Varatun miehen poikien Levin reissu
Onko ok päästää parisuhteessa oleva mies Leville poikien kanssa? Ikää on 32 vee..
Päästäisittekö?
Kommentit (364)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen tekee miten tahtoo, mutta suosittelen kyllä että edes kerran menisitte miehenne kanssa katsomassa sitä menoa kun "kohteessa tavataa", jotta tietäisitte edes minkälaisessa paikassa se miehenne niitä reissuja viettää.
Koska jonkun miehiä ne kuitenkin siellä ovat, jotka sormukset nimettömissä siellä puristelevat kaikkia jotka eteen sattuvat osumaan ja taluttelevat naisia mökeillensä.
Ei oo pakko uskoa, mutta jos ette ole omin silmin sitä nähneet, niin ymmärtäisitte sen toisenkin puolen ajatustavan. Moniko näistä "kyllä saa mies mennä"-mielipiteen esittäjistä oikeasti tietää minkälaista se meno siellä on? Toivoisin että oikeasti joku rehellisesti vastaisi koska mun on hankala uskoa että joku sen jälkeen vielä toivoo miehensä lähtevän sinne poikain kanssa. (saati että oikeasti veisi omia poikiaan tuonne. :D)
Kyllä minä tiedän, mitä se meno on. Mies kertoo kyllä avoimesti strippibaarijutut ja muut mokailut, joille nauretaan yhdessä. En ole kovin mustasukkainen noin muutenkaan. Olen sitä sitä mieltä, että jos mies ihan oikeasti haluaa reissussa pettää niin sen se tekee muutenkin. En halua alkaa kieltämään ketään ja pitää ketään uskollisena kieltojen vuoksi pelkästään.
Jokatapauksessa, en pahastu jos mies (kondomin kanssa) harrastaa reissussa seksiäkin. Ei ole minulta pois, pitäköön hauskaa. Aikuinen mies kun on, elämä on tehty elettäväksi ja koettavaksi. En koe sen olevan mitenkään pois. Mies kyllä kertoo ja niille nauretaan yhdessä myös, kun ovat jotain koheltaneet porukassa humalapäissään. Mies on ihan tavallinen koti-isä ja mies kuitenkin 99% ajasta, joka ei juuri käytä alkoholia.
No jos teillä on avoin suhde, niin eihän se sitten mitään haittaakaan. Tässä nyt vaan puhutaan pettämisestä ja se ei mahdollista ole jos on sovittu että on ok kuksia myös muita. Jokainen pariskunta tavallaan, jos teille sopii niin ei muilla ole siihen mitään sanomista.
En ole aina ollut avoimessa suhteessa. Edellisessä suhteessa en myöskään rajoittanut millään muotoa. Mitä se se sellainen uskollisuus on, jota mies ei halua, mutta pakkonoudattaa, koska kyttäät ja kiellät? Ihanko tosissasi haluat sellaista?
Mistä tiedät että mies pakkonoudattaa? Jos on itse sitoutunut sääntöihin ja jopa ehdottanut niitä? Kummallinen ajatus että säännöt on aina naisen idea.
Tai se, että mies voi jättää reissun väliin ihan vapaaehtosesti, jos huomaa että se loukkaa toista (minua) tai aiheutta tosi epämukavan olon suhteessa (miehelle tämän jälkeen taatusti).
Ehei, se pitää olla niin että mies on köytetty patteriin kiinni ettei pääse reissuun.
Huomaan keskustelussa että MÄ en ole näköjään yhtä vapaamielinen ja hyväksyvä mitä monet muut tässä keskustelussa. MÄ vaadin kunnioitusta ja arvostusta parisuhteessa ja samoin annan sitä puolisolleni. Ja kyllä, HALUAN pitää mieheni itselläni. Ja ei, EN HALUA että kumpikaan tekee mitään sellaista jonka jo etukäteen voi(n) epäillä vaarantavan suhteemme. En MÄ halua että joku muu nainen lääppii MUN miestäni tai menee sänkyyn SEN kanssa.
Jos se tekee MINUSTA ylimustasukkaisen psycho-bitchin, niin olkoon niin (tuskimpa mies välittää).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua miten aikuista ihmistä vois jotenkin olla päästämättä. Miten se noin käytännössä tapahtuisi? Sitoisit sen tuoliin?
Olis jotenkin kamala ajatus, että olis mies joka ei pettäisi vain ja ainoastaan siitä syystä että en päästäisi häntä kavereiden kanssa reissuun. Kun toi matkustaa tyyliin 100 päivää vuodessa työmatkoja, tilaisuus pettämiseen olis hyvin ilmeinen.
Miten te jotka ette päästä miestä/naista ikinä yksin mihinkään suhtaudutte työmatkoihin? Vai eikö niitä ole?
Meiltäkin löytyy naisporukasta se yksi, joka raahasi aina miehensä mukaan. Yllättäen ei enää käy meidän kanssa missään. Ehkä se mies ei päästä?
No meille ei tulisi tuollaista työmatkaongelmaa koska en ikinä ottaisi puolisoa joka ei ole ikinä paikalla kun häntä tarvitaan.
Satunnaiset työmatkat tietysti ihan fine, mutta jos mies reissaisi tuollaisia määriä (100 päivää vuodessa) niin ei me oltaisi yhdessä, enkä olisi perustanut perhettä hänen kanssaan.Eli eroaisit jos puolison työnkuva muuttuisi? Taidat olla kovin nuori.
Kyllä jokainen tekee itse valintoja työelämässä, eihän siellä sentään orjia olla vaikka joskus siltä tuntuisikin. Mä en yksinkertaisesti näe mitään järkeä perustaa perhettä ihmisen kanssa, joka ei ikinä ole läsnä. Tietysti nämäkin jutut käydään läpi suhteen alkuaikoina, puhutaan arvoista ja asioista jotka itselle on tärkeitä ja on hyvä selvittää mitä toinen arvostaa. En perustaisi perhettä jonkun uratykin kanssa, jos työ olisi sellaista että on käytännössä aina reissussa.
Valintoja, valintoja, niitä on elämässä pakko vaan tehdä. Ja en ole kyllä kovin nuori enää, vaikka välillä sitä toivoisikin olevansa.
Mutta nyt lähtee niin sivuraiteille, että en halua pilata ketjua enempää omilla aiheeseen liittymättömillä mielipiteilläni.
Siitä on noin 10v, kun olin eräässä isossa firmassa hr-osastolla duunissa. Iso firma jossa paljon nuoria pertti perheenisä-insinöörejä töissä. Kuulkaa kyllä oli jonoa pomojen ovella kun nämä tuoreet isukit ruinasivat työmatkoja ja -komennuksia ties minne Hilavinttiaan, aivan sama minne ja mitä, kunhan vaan pääsee pois kotoa. Kyllähän niille niitä komennusreissuja sitten tulikin, osa porukka kiitteli taas kun eivät joutuneet. Ei ollut niin "pakko päästä pois kotoa" kuin näillä kolmekymppisillä tuoreilla perheenisillä. Sinkun silmäni kyllä avautuivat.
Juuri tämän vuoksi kyselinkin että moniko näistäkin vastaajanaisista oikeasti tietää mikä se meno siellä on? Ei kukaan tiennyt, no se yksi baarimestari joka on varmaan nähnyt liikaakin kaikenlaista.
Mutta aika sinisilmäistä menoa täälläkin on.
Eli jos ympärillä on pettäjiä, petät itse väistämättä? Tunnetko käsitettä henkilökohtainen moraali ja itsehillintä? Ja jos et usko näitä puolisollasi olevan, miksi olet hänen kanssaan parisuhteessa? Siitähän tässä on kyse. Ei reissusta tai kohteesta, vaan siitä, luottaako puolisoon.
Mä uskon että hyvätkin ihmiset tekevät virheitä. Isoja virheitä, suunnittelematta.
Jos noin ajattelee, niin sitten siihen virheeseen varmasti osaa myös suhtautua sen mukaisesti eli että kyse oli hyvän ihmisen yhdestä lipsahduksesta, josta ei kannata tehdä sen suurempaa numeroa.
Itse ajattelen niin, että ihmiset tekevät kyllä virheitä, joo, mutta penis ei vahingossa mene vaginaan. Kyllä se on ihan tietoisen päätöksen vaatinut.
Jos joka vuosi haluaa tehdä samoja "virheitä" niin eikö jo kannata olla sinkku? Voi tehdä virheitä joka viikonloppu...
Levi on vähän riski, siellä ei ketään kiinnosta onko varattu vai sinkku ja yleensä siellä poikain reissulla tuppaa olemaan siinä kunnossa ettei mies tunnu muistavan itsekkään asiaa........ Luotan omaan mieheeni 100% noin muuten mutta jos levillä olisi lähdössä niin pakko myöntää että ois luotto vähän heikoilla. Olen siellä niin monet kerrat itse aikoinaan käynyt ja tiedän mikä meno siellä on.
Sun mies menee sinne vain lautaileen. Illalla kun kaverit lähtee pan..n, sun mies jää täyttään ristikkoo. Kun loppuillasta on mimmejä mökki ja sauna täynnä, sun mies lähtee yksin hotelliin tai lukkiutuu yhteen huoneeseen jatkaan ristisanaa. Ne naiset on käyneet päälle vaan siellä rinteessä..
Levillä useamman vuoden käyneenä, ihan sinkkuna kavereiden kanssa. Siellä petetään ja rankasti, niin miehet kuin naisetkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua miten aikuista ihmistä vois jotenkin olla päästämättä. Miten se noin käytännössä tapahtuisi? Sitoisit sen tuoliin?
Olis jotenkin kamala ajatus, että olis mies joka ei pettäisi vain ja ainoastaan siitä syystä että en päästäisi häntä kavereiden kanssa reissuun. Kun toi matkustaa tyyliin 100 päivää vuodessa työmatkoja, tilaisuus pettämiseen olis hyvin ilmeinen.
Miten te jotka ette päästä miestä/naista ikinä yksin mihinkään suhtaudutte työmatkoihin? Vai eikö niitä ole?
Meiltäkin löytyy naisporukasta se yksi, joka raahasi aina miehensä mukaan. Yllättäen ei enää käy meidän kanssa missään. Ehkä se mies ei päästä?
No meille ei tulisi tuollaista työmatkaongelmaa koska en ikinä ottaisi puolisoa joka ei ole ikinä paikalla kun häntä tarvitaan.
Satunnaiset työmatkat tietysti ihan fine, mutta jos mies reissaisi tuollaisia määriä (100 päivää vuodessa) niin ei me oltaisi yhdessä, enkä olisi perustanut perhettä hänen kanssaan.Eli eroaisit jos puolison työnkuva muuttuisi? Taidat olla kovin nuori.
Kyllä jokainen tekee itse valintoja työelämässä, eihän siellä sentään orjia olla vaikka joskus siltä tuntuisikin. Mä en yksinkertaisesti näe mitään järkeä perustaa perhettä ihmisen kanssa, joka ei ikinä ole läsnä. Tietysti nämäkin jutut käydään läpi suhteen alkuaikoina, puhutaan arvoista ja asioista jotka itselle on tärkeitä ja on hyvä selvittää mitä toinen arvostaa. En perustaisi perhettä jonkun uratykin kanssa, jos työ olisi sellaista että on käytännössä aina reissussa.
Valintoja, valintoja, niitä on elämässä pakko vaan tehdä. Ja en ole kyllä kovin nuori enää, vaikka välillä sitä toivoisikin olevansa.
Mutta nyt lähtee niin sivuraiteille, että en halua pilata ketjua enempää omilla aiheeseen liittymättömillä mielipiteilläni.
Siitä on noin 10v, kun olin eräässä isossa firmassa hr-osastolla duunissa. Iso firma jossa paljon nuoria pertti perheenisä-insinöörejä töissä. Kuulkaa kyllä oli jonoa pomojen ovella kun nämä tuoreet isukit ruinasivat työmatkoja ja -komennuksia ties minne Hilavinttiaan, aivan sama minne ja mitä, kunhan vaan pääsee pois kotoa. Kyllähän niille niitä komennusreissuja sitten tulikin, osa porukka kiitteli taas kun eivät joutuneet. Ei ollut niin "pakko päästä pois kotoa" kuin näillä kolmekymppisillä tuoreilla perheenisillä. Sinkun silmäni kyllä avautuivat.
Juuri tämän vuoksi kyselinkin että moniko näistäkin vastaajanaisista oikeasti tietää mikä se meno siellä on? Ei kukaan tiennyt, no se yksi baarimestari joka on varmaan nähnyt liikaakin kaikenlaista.
Mutta aika sinisilmäistä menoa täälläkin on.
Eli jos ympärillä on pettäjiä, petät itse väistämättä? Tunnetko käsitettä henkilökohtainen moraali ja itsehillintä? Ja jos et usko näitä puolisollasi olevan, miksi olet hänen kanssaan parisuhteessa? Siitähän tässä on kyse. Ei reissusta tai kohteesta, vaan siitä, luottaako puolisoon.
Mä uskon että hyvätkin ihmiset tekevät virheitä. Isoja virheitä, suunnittelematta.
Jos noin ajattelee, niin sitten siihen virheeseen varmasti osaa myös suhtautua sen mukaisesti eli että kyse oli hyvän ihmisen yhdestä lipsahduksesta, josta ei kannata tehdä sen suurempaa numeroa.
Itse ajattelen niin, että ihmiset tekevät kyllä virheitä, joo, mutta penis ei vahingossa mene vaginaan. Kyllä se on ihan tietoisen päätöksen vaatinut.
Jos joka vuosi haluaa tehdä samoja "virheitä" niin eikö jo kannata olla sinkku? Voi tehdä virheitä joka viikonloppu...
Nimenomaan kannattaa. Oma mieheni on kuitenkin valinnut olla parisuhteessa ja tehnyt sen valinnan täysin vapaaehtoisesti, joten en näe mitään syytä olla luottamatta häneen. Täysin vapaa on menemään, kunhan pitää kiinni myös yhteisistä sovituista menoista ja arvostaa yhteistäkin aikaamme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en usko että kaikki pettäjämiehet ovat pettäneet suunnitelmallisesti tai siksi etteivät arvostaisi omaa suhdettaan tai puolisoaan tai etteivät haluaisi olla puolisonsa/perheensä kanssa.
Mä uskon että tosi moni ihan tavallinen perheenisä on vaan mokannut, tehnyt virheen kun on pettänyt. Ei ole sitä suunnitellut tai ei ole lakannut rakastamasta vaimoaan, on vaan mokannut, antanut tilanteen viedä itseään (usein humalassa), koska se tilanne on tuntunut niin hyvältä ja ei ole tajunnut minkälaisia seuraamuksia sillä virheellä tosiaan voi olla.
Ihmiset pettää niin saatanasti. Ei ne kaikki ole mitenkään paskoja ihmisiäpaskoissa parisuhteissa, ne ovat ihan tavallisia perheellisiä, jotka eivät vaan aina toimi oikein.
Mä uskon myös että liha on heikkoa ja tilaisuus tekee varkaan.
Näin on käynyt minulle. En varmasti olisi ikinä tietoisesti hakeutunut tilanteeseen missä se olisi mahdollista. Työmatka ja vähän alkoa baarissa. Työkaveri pokasi naisen joka oli liikkeellä kaverinsa kanssa. Hotellihuoneeseen jatkoille ja lisää alkoa. Lopputuloksen varmaan arvaattekin ja kadun sitä vieläkin aina kun se muistuu mieleen.
Yksin, humalassa ja kaveri. Jos jokin näistä olisi puuttunut ei tätä olisi ikinä tapahtunut. Oma vika kuitenkin täysinTiedän lähes samanlaisen tapauksen. Kaverin mies lähti työreissulle työkaverinsa kanssa. Työkaveri oli lähiaikoina eronnut ja kaverilla miehensä kanssa pitkä liitto ja pieni poika. Siellä oli illalla toisen yrityksen puolesta tarjottu dinnerit ja juomat ja työkaveri olikin löytänyt virallisen osuuden jälkeen loppuillasta kivaa naisseuraa, oli nautittu parit juomat hotellin baarissa ja niinhän siinä oli käynyt että sinkku työkaveri talutti yhden tytön hotellihuoneeseen ja tämä varattu kaverin mies sitten toisen.
Ja minä tiedän työmatkoilta lukemattomia tarinoita, joissa ei ole petetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on pettämistaustaa kummallakin, joten ei lähtisi kuten en lähtisi minäkään. Miksi ehdoin tahdoin hakeutua kiusauksien (alkoholi, vastakkainen sukupuoli, tilaisuus) pariin? Yhdessä tai samassa kaveriporukassa reissataan jos reissataan. Meillä on näin yhdessä sovittu ja jos jompikumpi tästä lipeää, ero on varma.
Minulla on ystävä, jolla on kaltaisesi nainen (olen itsekin nainen). Enää ei pahemmin muiden kavereiden kanssa jakseta pyytää "Tommia" mukaan reissuille, kun muut tulevat tapaamaan ystäviä ja pitämään hetken hauskaa ilman puolisoa ja/ tai perhettä, raahaa Tommi AINA sen eukkonsa mukanaan. Ei vaan jaksa. En ole tuntenut kyseistä naista teini-ikäisestä alkaen, ei hän ole ystäväni, eikä meillä ole juurikaan yhteistä, vaikka ihan mukava onkin. Löysäisit sinäkin pipoa.
Minäkin tunnen muutamia sinunlaisiasi ihmisiä, joille "en ole tuntenut teini-iästä alkaen" on syy olla huolimatta jotakuta (yleensä uutta naista) porukkaan. Näin sivusta katsoen elätte edelleen aika vahvasti teini-ikää.
Vanhat ystävyydet ei sulle taida paljoa merkitä vai mitä... Onko itselläsi yhtäkään kun on noin tärkeää tunkea toisensa vuosikaudet tunteneiden ihmisten kohtaamisiin kuokkimaan?
Ruuhkavuodet kun alkaa niin sydänystävien saaminen vaikeutuu. Lisäksi et ikinä saa kiinni esimerkiksi 25 vuoden yhteistä historiaa ennen kuin kaadut hautaan. Ajatus siitä, että puolison parhaat kaverit on mun parhaita kavereita on teini-ikää jos mikä.
Luoja varjele kaikkia kaltaiseltasi kumppanilta olivat miehiä tai naisia.
No varmasti et saa uusia ystäviä, kun teiniporukka on merkittävintä, mitä elämässäsi on ikinä tapahtunut. Mutta kerropa, miksi näihin porukoihin mahtuu aina uusia miehiä, ainoastaan naisiin suhtaudutaan kuin myrkkyyn.
Eli (ainakaan puolisosi) vanhat ystävyydet ei sinulle oikeasti merkkaa yhtään mitään koska kun niistä hankkiutuu eroon voi alkaa hakemaan uusia ystäviä. Lienevät sellaisia uusia ystäviä, joille sinä olet tosi tärkeä. Ero jos tulee jäävät sinun ystäviksi. Wau........ vaikutat aivan ihanalta tyypiltä...
Kysymyksesi puolestaan on niin älytön etten edes ymmärrä miksi vaivaudun vastaamaan, mutta olkoon. Pitäisitkö enemmän jos miehesi porukoissa pyörisi myös uusia kaverinaisia vai koskeeko tämä naisten mukaan ottaminen vain sinua? Miten tullaan jonkun ystäväksi päätöksellä? Periytyykö ystävyys myös lapsille vai onko avioliitto ainoa tilanne, jonka kautta ystävyys velvoitetaan syntymään automaattisesti? Saako puolisolla olla omia ystäviä, harrastuksia tms. ollenkaan ellei puoliso pääse mukaan.
Edelleen totean olevani onnekas mies kun vaimon kanssa yhteen päädyin. Tosin en olisi sietänyt kaltaistasi tyyppiä viikkoa kauempaa muutenkaan :D
Mikä hiton mieheni porukka? Kiillotahan kristallipalloasi :D
Vierailija kirjoitti:
Meillä on pettämistaustaa kummallakin, joten ei lähtisi kuten en lähtisi minäkään. Miksi ehdoin tahdoin hakeutua kiusauksien (alkoholi, vastakkainen sukupuoli, tilaisuus) pariin? Yhdessä tai samassa kaveriporukassa reissataan jos reissataan. Meillä on näin yhdessä sovittu ja jos jompikumpi tästä lipeää, ero on varma.
Näin meilläkin. Jos on pettänyt aiemmin hän ymmärtää, että luotto on ohutta. Tottahan silloin saa mennä, mutta samalla ymmärtää, että puolisolla on oikeus päättää suhteen jatkosta ja tavarat on pakattu ja ketään ei ole kotona enää silloin, kun tulee reissusta takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on pettämistaustaa kummallakin, joten ei lähtisi kuten en lähtisi minäkään. Miksi ehdoin tahdoin hakeutua kiusauksien (alkoholi, vastakkainen sukupuoli, tilaisuus) pariin? Yhdessä tai samassa kaveriporukassa reissataan jos reissataan. Meillä on näin yhdessä sovittu ja jos jompikumpi tästä lipeää, ero on varma.
Näin meilläkin. Jos on pettänyt aiemmin hän ymmärtää, että luotto on ohutta. Tottahan silloin saa mennä, mutta samalla ymmärtää, että puolisolla on oikeus päättää suhteen jatkosta ja tavarat on pakattu ja ketään ei ole kotona enää silloin, kun tulee reissusta takaisin.
Vaikuttaa melko älyttömältä touhulta tuo... ei mitään suhdetta rakenneta kyllä tuollaisella asenteella.
Mitä tekin täällä sanotte, että "aikuinen mies päättää itse meneekö vai ei", jos nimittäin olisi kyse teidän ihanasta kultamussukasta niin varmasti saisitte sodan tai toisenkin aikaan.
Tekopyhät..
Ei tullut aikanaan mileenkään kieltää mieheltä työmaan Levin reissuja. Miksi aikuinen ihminen ei voisi lähteä? Jos pelkäät, että jotain tapahtuu niin se on vain ajan kysymys, että niin käy kotonakin..
Vierailija kirjoitti:
Mitä tekin täällä sanotte, että "aikuinen mies päättää itse meneekö vai ei", jos nimittäin olisi kyse teidän ihanasta kultamussukasta niin varmasti saisitte sodan tai toisenkin aikaan.
Tekopyhät..
Olen huomannut että monet näistä aikuisista miehistä myös päättävät jättää kokonaan menemättä, kun vetailevat tulevasta riidasta syntyvää stressiä reissun aiheuttamaan mielihyvään.
Minusta ongelma on että luotti tai ei niin kumppani voi pettää silti. Onko sekään niin hyvä sinisilmäisenä luottaa sataprosenttisesti ja yksi päivä mies/vaimo tunnustaa työmatkalta palattua pettäneensä. Eihän sille toki voi juuri mitään mutta ei pelkkä luottaminen estä pettämistä.
Tiedän lähes samanlaisen tapauksen. Kaverin mies lähti työreissulle työkaverinsa kanssa. Työkaveri oli lähiaikoina eronnut ja kaverilla miehensä kanssa pitkä liitto ja pieni poika. Siellä oli illalla toisen yrityksen puolesta tarjottu dinnerit ja juomat ja työkaveri olikin löytänyt virallisen osuuden jälkeen loppuillasta kivaa naisseuraa, oli nautittu parit juomat hotellin baarissa ja niinhän siinä oli käynyt että sinkku työkaveri talutti yhden tytön hotellihuoneeseen ja tämä varattu kaverin mies sitten toisen.