Miten muissa maissa (esim jenkit) jaksetaan hulluja työtunteja?

Itse kävin kerran amerikassa ja eräs paikallinen sanoi , että hänellä on kerran kahdessa vuodessa viikon loma.

Tämä nyt liittyy lomiin, mutta miten siellä jaksetaan vuosia vain töitä. Kuvittele että joka päivä heräät ja aina vain töihin.

Itse olin neljän viikon lomalla ja ihmeteltiin miten noin pitkä.

Jenkit käyvät lomilla siis pidemmällä kuin naapurikaupungissa pari kertaa vuodessa joten ei elämä täällä niin kamalaa ole. Tavallisten lomapäivien lisäksi lisää lomapäiviä tehdään ylitöillä. Ja ihan tavallisilla työtä tekevillä ihmisillä on siis varaa käydä hiihtoreissuilla, paikoissa kuten Hawaiji ja Euroopan reissuilla. Nämä jutut täällä kielivät siitä että kirjoittajat ovat lukeneet juttuja normaalin palkkarajan alle jäävistä ihmisistä tai muuten vain reppanoista tai asuvat itse sellaisissa oloissa ja sellaisten ihmisten ympäröiminä. Totuus on ettei suurin osa Suomen ulkopuolelle muuttaneista esimerkiksi avioliiton kautta todellakaan elä mitään luksus- tai keskiluokkaista elämää vaikka sellainen kuva annetaan.

Mitä työelämään ja bisnekseen muuten tulee niin Suomea ja Yhdysvaltoja ei voi edes verrata toisiinsa. Suomi tulee pitkän matkaa perässä. Täällä jenkeissä ihmiset tekevät tuloksellista työtä joka näkyy menestyksenä. Jostain syystä myös suomalaiset firmat kun rantautuvat tänne haluavat muuta kuin suomalaisia työntekijöiksi eikä syy ole halvempi palkka. Suomalaiset täällä jenkeissä ovat aina vähän alipalkattuja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sepä se. Kannattaako painaa ylitöitä, kun verottaja vie aina vaan isomman viipaleen? Meillä esimerkiksi on yrityksessä pari nuorehkoa ja rahalle ahnetta nuortamiestä töissä. Harmittaa palkkaa maksaessa huomata, kuinka vähän heille jää siitä, kun ovat valmiita painamaan tarvittaessa iltaan töitä.

Suomi on keskinkertaisuuksien yhteiskunta...

Mutta joo, alkuperäiseen kysymykseen vastaus: ainakin ns. älyaloilla Jenkeissä notkutaan paljon työpaikalla. Pitkä lounas, kesken työpäivää kuntosalille, juoruilua yms. Moni haluaisi kotiin, mutta kulttuuri on sellainen, että pitää tehdä 12h/pv töitä tai siis notkua siellä töissä tai olet huono työntekijä. Se tietysti myös helpottaa, että palveluita ostetaan paljon sivusta.  Suomihan on poikkeuksellinen maa siitä, että tuttu lääkäri otti palkatonta lomaa töistä, että ehti maalata talonsa...

Jo nyt ollaan tilanteessa ettei kaikille riitä töitä. Mielestäni on positiviista mitä vähemmän on sellaisia ihmisiä töissä jotka vie 2-3 työpaikkaa koska ovat valmiita huhkimaan pitkää päivää supertehokkaina.

Mieluummin lyhyemmät työpäivät ja sen seurauksena työpaikkoja enemmän. Ei ole mitään järkeä sellaisessa systeemissä, että työssäkäyvät uuvuttavat itsensä työtaakkansa alle, samalla kun osa "loisii" kotona tekemättä mitään vaikka haluaisivat tehdä, niillä uutterasti töitä tekevien verorahoilla.

Asia ei ole niin yksinkertainen. Ensinnäkin siltä pystymetsästä repäistyllä ei välttämättä ole samaa osaamista kuin ylitöitä tekevällä vakkarilla. Sitäkin suurempi ongelma on, että töitä ei ole jatkuvasti edes lyhennettynä päivänä kahdelle. Tälläkin palstalla haukutaan koko ajan työnantajia siitä, että nollasopparit ja kaikenlaiset osa-aikatyöt on pepusta, työnantaja on huono, jos semmoista tarjoaa. Eikä työttömiä nykyään näytä sellaiset edes kiinnostavan. Siksi vakityöntekijät tekee ylitöitä, halusivat tai eivät. Ne työt täytyy jonkun tehdä ja muitakaan vaihtoehtoja ei ole.

No juuri näin. Mä teen 8-10 tuntista päivää, eli semmoset 45 tuntia viikossa. Mulle kyllä riittäis se 35-40 tuntia viikossa, mut kuka haluaisi tehdä sen 5-10 tuntia/vko? Tuntipalkka ei ole kovin iso, joten jotain puolikasta päivää tai edes 6 tuntista päivää olis aika ankea tehdä. Ja juuri luin toista ketjua jossa moni oli ehdottomasti sitä vastaan että lähtisi keikkatöihin jossa töitä vaan joitakin tunteja viikossa/kuussa ja josta ei tienaa kun muutaman satasen, kun se tiputtaa pois esim toimeentulotuelta ja kun sähkölaskut ja muut jäisi itselle maksettavaksi niin moni kommentoi ettei niin vähillä tunneilla tienaa mitään tai voi jäädä jopa miinukselle verrattuna tukiin.

Eli ideana kyllä periaatteessa hyvä, mutta matalapalkka-aloilla ei oikein käytännössä toimi se että tekisi jotain 4-5 tuntista päivää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höhö, kyllä siellä jenkeissäkin iso osa tekee töitä sen 8 tuntia mihin Suomessakin on suuri osa tottunut.

Olen lueskellut yhtä blogia, jota pitää amerikkalainen ajankäyttökonsultti (?tmv.), joka on useita kertoja pyytänyt erilaisissa töissä olevia amerikkalaisia pitämään kirjaa ajankäytöstään "livenä" ja hän on toistuvasti havainnut, että myös johtajat ym. paineen alaisissa töissä olevat erittäin harvoin tekevät yli 50h viikossa, ja 40-45 on tyypillinen viikkotuntimäärä. Mutta kun näitä ihmisiä pyytää heittämään arvion viikkotuntimäärästään, se on usein 60+. Eli jenkkien pitkät työpäivät ovat todennäköisesti osittain illuusiota. Uskon kyllä, että tavallisempaa siellä on tehdä 60+ viikkoa kuin Suomessa, mutta todennäköisesti se on aika harvinaista myös siellä.

Johtajahan voi ilmoittaa vaikka koko valveilla olo ajan työajaksi. Ei hän se rasita jos työajalla käy lounailla, viettää aikaa golf klubilla, käytännössä tekemättä yhtään mitään yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sepä se. Kannattaako painaa ylitöitä, kun verottaja vie aina vaan isomman viipaleen? Meillä esimerkiksi on yrityksessä pari nuorehkoa ja rahalle ahnetta nuortamiestä töissä. Harmittaa palkkaa maksaessa huomata, kuinka vähän heille jää siitä, kun ovat valmiita painamaan tarvittaessa iltaan töitä.

Suomi on keskinkertaisuuksien yhteiskunta...

Mutta joo, alkuperäiseen kysymykseen vastaus: ainakin ns. älyaloilla Jenkeissä notkutaan paljon työpaikalla. Pitkä lounas, kesken työpäivää kuntosalille, juoruilua yms. Moni haluaisi kotiin, mutta kulttuuri on sellainen, että pitää tehdä 12h/pv töitä tai siis notkua siellä töissä tai olet huono työntekijä. Se tietysti myös helpottaa, että palveluita ostetaan paljon sivusta.  Suomihan on poikkeuksellinen maa siitä, että tuttu lääkäri otti palkatonta lomaa töistä, että ehti maalata talonsa...

Eipä Suomessa kaikille edes makseta ylitöistä 🙂 Itse olen lastenhoitaja ja tehnyt välillä viikottain ylitöitä. Koskaan en senttiäkään niistä ole saanut. Ajassa toki takaisin, mikä tarkoittaa sitä että työkaveri tekee sitten yksin ne työt.

Jotenkin ei nuo ylityöt motivoi...

Tyhmyydestä kärsii. KVTES sanoo että ylitöistä pitää maksaa. Sun kaltaiset on käsittämättömiä kun eivät pidä oikeuksistaan mitään huolta. Jos teet tunnin ylitöitä, saat aikana 1,5 tuntia vapaata. Työehtosopimuksen mukaan aikaa ei voi antaa ilman työntekijän suostumusta alle kokonaisen työpäivän. Miksi sulle ei siis makseta vain suostutko ottamaan puoli tuntia tänään ja toisen huomenna?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa pidetään isona ongelmana, jos ei ole töitä. Sitten kun ollaan töissä niin niitä ei haluta tehdä.

Ei tietenkään koske kaikkia, mutta kyllä suomalaiset ovat laiskistuneet ihan älyttömästi. Jos kaksi lastakin on, niin se on jo monille liikaan.

Ehkä se on tämä "hyvinvointiyhteiskunta", joka on tehnyt meistä laiskoja.

Kieltämättä totta. Ihmisellä kuitenkin on paljon potentiaalia, mutta nykyään moni laiskistuu. Itse olen tehnyt usein tuplavuoroa eli 16h putkeen. Tai opiskellut ja ollut töissä. Toisaalta, jos olen ollut esim. pari viikkoa lomalla, niin jo muutaman tunnin jälkeen väsyy.

Esimerkki lähipiiristä. Nuori nainen, jolla on ollut vaikeuksia kiinnittyä työelämään. Opiskelutkaan ei oikein sujuneet. Hän pääsi pieneen kahvilaan töihin. Töitä jotain 7h päivässä, asiakkaita piipahtaa silloin tällöin. Kiiretön työ, joka ei rasita päätä. Silti ei mennyt kovin kauaa, kun tämä nuori ihminen oli saikulla TYÖUUPUMUKSEN takia. Mistään muusta psyykkisestä, esim. masennuksesta ei siis ollut kyse vaan burn-outista.

En kaipaa mitään tappotahtista yhteiskuntaa. En myöskään ole sitä tyyppiä, joka jaksaisi miettiä talouskasvua, valtion tuloja ym. Ennemmin huolettaa se, jos nuorten ja terveiden aikuisten suorituskyky on jo niin alhainen ettei normaaleista asioista selviä. Normaali työpäivä + kotityöt (omat pyykit ja tiskit) aiheuttaa uupumuksen. Itselle asetetut tavoitteet (esim. opiskelun suhteen) jäävät haaveiksi :(

Niin, mitkä sitten aiheuttavat tämän hirvittävän huonon suorituskyvyn? Esimerkkitapauksella ainakin huono fyysinen kunto, TV:n/netin ääressä yömyöhään valvominen, kenties satunnainen päihteiden käyttö. Todennäköisesti pelkkä todella huono fyysinen kunto riittää tekemään elämästä raskasta.

Itse en ole huippusuorittaja, mutta eräs opiskelutoverini oli: 4,5 vuodessa yliopistotutkinto, samalla kävi töissä, oli harrastuksia ym. Aika usein tapaamani ultratehokkaat ihmiset ovat lähes kaikessa aktiivisia: ehditään harrastaa liikuntaa (kunto pysyy hyvänä), kotityöt hoidetaan käden käänteessä jne. Eli niin hyvät ja huonot jutut kasautuvat samoille ihmisille. Suomessa on kasvava joukko ihmisiä, joilla ei mikään osa-alue (opiskelu, työ, perhe-elämä, kotityöt...) suju hyvin.

Ihan vaan kysyn, tiedätkö millainen pomo tällä työuupumuksen takia saikulle jääneellä oli?

Ihan omalla kohdalla jaksan kyllä fyysisesti rankkaa työtä ja vaikka pitkiä päiviä, mutta ei työkaverin tai pomon kiusaamista oikeasti jaksa kukaan, eikä pidäkään jaksaa, vaikka työ muuten olisi helppoa ja kevyttä.

Käsittääkseni leppoisa työympäristö, mutta tietenkään en toisen elämää 24/7 seuraa. Joka tapauksessa hänellä on tietyt ongelmat joihin törmää yhä useamman nuoren aikuisen kohdalla: unirytmi sekaisin, heikko yleiskunto, pilven polttelu.

Aiheesta vielä sen verran, että USA:ssa, Japanissa ym. on myöskin valtava määrä alisuorittajia. New Yorkin, Bostonin yms. yliopistotaustainen eliitti painaa pitkää päivää. Sitten on valtava nuorisotyöttömyys, monissa kaupungeissa paha huumeongelma, asutaan asuntovaunuissa jne. 

Japanissa on itsemurhaongelma sekä valtavasti syrjäytyneitä nuoria miehiä, ns. hikikomori-ilmiö. https://www.youtube.com/watch?v=sxYs2Pv86WA 

Jotkut asuvat vanhempiensa luona ja vanhemmat tuovat jopa ruuat huoneen ovelle. Paljon on sellaisiakin, jotka ovat kokonaan muuttaneet nettikahviloihin asumaan (niissä on sellaisia pieniä koppeja, joissa mahtuu just ja just pelailemaan ja nukkumaan).

Liian kova vaatimustaso aiheuttaa juuri tuon: joko ollaan huippumenestyjiä tai sitten epäonnistutaan oikein urakalla. Samaa ongelmaa näkee tietty Suomessakin, mutta lähinnä yksilötasolla (perfektionisti monen ällän ylioppilas ei saakaan haluamaansa opiskelupaikkaa ja elämä lähtee luisumaan käsistä)...

Suomessa silti suurempi ongelma heikentynyt suorituskyky ja itsekuri. Monelle riittää vähempikin elämässä ja se on täysin OK. Mutta tosi monella on heikko suorituskyky ja itsekuri SEKÄ korkeat tavoitteet eli halutaan lääkäriksi, näyttelijäksi, media-alalle ym. vaativaa. Seurauksena tietysti uupumus, masennus jne.

Vierailija kirjoitti:

Teen itse jatkuvasti 10-12h päiviä, ja jaksan oikein hyvin. Olen hakeutunut työhön, joka on mielekästä ja josta nautin. Suomalaiset ovat keskimäärin ottaen laiskoja paskoja, jotka kitisevät normaalin 8h päivänkin aikana siitä, miten eivät jaksa.

Muakin kiinnostais kuulla minkälaista työtä teet.

Joo eipä siinä mitään jos on jotain kevyttä työtä, mutta jos on oikeasti fyysisesti rankkaa työtä, niin kyllähän tuon 10 tuntiakin tekee vaikka useampanakin päivänä ja jaksaa ihan hyvin, mutta eipä mitään erityistä mielenkiintoa ole jatkuvasti alkaa tekemään mitään ihan hurjia ylityötunteja, koska onhan se kiva tehdä vapaa-ajallakin muutakin kun levätä.

Ihmiset kai yleensä käy töissä hankkimassa elantonsa, eikä elä tehdäkseen vain työtä, vaikka työstään tykkäisikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdysvalloissa ei noin yleisesti ottaen ainakaan minun kokemukseni mukaan juuri kukaan laita ruokaa. Maanantaisin töissä lounaalla kehuvat leivonneensa viikonloppuna. Kun kysytään mitä ovat leiponeet, niin kertovat bake mix-tuotteen nimen... Eli siinäpä heidän ruoanlaitot. Turha kuvitellakaan, että siellä kovin moni perheenäiti tai -isä kuorii perunat, porkkanat, pilkkoo ne ja laittaa keiton liedelle :D Amerikkalaisille tuo on suorastaan primitiivistä.

Miksikohan kaupat sitten ovat pullollaan vihanneksia, lihaa ja kalaa? En ole huomannut etta siella mikaan matanisi.

Varmaan siis kouluttamattomat ihmiset tekevät noin valmisruokaa mutta kaikki jotka minä tunnen syövät ihan normaalia kotiruokaa ja lapsilla on terveelliset lounasboksit koulussa mukana. Noissa mun käyttämissä ruokakaupoissa ei just myydä valmistuotteita eikä bakemixejä mutta jossain walmartissa ja mitä niitä nyt on löytyy varmasti mutta täällähän ihmiset käyvät siihen omaan tasoon sopivassa ruokakaupassa. Luulin että on vaan jonkun keksimää legendaa mutta aika pian sain todeta että todellakin näin on. Ihmiset tekevät omat johtopäätöksensä jo siitä missä teet ruokaostokset. 

Mitä tää oikein tarkoittaa? Minkälaiset erot niissä ruokakaupoissa oikein? Ettäkö ihmiset valkkaa ruokakauppansa jopa jonkun tason mukaan? Matalan tason kaupassa myydään huonoa pzkaa, ja korkean tason ruokakaupassa jtn hienoa? En oikein pysty ymmärtämään tätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. Jenkeissä jos perheen molemmat vanhemmat tekevät pitkää päivää, niin perheen elintaso on usein melko korkea. Jenkeissä ostetaan palveluita huomattavasti enemmän kuin mm. Suomessa. Eli päästyään kotiin eivät vanhemmat todellakaan ala laittaa ruokaa ja siivoamaan kämppää jne., vaan hakevat ruoat valmiina, siivooja siivoaa talon jne. Eli työt voivat olla kuormittavampia kuin Suomessa, mutta eloa helpotetaan ostamalla joku muu tekemään kotityöt. Eihän siinä järkeä olekaan, että joku kirurgi tai Silicon Valleyn insinööri tekee illalla vielä tunnin ajan illallista ja toisen tunnin luuttuaa lattiaa ja pyykkää...

Mitä vittua sä selität? Joo ehkä n. 5 prosenttia amerikkalaisista pystyy ostamaan jotain siivouspalveluja ja sekin kiitos nälkäpalkalla raatavien meksikolaisten.

Isolla osalla jenkkejä on myös palveluskuntaa. Kotoa löytyy esim. housekeeper, joka siivoaa, hoitaa lapset ja tekee ruuat. On kokopäivätöissä siellä perheessä. Omankin miehen perheessä näin oli. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdysvalloissa ei noin yleisesti ottaen ainakaan minun kokemukseni mukaan juuri kukaan laita ruokaa. Maanantaisin töissä lounaalla kehuvat leivonneensa viikonloppuna. Kun kysytään mitä ovat leiponeet, niin kertovat bake mix-tuotteen nimen... Eli siinäpä heidän ruoanlaitot. Turha kuvitellakaan, että siellä kovin moni perheenäiti tai -isä kuorii perunat, porkkanat, pilkkoo ne ja laittaa keiton liedelle :D Amerikkalaisille tuo on suorastaan primitiivistä.

Miksikohan kaupat sitten ovat pullollaan vihanneksia, lihaa ja kalaa? En ole huomannut etta siella mikaan matanisi.

Varmaan siis kouluttamattomat ihmiset tekevät noin valmisruokaa mutta kaikki jotka minä tunnen syövät ihan normaalia kotiruokaa ja lapsilla on terveelliset lounasboksit koulussa mukana. Noissa mun käyttämissä ruokakaupoissa ei just myydä valmistuotteita eikä bakemixejä mutta jossain walmartissa ja mitä niitä nyt on löytyy varmasti mutta täällähän ihmiset käyvät siihen omaan tasoon sopivassa ruokakaupassa. Luulin että on vaan jonkun keksimää legendaa mutta aika pian sain todeta että todellakin näin on. Ihmiset tekevät omat johtopäätöksensä jo siitä missä teet ruokaostokset. 

Mitä tää oikein tarkoittaa? Minkälaiset erot niissä ruokakaupoissa oikein? Ettäkö ihmiset valkkaa ruokakauppansa jopa jonkun tason mukaan? Matalan tason kaupassa myydään huonoa pzkaa, ja korkean tason ruokakaupassa jtn hienoa? En oikein pysty ymmärtämään tätä.

Koulutettu väki Yhdysvalloissa syö äärimmäisen terveystietoisesti ja siksi heidän käyttämänsä ruokakaupatkin ovat äärimmäisen terveellistä ruokaa täynnä. paljon luomua, eettisesti kasvatettua. Pitkälti vegetaristista dieettiä noudattaville sopivia. Köyhä väki asioi supermarketeissa, joissa myydään jättikoon pakastepizzoja ja kaljaa. Noihin paremman väen kauppoihin heillä ei riitä rahat. 

Briteissä on samaa, eli päivät pitkiä, mutta työteho on sitä ja tätä.

Mihinkään digi-hömppään ei uskota sokeasti kuten Suomessa, eikä uskota, että 'tehostaminen' tai 'uudelleen organisointi' johtaisi jonkin graalin maljan äärelle.

Tämä ei kuitenkaan tarkpita laiskuutta, lusmuilua ja huonoa työnlaatua ei hyvällä katsota.

Perustehtävä on kirkkaasti kyllä mielessä, vaikka teetauko on pitempi ja ruokansa saa syödä rauhassa. Kohteliaaseen kanssakäymiseen, jota suomalainen voisi nimittää vaikkapa paskan jauhannaksi menee myös aikaa.

Koti-äitejä on paljon, joka lapsiperheen arjesta tekee erilaista. Isä voi painaa pitkää päivää ja lapset tulevat hyvin hoidetuiksi. Äidit ovat arvostettuja ja hoitavatkin kotia ja lapsia paneutuneesti. Lompakkoloisista ei puhu kukaan.

Sellainen suomalainen ajattelu, että ihan kaikki on pakko tehdä itse, vaikka sitten hampaat irvessä, on briteille vierasta. Palveluja ostetaan, syödäön ulkona, jne.

Tämä kokemukseni toki on keskiluokkainen ja ns hyvän asuinalueen perheen äitinä elettyä kokemusta. Ehdin olla työelämässä, sitten koti-äitinä lasten synnyttyä. Ja aikaakin tästä lähes 10 v.

Elämä briteissä muuttunut tuona aikana valtavasti.

Nyt minä ja brittimieheni olemme saaneet kokea suomalaista työelämää ja lapsetkin jo isoja teinejä.

Vertaaminen lähes mahdotonta muuten, kuin toteamalla, että suomalainen tasa-arvo on hirveä ansa ja uskomattoman huono diili naisille.

Lepposampi tahti,yleisesti ottaen. Turhaa istumista duunipaikalla yms.

Japaniassa nyt vielä kurjempi meno, tehokkuudesta en tiedä.

Nämä tosiaan jakavat ja lomakin on kaksi viikkoa. Suomessa ollaan olevinaan tekemään kovasti töitä, muttei oikeasti olla, toki kuljetusalalla päivät on pitkiä muttei juurikaan muualla, ja jos vähän pitäisi ylitöitä tehdä niin kauhea kitinä alkaa. Ja nyt kun USAssa tekivät paljon etätöitä ehtivät siinä vielä yrityksiä perustaa kun aikaa oli niin paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teen itse jatkuvasti 10-12h päiviä, ja jaksan oikein hyvin. Olen hakeutunut työhön, joka on mielekästä ja josta nautin. Suomalaiset ovat keskimäärin ottaen laiskoja paskoja, jotka kitisevät normaalin 8h päivänkin aikana siitä, miten eivät jaksa.

Muakin kiinnostais kuulla minkälaista työtä teet.

Joo eipä siinä mitään jos on jotain kevyttä työtä, mutta jos on oikeasti fyysisesti rankkaa työtä, niin kyllähän tuon 10 tuntiakin tekee vaikka useampanakin päivänä ja jaksaa ihan hyvin, mutta eipä mitään erityistä mielenkiintoa ole jatkuvasti alkaa tekemään mitään ihan hurjia ylityötunteja, koska onhan se kiva tehdä vapaa-ajallakin muutakin kun levätä.

Ihmiset kai yleensä käy töissä hankkimassa elantonsa, eikä elä tehdäkseen vain työtä, vaikka työstään tykkäisikin.

Kuljetusalalla ei pääse edes joka päivä kotiin, ajoa on yhdeksän tuntia ja purkamista ja lastaamiselle jää kuusi tuntia, päivät on siis 15 tuntia, viikonloppu vapaa 45 tuntia ja taas mennään.

Ei taatusti tehdä täydellä teholla noin pitkää päivää. Olen IT-alalla tehtävissä, jotka vaativat ongelmanratkaisua ja jos kolmen jälkeen iltapäivällä on vaativa tehtävä, ei siitä meinaa tulla mitään, saatika jos kello olisi 6 illalla.

Siis viettävät kyllä paljon aikaa työpaikalla mutta se on kaukana tiukasta työnteosta.Aasian maissa saatetaan nukkua pukuhuoneessa työpäivän aikana.

Luuletko että ne päivät ovat tauotonta tiukkaa työtä? Ne pitävät monta tuntia taukoja noissa "työ"-paikoissa.

Tästä "pitkät päivät"-harhasta hyvä esimerkki on suomalainen Huawei-pomo joka pitää "työntekona" sitä että puhelimessa on virta päällä.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on sellainen käsitys, että USA:ssa ei käytetä koko päivää tehokkaaseen työntekoon. Mutta entä sitten Japani tai Etelä-Korea, joissa on vielä hullummat työajat ja korkeampi työmoraali?

Ei edes Aasiassa,ei vain kehdata lähteä ennen pomoa joten välillä nukutaan pukuhuoneessa.

Siellä se työtahti on vähän eri kuin Suomessa. Tietty riippuu alastakin, mutta ei kaikki tosiaan huiski sitä kymmentä tuntia kuin kuin Aku Ankka liukuhihnalla nopeutettuna Samu Sirkan joulutervehdyksessä.

On paljon palaverejä, jotka ei ole ihan niin tehokkainta ajankäyttöä. Small talkiin on aina aikaa.