Lue keskustelun säännöt.
Miehet muuttuu seurustelun edetessä huutaviksi ja vihaisiksi. Vika minussa vai miehessä?
30.09.2017 |
Kirjoitan tänne saadakseni näkökulmia että teenkö minä jotain väärin vai valitsenko vääriä miehiä vai mikä tässä voisi olla. Olen siis 16-vuotiaana alkanut seurustelemaan ja sen miehen kanssa olin pitkään, edettiin avioliittoonkin, lapsia ei kuitenkaan saatu. Se suhde oli pitkään hyvä suhde, jossa kumpikaan ei huutanut eikä ollut mitenkään erityisen vihainen, toki jotain pientä kinaa oli joskus mutta ne puhuttiin läpi ja sovittiin. Päädyttiin kuitenkin eroon, mutta siitä pitkästä suhteesta minulle jäi sellainen positiivinen käsitys, että miehet ei huuda kamalasti tai räyhää usein. Hän oli ensimmäinen poikaystäväni, niin kokemusta muista kuin hänestä ei oikein ollut kun erosin, ja jossain vaiheessa aloin eronneena etsimään uutta seuraa.
Nyt minulla on takana kolme parin vuoden parisuhdetta, joissa on kaikissa käynyt vähän samoin. Suhde alkaa hyvin, ja yhdessäolo sujuu hyvin. Kunnes kovimman ihastuksen laannuttua mies alkaa huutamaan minulle. Räyhäämään pikkuasioista. Minulle on noissa kolmessa suhteessa mies raivonnut ja huutanut mm. siitä, että sanoin mielipiteeni, kun hän sitä kysyi (mutta ilmeisesti mielipiteeni oli hänen mielestään väärä), ja siitä että en ole osannut tehdä jotain asiaa (jota en ole koskaan ennen tosin tehnyt, joten en tietenkään heti osaa), ja siitä että en ole pyytämättä älynnyt hoitaa miehen puolesta jotain kotihommaa, siitä että en ole ollut valmis muuttamaan nopeasti yhteen jne jne. Ymmärrän, että mielipiteeni saattaa ärsyttää, jos se on eri kuin toivoi, mutta en ymmärrä miksi siitä seuraa vartin karjumiskohtaus. Ja huutamisella tarkoitan, että mies huutaa oikeasti vihaisena ja kovaa. Ihmettelen nyt ihan kauheasti sitä, että miten sen pitkän hyvän suhteen jälkeen on vastaan tullut kolme tällaista raivoajaa.
Aiheutanko siis itse miehissä tuollaisia huutamiskohtauksia, vaikka en tiedä yhtään että miten? En itse huuda enkä räyhää vaan olen aika rauhallinen ihminen. En nalkuta, en kettuile, en leiki mykkäkoulua. Tietenkin minussa on vikoja, mutta ei mielestäni sellaisia, että ne provosoisi kamalaa vihaisuutta. Tai sitten en vain ymmärrä mitä teen väärin. Vai olenko jostain syystä onnistunut nyt eronneena kohtaamaan vain miehiä, jotka räyhäävät pikkuasioista? Osaako joku auttaa?
Kommentit (124)
Vihanhallintaongelma miehellä. Ap:n ei tarvitse mennä itseensä eikä muuttaa itseään. Miehen terapeutiksi älä myöskään koeta ryhtyä, se ei ole kenenkään tehtävä parisuhteessa. Tuollaiset aikuiset miehet eivät valitettavasti muutu miksikään, viisainta on nuolla haavansa ja jättää heidät sinne karjumaan.
Koettu on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
älä syytä itseäsi. Selvästi noissa miehissä vika, kukaan normi ei rupea agressiiviseksi noin pienistä asioista.
Jos jokaisessa suhteessa tulee samat ongelmat, niin silloin ongelmien syy löytyy omasta käytöksestä.
Vaihtoehtoja on kaksi.
Joko valitset sellaisia miehiä, joilla on taipumusta huutamiseen ja epäasialliseen käytökseen (ehkä he vaikuttavat aluksi vahvoilta ja turvallisilta ja totuus paljastuu sinulle vasta myöhemmin). Usein käy niin että ihastuu samantyyppisiin miehiin ja siksi jokaisessa suhteessa tulee samoja ongelmia.
TAI
Omalla käytökselläsi provosoit miehissä aggressiota.
Itse veikkaisin tuota ensimmäistä kohtaa.
Tulihan tänne järkikommenttikin.
En tajua ihmisiä jotka valittavat kumppaniensa ominaisuuksista vaikka niitä kumppaneita on ollut jo toista kymmentä elämän aikana. Jos yksi kumppani on väkivaltainen, laiska tai vastaavaa niin syy on todennäköisesti siinä. Mutta jos kaikki kumppanit on sellaisia niin syy on täysin itsessä.
Sekä henkisessä väkivallassa että fyysisessä väkivallassa syy on aina ja ainoastaan siinä tekijässä itsessään. Syy ei ole uhrissa. Ei, vaikka löytäisi itsensä uudelleen toisesta suhteesta, jossa se uusi kumppani on väkivaltainen.
Paitsi kun kyseessä on naisen nalkuttaminen niin ...
Sä olet niille aivan liian fiksu, itsevarma ja kypsä. Etsi omantasoisiasi miehiä - helpommin sanottu kuin tehty.
Mulla on vähän sama ongelma. Tosin nykyään mun suhteet ei kestä edes kuukautta ennen kuin jokin pimahdus tapahtuu. En tajua, voi olla että en lähesty tarpeeksi hyviä miehiä, mutta kokemusta alkaa olla. Olen alkanut ajatella että syy on osittain kulttuurissa jossa naisten pitäisi olla tällasia (alistuvia) ja miesten tuollaisia (dominoivia). En kyllä ymmärrä mistä tämä oma epäalistuvuus tulee, en vain taivu, vaikka mm vanhemmat ovat yrittäneet.
Mun miehestä tuli kanssa muutamien vuosien, yhteisen asunnon ja lasten jälkeen kiukutteleva kakara. Huutaa, nimittelee välillä tosi pahastikin, on tosi ilkeä kyllä muutenkin. Ei voi keskustella, eikä pyydä anteeksi. Omasta mielestä en nalkuta vaan pyrin sanomaan rauhallisesti aiheesta. Toki joskus menee hermot mutta silloin useimmiten pyrin pitämään ulosannin lyhyenä ja menen vaikka pihalle puhaltamaan. Riitatilanteessa useimmiten pysyn rauhallisena.
Yleensä ihminen joka ensimmäisenä etsii syytä myös itsestään ei ole se pahin syypää. Ainakaan aina. Vaikka usein syy on molemmissa, mutta en tiedä..
Haluaisin mieluummin itse ainakin rinnalleni luotettavan kiltin ihmisen josta voisin tietää ettei hän kilahtele todella pahasti vähän väliä eikä tarvitse kantaa kaikkea taakkaa itse sen pelossa että toinen esim stressaantuu liikaa ja taas tulee räjähdys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai se alkaa vituttaa jos oma akka on jatkuvasti härkäpäinen, kettuilee ja on joka asiassa eri mieltä luettuaan jonkun vih*rv*ssaripropagandalehden. Perhe tai avoliitto on aina yksikkö ja se näyttää pahalta ulospäin jos ollaan aina eri mieltä eikä kunnioiteta toisen mielipidettä, varsinkin jos asia on toiselle tärkeä. Esimerkkinä vaikka sellainen, että jos miehesi kiihkeä autourheilun seuraaja ja harrastaja niin ei ehkä kannata joka paikassa toitottaa Formuloiden olevan täysin turhaa luontoa tuhoavaa rikkaiden poikien leikkiä. Vaikka oikeasti olisitkin sitä mieltä. Miehelle voit sen sijaan kahden kesken oman näkökulmasi kertoa.
Ap ei muuten koskaan kertonut miksi se ensimmäinen suhde kariutui...ettei siinäkin olisi syyksi nousseet "selvittämättömät erimielisyydet" kuten jenkkileffoissa todetaan kun eroa haetaan. Mies taisi vaan oli sellainen lehmänhermoinen ja rauhallinen kaveri, joka sitten mitan täytyttyä lähti kävelemään.
Syy taisi olla pettäminen.
Omat tunteet pinnassa? Mitkä lehdet ja mitä hittoa!? 😂
Vierailija kirjoitti:
Tottakai se alkaa vituttaa jos oma akka on jatkuvasti härkäpäinen, kettuilee ja on joka asiassa eri mieltä luettuaan jonkun vih*rv*ssaripropagandalehden. Perhe tai avoliitto on aina yksikkö ja se näyttää pahalta ulospäin jos ollaan aina eri mieltä eikä kunnioiteta toisen mielipidettä, varsinkin jos asia on toiselle tärkeä. Esimerkkinä vaikka sellainen, että jos miehesi kiihkeä autourheilun seuraaja ja harrastaja niin ei ehkä kannata joka paikassa toitottaa Formuloiden olevan täysin turhaa luontoa tuhoavaa rikkaiden poikien leikkiä. Vaikka oikeasti olisitkin sitä mieltä. Miehelle voit sen sijaan kahden kesken oman näkökulmasi kertoa.
Ap ei muuten koskaan kertonut miksi se ensimmäinen suhde kariutui...ettei siinäkin olisi syyksi nousseet "selvittämättömät erimielisyydet" kuten jenkkileffoissa todetaan kun eroa haetaan. Mies taisi vaan oli sellainen lehmänhermoinen ja rauhallinen kaveri, joka sitten mitan täytyttyä lähti kävelemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä syyt ovat aiheuttaneet raivokohtauksen? Yksi oli ettei ap ollut valmis muuttamaan yhteen, mitkä ovat muut syyt?
Ihan mahdotonta kenenkään arvailla miksi miehet raivoavat ellei syitä raivokohtaustilanteisiin kuvata. Syyhän voi olla muutoin huono tuuli, matalapaine, auringonpilkut, feromonit jne.
Yritän muistella tähän esimerkkejä noista kolmesta suhteesta:
-olimme katselemassa miehelle polkupyörää kaupoista, ja mies tykästyi erääseen pyörään ja halusi välttämättä kuulla mielipiteeni. Sanoin hänelle, että kiva pyörä, mutta mielestäni sinun tarpeisiin sopisi paremmin tämä eräs toinen pyörä ja perustelin miksi. Mies meni hiljaiseksi, ja matkalla hänen kotiinsa alkoi huutokohtaus siitä että miksi sanoin mielipiteeni, pilasin kaiken ja kuka oikein kuvittelen olevani kun sanon hänelle mielipiteeni, hän ei halua koskaan kuulla mielipiteitäni.
-Lupauduin auttamaan miestä hänen kodin remontissa, kun hän kovin pyysi, vaikka sanoin että en ole koskaan remontoinut mitään. No en sitten osannut tehdä remonttia ilman ohjeita enkä tiennyt kaikkien työkalujen nimiä jne, niin tuli hirveä raivokohtaus siitä, että en osaa ja miten voin olla niin paska että en osaa ja olen pilannut suunnilleen koko remontin kun en osaa (vaikka oikeasti siis en pilannut mitään vaan kysyin vain ohjeita).
-Suunnittelimme hotelliviikonloppua, ja mies kysyi minne haluaisin mennä. Sanoin yhden kaupungin ehdotukseksi, ja että muutkin käy, jos hänellä on hyviä ideoita. Sain siitäkin huutoa (itse asiassa parin päivän huudon) kun kuulemma teen asiat kamalan vaikeiksi. Yritin kysyä millä tavalla vaikeiksi, kun teen oman mieleni mukaisen ehdotuksen ja kerron että muutkin vaihtoehdot käy hyvin. En saanut siihen vastausta vaan lisää huutoa siitä miten hankala ihminen olen. Olin aivan ymmälläni.
- Olimme sopineet, että vietämme juhannusta yhdessä, mutta tarkempia suunnitelmia ei oltu lyöty lukkoon. Mies kertoi viisi päivää ennen juhannusta, että olikin eilen ilmoittanut kaverilleen, että menee sen kaverin kanssa saareen. Olin siitä hämmästynyt ja pettynyt ja ihmettelin ääeen, että mehän oltiin jo sovittu että ollaan yhdessä juhannus, niin muutamassa sekunnissa alkoi miehen huuto, että olen ihan hullu kun yritän rajoittaa hänen menemisiä.
Ap.
Olet ilmeisesti kuitenkin tavannut kelvollisia miehiä. Mutta noko niin että kanssasi on vaikea sopia asioista? Siis siten että sinuun voi luottaa? Sanot että olet kiltti. Mutta ilmaisetko itsesi ja tahtosi selkeästi. Vai oletko sellainen häilyvä ja epämääräinen nainen josta ei tiedä pitävätkö lupaukset ja sopimukset ja onko edes jotain sovittu. Onko niin että saatat tulla ja mennä mielesi mukaan. Oletko täsmällinen? Miehiä ärsyttää tavattomasti nainen joka osoittautuu tuuliviiriksi ja johon ei voi luottaa.
Jos sinulla on kolme lähes identtistä esimerkkiä, niin kyllä niissä miehissä on vaikka mitä yhteisiä piirteitä. Etsi ne ihan normallilla analyysillä. Ja tadaa - sen jälkeen tiedät mitä vältellä miehissä.
Näin tein itse ja toimi erinomaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehiä ärsyttää aivan vitusti jos nainen on sekä rauhallinen että looginen. Johdonmukainen tilanteen läpikäynti esim. riitatilanteessa on pahinta kryptoniittia miehelle, se hajoaa atomeihin. Tuntuuko tutulle ap?
No jopas tuli hevonkukkua. Voin miehenä sanoa, että rauhallinen ja looginen nainen on sellainen lottovoitto, että jos sellaisen löytää niin kannattaa pitää kiinni. Yleensä kaikki riitely kun johtuu minun kokemukseni mukaan ihan päinvastaisesta, eli nainen on epälooginen ja tunnesykkyröidensä vallassa toimiva hormoniveturi, jonka kanssa asioiden selvittämisestä rauhallisesti ja loogisesti ei tahdo tulla mitään. Naisilla on myös kummallinen tapa lähestyä ongelmia ja kriisejä, he eivät halua mieheltä niinkään apua ja ratkaisua, vaan sitä että yhdessä vollotetaan riittävästi. Siitä tulee naiselle olo, että mies välittää, mutta se ei kuitenkaan ratkaise mitään. En ymmärrä.
sussa vika, ala lesboksi niin voitte olla kädettömiä naisia yhdessä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huvittava ajatuskin AV-palstalla jos sukupuolet olisi toisinpäin :)
Miehellä kaikki neljä naistaan ovat räyhänneet, mitä luulette että veikattaisiin syyksi?
Mutta tässä ketjussahan ap kertoi mm. että nämä miehet ovat raivonneet myös muille, ja mistään ei saa sitä vaikutelmaa, että ap olisi provosoinut raivoa. Jos mies kertoisi vastaavat yksityiskohdat, niin todennäköisesti saisi ihan samanlaisia vastauksia kuin ap. Jos mies kertoisi vain että jo 4 tyttöystävää ovat raivonneet ja jättäneet, niin toki silloin miestä syytettäisiin, mutta vastaavilla tiedoilla syytettäisiin myös naista. Ei jakseta aina lietsoa miehet vs. naiset -ilmapiiriä :)
Vierailija kirjoitti:
Alhaiset testosteroniarvot voivat lisätä vihan tunteita ja *räyhähenkisyyttä.*
Ap ei ole huomannut, että hänen perässään kulkee räyhähenki, joka siirtyy näihin miehiin vähän aikaa seurustelua työstettyään. Kristallikuugelini näyttää näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle tuli yksi juttu mieleen noista ap:n esimerkkiraivokohtauksista. Ensinnäkin nuo kaikki kertovat miesten kypsymättömyydesta ja rajattomuudesta, eivät kestäneet sitä että joku on eri mieltä/asiat eivät menneet kuin suunnitteli, ja kaatavat asiasta koituneen pahan mielen toisen niskaan. Eli vika on todellakin noissa miehissä, hyvä kun pääsit eroon, mutta miksi valitsit heidät? Voi olla sattumaa, mutta:
mulla on yksi kaveri, joka on todella monella kriteerillä miesten "unelmanainen" - ulkoisesti ja sisäisesti. Hän on erittäin tasapainoinen, hauska, joustava, aktiivinen, ei koskaan valita, elää täysillä, ja on tosi kaunis. Ja hän on toistuvasti valinnut tavalla tai toisella hankalia/mahdottomia kumppaneita. Mun oli pitkään vaikea ymmärtää mikä tässä mätti, kun vaikutti siltä, että hän saisi ihan kenet tahansa haluaisi. Mutta epäilen syyksi, että hän on niin itsevarma, positiivinen ja elämästä nauttiva, että hän ei osaa "varoa" ongelmamiehiä. Hän myös lähtee aika rohkeasti suhteeseen ensihuuman perusteella. Itse olen herkkä ja arka, ja olen ollut tosi varovainen aloittamaan ihmissuhteita tai ainakin heittäytymään niihin. Tällä mun ystävällä on myös todella erikoisia, mun mielestä hankalia ihmisiä kavereina. Hän ei vaan koe raskaana/uhkaavana toisten ongelmallista käytöstä (ennen kuin suhteessa se kumuloituu), mä taas olen aika varautunut aina jos koen, että toinen ei ole ihan tasapainossa. Voisiko kyse olla jostain vastaavasta, ap?
Olen lukenut vain osan keskustelua, mutta oliko siinä ihan ensimmäisessä suhteessa jotain jonka vuoksi sinun tarvitsi muuttaa jotain tapaasi ratkaista tilanteita tai puolustautua jotenkin? Ja joka on palasena tässä uudessa kuviossa?
Ap jättää jotain kertomatta omasta käyttäytymisestään. Aika mustavalkoista maalailua esim. postauksessa nro 64. Ihan muodostuu kuva tietynlaisesta "prinsessatyypistä", jolle "miehet vaan alkavat ärjymään" ja "yhtään en tiedä, minkä takia".
Voi tietty ollakin, ettei "yhtään tiedä" mutta silloin ap:lle sopisi osoitteeksi kognitiivinen psykoterapeutti.
Jollain miehistä saattaa ehkä olla vihanhallintaongelma, mutta epäilisin jotain muuta(kin) olevan taustalla.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai se alkaa vituttaa jos oma akka on jatkuvasti härkäpäinen, kettuilee ja on joka asiassa eri mieltä luettuaan jonkun vih*rv*ssaripropagandalehden. Perhe tai avoliitto on aina yksikkö ja se näyttää pahalta ulospäin jos ollaan aina eri mieltä eikä kunnioiteta toisen mielipidettä, varsinkin jos asia on toiselle tärkeä. Esimerkkinä vaikka sellainen, että jos miehesi kiihkeä autourheilun seuraaja ja harrastaja niin ei ehkä kannata joka paikassa toitottaa Formuloiden olevan täysin turhaa luontoa tuhoavaa rikkaiden poikien leikkiä. Vaikka oikeasti olisitkin sitä mieltä. Miehelle voit sen sijaan kahden kesken oman näkökulmasi kertoa.
Ap ei muuten koskaan kertonut miksi se ensimmäinen suhde kariutui...ettei siinäkin olisi syyksi nousseet "selvittämättömät erimielisyydet" kuten jenkkileffoissa todetaan kun eroa haetaan. Mies taisi vaan oli sellainen lehmänhermoinen ja rauhallinen kaveri, joka sitten mitan täytyttyä lähti kävelemään.
Ai sulle on tärkeää että kulissit ovat kunnossa (näyttää pahalta ulospäin) sen sijaan että antaisit puolisollesi ajatuksen-ja sananvapauden. Tulee varmaan sulle yllätyksenä se että ainoakaan nainen ei ole sun alamaisesi ja jos sinä et kunnoita puolisosi mielipidettä, ei hänenkään tarvitse piitata pätkääkään sun mielipiteestä edes julkisesti. Niin se menee 2010-luvulla, lakkaa itkemästä. Ja formulat ovat täysin turha ja luontoa tuhoava harrastus. Itse en edes seurustelisi formuloita seuraavaan juntin kanssa, koska arvostan enemmän miestä joka lähtee sinne luontoon mun kanssa tuollaisen penkkiurheilun sijaan.
Jos sä dissaat naistasi julkisesti, naisella on oikeus tehdä samoin.
Todennäköisesti ap. on kiltti ja käyttäytyy hillitysti ja vetää siksi näitä räyhääviä miehiä puoleensa, jotka etsivät juuri tämänkaltaisia seurustelukumppaneita, kun muiden kanssa eivät pärjää.
Mun ystävä vetää mitä ihmeellisiä miehiä puoleensa ja kaikki menee aluksi hyvin, mutta myöhemmin paljastuu huutamista, raivoamista, alistamista ja jopa väkivaltaa.
Tunnen ystäväni hyvin, jo lapsuudesta lähtien ja olemme paljon viettänyt paljon aikaa hänen kanssaan, niin kaksin, kuin seurueessa ja hän on maailman kiltein ja mukavin ihminen ja huomioi aina toiset.
Onneksi, nyt hän on tasavertaisessa suhteessa.
On niitäkin miehiä, jotka vielä pitkässäkin avoliitossa ovat ihan normaaleita. Sitten kun mennään naimisiin, muuttuu jotenkin heidän käsitys naisen asemasta melkein kuin napista painamalla. Mitään viitteitä ei ole aiemmin mustasukkaiseen rajoittamiseen ollut.
Sekä henkisessä väkivallassa että fyysisessä väkivallassa syy on aina ja ainoastaan siinä tekijässä itsessään. Syy ei ole uhrissa. Ei, vaikka löytäisi itsensä uudelleen toisesta suhteesta, jossa se uusi kumppani on väkivaltainen.