Miten muissa maissa (esim jenkit) jaksetaan hulluja työtunteja?

Amerikan mallissa ei ole paljonkaan ihailtavaa. Tai ehkä sen verran että esim myyntityötä täällä tekevät voisivat ottaa edes ripauksen siitä draivista mitä myyntimiehillä on jenkeissä. Vaikka sitten tekisivätkin 8h päiviä. Olen nähnyt monissa firmoissa tosi apaattisia ja hitaita myyjiä jotka funtsivat ja suunnittelevat enemmän kuin myyvät.

Vierailija kirjoitti:

Oikeestiko meinaat että Suomessa ei tehdä pitkiä päiviä? Ja 10h on peräti 2h pidempi kuin ns. normipäivä, ei luulisi tekevän tiukkaa yhtään kenellekään. Omalla alalla 10h tuntuu jo lyhyeltä päivältä.

No pelloilla ja turvesoilla pääsi 15-16 tuntiin. Ainakin ennen, miten lie nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lontoossa tehdään pitkiä päiviä jos on ns hyvä työ. Esim pankkialalla tehdään helposti 60 tuntia viikossa.

Pitää muistaa, että monessa maissa on helpompi saada potkut kuin Suomessa. USA:ssa ei juuri ole mitään suojaa potkuista. Oletko raskaana etkä jaksaa tehdä pitkiä päiviä? -potkut.

Terveydenhuolto ei ole mitään huippua Jenkeissä, vakuutusyhtiöiden kanssa on ongelmia ja ilman vakuutusta voit vaikka kuolla päivystyksessä mikäli et itse voi maksaa laskusi.

Koulut maksavat paljon.

Verot eivät ole niin matalia kun Suomessa yleensä uskotaan.

Terveydenhuolto on USAssa paljon korkeammalla tasolla kuin Suomessa, molemmat olen kokenut. Taalla ei joku "terkkari" arvaile ja ihmettele vaan paaset heti erikoislaakarille.

Koulut ovat ilmaisia lukion loppuun, yliopistot maksavat mutta oman osavaltion sisalla edullisia ja stipendeja saa aika helposti.

Veroista saa vahentaa kaikki lainat joten on edullista ostaa vaikka auto lainalla. Lapsi=verovahennys. Hyvantekevaisyyslahjoitus=verovahennys. JNE.

No jos haluaa että muksut käy public school, de on toki ilmainen. Jos haluaa että he oppivat jotain, sitten on maksettavaa.

Ilmeisesti et ole kroonisesti sairas tai joku muu maksaa vakuutuksesi. USA:n terveydenhuolto ei ole maailman huippua, vaikka itse luulevat että on.

Et tarvitse mennä terveyskeskukseen Suomessakaan jos sinulla a) on vakuutus tai b) varaa maksaa yksityisestä hoidosta. Et voi vertailla Suomen julkinen järjestelmä USA:n järjestelmään.

Eihän hän väittänytkään, että terveydenhuolto Yhdysvalloissa olisi maailman parasta, vaan parempaa, kuin Suomessa. Tosin se, että.on parempaa, kuin Suomessa ei ole mikään kehumisen aihe. Suomalainen terveydenhuolto on valitettavasti eurooppalaisittain jo surkeaa.

Nämä paikalliset koulut ovat kymppikouluja jokikinen ja opetus parempaa kuin suomalaisessa koulussa. On kokemusta kummassakin. Onneksi lapset saivat tänne muuton jälkeen nopeasti kurotttua esimerkiksi puutteet matematiikassa. Olin yllättynyt. Suomalainen koulu olisi täällä 8. Toki asuntojen hinnat ovat kalliimpia siellä missä on hyvät koulut ja todella huonoja kouluja jenkeistä löytyy myös. Monet suomalaiset asuvat hieman edullisimmilla alueilla ja silloin on hyvä laittaa lapsi yksityiskouluun. Niissäkin on hintaeroa ja joku kirkon ylläpitämä joka näkyy suomalaisilla olevan yleinen valinta on edullinen. Ei tämä jenkkilä niin huono paikka ole asua. sen todistaa jo sekin että suurin osa tulijoista jää ja täältä tulee menestystä ja menestyjiä. Tietysti on myös se surkea puoli ja se on luonnollista. 

Minulla on terveydenhuollosta kokemusta monesta maasta ja Suomessa se on ala-arvoista.

Mutta tämä on tosi vaikeaa sanoa tähän oikein mitään. Suomessa kuitenkin erikoissairaanhoito on  monella alalla ihan huippua. Jos esimerkiksi syöpään sairastuisin, niin herranjumala että toivoisin silloin asuvani Suomessa! Ensinnäkin hoito on huipputasoa ja toiseksi, se on lähes ilmaista! Lapsikuolleisuus taitaa olla maailman alhaisimpia, ellei alhaisin? Vaikea silloin on haukkua terveydenhuoltoa ihan laaduttomaksi. Onko siinä sitten ongelmia? Todellakin. Siksi ehkä suuria muutoksia onkin tulossa koko järjestelmään. Silti en ikinä sanoisi suomalaista ILMAISTA terveydenhuoltojärjestelmää ala-arvoiseksi.

Niinpä. Valioliigan pelaajiakin käy suomalaisten urheilulääkäreiden vastaanotoilla hoidettavana. Ja mitä tulee lapsikuolleisuuteen, jopa Kuuba (ilmainen koulutus ja terveydenhoito) alittaa Usan vastaavan lukeman.

Suomessa pidetään isona ongelmana, jos ei ole töitä. Sitten kun ollaan töissä niin niitä ei haluta tehdä.

Ei tietenkään koske kaikkia, mutta kyllä suomalaiset ovat laiskistuneet ihan älyttömästi. Jos kaksi lastakin on, niin se on jo monille liikaan.

Ehkä se on tämä "hyvinvointiyhteiskunta", joka on tehnyt meistä laiskoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sepä se. Kannattaako painaa ylitöitä, kun verottaja vie aina vaan isomman viipaleen? Meillä esimerkiksi on yrityksessä pari nuorehkoa ja rahalle ahnetta nuortamiestä töissä. Harmittaa palkkaa maksaessa huomata, kuinka vähän heille jää siitä, kun ovat valmiita painamaan tarvittaessa iltaan töitä.

Suomi on keskinkertaisuuksien yhteiskunta...

Mutta joo, alkuperäiseen kysymykseen vastaus: ainakin ns. älyaloilla Jenkeissä notkutaan paljon työpaikalla. Pitkä lounas, kesken työpäivää kuntosalille, juoruilua yms. Moni haluaisi kotiin, mutta kulttuuri on sellainen, että pitää tehdä 12h/pv töitä tai siis notkua siellä töissä tai olet huono työntekijä. Se tietysti myös helpottaa, että palveluita ostetaan paljon sivusta.  Suomihan on poikkeuksellinen maa siitä, että tuttu lääkäri otti palkatonta lomaa töistä, että ehti maalata talonsa...

Ei sen talon maalauttaminen urakoitsijalla nyt maltaita olisi maksanut. Suomessa on palvelun vaatijia mutta kun maksusta puhutaan katoavat kyselijät.

Urakoitsijoista en tiedä, mutta kyllä se äkkiä maksaa, jos kyse on oikeasta maalausliikkeestä. Tulee äkkiä viisinumeroisia laskuja taloyhtiöille ( rivarit/pienkerrostalot ).

Tulee viisi ukkoa töihin, henkilönostimet vuokralle Pekkaniskalta jne.

Siten että viimeistään keski-iässä höllätään. Harvempi koko työuransa tekee hurjasti tunteja tai kahta työtä mutta työuran alkupuolella tai ainakin jossain vaiheessa työuraa sitä kannattaa tehdä sillä siitä tulee lisää liksaa, jonka voi sijoittaa ja jolla voi maksella pahimpia velkoja pois. On sitten loppuelämä helpompi. Terv. Nuorena työt aloittanut piensijoittaja, joka äippäloman jälkeen osinkotulojen turvin tekee osa-aikaista n. 4 tuntia/päivässä myyntityötä Sokoksella toistaiseksi. Kunhan lapset kasvaa niin saatan laittaa oman putiikin pystyyn.

Olen ollut jenkeissä töissä muutaman vuoden ja voi sanoa ettei se 1. in last out lisää työn tuottavuutta. Siellä oli toimistopöydillä Nörf aseet kun pomo ei ollut paikalla niin sitten ne leikki niillä. Muutenkin se on puuhastelua ja vessassa pakoilua. Silmänpalvontaa. Tähän yhdistetään ne viikon lomat vuodessa niin lopputulos on surullinen kulutuksesta lohtua hakeva kansa. Itsetuntoa pönkitetään ameriikan lipuilla ja sodilla.

Mä oon nähnyt nää meksikolaiset siivooja palvelijat. Ne tulee taloon laittaa ruokansa jääkaappiin ja omat pyykkinsä pesukoneeseen ja levittää hyvää tuoksua puteleista siivoamatta sen kummemmin. Sitten ovat puhelimessa kokoajan. Tietenkin jos talon emäntä on paikalla niin sitten juostaan ees taas hulluna. Se on sitä ameriikan vouhotusta.

Ne peruselintarvikkeet on meksikolaisille joita on yli puolet kansasta. Muut syö ulkona ja pikaruokaloissa tai lämmittää mikrossa. Osaahan ne sitä makarooni & cheese sotkua kanssa "valmistaa" pakkauksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lontoossa tehdään pitkiä päiviä jos on ns hyvä työ. Esim pankkialalla tehdään helposti 60 tuntia viikossa.

Pitää muistaa, että monessa maissa on helpompi saada potkut kuin Suomessa. USA:ssa ei juuri ole mitään suojaa potkuista. Oletko raskaana etkä jaksaa tehdä pitkiä päiviä? -potkut.

Terveydenhuolto ei ole mitään huippua Jenkeissä, vakuutusyhtiöiden kanssa on ongelmia ja ilman vakuutusta voit vaikka kuolla päivystyksessä mikäli et itse voi maksaa laskusi.

Koulut maksavat paljon.

Verot eivät ole niin matalia kun Suomessa yleensä uskotaan.

Terveydenhuolto on USAssa paljon korkeammalla tasolla kuin Suomessa, molemmat olen kokenut. Taalla ei joku "terkkari" arvaile ja ihmettele vaan paaset heti erikoislaakarille.

Koulut ovat ilmaisia lukion loppuun, yliopistot maksavat mutta oman osavaltion sisalla edullisia ja stipendeja saa aika helposti.

Veroista saa vahentaa kaikki lainat joten on edullista ostaa vaikka auto lainalla. Lapsi=verovahennys. Hyvantekevaisyyslahjoitus=verovahennys. JNE.

Aivan näin. Miten vaan meille suomalaisille uppoaa tuo kuinka muilla on kamalan raskasta ja pelottavaa, mutta vain meillä täällä lintukodossa turvattua, turvallista ja tuetkin löytyy pahimman varalle.

Espanjassakin kamalan köyhää ja onnetonta, maksulliset koulut ym. Totuus aivan toinen.

Verohelpotukset on todella huimat ja isoilla perheillä tuntuvia oikeuksia ja etuja. Palkat pienimmillään pienet, mutta lapset ovat koulussa viiteen eikä päivähoitomaksuja ole enää 3-vuotiaasta eteenpäin. Ruoka koulussa maksaa, mutta järjettömän vähän. Koko lukukausi 50€ ja sillä lapsi saa joka päivä tarjoilun eteen alkupaloista jälkiruokaan saakka. Jos haarukka putoaa niin oppilas ei nouse vaan hänelle tuodaan uusi. Kirjat ja tarvikkeet maksaa, mutta nämäkin saa vähätuloiset ja isot perheet ilmaiseksi kirjakaupasta.

Julkinen terveydenhuolto on nopeaa ja tapaat lääkärin alle 15 minuutissa. Hammashoitoa ei juuri ole julkisella, mutta vakuutuksella sekin hoituu. Eikä siellä todellakaan mene aikaa jonotellessa missään muualla kun ehkä työkkärissä. Sinnekin kun menet ajoissa niin saat ihan oman numeron ja kelloajan, esim.seuraavalle päivälle. Ei tarvitse jonottaa.

Jos olet onnistunut ostamaan oman asunnon niin asut lähes ilmaiseksi sähköä lukuunottamatta. Vartioiduissa, hienommissa taloyhtiöissä aitoineen jne on meidän vastiketta vastaava maksu n.150€/vuodessa! Asunnon saatat löytää todelliseen polkuhintaan, tyyliin 5000eurolla omakotitalon mikä aivan kunnossa.

Perheet asuvat usein yhdessä tai lähekkäin vanhempiensa kanssa. Abuelat sitten hoivaa perheen pienimpiä ja koko suku on ihan eri tavalla mukana toistensa elämässä kun täällä taas halutaan omaa rauhaa ja pärjätä itse, ostaa apua.

En tiedä. Ihmiset vaan on siellä paljon onnellisempia. Niin ja löytyy sieltä se sossukin jos tarttee, lastensuojeluun asti.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa pidetään isona ongelmana, jos ei ole töitä. Sitten kun ollaan töissä niin niitä ei haluta tehdä.

Ei tietenkään koske kaikkia, mutta kyllä suomalaiset ovat laiskistuneet ihan älyttömästi. Jos kaksi lastakin on, niin se on jo monille liikaan.

Ehkä se on tämä "hyvinvointiyhteiskunta", joka on tehnyt meistä laiskoja.

Kieltämättä totta. Ihmisellä kuitenkin on paljon potentiaalia, mutta nykyään moni laiskistuu. Itse olen tehnyt usein tuplavuoroa eli 16h putkeen. Tai opiskellut ja ollut töissä. Toisaalta, jos olen ollut esim. pari viikkoa lomalla, niin jo muutaman tunnin jälkeen väsyy.

Esimerkki lähipiiristä. Nuori nainen, jolla on ollut vaikeuksia kiinnittyä työelämään. Opiskelutkaan ei oikein sujuneet. Hän pääsi pieneen kahvilaan töihin. Töitä jotain 7h päivässä, asiakkaita piipahtaa silloin tällöin. Kiiretön työ, joka ei rasita päätä. Silti ei mennyt kovin kauaa, kun tämä nuori ihminen oli saikulla TYÖUUPUMUKSEN takia. Mistään muusta psyykkisestä, esim. masennuksesta ei siis ollut kyse vaan burn-outista.

En kaipaa mitään tappotahtista yhteiskuntaa. En myöskään ole sitä tyyppiä, joka jaksaisi miettiä talouskasvua, valtion tuloja ym. Ennemmin huolettaa se, jos nuorten ja terveiden aikuisten suorituskyky on jo niin alhainen ettei normaaleista asioista selviä. Normaali työpäivä + kotityöt (omat pyykit ja tiskit) aiheuttaa uupumuksen. Itselle asetetut tavoitteet (esim. opiskelun suhteen) jäävät haaveiksi :(

Niin, mitkä sitten aiheuttavat tämän hirvittävän huonon suorituskyvyn? Esimerkkitapauksella ainakin huono fyysinen kunto, TV:n/netin ääressä yömyöhään valvominen, kenties satunnainen päihteiden käyttö. Todennäköisesti pelkkä todella huono fyysinen kunto riittää tekemään elämästä raskasta.

Itse en ole huippusuorittaja, mutta eräs opiskelutoverini oli: 4,5 vuodessa yliopistotutkinto, samalla kävi töissä, oli harrastuksia ym. Aika usein tapaamani ultratehokkaat ihmiset ovat lähes kaikessa aktiivisia: ehditään harrastaa liikuntaa (kunto pysyy hyvänä), kotityöt hoidetaan käden käänteessä jne. Eli niin hyvät ja huonot jutut kasautuvat samoille ihmisille. Suomessa on kasvava joukko ihmisiä, joilla ei mikään osa-alue (opiskelu, työ, perhe-elämä, kotityöt...) suju hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa pidetään isona ongelmana, jos ei ole töitä. Sitten kun ollaan töissä niin niitä ei haluta tehdä.

Ei tietenkään koske kaikkia, mutta kyllä suomalaiset ovat laiskistuneet ihan älyttömästi. Jos kaksi lastakin on, niin se on jo monille liikaan.

Ehkä se on tämä "hyvinvointiyhteiskunta", joka on tehnyt meistä laiskoja.

Hyvinvointiyhteiskunta on silmälumetta. Jos et sitä tiedä niin et ole koskaan oikeissa ongelmissa ollut vielä, joten olet noviisi kommentoimaan.

Terkuin: viiden lapsen monisairas äiti minimieläkkeeltä

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ne täällä on ahkeria koko sen työajan. Kengänkuva tulee persiiseen aika äkkiä ja aina sun tilalle saa jonkun muun.  Mun mies tekee töitä sen 10-14 tuntia joka päivä. tekee paljon töitä myös kotona ja se on hänen intohimonsa. En valita kun kuitenkin tekee kaikki ne ylimenevät tunnit kotona. Oikeasti olen miettinyt tätä menoa täällä katsellessa että Suomi on sellainen lepokotimaa. Ja se näkyy: lack of success.

Varmaan sinusta tuntuu, että miehesi tekee ihan yhtä tehokkaasti hommia kuin suomalaiset, kun et muusta niin tiedä.

Oma kokemukseni kuitenkin on, että ne työtunnit eivät sitä tehokkuutta ja tulosta takaa. Olen ollut 17 vuotta erilaisten amerikkalaisten firmojen palveluksessa, Suomessa. Amerikkalaiset kollegat eivät saaneet sen enempää aikaan ja usein projekteja siirrettiin Suomeen ja USA:n toimintoja supistettiin. Moni voi nyt vedota pienempiin kustannuksiin, mutta läheltä seuranneena. Projekteista ja tuotteista kannattaa maksaa, jos ne ovat ajallaan ja laadukkaita.

Ulkomaalainen meheni on työskennellyt aluejohtajana eri maissa ja tässä pari kommenttia häneltä:

Yhdysvalloissa oli pitkät päivät, mutta työnteko lähinnä sosiaalista pelleilyä. Suurin osa ajasta menee "palavereissa" papereita pyöritellessä ja sosiaalista statusta pönkittäessä. Palkat ja työsuhde-edut huomattavasti parempia kuin muissa maissa ja tittelit keinotekoisia vain nostamaan statusta. Eteneminen enemmän suhteilla kuin osaamisella. Paljon selkäänpuukotusta ja kulissien takana kuhisi. Todellisen, rankan työn teki sivukonttorilaiset muissa maissa, kuten Etelä-Amerikassa ja Euroopassa, mutta amerikkalaiset nappasivat kunnian kaikista näistä projekteista. Amerikkalaisilla on lähes pakkomielle "pitää kaikki ohjat omissa käsissä" ja suhtautuminen muihin neoroottista ja alentuvaa -jopa rasistista. Työ aika kevyttä ja lounastunti venyyyy, koska sekin on "brainstorming" kollegoiden kesken.

Tämä kokemus on subjektiivinen ja vain yhdestä isosta kansainvälisestä organisaatiosta, jonka päämaja on Yhdysvalloissa.

Suomessa taas on mieheni mielestä hyvä työmoraali ja työt tehdään insinöörimaisen tarkasti ja perusteellisesti. Työntekijöihin luotetaan ja johtoporras ajattelee, että aikuiset ammattilaiset kyllä osaa, eikä niskaan tarvitse koko ajan hönkiä. Työilmapiiri on tehokas. Monet tunnolliset työntekijät kantavat työt kotiin ja jatkavat työntekoa illalla lasten mentyä nukkumaan.

Rankin työ oli mieheni mielestä Etelä-Amerikassa. Työpäivät oli helposti 10-12 tuntia ja työ oli oikeasti täyttä tykitystä. Päämaja oli Yhdysvalloissa ja amerikkalaiset odotti latinojen tekevän työt. Päälliköitä lensi yhtenään Etelä-Amerikkaan valvomaan töiden etenemista ja nämä vierailut oli rankkoja työntekijöille, sillä päälliköt odottivat myös viihdytystä työpäivän jälkeen ja illallisia yhdessä. Samaan aikaan piti kuitenkin saada ne oikeatkin työt tehtyä. Vierailut kesti monta päivää ja niiden aikana tuntui kuin olisi ollut naimisissa työnsa kanssa.

Saksassa taas mieheni koki, että työ on päällisin puolin tehokasta, mutta pinnan alla on paljon byrokratiaa ja monimutkaisia, vanhanaikaisia prosesseja, jotka turhaan aiheuttavat lisätyötä ja vaivaa. Työntekijät eivät kuitenkaan valita tai aktiivisesti pyri tekemään tilannetta parantavia muutoksia. Rivityöläiset tunnollisia ja kellontarkkoja. Päällikkötasolla alkaa kolista, sillä valta nousee kuulemma helposti saksalaisilla päähän ja auktoriteettiasemasta pidetään kiinni keinolla millä hyvänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lontoossa tehdään pitkiä päiviä jos on ns hyvä työ. Esim pankkialalla tehdään helposti 60 tuntia viikossa.

Pitää muistaa, että monessa maissa on helpompi saada potkut kuin Suomessa. USA:ssa ei juuri ole mitään suojaa potkuista. Oletko raskaana etkä jaksaa tehdä pitkiä päiviä? -potkut.

Terveydenhuolto ei ole mitään huippua Jenkeissä, vakuutusyhtiöiden kanssa on ongelmia ja ilman vakuutusta voit vaikka kuolla päivystyksessä mikäli et itse voi maksaa laskusi.

Koulut maksavat paljon.

Verot eivät ole niin matalia kun Suomessa yleensä uskotaan.

Terveydenhuolto on USAssa paljon korkeammalla tasolla kuin Suomessa, molemmat olen kokenut. Taalla ei joku "terkkari" arvaile ja ihmettele vaan paaset heti erikoislaakarille.

Koulut ovat ilmaisia lukion loppuun, yliopistot maksavat mutta oman osavaltion sisalla edullisia ja stipendeja saa aika helposti.

Veroista saa vahentaa kaikki lainat joten on edullista ostaa vaikka auto lainalla. Lapsi=verovahennys. Hyvantekevaisyyslahjoitus=verovahennys. JNE.

Terveydenhoito on todellakin parempaa kuin Suomessa eikä ole odotusjonoja vaan hoitoon ja leikkauksiin pääsee heti. Lääkäri ei arvaile eikä lyö alas omia ajatuksiasi vaan ne tutkitaan. Kun muutettiin tänne niin minulla todettiin kaksi vakavaa sairautta jotka onneksi eivät olleet menneet pidemmälle. Suomessa lääkäri oli sitä mieltä että oireet johtuivat masennuksesta eikä halunnut tutkia asiaa sen enempää:D Yliopistot maksavat mutta ainakin tätä nykyä niitäkin varten saa luahes korotonta opintolainaa ja jos olet hyvä saat stipendin. Totta.

Usan terveydenhoito sijoittuu kehittyneiden maiden listalla viimeiseksi. Se on kallis, tehoton ja laadultaankin heikko muille kuin miljonääreille.

https://www.oecd.org/unitedstates/Health-at-a-Glance-2015-Key-Findings-…

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisten työmoraalissa on kyllä sanomista. Ylitöitä ei tehtäisi kun verottaja vie kaiken. Tosin vain valtionvero on progressiivinen. Monelta on jäänyt tajuamatta mitä kello on lyönyt. Kaiken huippu ovat nämä jotka oikein odottavat lomautuksia että pääsee ansiosidonnaisella. Kuvottaa ajatellakin.

Pisti silmään että uutisten mukaan kuljetusalan suurin rikos on muutama ajoajan ylittävä työtunti. Amerikassa ei ymmärtääkseni ole minkäänlaista työajan valvontaa ja hyvin tullaan toimeen.

Ei se kaikessa ole paras maa mutta Euroopassa on menty liian pitkälle holhouksessa ja säätelyssä. Ei tälle valtiolle mitkään verotulot riitä loputtomiin paisuvan itseäänsä varten olemassa olevan byrokratian elättämiseen.

Kyllähän kuljetusfirmat ajattaisivat kuskeilla vaikka vuorokauden putkeen, mutta tuossa on kyse kaikkien tielläliikkujien turvallisuudesta. Enpä haluaisi törmätä täydessä lastissa olevaan puutavararekkaan vain siksi, että kuski nukahti kesken ajon.

Hyvin monella alalla Suomessakin ei tehdä ylitöitä vaan liukumaa. Tehdyt tunnit saa vapaana tunti tunnista. Vaikea niitä ylitöitä ont ehdä, kun sellaisia ei edes ole.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ne täällä on ahkeria koko sen työajan. Kengänkuva tulee persiiseen aika äkkiä ja aina sun tilalle saa jonkun muun.  Mun mies tekee töitä sen 10-14 tuntia joka päivä. tekee paljon töitä myös kotona ja se on hänen intohimonsa. En valita kun kuitenkin tekee kaikki ne ylimenevät tunnit kotona. Oikeasti olen miettinyt tätä menoa täällä katsellessa että Suomi on sellainen lepokotimaa. Ja se näkyy: lack of success.

Nyt on ihan pakko kysyä että mitä helve*in järkeä siinä on, raataa aamusta iltaan koko elämä? Vaikka kuinka olisi "lack of success". Minun mielestäni töitä tehdään elämistä varten, eikä niin että elämä on töitä varten. Paljon mieluummin "lack of success" kuin elämätön elämä, sillä töissä vietetty aika ei ole sitä aikaa, mihin haluan elämäni käyttää! Kyllähän se herroille kelpaa että ihmiset raatavat koko elämänsä juomarahalla. Kun eivät suostuisi siihen, ja verisesti kilpailisi että kuka saa tehdä 18h töitä omenan palkalla, saisivat saman paljon vähemmälläkin. Aina vaan tuntuu hölmöjä riittävän.

Erikoisinta on kyllä se että ennen kun Suomessakin suurin osa kansasta oli maanviljelijöitä. Lapsia oli monta, ruokapula ja töitä tehtiin pellolla alkeellisin menoin. On ollut pakko jaksaa eikä ollut mitään lomia. Osittain uskon että kansa on laiskistunut jos nykypäivän meno on raskasta (en nyt yleistä kaikkia tottakai oikeasti voi olla raskasta työtä, nykyisin varsinkin henkinen terveys on koetuksella monissa ammateissa)

Tää on vähän sama kuin nykypäivänä on tämä masennusaalto. Kaikki ovat masentuneita ja ei jakseta tehdä mitään eikä huvita kun elämä nyt on vähän vaikeaa. Se on vaan kumma että nykypäivän ongelmat ja vaikeat ajat kalpenevat sen rinnalla millaista on elämä ollut pääosin vuosisatoja ihmisillä. Juuri isomummuni kertoi kuinka vielä ennen sotaa oli Suomi sisällissodan jälkeen edelleen jakaantunut. Mitä hirveitä julmuuksia on joutunut näkemään ja kokemaan. Silti on ollut vain kestettävä ei tullut kuuloonkaan että oltaisiin vain masennuttu kaikki ja jääty sängyn pohjalle.

Maailma muuttuu ja sen ongelmat. Ilmeisesti liian helppo elämä ollut meillä viime vuosikymmenet ettei osata vastoinkäymisiin suhtautua ns. oikein. Välillä myös tuntuu että ne jotka oikeasti ovat joutuneet kokemaan hirveyksiä ja traumaattisia asioista eivät masennu. Monilla masentuneilla on kuitenkin ollut hyvät kotiolot eikä taustalla ole mitään isoja asioita tai näin ainakin omassa lähipiirissä ja tutuissa olen tämän huomannut.

Nykyisin eivät ihmiset ole edes valmiita tekemään töitä ja aika pitkälti monissa paikoissa näkee lusmuja ja elämäänsä kyllästyneitä. Jotenkin suoraan sanottuna ärsyttää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisten työmoraalissa on kyllä sanomista. Ylitöitä ei tehtäisi kun verottaja vie kaiken. Tosin vain valtionvero on progressiivinen. Monelta on jäänyt tajuamatta mitä kello on lyönyt. Kaiken huippu ovat nämä jotka oikein odottavat lomautuksia että pääsee ansiosidonnaisella. Kuvottaa ajatellakin.

Pisti silmään että uutisten mukaan kuljetusalan suurin rikos on muutama ajoajan ylittävä työtunti. Amerikassa ei ymmärtääkseni ole minkäänlaista työajan valvontaa ja hyvin tullaan toimeen.

Ei se kaikessa ole paras maa mutta Euroopassa on menty liian pitkälle holhouksessa ja säätelyssä. Ei tälle valtiolle mitkään verotulot riitä loputtomiin paisuvan itseäänsä varten olemassa olevan byrokratian elättämiseen.

Kyllähän kuljetusfirmat ajattaisivat kuskeilla vaikka vuorokauden putkeen, mutta tuossa on kyse kaikkien tielläliikkujien turvallisuudesta. Enpä haluaisi törmätä täydessä lastissa olevaan puutavararekkaan vain siksi, että kuski nukahti kesken ajon.

Hyvin monella alalla Suomessakin ei tehdä ylitöitä vaan liukumaa. Tehdyt tunnit saa vapaana tunti tunnista. Vaikea niitä ylitöitä ont ehdä, kun sellaisia ei edes ole.

Kuljetusalalla pitäisi olla vielä ja PALJON enemmän säätelyä ja valvontaa työaikojen suhteen. Tolkuttomia päiviä siellä tehdään vieläkin, ja isännät eivät ajattele kuljetusalalla työntekijöitään yhtään. Jos olisi täysin säännöistä vapaata, voisi kuljettajat muuttaa siihen autoon asumaan, sellaiseksi meininki menisi, ja monen kohdalla on jo nyttenkin.

Mulle on jäänyt mieleen Vaimonvaihtajista (?) yksi jakso, jossa oli sellainen vähän rennompi mies joka sanoi tekevänsä töissä lyhyttä päivää että ehti olla lapsiensa kanssa enemmän. Vaimo oli kotona ja heillä taisi olla taloudellisesti hieman niukkaa, mutta pärjäilivät kuitenkin. Tästä jakson alkuvaiheesta sain suomalaisena jotenkin sellaisen vaikutelman, että mies tekee töitä vain osa-aikaisesti ja lusmuaa. Sitten jakson edetessä kävikin ilmi, että nämä miehen lyhyemmät päivät olikin vain sitä, että hän teki töitä vain kahdeksan tuntia eikä jäänyt ylitöihin! Kun vaimot vaihtuivat, uusi vaimo pisti miehen tekemään pidempää päivää ja lapsillekin tuli uudenlainen kuri. 

Kyllä tuo pani miettimään, että meillä Suomessa on kuitenkin asiat monella tavalla hyvin. Mitä iloa niistä suurista tuloista ja työelämän menestyksestä (sekin kysymysmerkin kanssa) edes on, jos et ehdi olemaan kotona ja nauttimaan siitä hienosta talosta, jonka maksamiseksi raadat aamusta iltaan? Lasten kanssa et ehdi olemaan ja kesällä heidät parkkeerataan ties minne leireille, koska aikuisten lomat on lyhyet. 

Jossain suorittavassa työssä pidempi työpäivä voi tarkoittaa parempaa työtulosta. Mutta asiantuntijatyössä, jossa pitäisi pystyä jatkuvasti käyttämään luovaa ongelmanratkaisukykyä, työteho kyllä laskee jos päivät on liian pitkiä. Täällä Suomessa ei ehkä pääse rikastumaan, mutta elämä on perushyvää ja eläkeajan toimeentulokaan ei ole sen varassa, miten paljon olet itse eläkerahastoosi työuran aikana säästänyt. Amerikkalaiset säästävät eläkkeensä itse ja viime laman aikaan moni joutui kajoamaan eläkesäästöihinsä pystyäkseen ostamaan ruokaa. Siellä päälle 70-vuotiaatkin voivat joutua olemaan töissä, kun eläkkeelle ei ole varaa jäädä. Ei siinä mitään, jos se olisi oma valinta ja mielen virkeydeksi, mutta työnteko raihnaisena ja pakon edessä tuossa iässä ei kuulosta kivalta.