Peruskoulunsa päättävistä suomalaisnuorista peräti 11 prosenttia kuuluu ryhmään, jolla ei ole riittävää luku- ja kirjoitustaitoa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on mielenkiintoinen ongelma, koska nimenomaan on painotettu että eniten lukemisvaikeuksia on pojilla Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Jos lähdemme linjalle, jota joku yllä ehdotti, että kyse on vajaaälyisyydestä, joka pitäisi normaalina hyväksyä, niin se ei voi pitää paikkaansa, koska jos ÄO-järjestelmää käytetään, sen mukaan vajaa-älyisiä, jotka eivät suoriudu peruskoulusta edes avun kanssa on kuitenkin hyvin pieni prosentti väestöstä, eivätkä kaikki ole poikia eivätkä asu ym. alueilla.

Syrjäytymisestä voisi puhua, kun ajattelee tuota maantieteellistä jakautumista. Mutta miksi sitten ongelmaa ei ole saman alueen ja saman perheiden tytöillä samassa mittakaavassa? Ei käy sekään kokonaan selitysmalliksi.

Maahanmuttajakysymys on vaikea hahmottaa, koska ensinnäkin, jos heidän roolinsa olisi merkittävä tilastoissa, pitäisi heidän määränsä Suomen väestöstä olla huomattavasti suurempi kuin nyt. Ja lisäksi suurin osa ei asu ongelmaseuduilla Pohjois- ja Itä-Suomessa. Lisäksi jos 100% maahanmuuttajapojista olisi huonoja lukutaidoltaan Etelä-Suomessa, heidän osuutensa selittäisi siltikin kaikkien poikien tuloksesta vain 3,5%. Toisaalta maahanmuuttajalapset saavat opetusta myös äidinkielessään, joten heidän tuloksensa suomessa ei edusta heidän koko lukutaitoa ja kielellistä osaamista.

Luulen että tässä on kyseessä enemmänkin kulttuurinen ongelma. Kuinka monella huonosti lukevalla pojalla on isä, joka lukee paljon kirjoja ja keskustelee niistä poikansa kanssa? Aika harvalla uskon. Veikkaanpa että ongelma löytyy osittain tästä lukevan ja kirjallisuutta arvostavan isän eli miehisen roolimallin puutteesta. Yks opettaja yllä puhui näiden huonosti lukevien isien pojista "moponrassaajina". Varmasti isätkin ovat samaa laatua.

Sen lisäksi nykyinen miehen malli suosii mieskuvaa, jossa mies on ns. raavas mies, joka ei puhu, ei pussaa eikä lue. Poikien sankarit ovat (todennäköisesti huonosti lukevia) nyrkkisankareita, eivät tutkijoita, tiedemiehiä tai edes insinöörejä, saati kirjailijoita tai runoilijoita.

Vieläpä sitten tulee aikamme ilmiöt, kuten vanhempien ja lasten vuorovaikutuksen vähyys tai ohuus. Ja viimeiseksi, lapsen aivoille älylaitteet ja tietokonepelit ovat kuin huumetta, yhtä koukuttavia.

Hei, kiitos hyvästä kritiikistä. Uskon että ilmiöön (miten paljon milloinkin on koulun perusasioissa epäonnistuvia) on monia rinnakkaisia selityksiä, mutta uskon silti että erot yleisälykkyydessä on se merkittävin tekijä ja syy sille miksi tätä lukua ei tulla saamaan tasaiseen laskuun. On monia muita muuttuvia tekijöitä, jotka vaikuttaa siihen miten tämä totuus milloinkin näyttäytyy. Ympäristötekijät voivat estää yksilöä saavuttamasta täyttä potentiaaliaan, totta kai, ja niitä voidaan onnistua säätämään niin, että luku ei ainakaan kasvaisi.

Mutta erot sukupuolien välillä eivät ole hankala asia. Miehet ovat yliedustettuna älykkyysjakauman ylä- ja alapäässä. Naiset ovat hieman enemmän kasautuneet siihen keskelle. Pojilla on enemmän oppimisvaikeuksia kuin tytöillä, lukihäiriötä pojilla on jopa moninkertaisesti enemmän (kansainvälisten tulosten valossa). Toisekseen koulumenestykseen vaikuttaa muutkin asiat kuin pelkkä älykkyys. Siinä missä äly ei enää riitä, ihan millä tahansa tasolla, siis huipulla tai perusasioissa, ahkeruus ja tunnollisuus auttaa jonkin verran eteenpäin. Persoonallisuutta tarkasteltaessa tytöt keskimäärin ovat miellyttämisenhaluisempia (engl. agreeableness). Ihmiset jotka eivät ole miellyttämisenhaluisia eivät tee, jos eivät halua, vaikka käsketään. Eivät väistä konfliktia. Tytöissä ja pojissa on molempia tyyppejä totta kai, mutta tilastollisesti tytöille useammin yhteistyö ja harmonia on tärkeämpää kuin oma tahto. Tytöt keskimäärin enemmän yrittävät mukautua koulun tai perheen tai työpaikan odotuksiin, vaikka se olisikin heille vaikeaa.

Älykkyyden periytyvyyttä on tutkittu, vaikka se on poliittisesti epäkorrekti aihe ja siitä helposti leimautuu loppuiäkseen. Tiedetään, että äidin älykkyys on vahvin ennustaja lasten älykkyydelle, ja sille on löydetty perimän tasolla selitys geenien kytkeytymisellä eri tavalla sen mukaan kummalta vanhemmalta ne on peritty, mutta totta kai äidillä on suuri vaikutuksensa myös lapsen kasvuympäristöön. Adoptioon annettujen lasten perusteella kuitenkin lapsen älykkyys tulee samalle tasolle kuin biovanhempien, ei samalle tasolle kuin adoptiovanhempien eli kasvuympäristön. Se, että isä ei ole älykkötyyppiä ja siksi ei pojastakaan sellaista tule kun ei saa kotoa mallia, ilmentää vähintäänkin saman verran älykkyyden periytyvyyttä kuin ympäristövaikutusta. Heillä on pitkälti samat geenit, siksi he käyttäytyvät samanlaisessa ympäristössä samoin. Älykäs, tiedollisesti utelias ihminen etsii ne virikkeensä tylsästäkin ympäristöstä, tästä on vaikka kuinka paljon esimerkkitapauksia. Kenties joku pystyy vielä hedelmöityshoidoilla lahjamunasoluista/-siittiöistä syntyneiden lasten kautta tutkimaan tarkemmin, mikä on lopulta se perinnöllisyyden ja ympäristön vaikutus, miten varhainen ympäristövaikutus voisi perimän vaikutuksen ylittää, mutta välttämättä se ei ole edes kovin oleellinen tieto kokonaisuuden kannalta.

Sellaset meemi-proffan lainaukset sieltä :--D

Toisia ei yksinkertaisesti kiinnosta. Ja kun ei kiinnosta, niin miten opiskelet. Minäkin mieluummin juon sen kuulun tervan, kun alan jankkaamaan mitään vitun oppikirjoja. Jos joku ei saa mun kirjoituksista selvää, niin voi, voi. Töitä kyllä teen, mutta se sana opiskelu, saa karvat pystyyn. No elämä on! Saa jokainen mun puolesta lukee/opiskella, vaikka hautaan asti.

Vierailija kirjoitti:

Toisia ei yksinkertaisesti kiinnosta. Ja kun ei kiinnosta, niin miten opiskelet. Minäkin mieluummin juon sen kuulun tervan, kun alan jankkaamaan mitään vitun oppikirjoja. Jos joku ei saa mun kirjoituksista selvää, niin voi, voi. Töitä kyllä teen, mutta se sana opiskelu, saa karvat pystyyn. No elämä on! Saa jokainen mun puolesta lukee/opiskella, vaikka hautaan asti.

Jokainen tekee omat valintansa. Siinä vaiheessa, kun ne omat valinnat haittaavat muiden opiskelua ollaan väärällä tiellä.

Käyn työni puolesta aika paljon eri kouluilla seuraamassa oppitunteja ja täytyy kyllä sanoa ettei käy kateeksi opettajan rooli. Hurjaksi on mennyt meno kun omaan kouluaikaan vertaa! Opettajien aika kuluu pitkälti kaikkeen muuhun kuin varsinaiseen opettamiseen koska suurella osalla oppilaista on tuon heikon lukutaidon lisäksi paljon muitakin ongelmia. Ihan hirvittää mihin ollaan menossa.

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaaminen jää selvästi jälkeen muista suomalaisoppilaista Vuonna 2012 maahanmuuttajataustaisista oppilaista tehtiin kokonaistutkimus, mikä mahdollisti yksityiskohtaiset analyysit heidän osaamisestaan ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä. PISA 2015 -otokseen maahanmuuttajataustaiset oppilaat valikoituivat normaalin oppilasotannan kautta, joten heidän osuutensa oli oppilaspopulaatiossa vallitsevan tilanteen mukaisesti pieni (noin 4 %). Vuoden 2015 otoksessa oli 230 maahanmuuttajataustaista nuorta, joista poikia oli 140 ja tyttöjä 90. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajia heistä oli 126 oppilasta ja toisen polven 104 oppilasta. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajilla tarkoitetaan oppilaita, joiden molemmat vanhemmat 

Johtopäätökset keskustelusta:

- pojat heikompia kuin tytöt

- aiemmin pohjanmaan ruotsinkieliset pojat olivat heikoimpia, nyt pohjoisessa ja idässä sama tilanne

- tietty määrä lapsia (jopa 15%) niin heikkolahjaisia etteivät millään opi sujuvaa lukemista ja tämä on ollut tilanne ennenkin

- lapset lukevat vähemmän kuin ennen, samoin aikuise

- Monet uskovat iltasatujen jne voimaan, varsinkin äk-opettajat, epäileviäkin tuomaita on

- kasvava maahanmuuttajalasten määrä heikentää tuloksia vääjäämättä.

Tämähän on vain ja ainoastaan hyvä asia. Meikäläisille tulee olemaan töitä ja hyvää palkkaa tiedossa tulevaisuudessa, kun nuoremmat ikäluokat eivät luku- ja kirjoitustaidottomina osaa edes lähettää työhakemusta.

M1990

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on mielenkiintoinen ongelma, koska nimenomaan on painotettu että eniten lukemisvaikeuksia on pojilla Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Jos lähdemme linjalle, jota joku yllä ehdotti, että kyse on vajaaälyisyydestä, joka pitäisi normaalina hyväksyä, niin se ei voi pitää paikkaansa, koska jos ÄO-järjestelmää käytetään, sen mukaan vajaa-älyisiä, jotka eivät suoriudu peruskoulusta edes avun kanssa on kuitenkin hyvin pieni prosentti väestöstä, eivätkä kaikki ole poikia eivätkä asu ym. alueilla.

Syrjäytymisestä voisi puhua, kun ajattelee tuota maantieteellistä jakautumista. Mutta miksi sitten ongelmaa ei ole saman alueen ja saman perheiden tytöillä samassa mittakaavassa? Ei käy sekään kokonaan selitysmalliksi.

Maahanmuttajakysymys on vaikea hahmottaa, koska ensinnäkin, jos heidän roolinsa olisi merkittävä tilastoissa, pitäisi heidän määränsä Suomen väestöstä olla huomattavasti suurempi kuin nyt. Ja lisäksi suurin osa ei asu ongelmaseuduilla Pohjois- ja Itä-Suomessa. Lisäksi jos 100% maahanmuuttajapojista olisi huonoja lukutaidoltaan Etelä-Suomessa, heidän osuutensa selittäisi siltikin kaikkien poikien tuloksesta vain 3,5%. Toisaalta maahanmuuttajalapset saavat opetusta myös äidinkielessään, joten heidän tuloksensa suomessa ei edusta heidän koko lukutaitoa ja kielellistä osaamista.

Luulen että tässä on kyseessä enemmänkin kulttuurinen ongelma. Kuinka monella huonosti lukevalla pojalla on isä, joka lukee paljon kirjoja ja keskustelee niistä poikansa kanssa? Aika harvalla uskon. Veikkaanpa että ongelma löytyy osittain tästä lukevan ja kirjallisuutta arvostavan isän eli miehisen roolimallin puutteesta. Yks opettaja yllä puhui näiden huonosti lukevien isien pojista "moponrassaajina". Varmasti isätkin ovat samaa laatua.

Sen lisäksi nykyinen miehen malli suosii mieskuvaa, jossa mies on ns. raavas mies, joka ei puhu, ei pussaa eikä lue. Poikien sankarit ovat (todennäköisesti huonosti lukevia) nyrkkisankareita, eivät tutkijoita, tiedemiehiä tai edes insinöörejä, saati kirjailijoita tai runoilijoita.

Vieläpä sitten tulee aikamme ilmiöt, kuten vanhempien ja lasten vuorovaikutuksen vähyys tai ohuus. Ja viimeiseksi, lapsen aivoille älylaitteet ja tietokonepelit ovat kuin huumetta, yhtä koukuttavia.

Hei, kiitos hyvästä kritiikistä. Uskon että ilmiöön (miten paljon milloinkin on koulun perusasioissa epäonnistuvia) on monia rinnakkaisia selityksiä, mutta uskon silti että erot yleisälykkyydessä on se merkittävin tekijä ja syy sille miksi tätä lukua ei tulla saamaan tasaiseen laskuun. On monia muita muuttuvia tekijöitä, jotka vaikuttaa siihen miten tämä totuus milloinkin näyttäytyy. Ympäristötekijät voivat estää yksilöä saavuttamasta täyttä potentiaaliaan, totta kai, ja niitä voidaan onnistua säätämään niin, että luku ei ainakaan kasvaisi.

Mutta erot sukupuolien välillä eivät ole hankala asia. Miehet ovat yliedustettuna älykkyysjakauman ylä- ja alapäässä. Naiset ovat hieman enemmän kasautuneet siihen keskelle. Pojilla on enemmän oppimisvaikeuksia kuin tytöillä, lukihäiriötä pojilla on jopa moninkertaisesti enemmän (kansainvälisten tulosten valossa). Toisekseen koulumenestykseen vaikuttaa muutkin asiat kuin pelkkä älykkyys. Siinä missä äly ei enää riitä, ihan millä tahansa tasolla, siis huipulla tai perusasioissa, ahkeruus ja tunnollisuus auttaa jonkin verran eteenpäin. Persoonallisuutta tarkasteltaessa tytöt keskimäärin ovat miellyttämisenhaluisempia (engl. agreeableness). Ihmiset jotka eivät ole miellyttämisenhaluisia eivät tee, jos eivät halua, vaikka käsketään. Eivät väistä konfliktia. Tytöissä ja pojissa on molempia tyyppejä totta kai, mutta tilastollisesti tytöille useammin yhteistyö ja harmonia on tärkeämpää kuin oma tahto. Tytöt keskimäärin enemmän yrittävät mukautua koulun tai perheen tai työpaikan odotuksiin, vaikka se olisikin heille vaikeaa.

Älykkyyden periytyvyyttä on tutkittu, vaikka se on poliittisesti epäkorrekti aihe ja siitä helposti leimautuu loppuiäkseen. Tiedetään, että äidin älykkyys on vahvin ennustaja lasten älykkyydelle, ja sille on löydetty perimän tasolla selitys geenien kytkeytymisellä eri tavalla sen mukaan kummalta vanhemmalta ne on peritty, mutta totta kai äidillä on suuri vaikutuksensa myös lapsen kasvuympäristöön. Adoptioon annettujen lasten perusteella kuitenkin lapsen älykkyys tulee samalle tasolle kuin biovanhempien, ei samalle tasolle kuin adoptiovanhempien eli kasvuympäristön. Se, että isä ei ole älykkötyyppiä ja siksi ei pojastakaan sellaista tule kun ei saa kotoa mallia, ilmentää vähintäänkin saman verran älykkyyden periytyvyyttä kuin ympäristövaikutusta. Heillä on pitkälti samat geenit, siksi he käyttäytyvät samanlaisessa ympäristössä samoin. Älykäs, tiedollisesti utelias ihminen etsii ne virikkeensä tylsästäkin ympäristöstä, tästä on vaikka kuinka paljon esimerkkitapauksia. Kenties joku pystyy vielä hedelmöityshoidoilla lahjamunasoluista/-siittiöistä syntyneiden lasten kautta tutkimaan tarkemmin, mikä on lopulta se perinnöllisyyden ja ympäristön vaikutus, miten varhainen ympäristövaikutus voisi perimän vaikutuksen ylittää, mutta välttämättä se ei ole edes kovin oleellinen tieto kokonaisuuden kannalta.

En usko edelleenkään näin essentialistisiin ja deterministisiin ajatuksiin. Ja tuo käsitys että miehet sijoittuvat älykkyydessä ylä- ja alaosiin käyrälle ei pidä paikkaansa. Jos sukupuolten välit olisivat vain biologisesti määräytyviä, niin miksi näemme muutoksia historian myötä ja eri tuloksia eri kulttuureissa?

Lapsetkin ovat oman ympäristönsä tuote, hekin kasvavat tietyssä paikassa ja kulttuurisessa ympäristössä, ja muokkaavat omaa käyttäytymistään, mielipiteitään, tavoitteitaan ja ihanteitaan suhteessa tuohon ympäristöön.

Jos katsoo ÄO-tutkimusta tehnyttä James Flynniä niin naisten ja miesten välillä tai valkoisten ja afroamerikkalaisten älykkyyden välillä ei ole eroja. Erot tulevat ÄO-testeissä ja ne heijastavat monenlaisia ympäristövaikutuksia.

Flynnhän esim. tutki joku vuosi sitten akateemisten miesten ja naisten älykkyyseroa testaamalla yliopisto-opiskelijoita ja vain Australiassa naiset saivat huonomman keskiarvon kuin miehet, muualla naisten keskiarvo oli miehiä parempi -- mutta, erot olivat olemattoman pieniä. Joten ÄO-testin tulosta ei voida tulkita biologisesti, koska silloin pitäisi selittää miten ihmeessä naiset ovat muuttuneet yhtäkkiä niin fiksuiksi. Samoin afroamerikkalaisten ÄO on koko ajan kasvanut, mutta samalla koko ajan jäänyt valkoisten ÄO:stä. Erot eivät siis selity "rodulla" eivätkä sukupuolella, vaan jollain muulla, joka liittyy yhteiskunnallisiin syihin.

Flynnin mielestä ÄO mittaakin enemmän yhteiskunnan ja kulttuurin asenteita ja muutostrendejä, kuten miten yhteisössä/kulttuurissa pojat/tytöt pääsevät osallistumaan laadukkaaseen koulutukseen? Miten yhteisössö suhtaudutaan koulumenestykseen? Jne.

Joten eiköhän suomalaispoikien lukataito-ongelmissakin ole enemmän kyse tästä. Pojat elävät eri odotusten ja ihanteiden mukaan kuin tytöt. Luultavasti ero pojan ja toisen pojan välillä liittyy siihen miten pojan isä suhtautuu koulumenestykeen ja sen tärkeyteen. Miten ja mihin lasta kannustetaan kotona? Ja siihen missä porukoissa poika liikkuu. miten kaverit arvostavat koulumenestystä, mihin tähtääväät ammatillisesti, jne. Minkälaista viestiä poika saa median ja populaarikulttuurin kautta?

Tuskin Flynn on kuvitellut, että yliopisto-opiskelijat on valikoitumaton otanta miehistä ja naisista? Sinnehän haetaan samoilla vaatimuksilla, miksi siellä näkyisi eroja miesten ja naisten välillä? Sen lisäksi että yo-opiskelijoista puuttuu vähintään ne jotka ei pysty teoreettista tietoa omaksumaan, sieltä voi hyvin puuttua ne harvinaiset huippuälykkäät myös, hehän voi olla ihan muualla. Flynnin kanta on käsittääkseni, että naiset voittaa miehet kielellisessä älykkyydessä, miehet voittaa naiset spatio-visuaalisessa hahmottamisessa, ja ei ole mahdollista tehdä testiä joka olisi "sukupuolineutraali".

Tutkija joka on tehnyt uransa älykkyystestien parissa ei ole sitä mieltä että testit ei mittaisi mitään ja kertoisivat enemmän testien tekijästä kuin testattavasta. Hänen mukaansa tulosten tasainen nousu kertoo siitä mitä on kognitiviisen kyvykkyyteen vaikuttavissa ympäristötekijöissä tapahtunut. Se miten yksilö pärjää suhteessa samassa ympäristössä kasvaneisiin ikätovereihinsa taas on enemmän perinnöllisyyden vaikutuksesta kertovaa. Eli vaikka koko porukka pystyisi hoitamana kognitiivisesti vaativia tehtäviä paremmin kuin esi-isänsä, porukassa on yhä samansuuntainen jakauma (perinnöllisyydestä johtuen) suhteellisen huippuja kuin niitä heikkojakin.

Toiset pystyy samassa ympäristössä parempaan kuin toiset, toiset pystyy nostamaan omaa älykkyytensä tasoa enemmän kuin toiset. Flynn on myös sanonut, että älykkyys vertautuu ennemmin lihakseen jota voi harjoittaa tai antaa rapistua, kuin johonkin absoluuttiseen ihmisen piirteeseen, vaikka pituus.

Oli miten oli, vaikka älykkyys olisi enemmän kiinni motivaatiosta ja siitä millaisia haasteita aivoilleen asettaa, aina tulee olemaan niitä, joilla biologisista ominaisuuksista johtuen ei ole samaa kykyä kuin toisilla vaikka ympäristön vaatimukset olisi samat, ja aina tulee olemaan niitä, joilla kenties olisi piilevää kykyä mutta ei motivaatiota hyödyntää sitä. Lopputulos on sama, he ei pärjää tässä maailmassa, eivät pysty juuri esim. siihen mitä lukutaidon testissä mitataan. Joidenkin määritelmien mukaan IQ:n pitää olla yli 90 nykytasolla, että edes pystyy omaksumaan teoreettista tietoa lukemalla. Ihmisiä joiden IQ ei ole yli 90, on todella paljon. Siihen päälle sitten ne, joiden älykkyys olisi riittävä muuten, mutta ei vain kiinnosta juuri sitä lukutaitoa esimerkiksi treenata. Voihan olla, että lukutaidottomien osuuden kasvu viittaa siihen, että nämä älykkyyttä tukevat ympäristötekijät joista olemme nauttineet viimeiset sata vuotta, alkavat mennä alamäkeä, me pikkuhiljaa tyhmistymme. Tai sitten (luultavammin) osa tyhmistyy ja osa jatkaa vähittäistä etenemistä ja sopeutuvat kognitiivisesti vaativiin töihin. Yhtä kaikki, se on iso yhteiskunnallinen ongelma, joka ei ratkea opetussuunnitelmaa viilaamalla.

Palstalla sanottiin tänään hyvin, että kirjoitustaidottomilta pitäisi estää pääsy nettiin. Ehdottomasti samaa mieltä. Kunnon moderointi käyntiin. Loisi oikeanlaisen sosiaalisen paineen ja asenteen. Ei tarvitse kestää ihmisiä, jotka eivät viitsi edes peruskoulun oppimäärää opetella. Kehitysvammaiset sitten rehellisesti erikseen, ei koske heitä.

Itsellä keskivaikea dysfasia (onneksi puhelin korjaa) niin kyllä se vaikuttaa....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan alkuperäinen tutkimus verkossa? Siitähän selviäisi paljon.

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79052/okm41.p…

Tuolla sivulla 55 se sanotaan. Maahanmuuttajat ei osaa lukea, kirjoittaa eikä laskea. Eikä tilanne parane vaikka olisi toinen sukupolvi.

Toki maahanmuuttajilla on ongelmia - suomi ei ole mikään helppo kieli oppia. Olen itse hyvätasoisen lukion äikänope, ja kyllä minua huolestuttavat eniten ihan tavalliset suomalaiset nuoret: ei jakseta lukea (kun se on niin työlästä), sanavarasto köyhtyy, kielioppisääntöjä ei viitsitä opiskella, virkkeet ovat ihan mössöä, ajatuksista ei saa selvää. Kaikkein pahinta on kuitenkin se, että kun ei lueta mitään eikä seurata aikaa, ei ole myöskään mitään sanottavaa. Lukiossa pitäisi kirjoittaa pitkiä pohtivia tekstejä - miten sen tekee, kun ei oikein ymmärrä asioiden välisiä suhteita eikä tajua, miten yhteiskunta toimii? 

Toki meillä on ihania, ajattelevia, ahkeriakin nuoria, mutta valitettavasti koko ajan suurempi joukko opiskelijoista on niitä, joita ei vain huvita tehdä töitä menestyksen eteen. Se on kaikkein huolestuttavinta. 

Niin koska ovat huomanneet, että työntekoa ei seuraa menestys. Isoveli/sisko saattaa olla työttömänä maisterin papereista huolimatta ja isäkin sai töistä potkut eikä uutta työtä löydy, vaikka on tohtori

No en tiedä, itse ajattelen että se vaan on niin, että vauraus harvemmin säilyy suvussa useita sukupolvia. Viimeistään neljäs sukupolvi ottaa sen niin itsestäänselvyytenä että ei vaivaudu mihinkään, kun ei kosketuspintaa puutteeseen ole ollut koko ikänä. Se ei auta, vaikka teknisesti tietäisi että on ihmisiä jotka ei esim. pääse ikinä kouluun, jos samanlaista ei omassa elämässä ole millään tasolla kohdannut.

Ehkä suomalaisilla alkaa olla se hetki lähellä, monin paikoin elämä on ollut nousujohteista muutama sukupolvea ja ne viimeiset joilla on ollut todellista hengenhätää alkavat olla kuolleita. Tässä voisi viitata nyt vaikka "olisitko uskonut että Suomessa voi eksyä ja kuolla metsään" keskusteluun... Ehkä me ollaan vaan vieraantuneita elämän realiteeteista, ja ehkä hyvinvointiyhteiskunnan ja oma-aloitteisuuden, motivaation ja kiitollisuudentunteen välistä probleemaa ei ole mahdollista lopullisesti ratkaista. Ehkä ihmiset on sellaisia, että meidän täytyy säännöllisesti päästä kitumaan henkihieveriin, että ymmärretään olla kiitollisia siitä kun asiat joskus on kunnossa.

Omalla työpaikalla oli 10-luokkalainen joka perjantai tutustumassa työelämään. Oikein mukava ja kiva tyttö olikin. Oli suomessa syntynyt, mutta vanhemmat olivat ulkomaalaistaustaisia. Tyttö puhui hyvää suomea, mutta ei osannut kirjoittaa yhtäkään lausetta oikein. Ei siis edes sinne päin. Ei edes yrittänyt, eikä halunnut kuunnella kun yritimme auttaa. Tekstistä ei siis edes ymmärtänyt pointtia. Hämmentävintä oli kun tyttö kertoi opon vaativan häntä hakemaan lähihoitajakoulutukseen vaikka hän ei missään nimessä halua hoitoalalle. Myöhemmin tyttö kävi kertomassa, että oli saanut opiskelupaikan.

Eli henkilökohtaisesti en siis pidä pelikoneita tai kännyköitä luku- ja kirjoitustaidottomuuden syynä.

Pitäkää siis huoli, että teidän lapsenne tai nuorenne ei jää vaille ymmärtävää lukutaitoa laiskuuttaan! Lukihäiriö tai muu ongelma tietysti lieventää asiaa.

Videoiden katselu vähemmälle ja tekstin lukeminen jokapäiväiseksi! 

Lukutaito kehittyy vain lukemalla!

Minun poikani ei aikoinaan meinannut oppia millään lukemaan. Koulussa oltiin huolissaan ja ajateltiin kotiloissa olevan jotain vikaa. Syksyllä päätettäisiin, siirettäisiinkö poikani  erityisluokalle, epäiltiin myös lukihäiriötä.  Olimme eronneet lapseni isän kanssa, ja kotielämä oli aika sekaisin. Kävimme psykologillakin.  Lapsella oli pelkotiloja. Olin kaikesta hyvin huolissani ja uupunut. . Kesälomalla harjoittelimme pojan kanssa joka päivä lukemista tavumenetelmällä. Olen itse oppinut aikoinaan sillä menetelmällä, enkä osannut muuta opetusmetodia. Kas vaan, poika oppikin aika helposti lukemaan ja syksyllä koulussa todettiin pojan olevan lukutaitoinen. Poikani on nyt jo aikuinen sähköinsinööri. Hän innostuikin jo lapsena kovin lukemisesta ja lukee mielellään kirjoja, jopa engelanniksin. Toivoisin, että tavumenetelmään lasten lukemaan opettamisessa palattaisiin.  Syyn ei iana tarvitse olla lapsessa, vaan opetusmenetelmäkin voi olla vaikea. 

Tähänastinen tieto on ristiriitaista. Onko tosiaan huonosti lukevien määrä lisääntynyt tilastojen valossa?

On selvää että kasvava muunkielisten lasten määrä lisää suhteellista määrää koska vieraalla kielellä koulunkäynti on vaikeampaa ja kotiolot keskimäärin köyhemmät kui muilla. Mutta onko sellaista tilastoa olemassa joka osoittaa suomalaislasten lukutaidon heikentymistä?

Vierailija kirjoitti:

Tähänastinen tieto on ristiriitaista. Onko tosiaan huonosti lukevien määrä lisääntynyt tilastojen valossa?

On selvää että kasvava muunkielisten lasten määrä lisää suhteellista määrää koska vieraalla kielellä koulunkäynti on vaikeampaa ja kotiolot keskimäärin köyhemmät kui muilla. Mutta onko sellaista tilastoa olemassa joka osoittaa suomalaislasten lukutaidon heikentymistä?

Olen 50 v. eikä meillä ollut peruskoulussa/lukiossa suomen kielen luetun ymmärtämisen testejä ollenkaan. Niitä oli ainoastaan vieraissa kielissä.

Nykyään niitä on ala-asteelta lähtien.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tähänastinen tieto on ristiriitaista. Onko tosiaan huonosti lukevien määrä lisääntynyt tilastojen valossa?

On selvää että kasvava muunkielisten lasten määrä lisää suhteellista määrää koska vieraalla kielellä koulunkäynti on vaikeampaa ja kotiolot keskimäärin köyhemmät kui muilla. Mutta onko sellaista tilastoa olemassa joka osoittaa suomalaislasten lukutaidon heikentymistä?

Olen 50 v. eikä meillä ollut peruskoulussa/lukiossa suomen kielen luetun ymmärtämisen testejä ollenkaan. Niitä oli ainoastaan vieraissa kielissä.

Nykyään niitä on ala-asteelta lähtien.

Sehän osoittaa vain opetusmenetelmien kehittymistä. Olen 60v ja luokaltani siirtyi apukouluun 2 oppilasta. Luokkaan jäi vielä muutama hidas tankkaaja. Pitäisi verrata entisajan kansalaiskoulun päättävien lukutaitoon.

Vierailija kirjoitti:

Tavallaan hyviä uutisia meidän pojjaalle, joka sentään lukeakin osaa..

Juuri näin. Mitään todellista ongelmaa ei ole.

Tätä ketjua voisi verrata opettajan päivästä kertovaan ketjuun.

Valitettavasti alueet eriytyvät ja jos luokalla on useita maahanmuuttajia, niin myös muiden oppilaiden kielitaito jää vähäiseksi.

Opettajan aika menee yksinkertaisten tehtävien selvittelyyn eikä muuhun jää aikaa. On oppilaita, jotka eivät pysty kuuntelemaan edes luettua saati itse lukemaan.

Tosi on, että kodilla on paljon merkitystä lapsen ollessa alle kouluikäinen.

Julkisilla liikkuessa näen vanhempia lapsineen. Lapset kiemurtelevat rattaissa ja vanhempi tuijottaa puheli tasan, vaikka se voisi olla hetki aidolle vuorovaikutukselle ja kielitaidon kehittymiselle.

Vierailija kirjoitti:

Tähänastinen tieto on ristiriitaista. Onko tosiaan huonosti lukevien määrä lisääntynyt tilastojen valossa?

On selvää että kasvava muunkielisten lasten määrä lisää suhteellista määrää koska vieraalla kielellä koulunkäynti on vaikeampaa ja kotiolot keskimäärin köyhemmät kui muilla. Mutta onko sellaista tilastoa olemassa joka osoittaa suomalaislasten lukutaidon heikentymistä?

Hyvä kysymys. Vastaukseni menee nyt vähän ohi aiheen ja koskee kaikkia oppimisvaikeuksia. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 tehostettua tai erityistä tukea sai 16,4 % koululaisista (vuonna 2011 8,1 %). Ulkomaalaistaustaisia asuu selvästi eniten Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla, Ahvenanmaalla tukea sai 12,5 % ja Uudellamaalla 17 % oppilaista. Maakunnissa, joissa ulkomaalaistaustaisia on vähän, tuen saajien määrä vaihteli välillä 12,2 % - 17,2 %.

En ole tilastotieteilijä enkä muukaan tieteilijä, mutta oppimiseen tukea saavien määrä näyttää olevan suht sama riippumatta siitä, paljonko alueella asuu ulkomaalaistaustaisia. Ja määrä on kasvanut kaikkialla hurjasti muutamassa vuodessa.