Peruskoulunsa päättävistä suomalaisnuorista peräti 11 prosenttia kuuluu ryhmään, jolla ei ole riittävää luku- ja kirjoitustaitoa

Vierailija kirjoitti:

Hei!

Kodin kulttuuri vaikuttaa poikien lukutaitoon enemmän kuin pelkkä yleisälykkyys.

Jos vapaa-ajalla ei lue, jää lukutaito normaalista älykkyydestä huolimatta heikoksi.

T:Itä-Suomen ope.

Mutta luuletko että tässä on tapahtunut kulttuurissa muutos sitten? Onko ennen kulttuuri Itä-Suomen kodeissa ollut lukemista arvostavaa? Jos on tapahtunut muutos, voiko se johtua siitä että sukupolvi on vaihtunut ja lapsista yleensä ne joilla on ollut lukupäätä, on muuttanet opiskelu- ja työpaikkojen perässä aikanaan pois?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä opi jos ei ole kiinnostusta ja vähiten jos sekä kotona että koulussa kokee painostusta. Lukea osaan joo, vaikka en ole vielä yli 30 vuoteen ainuttakaan kirjaa lukenut, paitsi lapsille satuja. Eniten harmittaa se ettei koulussa oppinut kirjoittamaan, ainut minkä osaan on pölkkykirjoitus ja jotenkin huono kauno, mutta en ollenkaan ns. tekstaten pieniä kirjaimia käyttäen. Syy siihen ei ole minun vaan koulun. Ensinnäkin ensimmäisellä luokalla opeteltiin kepi ja sitten pienet kirjaimet joka on yleisin kirjoitusmuoto. Toisella luokalla opeteltiin kaunot. Alettiin kirjoittaa aineita ja kirjoitustehtäviä, kaikki piti olla kaunoa 9 luokkaan asti. Oikea kirjoittaminen unohtui siis kokonaan. Käsittämätöntä touhua koululaitokselta!

Jaa, mitä teillä tapahtui jos ei kirjoittanut kaunoa? Minun koulutiellä se oli lähinnä ihan niillä alemmilla luokilla äikän tunnilla, kun piti jonkin aikaa "oikeaa kaunoa" kirjoittaa, muutoin sai kirjoittaa sillä omalla luontevalla käsialalla joka on tekstausta tai kaunoa tai siltä väliltä, riitti kunhan opettaja sai selvän. En kirjoita kaikkia kirjaimia aina samalla tavalla, en yhdistä kirjaimia aina samalla tavalla, mutta käsiala on luettava ja siisti. Samalla käsialalla yhä kirjoitan, joskus se on enemmän sinne kaunon suuntaan, joskus enempi tekstausta.

Nykyisinhän eivät opeta kaunoa enää ollenkaan (mikä harmittaa minun 8-vuotiasta poikaa kovasti, kun sen "aikuistenkirjoituksen" oppimista odotti).

Aiheeseen liittyen, meidän poika muuten roikkuu milloin milläkin ruudulla pitkin päivää, koulussakin tekevät paljon pädeillä ja koneilla, koulubussissa ihan varmasti kännykkä kädessä koko ajan, kotona iltapäivisin telkkaria tai youtube-videoita tai pleikkaa. Ei puhuta todellakaan "ruutuajasta", eli tunnista eikä kahdesta päivässä... (Tiedän, ei ole hyvä tämä, mutta rehellisesti näin se on.) Silti innoissaan lukee, koulussa on pari pulpettikirjaa, kotona akkareita yms. sarjiksia ja nopeasti menee nuo pikkukoululaisille suunnatut lyhyet romaanit alas. Iltaisin luetaan fantasia-tiiliskiviä ääneen hänelle, aina loppuu lukeminen hänen mielestä kesken. Lukiessa kysyn ja mietitään mitä viime luvussa tapahtui, mistä joku henkilö olikaan tuttu, ymmärtääkö mitä joku harvinainen sana tarkoittaa jne.

Minunkin isä (nyt jo eläkkeellä) muuten ei lue kirjoja, ei yhtään, vaikka ostaakin niitä, hänellä on lukihäiriö ja koululaisena ollut surkea käsiala josta sai koko ajan haukkuja. Nuorena opetteli ihan oman, uuden käsialan, joka on lähinnä sellaista viivaa. Näyttää hyvinkin tyylikkäältä ja hallitulta, mutta vaikea lukea. Hänen isänsä kuitenkin aikoinaan luki paljonkin, samoin minun veljeni nykyisin lukee, vaikka ei mikään lukutoukka olekaan. Ei se aina mene niin, että juuri oman isän malli vaikuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei!

Kodin kulttuuri vaikuttaa poikien lukutaitoon enemmän kuin pelkkä yleisälykkyys.

Jos vapaa-ajalla ei lue, jää lukutaito normaalista älykkyydestä huolimatta heikoksi.

T:Itä-Suomen ope.

Mutta luuletko että tässä on tapahtunut kulttuurissa muutos sitten? Onko ennen kulttuuri Itä-Suomen kodeissa ollut lukemista arvostavaa? Jos on tapahtunut muutos, voiko se johtua siitä että sukupolvi on vaihtunut ja lapsista yleensä ne joilla on ollut lukupäätä, on muuttanet opiskelu- ja työpaikkojen perässä aikanaan pois?

Kulttuurissa on tapahtunut muutos. Ennen koteihin tuli lehtiä ja oli edes joitain kirjoja. Ehkä tilattiin Aku Ankkakin. Lapset myös katsoivat televisiosta tekstitettyjä ohjelmia.

Nyt mitään luettavaa ei ole ja kaikki vapaa-aika käytetään yksinkertaisten räiskintäpelien pelaamiseen tai somessa notkumiseen. Edes telkkua katsoessa ei tule lukuharjoitusta. Vapaa-ajalla luetun tekstin määrä on romahtanut nollaan.

Vierailija kirjoitti:

Eniten harmittaa se ettei koulussa oppinut kirjoittamaan, ainut minkä osaan on pölkkykirjoitus ja jotenkin huono kauno, mutta en ollenkaan ns. tekstaten pieniä kirjaimia käyttäen. Syy siihen ei ole minun vaan koulun. Ensinnäkin ensimmäisellä luokalla opeteltiin kepi ja sitten pienet kirjaimet joka on yleisin kirjoitusmuoto. Toisella luokalla opeteltiin kaunot. Alettiin kirjoittaa aineita ja kirjoitustehtäviä, kaikki piti olla kaunoa 9 luokkaan asti. Oikea kirjoittaminen unohtui siis kokonaan. Käsittämätöntä touhua koululaitokselta!

Itse olen käynyt ala-asteen 90-luvulla ja yläasteen 90-luvun lopulla. Meillä piti koko ala-aste kirjoittaa kaunoa. Viidennellä ja kuudennella luokalla sai olla jo vähän omaa käsialaa näkyvissä, mutta täysin tekstausta ei saanut käyttää. Vapaa-ajalla opettelimme kavereideni kanssa tekstausta ihan itse. Ei se niin vaikeaa ole opetella! Yläasteella muistiinpanot saivat tottakai olla vapaata käsialaa, mutta äidinkielen kirjoitukset luonnollisesti kaunoa.

Eipä silti tulisi mieleenikään syyttää koulua! Tekstauksen opettelu ei ole vaikeaa, sen oppii alakoululainenkin ihan itse, ilman aikuisen apua. Seurasin aina luokkakavereideni ja itseäni muutaman vuoden vanhempien tyttöjen käsialaa ja otin niistä mallia. Mutta olenkin tyttö. Eivätkö pojat siis viitsi nähdä vaivaa hyvän käsialan opettelemiseen vapaa-ajallaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei!

Kodin kulttuuri vaikuttaa poikien lukutaitoon enemmän kuin pelkkä yleisälykkyys.

Jos vapaa-ajalla ei lue, jää lukutaito normaalista älykkyydestä huolimatta heikoksi.

T:Itä-Suomen ope.

Mutta luuletko että tässä on tapahtunut kulttuurissa muutos sitten? Onko ennen kulttuuri Itä-Suomen kodeissa ollut lukemista arvostavaa? Jos on tapahtunut muutos, voiko se johtua siitä että sukupolvi on vaihtunut ja lapsista yleensä ne joilla on ollut lukupäätä, on muuttanet opiskelu- ja työpaikkojen perässä aikanaan pois?

Kulttuurissa on tapahtunut muutos. Ennen koteihin tuli lehtiä ja oli edes joitain kirjoja. Ehkä tilattiin Aku Ankkakin. Lapset myös katsoivat televisiosta tekstitettyjä ohjelmia.

Nyt mitään luettavaa ei ole ja kaikki vapaa-aika käytetään yksinkertaisten räiskintäpelien pelaamiseen tai somessa notkumiseen. Edes telkkua katsoessa ei tule lukuharjoitusta. Vapaa-ajalla luetun tekstin määrä on romahtanut nollaan.

Mutta nämähän on kansallisia, jos ei kansainvälisiä muutoksia. Miksi erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomi, huono-osaiset perheet, ja pojat?

Vinkki vanhemmille, toki en tiedä toimiiko yleisesti lapsilla koska meillä on vain yksi. Mutta kun aikuisten lukemien iltasatujen aika alkoi päättyä ja lapsi oppi lukemaan, kielsin kaikki laitteet ennen nukkumaan menoa ja poika rupesi lukemaan Aku Ankkoja ennen nukahtamista. Näin mentiin monta vuotta ja poika luki melkein kaikki kirjaston Aku-taskukirjat. Sitten kun nämä alkoi loppua, poika oli niin iso että alkoi lukea oikeita lastenkirjoja ja nyt yläkoulussa pojalla on yksi asia josta ei luovu kirveelläkään eikä yhtenäkään iltana, se on lukeminen ennen nukkumaan menoa. Nyt saa tapella että valot sammuu ajoissa kun kirjoissa on jännittäviä kohtia, mutta kestän sen. Korkeintaan lähde käden sormilla voi laskea ne illat kun kirjaa ei ole luettu, ottaa kirjan mukaan matkoille ja mummolaan ja joka paikkaan. *kahden käden sormilla

Vierailija kirjoitti:

Vinkki vanhemmille, toki en tiedä toimiiko yleisesti lapsilla koska meillä on vain yksi. Mutta kun aikuisten lukemien iltasatujen aika alkoi päättyä ja lapsi oppi lukemaan, kielsin kaikki laitteet ennen nukkumaan menoa ja poika rupesi lukemaan Aku Ankkoja ennen nukahtamista. Näin mentiin monta vuotta ja poika luki melkein kaikki kirjaston Aku-taskukirjat. Sitten kun nämä alkoi loppua, poika oli niin iso että alkoi lukea oikeita lastenkirjoja ja nyt yläkoulussa pojalla on yksi asia josta ei luovu kirveelläkään eikä yhtenäkään iltana, se on lukeminen ennen nukkumaan menoa. Nyt saa tapella että valot sammuu ajoissa kun kirjoissa on jännittäviä kohtia, mutta kestän sen. Korkeintaan lähde käden sormilla voi laskea ne illat kun kirjaa ei ole luettu, ottaa kirjan mukaan matkoille ja mummolaan ja joka paikkaan. *kahden käden sormilla

Vertailun vuoksi se että kaverini teki niin että lapset päin vastoin nukutettiin tabletin ääreen, vs meidän tablettikielto ennen nukkumaan menoa. Laitettiin piirretyt pyörimään tms. Myöhemmin ovat joutuneet lahjomaan lapsia lukemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vinkki vanhemmille, toki en tiedä toimiiko yleisesti lapsilla koska meillä on vain yksi. Mutta kun aikuisten lukemien iltasatujen aika alkoi päättyä ja lapsi oppi lukemaan, kielsin kaikki laitteet ennen nukkumaan menoa ja poika rupesi lukemaan Aku Ankkoja ennen nukahtamista. Näin mentiin monta vuotta ja poika luki melkein kaikki kirjaston Aku-taskukirjat. Sitten kun nämä alkoi loppua, poika oli niin iso että alkoi lukea oikeita lastenkirjoja ja nyt yläkoulussa pojalla on yksi asia josta ei luovu kirveelläkään eikä yhtenäkään iltana, se on lukeminen ennen nukkumaan menoa. Nyt saa tapella että valot sammuu ajoissa kun kirjoissa on jännittäviä kohtia, mutta kestän sen. Korkeintaan lähde käden sormilla voi laskea ne illat kun kirjaa ei ole luettu, ottaa kirjan mukaan matkoille ja mummolaan ja joka paikkaan. *kahden käden sormilla

Vertailun vuoksi se että kaverini teki niin että lapset päin vastoin nukutettiin tabletin ääreen, vs meidän tablettikielto ennen nukkumaan menoa. Laitettiin piirretyt pyörimään tms. Myöhemmin ovat joutuneet lahjomaan lapsia lukemaan.

Hirveetä! Siis kyllä meilläkin pienetkin katsoo tablettia liikaa, mutta että nukkumaanmennessä...!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on mielenkiintoinen ongelma, koska nimenomaan on painotettu että eniten lukemisvaikeuksia on pojilla Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Jos lähdemme linjalle, jota joku yllä ehdotti, että kyse on vajaaälyisyydestä, joka pitäisi normaalina hyväksyä, niin se ei voi pitää paikkaansa, koska jos ÄO-järjestelmää käytetään, sen mukaan vajaa-älyisiä, jotka eivät suoriudu peruskoulusta edes avun kanssa on kuitenkin hyvin pieni prosentti väestöstä, eivätkä kaikki ole poikia eivätkä asu ym. alueilla.

Syrjäytymisestä voisi puhua, kun ajattelee tuota maantieteellistä jakautumista. Mutta miksi sitten ongelmaa ei ole saman alueen ja saman perheiden tytöillä samassa mittakaavassa? Ei käy sekään kokonaan selitysmalliksi.

Maahanmuttajakysymys on vaikea hahmottaa, koska ensinnäkin, jos heidän roolinsa olisi merkittävä tilastoissa, pitäisi heidän määränsä Suomen väestöstä olla huomattavasti suurempi kuin nyt. Ja lisäksi suurin osa ei asu ongelmaseuduilla Pohjois- ja Itä-Suomessa. Lisäksi jos 100% maahanmuuttajapojista olisi huonoja lukutaidoltaan Etelä-Suomessa, heidän osuutensa selittäisi siltikin kaikkien poikien tuloksesta vain 3,5%. Toisaalta maahanmuuttajalapset saavat opetusta myös äidinkielessään, joten heidän tuloksensa suomessa ei edusta heidän koko lukutaitoa ja kielellistä osaamista.

Luulen että tässä on kyseessä enemmänkin kulttuurinen ongelma. Kuinka monella huonosti lukevalla pojalla on isä, joka lukee paljon kirjoja ja keskustelee niistä poikansa kanssa? Aika harvalla uskon. Veikkaanpa että ongelma löytyy osittain tästä lukevan ja kirjallisuutta arvostavan isän eli miehisen roolimallin puutteesta. Yks opettaja yllä puhui näiden huonosti lukevien isien pojista "moponrassaajina". Varmasti isätkin ovat samaa laatua.

Sen lisäksi nykyinen miehen malli suosii mieskuvaa, jossa mies on ns. raavas mies, joka ei puhu, ei pussaa eikä lue. Poikien sankarit ovat (todennäköisesti huonosti lukevia) nyrkkisankareita, eivät tutkijoita, tiedemiehiä tai edes insinöörejä, saati kirjailijoita tai runoilijoita.

Vieläpä sitten tulee aikamme ilmiöt, kuten vanhempien ja lasten vuorovaikutuksen vähyys tai ohuus. Ja viimeiseksi, lapsen aivoille älylaitteet ja tietokonepelit ovat kuin huumetta, yhtä koukuttavia.

Hei, kiitos hyvästä kritiikistä. Uskon että ilmiöön (miten paljon milloinkin on koulun perusasioissa epäonnistuvia) on monia rinnakkaisia selityksiä, mutta uskon silti että erot yleisälykkyydessä on se merkittävin tekijä ja syy sille miksi tätä lukua ei tulla saamaan tasaiseen laskuun. On monia muita muuttuvia tekijöitä, jotka vaikuttaa siihen miten tämä totuus milloinkin näyttäytyy. Ympäristötekijät voivat estää yksilöä saavuttamasta täyttä potentiaaliaan, totta kai, ja niitä voidaan onnistua säätämään niin, että luku ei ainakaan kasvaisi.

Mutta erot sukupuolien välillä eivät ole hankala asia. Miehet ovat yliedustettuna älykkyysjakauman ylä- ja alapäässä. Naiset ovat hieman enemmän kasautuneet siihen keskelle. Pojilla on enemmän oppimisvaikeuksia kuin tytöillä, lukihäiriötä pojilla on jopa moninkertaisesti enemmän (kansainvälisten tulosten valossa). Toisekseen koulumenestykseen vaikuttaa muutkin asiat kuin pelkkä älykkyys. Siinä missä äly ei enää riitä, ihan millä tahansa tasolla, siis huipulla tai perusasioissa, ahkeruus ja tunnollisuus auttaa jonkin verran eteenpäin. Persoonallisuutta tarkasteltaessa tytöt keskimäärin ovat miellyttämisenhaluisempia (engl. agreeableness). Ihmiset jotka eivät ole miellyttämisenhaluisia eivät tee, jos eivät halua, vaikka käsketään. Eivät väistä konfliktia. Tytöissä ja pojissa on molempia tyyppejä totta kai, mutta tilastollisesti tytöille useammin yhteistyö ja harmonia on tärkeämpää kuin oma tahto. Tytöt keskimäärin enemmän yrittävät mukautua koulun tai perheen tai työpaikan odotuksiin, vaikka se olisikin heille vaikeaa.

Älykkyyden periytyvyyttä on tutkittu, vaikka se on poliittisesti epäkorrekti aihe ja siitä helposti leimautuu loppuiäkseen. Tiedetään, että äidin älykkyys on vahvin ennustaja lasten älykkyydelle, ja sille on löydetty perimän tasolla selitys geenien kytkeytymisellä eri tavalla sen mukaan kummalta vanhemmalta ne on peritty, mutta totta kai äidillä on suuri vaikutuksensa myös lapsen kasvuympäristöön. Adoptioon annettujen lasten perusteella kuitenkin lapsen älykkyys tulee samalle tasolle kuin biovanhempien, ei samalle tasolle kuin adoptiovanhempien eli kasvuympäristön. Se, että isä ei ole älykkötyyppiä ja siksi ei pojastakaan sellaista tule kun ei saa kotoa mallia, ilmentää vähintäänkin saman verran älykkyyden periytyvyyttä kuin ympäristövaikutusta. Heillä on pitkälti samat geenit, siksi he käyttäytyvät samanlaisessa ympäristössä samoin. Älykäs, tiedollisesti utelias ihminen etsii ne virikkeensä tylsästäkin ympäristöstä, tästä on vaikka kuinka paljon esimerkkitapauksia. Kenties joku pystyy vielä hedelmöityshoidoilla lahjamunasoluista/-siittiöistä syntyneiden lasten kautta tutkimaan tarkemmin, mikä on lopulta se perinnöllisyyden ja ympäristön vaikutus, miten varhainen ympäristövaikutus voisi perimän vaikutuksen ylittää, mutta välttämättä se ei ole edes kovin oleellinen tieto kokonaisuuden kannalta.

En usko edelleenkään näin essentialistisiin ja deterministisiin ajatuksiin. Ja tuo käsitys että miehet sijoittuvat älykkyydessä ylä- ja alaosiin käyrälle ei pidä paikkaansa. Jos sukupuolten välit olisivat vain biologisesti määräytyviä, niin miksi näemme muutoksia historian myötä ja eri tuloksia eri kulttuureissa?

Lapsetkin ovat oman ympäristönsä tuote, hekin kasvavat tietyssä paikassa ja kulttuurisessa ympäristössä, ja muokkaavat omaa käyttäytymistään, mielipiteitään, tavoitteitaan ja ihanteitaan suhteessa tuohon ympäristöön.

Jos katsoo ÄO-tutkimusta tehnyttä James Flynniä niin naisten ja miesten välillä tai valkoisten ja afroamerikkalaisten älykkyyden välillä ei ole eroja. Erot tulevat ÄO-testeissä ja ne heijastavat monenlaisia ympäristövaikutuksia.

Flynnhän esim. tutki joku vuosi sitten akateemisten miesten ja naisten älykkyyseroa testaamalla yliopisto-opiskelijoita ja vain Australiassa naiset saivat huonomman keskiarvon kuin miehet, muualla naisten keskiarvo oli miehiä parempi -- mutta, erot olivat olemattoman pieniä. Joten ÄO-testin tulosta ei voida tulkita biologisesti, koska silloin pitäisi selittää miten ihmeessä naiset ovat muuttuneet yhtäkkiä niin fiksuiksi. Samoin afroamerikkalaisten ÄO on koko ajan kasvanut, mutta samalla koko ajan jäänyt valkoisten ÄO:stä. Erot eivät siis selity "rodulla" eivätkä sukupuolella, vaan jollain muulla, joka liittyy yhteiskunnallisiin syihin.

Flynnin mielestä ÄO mittaakin enemmän yhteiskunnan ja kulttuurin asenteita ja muutostrendejä, kuten miten yhteisössä/kulttuurissa pojat/tytöt pääsevät osallistumaan laadukkaaseen koulutukseen? Miten yhteisössö suhtaudutaan koulumenestykseen? Jne.

Joten eiköhän suomalaispoikien lukataito-ongelmissakin ole enemmän kyse tästä. Pojat elävät eri odotusten ja ihanteiden mukaan kuin tytöt. Luultavasti ero pojan ja toisen pojan välillä liittyy siihen miten pojan isä suhtautuu koulumenestykeen ja sen tärkeyteen. Miten ja mihin lasta kannustetaan kotona? Ja siihen missä porukoissa poika liikkuu. miten kaverit arvostavat koulumenestystä, mihin tähtääväät ammatillisesti, jne. Minkälaista viestiä poika saa median ja populaarikulttuurin kautta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei!

Kodin kulttuuri vaikuttaa poikien lukutaitoon enemmän kuin pelkkä yleisälykkyys.

Jos vapaa-ajalla ei lue, jää lukutaito normaalista älykkyydestä huolimatta heikoksi.

T:Itä-Suomen ope.

Mutta luuletko että tässä on tapahtunut kulttuurissa muutos sitten? Onko ennen kulttuuri Itä-Suomen kodeissa ollut lukemista arvostavaa? Jos on tapahtunut muutos, voiko se johtua siitä että sukupolvi on vaihtunut ja lapsista yleensä ne joilla on ollut lukupäätä, on muuttanet opiskelu- ja työpaikkojen perässä aikanaan pois?

Kulttuurissa on tapahtunut muutos. Ennen koteihin tuli lehtiä ja oli edes joitain kirjoja. Ehkä tilattiin Aku Ankkakin. Lapset myös katsoivat televisiosta tekstitettyjä ohjelmia.

Nyt mitään luettavaa ei ole ja kaikki vapaa-aika käytetään yksinkertaisten räiskintäpelien pelaamiseen tai somessa notkumiseen. Edes telkkua katsoessa ei tule lukuharjoitusta. Vapaa-ajalla luetun tekstin määrä on romahtanut nollaan.

Mutta nämähän on kansallisia, jos ei kansainvälisiä muutoksia. Miksi erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomi, huono-osaiset perheet, ja pojat?

Idässä ja pohjoisessa koulun arvostus on erityisesti isien silmissä olematon. Ammattikouluun pääsevät kaikki, vaikka todistuksessa olisi rivi vitosia. Oppilaitokset kun kilpailevat vähistä nuorista. Oppimattomuus on tässä joukossa hyve ja sillä voidaan jopa yrittää päteä.

Yksi ero voisi olla vielä se, että pojat eivät tee läksyjään lainkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei!

Kodin kulttuuri vaikuttaa poikien lukutaitoon enemmän kuin pelkkä yleisälykkyys.

Jos vapaa-ajalla ei lue, jää lukutaito normaalista älykkyydestä huolimatta heikoksi.

T:Itä-Suomen ope.

Mutta luuletko että tässä on tapahtunut kulttuurissa muutos sitten? Onko ennen kulttuuri Itä-Suomen kodeissa ollut lukemista arvostavaa? Jos on tapahtunut muutos, voiko se johtua siitä että sukupolvi on vaihtunut ja lapsista yleensä ne joilla on ollut lukupäätä, on muuttanet opiskelu- ja työpaikkojen perässä aikanaan pois?

Hyvä huomio. En tiedä onko asiaa tutkittu, mutta mulle tulee elävästi mieleen oma isoisäni, syntyi 1900-luvun alussa perheeseen, jossa pojilta ei odotettu ihmeellisiä akateemisia saavutuksia ja siellä Itä-Karjalassa oli kyläkoulu kyllä, mutta lukemaan ja kirjoittamaan opeteltiin venäjäksi, karjalaa puhuttiin kotona. Tuota vaatimatonta koulua ukkini kävi muutaman vuoden.

Muutettuaan sitten Suomen puolelle perheensä kanssa hän jatkoi kuten isoveljensäkin perheen pientä kaupanpitoa, eli mitään muuta virallista koulutusta ei saanut. Piti opetella kirjottamaan suomeksi. Kaupassa piti tietysti osata laskeakin. Lisäksi tuohon aikaan miehet, uskonnolliset kuten ukkini, lukivat säännöllisesti raamattua.

Ukin sukumiehet olivat metsästäjiä ja kalastajia, erämiehiä. Ukki myös oli erämies, kasvatti metsästyskoiria. Suomeksi hän opetteli lukemaan luontoon, metsästykseen ja koiriin liittyviä kirjoja. Asiatekstiä siis. Kaupan asioissa joutui kirjoittamaan myös virallisia kirjeitä, koneella kirjoitti, koska ukki oli sodassa sairastunut ja sormien nivelet jäivät turvonneiksi. Sanomalehtiä isoisä luki tietääkseen maailman asioista. Joutui opettelemaan kaikki perheensä asioiden hoitamiseen liittyvät lukemiset ja kirjoittamiset, oli vaimo ja kaksi lasta.

Sillä vähäisellä koulutuksella joka hänellä oli on aika ihme että hän selvisi liiketoiminnasta ja kaikesta mitä teki. Toimi yhteiskunnassa myös julkisissa luottamustoimissa.

Ehkä tuosta näkee eron nykypoikiin joilla peruskoulun kautta on parempi koulutus, Suomen oloihin sopivampi koulutus, mutta jotka eivät saa aikaan mitään. Ero oli varmaan se, sekä asenteissa että luonteessa: mun ukin oli pakko opetella itse ja yrittää tehdä parhaansa päästäkseen eteenpäin, se oli miehen rooli silloin. Hän ei vain tsempannut sukunsa yrityksen eteenpäin viemiseksi vaan hänellä oli merkittävä rooli perheenpäänä. Kaikki se mitä hän teki metsästysharrastuksensa eteen oli vapaaehtoista mutta kehittävää sekin. Ja vielä, uskonnollisuus tarkoitti myös että piti osata ja jaksaa lukea ja ymmärtää lukemansa uskonnollinen teksti.

Ukki oli yritteliäs, ahkera, velvollisuudentuntoinen ja hänellä oli korkea moraali. Ukin mielestä varmaan nykyinen nuori mies joka ei tee ahkerasti koululäksyjä, joka nuojuu kännykkä kädessä koulussa ja istuu illat nenä ruudussa kotona olisi hunsvotti. Ukin aikana toki hunsvottejakin oli, mutta ei kukaan heitä roolimallikseen ottanut. Siinä varmaan se ero.

No kyllä siellä kuntouttavassa työtoiminnassa ja kortistossa pärjää, vaikka ei aakkoset niin hallussa olisikaan. Oon mäkin pärjänny, ihan hyvin jo 40 vuotiaaksi.

up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla lähes kaikki noista poikia.

Ei ole nykymenetelmät tepsineet. Tuskin siihen auttaa rahakaan.

Sitten kun tytöt rupeavat kiinnostumaan koulussa hyvin pärjäävistä nörttipojista, pisa-tulokset nousevat ryminällä

Kiinnostus ja arvostus kouluun lähtee kotoa. Jos vanhempia ei kiinnosta niin ei lastakaan.

Kuka haluaa olla idiootin kanssa yhdessä? Ehkä toinen samanlainen.

Teinipoikaa kiinnostaa keskimäärin tytöt ja tyttöjen suosio. Mitä luulet kumpi nostaa kiinnostusta tyttöjen silmissä enemmän: lukudiplomin suorittaminen vai koulun koripallojoukkuen kapteenina oleminen?

Ketä kiinnostaa lukutaidoton ääliö? Urheilua voi harrastaa myös lukutaitoisena. Tyyppi, jolla on pissa noussut päähän ei ole kiinnostava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä olen juuri tällainen lukutaidoton tai muuten vain tyhmä, kun en ymmärrä, miksi asiayhteyksien tajuamattomuus tai muu yksinkertaisuus olisi lukutaidottomuutta. Jos joku ei ymmärrä esim lukemaansa vitsiä, aukeaako se muka, jos se luetaan hänelle ääneen. No ei aukea. Miten tuo olisi sitten lukutaidon ongelma? 

Voisivatko alapeukuttajat hieman avata tätä asiaa? Jos joku ei ymmärrä, että hauki on kala, vaikka hän sen lukee tai se hänelle ääneen sanotaan, miksi sanotaan, että hän ei osaa lukea, vaikka kyse on jostain ihan muusta? 

Miten ymmärtämättömyys (kauniisti sanottuna) liittyy tähän ketjuun?

Siten, että esimerkiksi kun hiljattain oli ylen sivuilla se lukutaitotesti, joka tännekin linkitettiin, siinä ei kyllä mitattu pelkästään lukutaitoa, vaan oli myös kyse niiden luettujen asioiden ymmärtämisestä ja eri asiayhteyksien hallinnasta. Siinä testissä oli mm verohallinnon ohjeita ja mielipidekirjoitus. Jos niitä asioita ei ymmärrä, niin ei siinä lukutaito auta. Lukutaitoon vaaditaan siis muutakin kuin se, että osaat lukea ne sanat paperista ja käsität lauserakenteet. 

Juuri näin. Mekaaninen lukutaito on eri asia kuin ymmärtävä lukutaito. Lähes kaikki suomalaiset osaavat lukea mekaanisesti. He siis osaavat tulkita kirjaimet äänteiksi ja äänteet sanoiksi. Lukutaitoon kokonaisuudessaan kuuluu kuitenkin paljon muutakin: pitää osata tunnistaa erilaisia tekstilajeja ja erottaa ne toisistaan; osata arvioida tekstin tarkoitusta ja tavoitteita ja näiden taustalla vaikuttavia asioita (kuka tekstin on kirjoittanut/tilannut ja miksi); ymmärtää ainakin arjen tilanteissa tarvittavien tekstien keskeisin sisältö ja tunnistaa, miten mistäkin tekstistä löytää tärkeimmät asiat sekä osata lukea sen verran strategisesti, että vaikka jokin tekstilaji olisi itselle entuudestaan vieras tai tekstin käsittelemä aihepiiri vaikea, osaisi silti arvioida, mitkä kohdat olisi tärkeintä ymmärtää ja pystyisi ne kohdat vaikka sitten apua pyytämällä itselleen selventämään. Pitäisi myös osata lukea kriittisesti ja pystyä päättelemään, millaisiin teksteihin voi luottaa.

Ymmärtävä lukeminen ei tarkoita sitä, että kaikista aiheista kirjoitettujen tekstien sisältö pitäisi täysin tajuta (en minäkään ymmärrä juuri mitään vaikkapa teoreettisesta fysiikasta tai julkishallinnon lainsäädännöstä). Silti pitää jollain tavalla käsittää näitäkin tekstejä ohjaava logiikka, eli se, miten eri tekstit rakentuvat. Moni ysiluokkalainen ei hahmota edes hyvästäkään oppikirjatekstistä, mitkä asiat tekstissä ovat keskeisimpiä ja tärkeimpiä ja miten nämä keskeiset asiat liittyvät toisiinsa. Tämä on huolestuttavaa.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä jos opettajilla olisi enemmän aikaa jokaista oppilasta kohden tämäkin ongelma korjaantuisi!! On ihan hullua että tungetaan säästöjen takia 30 alakoululaista samalle luokalle, ymmärtäähän jokainen että sellaisessa tilanteessaosa jää jälkeen ja sitten käykin niin Perttu-Liisa ei osaakaan lukea ysiltä päästyään. 

Allekirjoittakaa: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2629

Lapsen luokalla on aina ollut vain noin 20 oppilasta ja silti sinne mahtuu näitä opetuksesta aikaa vieviä oppilaita, kyseessä normaali luokka. Aivan tavallisia poikia, jotka eivät osaa olla hiljaa silloin kun opetus alkaa. Opettajat pyytelevät lähinnä anteeksi, kun eivät ehdi huomioida kaikkia oppilaita.

Kysyn vaan, että miksi peruskoulusta pääsee läpi, jos ei osaa lukea ja kirjoittaa??

Lukemaan on opittu hyvin isoissakin luokissa niukoissa oloissa 1950-luvulla mutta hyvin muistan omalta luokalta ainakin 3 tankkaajaa joille oppiminen vaikeaa.

Kun puhutaan huono-osaisuudesta niin eiköhän siihen kuuluu juuri runsaasti maahanmuuttajia koska työttömyys on paljon paljon yleisempää näissä perheissä. Vaikka itse olisivat elämäänsä tyytyväisiä.

Olisikohan alkuperäinen tutkimus verkossa? Siitähän selviäisi paljon.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän noistakin varmaan suurin osa osaa teknisesti lukea eli pärjäävät ihan tavallisessa arjessa. He osaavat lukea kylteistä osoitteet, osaavat ostaa rasvatonta maitoa ja klikata itsensä av-palstalle. Mutta heidän kohdallaan ongelma on siinä, että he eivät ymmärrä yhtään monimutkaisempia asioita. Eli nämä henkilöt ovat alttiina huijauksille (sinä olet voittanut auton, klikkaa linkkiä!!!), valeuutisille ja eivät osaa erottaa mielipidekirjoitusta faktoista. Tilannehan ei ole sinänsä muuttunut, näitä ongelmia on ollut aina, mutta koska yleinen koulutustaso on noussut vuosien aikana, niin tavoitteena pitäisi olla se, että myös huonoimmat oppilaiden osaamistaso nousisi.

No ei se oikeinkirjoitus taidon puute, tyhmää tee. Joitakin ihmisiä ei vaan kiinnosta, paskaakaan se opiskelu. Itsekin olen pärjännyt, helvetin hyvin.