Perheblogit ja lasten yksityisyydensuoja

Missä perheblogeissa teidän mielestä tässä yksityisyyden suojelussa on onnistuttu hyvin? Niin, että blogi on kuitenkin säilyttänyt mielenkiintonsa? Joku mainitsi Sara Parikan. Moumou ja Xenia ovat säilyttäneet lapsensa aika anonyymeina, mutta minusta he eivät noin muuten kirjoita kovin kiinnostavasti. Itse pidän Lähiömutsin tavasta, jonkun mielestä sekin voi olla jo liikaa. Hän julkaisee kyllä kuvia, mutta ei ole kirjoittanut vauvavuoden ns. vakioetappien jälkeen juurikaan lasten kehityksestä, luonteista, mieltymyksistä yms. henkilökohtaisesta vaan reflektoi hyvin omia tuntojaan vanhemmuudesta.

Vierailija kirjoitti:

En kyllä usko, että lapsen käyttäminen esimerkiksi vaatemallina olisi mitenkään laitonta. Katalogit ovat täynnä lapsimalleja.

Lain mukaan lapselle pitää hakea erityislupa työntekoon. Ja sitten heille maksetaan siitä palkkaa ja heitä koskee työaikalainsäädöntö, ovat työsuojelun piirissä jne. Bloggaajan lapset ovat töissä 24/7.

Lapset eivät osaa epäillä omien vanhempien tarkoitusperiä. Pienet lapset uskovat estoitta sen mitä omat vanhemmat heille kertovat. Jos äiti sanoo että tämä on hyvä juttu niin lapset ilman muuta olettavat että näin on ja toistavat sitä muillekin. Siksikin ei ole oikein vanhemmalta sanoa että meidän lasten mielestä tämä on hyvä ja kiva juttu. Ja että meidän lapset rakastavat valokuvattavana oloa. valokuvattavana ololla ja valokuvattavana olollakin on eronsa. Lapset kun eivät ymmärrä kaikkia asiaan liittyviä juttuja.

Joku mainitsi että tuskin ne ikäkaverit osaavat hakea netistä jotain vanhoja juttuja. Tuo on todella naiivia. riittää kun jonkun lapsen äiti sanoo että hei onkos tuo se "piip" siitä yhdestä blogista ja siitä alkaa jutustelu ja selvittely. Lasten ja nuorten ei tarvitse edes nähdä niitä kuvia, riittää kun he tietävät että olet ollut jossain blogissa. Sitäpaitsi esim. tuolla Iinalla pitäisi olla sen verran järkeä että lasten ulkonäköä ja nimiä on jo nyt arvosteltu jopa törkeästi niin netissä kuin sen ulkopuolella. Hän siis tietää etteivät lapset saa vain positiivista huomiota. Hän siis tieten tahtoen jatkaa lastensa nöyryyttämistä julkisuudessa. Ja haluaisivatko lapset enää blogiin jos tietäisivät kuinka ilkeästi ihmiset heistä puhuvat, sellaiset jotka eivät heitä koskaan ole nähneet edes. Onko Iina kertonut lapsille että ihmiset puhuvat heistä ja heidän kuvistaan rumasti. Tokkopa vain. lapset kun joskus sitten tekevät hakuja omilla nimillään löytävät ne ja äitinsä kommentit että kun tytöt tykkää ja haluaa olla kuvattavina.

Ja mitä varhaisteinistä teineihin tulee niin henkinen paine on ihan valtava murrosiässä. Pienikin negatiivinen huomautus saa kyyneleet silmäkulmiin ja jos on vaikka kuinka pienesti tehnt jotain muiden mielestä noloa niin kouluun ei haluat enää mennä. Nämä bloggarit ovat asettaneet lapsilleen järkyttävät henkiset esteet l jo nyt tuohon ikään. 

Tästä aiheesta on Katleena Kortesuo jo monta vuotta sitten blogannut todella hyvin ja perustellusti. Kannattaa lukea myös kirjoituksen saamat kommentit.

http://eioototta.fi/lapsiblogit-lukkojen-taakse/

Vierailija kirjoitti:

En kyllä usko, että lapsen käyttäminen esimerkiksi vaatemallina olisi mitenkään laitonta. Katalogit ovat täynnä lapsimalleja.

Suomessa lapsimallien käyttö katalogeissa vaatii erityisluvan 90-luvulta lähtien. Niissä ei malleista anneta mitään tietoja kuvien yhteydessä. Lapsimalleja on hyvin vähän käytössä Suomessa. Lisäksi heille pitää maksaa siitä, pelkkä tavaramaksu ei riitä. Todellakin on firmoja jotka käyttävät hyväkseen lasten ja heidän vanhempiensa tietämättömyyttä. Itse olen aikanani ollut lapsimallina mutta jo kouluikäisenä ja silloinkin piti papereita täyttää ja olla tarkkaa, oli ikäraja jonka alle ei saanut tehdä. Suurimmaksi osaksi katalogien lapsimallit ovat ulkomaalaisia. Ja kyllä ulkomaillakin jotkin lapsimalleina toimineet ovat haastaneet vanhempansa oikeuteen ja myös oikeutta saaneet. 

Muistan muuten yläasteelta, muinaisina aikoina kun ei ollut vielä nettiä eikä kännyköitä, että kun olin sellainen yleisen pilkan kohde niin joku oppilas otti minusta kuvan tavallisella kameralla koulun pihassa. Se ahdisti ihan hirveästi kun tiesi ettei siinä todennäköisesti mitään hyvää tarkoitusperää ollut takana. Saati että minusta olisi pyörinyt ihmisten käsissä vauvakuvia, kuvia kun olen alasti pienenä, äiskän kertomuksia minun tekemisistäni... hyi kauhea.

Vierailija kirjoitti:

Missä perheblogeissa teidän mielestä tässä yksityisyyden suojelussa on onnistuttu hyvin? Niin, että blogi on kuitenkin säilyttänyt mielenkiintonsa? Joku mainitsi Sara Parikan. Moumou ja Xenia ovat säilyttäneet lapsensa aika anonyymeina, mutta minusta he eivät noin muuten kirjoita kovin kiinnostavasti. Itse pidän Lähiömutsin tavasta, jonkun mielestä sekin voi olla jo liikaa. Hän julkaisee kyllä kuvia, mutta ei ole kirjoittanut vauvavuoden ns. vakioetappien jälkeen juurikaan lasten kehityksestä, luonteista, mieltymyksistä yms. henkilökohtaisesta vaan reflektoi hyvin omia tuntojaan vanhemmuudesta.

Ei nyt varsinaisesti perheblogi, mutta Nelliina. Tiedetään lapsen nimi ja ikä, mutta ei oikeastaan mitään muuta. Silti Niina osaa kirjoittaa lapsiperhearjesta mielenkiintoisesti.

Eikö voileivästä ole uutta keskustelua, kun vanha poistui? Hän on yksi näistä, kenen olisi hyvä miettiä tätä aihetta. Mutta puolustaa omaa kantaansa, koska ei julkaise mitään "noloa".

Niin. Mitäs sitten jos/kun tulee se aika, jolloin lapsi sanoo ettei todellakaan ole OK julkaista kuvia? Ja käy sitten samalla ilmi, että koko aikaisempi elämä kasvunvaiheista on jo netissä? Vaikka äitibloggari siinä vaiheessa kunnioittaisikin lapsensa päätöstä, niin miksi lapsen yksityisyydestä välitetään vasta sitten kun lapsi itse on kykeneväinen sanomaan ei? Paljon kysymyksiä ja mietityttää, että kokeekohan joku näistä äitibloggareista tehneensä väärin myöhemmin.

Eri asia laittaa pari kuvaa sukulaisille tai julkaista pari kuvaa facebookissa, kun kertoa kokonainen tarina lapsen elämästä vatsavaivoineen ja satoja ja satoja kuvia. Itse olen moneen kertaan todennut, että jonkun muun silmiin "kiva ja söpö kuva" minusta ei todellakaan ole ollut kiva ja söpö, lähinnä nolo.

Tuollainen perheblogi on lapsen kiusaajille oikea aarreaitta. Ei pelkästää ne lapsen asiat vaan kaikki muukin mitä siellä on jaettu.

Mielestäni Lähiömutsin linjaus on hyvä. Hänhän kertoo lähinnä omasta näkökulmastaan: miten minä äitinä olen kokenut vaikkapa päiväkodin aloittamisen, lapsen syntymän, yövalvomiset jne. Noista ei pysty tekemään johtopäätöksiä lasten tekemisistä tai mietteistä, koska kyseessä on juurikin äidin tajunnanvirta. Kuviahan hänelläkin on, mutta en osaa pitää pelkkiä asiallisia kuvia kovin haitallisina. Nykyäänhän hänen lapsikuvat käsittelevät usein lastenvaatteita tms, eli pääpointti ei ole lapsissa itsessään.

Vierailija kirjoitti:

Eikö voileivästä ole uutta keskustelua, kun vanha poistui? Hän on yksi näistä, kenen olisi hyvä miettiä tätä aihetta. Mutta puolustaa omaa kantaansa, koska ei julkaise mitään "noloa".

Toi puolustelu sen perusteella, ettei julkaise mitään "noloa", on mun mielestä aika ontuva. Kuka sen nolouden määrittää? Entä jos lapsella onkin täysin eri käsitys siitä mikä on noloa, kuin hänen äidillään, joka on valinnut postattavat kuvat? Vaikka äidin mielestä joku kuva ei olisikaan nolo, voi se lapsen mielestä muutaman vuoden päästä olla ihan käsittämättömän nolo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö voileivästä ole uutta keskustelua, kun vanha poistui? Hän on yksi näistä, kenen olisi hyvä miettiä tätä aihetta. Mutta puolustaa omaa kantaansa, koska ei julkaise mitään "noloa".

Toi puolustelu sen perusteella, ettei julkaise mitään "noloa", on mun mielestä aika ontuva. Kuka sen nolouden määrittää? Entä jos lapsella onkin täysin eri käsitys siitä mikä on noloa, kuin hänen äidillään, joka on valinnut postattavat kuvat? Vaikka äidin mielestä joku kuva ei olisikaan nolo, voi se lapsen mielestä muutaman vuoden päästä olla ihan käsittämättömän nolo.

Juurikin näin! Vanhemmista ja lapsista yleensä ihan eri asiat ovat noloja.. vanhemman mielestä kuva jossa lapsi irvistää saattaa olla maailman hauskoin ja söpöin ja lasta tämmöinen hassutteluotos saattaa myöhemmin hävettää.

Project mama on Nelliinan lisäksi minusta hyvin onnistunut yhdistämään lapsistaan kertomisen ja silti näiden kunnioittamisen.

Vaikka Katja kuvaa joskus lapsiaan ja kertoo heistä selvästi enemmän kuin Niina Annista, on se tapa kuitenkin tosi epäkaupallinen ja lapsen edun huomioiva.

Olen se joka kirjoitti aiempaan Voileipä-ketjuun perhealbumivertauksen. Laitan sen nyt uudestaan. Lapsena nolotti ihan tarpeeksi jos kaveri pääsi näkemään perheen valokuva-albumista ihan tavanomaisia kuvia. Se tuntui kamalan nöyryyttävältä, varsinkin teini-iän kynnyksellä. En voi kuvitella miltä blogilapsista tuntuu, kun tuon albumin näkee jopa kymmenet tuhannet ihmiset. Koska sellaisiahan nuo perheblogit ovat, valokuva-albumeita syntymästä asti.

En tajua miten sokeita bloggaajat voivat olla omalle toiminnalleen! Julkaista nyt lasten koko nimet, synnytystarinat, ensimmäiset sanat ja synttärit ja kaikki. Kuvista pystyy myös päättelemään missä asuvat, jos vähänkään tuntee seutua. Todella ahdistavaa ja karmivaakin. He saattavat lapsensa oikeasti vaaraan.

Vierailija kirjoitti:

Itse en jaa lapsistani oikeastaan mitään. FB:hen joskus kauan sitten pari kuvaa, kun olivat pieniä, sielläkin mulla vain kourallinen frendejä.

Vi***taa silti tämä, että uhkakuvia nähdään ihan kaikessa. Ja aina kun päästään jeesustelemaan ja moralisoimaan, niin sehän tehdään. Ei monissakaan blogeissa ole kuitenkaan mitään oikeasti henkilökohtaista. Silti erittäin moni kokee asiakseen moralisoida bloggareita. Toisaalta esim. Brother x-mas tyyppiset toimijat tosiaan tuovat esille perheistä erittäin arkaluontoisia asioita kuvien ja nimien kera. Nämä nähdään silti hyväksyttävinä, kun ihmisten hätä tuodaan auttamisen puitteissa julkiseksi. Samoin kaikki elämä lapselle konsertit, joissa lapsen koko terveyshistoria näytetään prime time aikaan tv:ssä n. miljoonalle suomalaiselle. Auttaminen varmasti toisaalta olisi mahdollista myös tuomatta lasten henk. koht. tietoja esille nettiin ja telkkariin... Minä en siis tässäkään toiminnassa näe suuria uhkakuvia, mutta te jotka niitä näette vähän siellä sun täällä, niin kyllähän noissa tuodaan paljon arempaa tietoa esille kuin perus perhe-blogeissa. Sinänsä tosi hyvää hyväntekeväisyyttä, mutta toisaalta, mikseivät ihmiset auta ilman, että pitää julkistaa mediassa lapsen henkilökohtaiset terveystiedot? Kyse on aika jenkkilä-tyyppisestä meiningistä, jossa sos. turva ulkoistetaan tällaisiin kampanjoihin ja avun tarvitsijalla ei tavallaan ole yksityisyyttä. 

Jos blogeista jotain rahaa tulee näille tyypeille, niin voi se olla lapsille aika hyväkin asia, perheen toimeentulo paranee ja äidillä/isällä enemmän aikaa lapselle ja vähemmän talousmurheita. Samoin, ne tarjoavat vertaistukea samassa elämäntilanteessa oleville ja kenties jotain vinkkejä arkeen sekä vähentävät varmaan monien yksinäisyyden kokemusta, kun vanhemmuuden voi edes netissä jakaa jonkun kanssa. En näe näitä pelkästään mörköinä, vaan paljon myös hyvää sisältöä jossain blogeissa. Itsensä ja lapsensa siinä toki sitten altistaa arvostelulle yms., ja se pitäisi tietysti ymmärtää kun leikkiin lähtee.  

Nämä somettavat auttajat on yhtä pahoja, kuin somettavat äidit. Pitäis voida auttaa tekemättä numetoa. Tämä esimerkkini nyt vähän pienemmässä mittakaavassa. Pienellä paikkakunnallamme kuoli yhdeltä kaveriltani lapsi. Joku tarjoutui sitten, että voisi viedä muut lapset esim. Suomen Tivoliin joka oli lähistöllä, että äiti ja isä saa vähän hengähtää ja vaikka itkeä rauhassa.

Eiköhän vain paikkakunnan puskaradioon tämä auttaja sitten postaillut lapset hattarat kädessä, että vein nämä sisaruksensa menettäneet lapset tivoliin piristykseksi ja muuta oman hännän nostoa. Tästä lapsen kuolemasta oli tähän asti tienneet vain muutamat ihmiset, sen jälkeen alkoi tulla kaupassakin osanottajia ja lapsia alettiin koulussa kohdella eri tavalla jonkin aikaa. Eli tapahtui kaikki se, mitä nämä vanhemmat halusi välttää.

Olisi kiva kuulla perhebloggaajien näkökantoja näihin pohdintoihin, mutta taitaa olla turha toive. Enpä ole moniakaan kommentteja nähnyt blogeissa aiheeseen liittyen, eivät taida tulla julkaistuiksi?

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva kuulla perhebloggaajien näkökantoja näihin pohdintoihin, mutta taitaa olla turha toive. Enpä ole moniakaan kommentteja nähnyt blogeissa aiheeseen liittyen, eivät taida tulla julkaistuiksi?

Mielestäni näitä selittelipostauksia on pulpahdellut aika ajoin bloggaajiltakin, mutta aina on ollut tuhat ja yksi syytä miksi lapsien yksityisasioilla retostelu on heidän mielestään ihan ok.

Moni lapsi on tietämättään julkisuudessa. On äidin blogi ja insta, jokainen lomamatka julkisesti dokumentoitu, telttaretket ja leikkihetket kenen tahansa katsottavissa. En tiedä, onko siitä heille mitään haittaa, mutta itseäni se häiritsee jotenkin tosi voimakkaasti.

Jos mietin, että pitäisi ladata oman perheen arki ja lomakuvat nettiin, ahdistaa jo pelkkä ajatus tosi paljon.

Menin tässä pitkästä aikaa erääseen blogiin ja siellä tuli vastaan bloggaajan lapset kuvissa, jossa lasten käyttämät vaatteet oli lueteltu tarkasti eli se oli mainospostaus, vaikka postauksen ympärille oli keksitty joku syystarina. Tyyliin " oli ihana olla retkellä raikkaassa syysluonnossa, kyllä vaan tuo xx: n takit on kaikkein parhaita kaikista takeista juuri tähän vuodenaikaan, (linkki online shoppiin).....