Vakiintunut merkitys sanalle lukutaito on juurikin se mitä kutsutaan tekniseksi lukutaidoksi. Mutta saahan siitä mehevämmän jutun kun sanotaan että 11% on lukutaidottomia. Ketä kiinnostaisi jos uutisoitaisiin esimerkiksi että 11% ymmärtää heikohkosti lukemaansa?

Niin heikosti ettei pysty opiskelemaan peruskoulun jälkeen ja tarvitsee apua lomakkeiden täytössä.

Tuohan on katastrofi.

Olen samaa mieltä, tilanne alkaa olla katastrofaalinen. Ennen koulut keskeyttäyt lukutaidotonkin sai töitä ja esim. pankki-, lääkäri-, tuki- ym. asiat hoidettiin kasvotusten. Nykyisin lähes joka työhön vaaditaan koulutus ja töistä suoriutuminen edellyttää ymmärtävää lukutaitoa. Omien asioiden hoito tapahtuu yhä enemmän itsenäisesti netissä. Lukutaidoton syrjäytyy todella helposti.

Pari päivää sitten uutisoitiin, että syrjäytyminen on keskeinen sisäisen turvallisuuden uhka. Tietoa ja "tietoa" tulee joka tuutista ja totuuden ja valheen erottaminen edellyttää ymmärtävää lukutaitoa. Onko yhteiskunnasta syrjäytyneellä lukutaidottomalla edes motivaatiota suhtautua kriittisesti "lukemaansa" ja kuulemaansa?

Ja on ihan poliittinen ja ekonominen linjaus, että verkkoinfraan satsataan ja muut palvelut korvataan verkkopalvelulla. Oletus on, että pystyt sitä tietokonetta käyttämään niin hyvin että osaat esim. hakea tarvittavat ohjelmat kaiken tekemiseen kotona, pystyt selvittämään minkä linkin kautta hoidetaan mitäkin sinua koskevaa ja miten milläkin sivustolla edetään, mihin tallennat tositteet yms. Tietosuojat ja muut. Huonosti lukevalle, varsinkin jos sattuu olemaan vähän yksinkertainen, se voi olla mahdotonta, ihan jo uuden sivuston rakenteen hahmottaminen ja välilehtien/valikkojen otsikoinnin tulkinta. Ennen yksinkertaisempikin osasi kulkea tutuissa rakennuksissa kaupungissa ja niissä katsoa muilta ihmisiltä mallia miten toimitaan, ja ammattilainen huolehti tai ainakin tarkasti sen paperityön.

Lukemisen nykyvaikeus näkyy tässä ketjussakin. Napakat kommentit on helppo selata ja ymmärtää mutta pitkät pitkät sepustukset on vaikeaa lukea alusta loppuun. Varsinkin kun luen puhelimesta. Näin käy varmaan nuorillekin

Kyllä se olisi ihan näppärää osata lukea ja kirjoittaa. Ne on aika tärkeitä taitoja jos meinaa oppia jotain ja kommunikoida muiden kanssa.

Vittu, minulla ei ole älypuhelinta, mutta osaan lukea ja kirjoittaa jollain lailla.

Mielestäni tärkein kysymys tässä olisi se, että miksi tällaisten tapausten annetaan päättää peruskoulunsa? Jos olisin äidinkielenopettaja, niin en taatusti päästäisi ainuttakaan luku- ja kirjoitustaidotonta yhdeksänneltä luokalta.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni tärkein kysymys tässä olisi se, että miksi tällaisten tapausten annetaan päättää peruskoulunsa? Jos olisin äidinkielenopettaja, niin en taatusti päästäisi ainuttakaan luku- ja kirjoitustaidotonta yhdeksänneltä luokalta.

No ei se opettaja voi väkisin siellä pitää. Oppivelvollisuus päättyy 16 vuotiaana. 

Muutenkin nuo opettajat antavat noille mamuille paljon parempia numeroita kuin pitäisi. Varmaan, että pääsevät säälistä läpi ja lukioon.