Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Oletteko muut vähentäneet lihan syöntiä
28.09.2017 |
Itse olen erittäin iloinen kaikista uusista kasviproteiinivalmisteista. Meillä on punaista lihaa enää kerran viikossa, koska valikoima on niin paljon laajentunut. Nyt voi ostaa laadukasta lihaa viikonloppuna, hauduttaa pitkään possun poskia, ostaa karitsaa, riistaa jne. koska se on harvinaista herkkua.
Miehenikin sanoi, että on paljon energisempi olo, sillä kasvisten määrä on lisääntynyt huomattavasti ruokavaliossa ja vatsa toimii paremmin. Suosittelen kokeilemaan.
Kommentit (165)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin 650g lihaa menee päivässä.
Kanaa, kalkkunaa ja nautaa. Kalaa aina välillä.
Sinun ainakin kannattaa mittauttaa krea-arvo säännöllisesti. Sikäli että pysyt ylipäätään hengissä.
Olen oikein hyvässä kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vähentänyt. Hemoglobiini on niin huono, että lihan jättäminen ruokavaliosta ei tule kysymykseen.
Päinvastoin kasviruokavalio nostaa monesti hemoglobiiniarvoja. Itsellä ennen kasvissyöntiä keskiarvo pyöri 128-134 välillä, nykyään se on aina yli 140. Asiasta kun puhuin verenluovutuksen yhteydessä sairaanhoitajan kanssa, niin hän vahvisti asian ja puhui myös omasta kokemuksestaan ja yleisestä huomiosta asiakkaiden kohdalla.
Raudanpuuteanemia nostaa hemoglobiinia, kun elimistö yrittää kompensoida anemian vaikutuksia. Kun sain nostettua oman rautavarastoni (ferritiini) tyhjästä täydeksi ja pääsin eroon anemian ongelmista (väsymys, hiustenlähtö, hengästyminen jne) hemoglobiini samalla laski 147 -> 140.
Tosi vitsikästä, trolli. Mulla hemoglobiini just nyt 94, eikä saada nousemaan, koska ferritiinivarastot tyhjillään. Yksi oire on, että ei jaksaisi lukea hevonkakkaa.
Raudanpuuteanemia voi tosiaan aiheuttaa korkeaa hemoglobiinia, sillä liian alhainen seerumin rauta aiheuttaa hapen puutetta, jolloin hemoglobiinipitoisuus nousee. Hemoglobiini ei siis kerro elimistön rautatilanteesta absoluuttista totuutta.
Hemoglobiini ei kerro absoluuttista totuutta elimistön rautatilanteesta, mutta anemiasta se kyllä kertoo. Raudanpuuteanemia nimittäin satutaan määrittelemään seerumin hemoglobiinipitoisuudella.
"Maailman terveysjärjestön (WHO) määritelmän mukaan anemiassa hemoglobiinin pitoisuus on aikuisilla (15 vuotta täyttäneillä) miehillä alle 130 g/l, naisilla alle 120 g/l ja raskaana olevilla alle 110 g/l.[1] Hemoglobiinin pitoisuuden laskiessa anemia voidaan luokitella lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan."
Anemia on veren vähäisyyttä, ei suoranaisesti raudan. Jos verta tai veren kapasiteetti on vähäinen, niin totta kai se vaikuttaa suoraan hemoglobiinin määrään litrassa verta. Raudanpuuteanemia määritetään punasoluindeksien avulla, joista hemoglobiini on siis vain yksi arvo. Punasoluindeksitkään eivät aina anna selkeitä vastauksua, jolloin tarvitaan rautavarastojen määritystä (mm. rauta-, transferriini- ja ferritiini).
Raudanpuuteanemia on vain yksi anemian monista muodoista. Anemiaa voi olla vaikka hemoglobiini olisi kuinka hyvä.
Veren vähäisyyttä? Meinaatko, että verta on aneemikoilla litramääräisesti vähemmän kuin muilla? Lue vaikka Duodecimin artikkeli eri anemiatyypeistä, niin huomaat että hemoglobiini on keskeinen arvo muissakin anemiatyypeissä.
Usko nyt jo, että ihmisellä voi olla raudanpuute ja siitä johtuvia anemiaoireita, vaikka hemoglobiini olisi viitearvossaan ja jopa hyvä. Mutta toki sekä ferritiini että hemoglobiini voivat olla yhtä aikaa huonot.
Näin ainakin luontaistuotekauppojen lisärautojen mainosvihkoissa vakuutellaan. Itse näkisin, että ainakin rajummat anemiaoireet johtuvat puutteellisesta happiaineenvaihdunnasta, ja ferritiinihän ei hapen kulkuun elimistössä vaikuta. Mutta kyllähän kuka vaan saa kokea väsymystä, ja jos pilleri helpottaa, niin hienoa.
Minulla oli väsymystä, punasoluja aika vähän ja keskenään erikokoisia (pieniä ja isoja) ja rautalisän (sekä muutaman muun vitamiinin) myötä punasolujen määrä kasvoi merkittävästi ja muuttui tasakokoiseksi sekä väsymys ja hengästyminen helpotti, kynnet vahvistuivat, hiukset alkoivat pysyä päässä ja kasvaa jne.
Paljonko oli siis hemoglobiini siinä vaiheessa, kun punasoluja oli vähän?
"B-Eryt-arvoa (punasolujen määrä) ei juuri tarvita lääkärin työssä, sillä hemoglobiini kertoo käytännössä saman." Lähde: Duodecim.
Olen lisännyt. Vuoropäivin kalaa ja lihaa. Kasviksia vatsani ei kestä, alkaa turvottaa ja pierettään.
Olen ollut kasvissyöjä 30 vuotta. Olen harkinnut siirtymistä takaisin sekasyöjäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vähentänyt. Hemoglobiini on niin huono, että lihan jättäminen ruokavaliosta ei tule kysymykseen.
Päinvastoin kasviruokavalio nostaa monesti hemoglobiiniarvoja. Itsellä ennen kasvissyöntiä keskiarvo pyöri 128-134 välillä, nykyään se on aina yli 140. Asiasta kun puhuin verenluovutuksen yhteydessä sairaanhoitajan kanssa, niin hän vahvisti asian ja puhui myös omasta kokemuksestaan ja yleisestä huomiosta asiakkaiden kohdalla.
Raudanpuuteanemia nostaa hemoglobiinia, kun elimistö yrittää kompensoida anemian vaikutuksia. Kun sain nostettua oman rautavarastoni (ferritiini) tyhjästä täydeksi ja pääsin eroon anemian ongelmista (väsymys, hiustenlähtö, hengästyminen jne) hemoglobiini samalla laski 147 -> 140.
Tosi vitsikästä, trolli. Mulla hemoglobiini just nyt 94, eikä saada nousemaan, koska ferritiinivarastot tyhjillään. Yksi oire on, että ei jaksaisi lukea hevonkakkaa.
Raudanpuuteanemia voi tosiaan aiheuttaa korkeaa hemoglobiinia, sillä liian alhainen seerumin rauta aiheuttaa hapen puutetta, jolloin hemoglobiinipitoisuus nousee. Hemoglobiini ei siis kerro elimistön rautatilanteesta absoluuttista totuutta.
Hemoglobiini ei kerro absoluuttista totuutta elimistön rautatilanteesta, mutta anemiasta se kyllä kertoo. Raudanpuuteanemia nimittäin satutaan määrittelemään seerumin hemoglobiinipitoisuudella.
"Maailman terveysjärjestön (WHO) määritelmän mukaan anemiassa hemoglobiinin pitoisuus on aikuisilla (15 vuotta täyttäneillä) miehillä alle 130 g/l, naisilla alle 120 g/l ja raskaana olevilla alle 110 g/l.[1] Hemoglobiinin pitoisuuden laskiessa anemia voidaan luokitella lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan."
Anemia on veren vähäisyyttä, ei suoranaisesti raudan. Jos verta tai veren kapasiteetti on vähäinen, niin totta kai se vaikuttaa suoraan hemoglobiinin määrään litrassa verta. Raudanpuuteanemia määritetään punasoluindeksien avulla, joista hemoglobiini on siis vain yksi arvo. Punasoluindeksitkään eivät aina anna selkeitä vastauksua, jolloin tarvitaan rautavarastojen määritystä (mm. rauta-, transferriini- ja ferritiini).
Raudanpuuteanemia on vain yksi anemian monista muodoista. Anemiaa voi olla vaikka hemoglobiini olisi kuinka hyvä.
Veren vähäisyyttä? Meinaatko, että verta on aneemikoilla litramääräisesti vähemmän kuin muilla? Lue vaikka Duodecimin artikkeli eri anemiatyypeistä, niin huomaat että hemoglobiini on keskeinen arvo muissakin anemiatyypeissä.
Sinun ei ehkä kannattaisi liikaa sitä duodecimia lueskella mitä ilmeisemmin terveysalan maallikkona. Anemiatyypit tuli hyvin tutuiksi hematologian harjoitusjaksolla bioanalytiikan koulutusohjelmassa muutama vuosi takaperin. Vaikka erikoistuinkin myöhemmin muuhun erikoisalan diagnostikkaan, niin muistan hyvin oppikirjoista ja harjoitusjaksolta anemian diagnostiikan erityispiirteet.
Anemia voi todella olla seurausta hallitsemattomasta verenvuodosta ja siten veren (lue lähinnä punasolujen) vähyydestä veren kokonaismäärästä. Verta voi esimerkiksi olla liian vähän, veri voi olla laimeaa tai verensolut voivat olla epäkelpoja hemoglobiinin kuljetukseen raudanpuutteen tai muun häiriön takia.
Anemia ei ole aina helppo diagnosoitava ja muistan, kuinka viikottain labran henkilökunta löi päät yhteen hematologien kanssa pulmallisten tilanteiden kanssa. Hemoglobiini kertoo lähinnä elimistön hapensaannista, ei rautavarastoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen sairastunut ärtyvän suolen oireyhtymään ja olen joutunut luopumaan monista ruoka-aineista. Olen lisännyt eläinperäisen proteiinin määrää, koska en enää voi syödä esim. papuja, herneitä tai linssejä. Tai no voin syödä, mutta kärsin sitten kovista kivuista, valtavista ilmavaivoista, turvotuksesta ja ummetuksesta tai ripulista. Ennen en syönyt punaista lihaa usein, mutta nyt syön viikottain sekä kanaa, kalaa tai munia joka päivä.
Minusta Oumph on erittäin hyvä ja on soijaa. Miksi en haluaisi kokeilla uutta, ei se ole lihan korvike vaan vaihtoehto. Oletteko maistaneet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vähentänyt. Hemoglobiini on niin huono, että lihan jättäminen ruokavaliosta ei tule kysymykseen.
Päinvastoin kasviruokavalio nostaa monesti hemoglobiiniarvoja. Itsellä ennen kasvissyöntiä keskiarvo pyöri 128-134 välillä, nykyään se on aina yli 140. Asiasta kun puhuin verenluovutuksen yhteydessä sairaanhoitajan kanssa, niin hän vahvisti asian ja puhui myös omasta kokemuksestaan ja yleisestä huomiosta asiakkaiden kohdalla.
Raudanpuuteanemia nostaa hemoglobiinia, kun elimistö yrittää kompensoida anemian vaikutuksia. Kun sain nostettua oman rautavarastoni (ferritiini) tyhjästä täydeksi ja pääsin eroon anemian ongelmista (väsymys, hiustenlähtö, hengästyminen jne) hemoglobiini samalla laski 147 -> 140.
Tosi vitsikästä, trolli. Mulla hemoglobiini just nyt 94, eikä saada nousemaan, koska ferritiinivarastot tyhjillään. Yksi oire on, että ei jaksaisi lukea hevonkakkaa.
Raudanpuuteanemia voi tosiaan aiheuttaa korkeaa hemoglobiinia, sillä liian alhainen seerumin rauta aiheuttaa hapen puutetta, jolloin hemoglobiinipitoisuus nousee. Hemoglobiini ei siis kerro elimistön rautatilanteesta absoluuttista totuutta.
Hemoglobiini ei kerro absoluuttista totuutta elimistön rautatilanteesta, mutta anemiasta se kyllä kertoo. Raudanpuuteanemia nimittäin satutaan määrittelemään seerumin hemoglobiinipitoisuudella.
"Maailman terveysjärjestön (WHO) määritelmän mukaan anemiassa hemoglobiinin pitoisuus on aikuisilla (15 vuotta täyttäneillä) miehillä alle 130 g/l, naisilla alle 120 g/l ja raskaana olevilla alle 110 g/l.[1] Hemoglobiinin pitoisuuden laskiessa anemia voidaan luokitella lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan."
Anemia on veren vähäisyyttä, ei suoranaisesti raudan. Jos verta tai veren kapasiteetti on vähäinen, niin totta kai se vaikuttaa suoraan hemoglobiinin määrään litrassa verta. Raudanpuuteanemia määritetään punasoluindeksien avulla, joista hemoglobiini on siis vain yksi arvo. Punasoluindeksitkään eivät aina anna selkeitä vastauksua, jolloin tarvitaan rautavarastojen määritystä (mm. rauta-, transferriini- ja ferritiini).
Raudanpuuteanemia on vain yksi anemian monista muodoista. Anemiaa voi olla vaikka hemoglobiini olisi kuinka hyvä.
Veren vähäisyyttä? Meinaatko, että verta on aneemikoilla litramääräisesti vähemmän kuin muilla? Lue vaikka Duodecimin artikkeli eri anemiatyypeistä, niin huomaat että hemoglobiini on keskeinen arvo muissakin anemiatyypeissä.
Sinun ei ehkä kannattaisi liikaa sitä duodecimia lueskella mitä ilmeisemmin terveysalan maallikkona. Anemiatyypit tuli hyvin tutuiksi hematologian harjoitusjaksolla bioanalytiikan koulutusohjelmassa muutama vuosi takaperin. Vaikka erikoistuinkin myöhemmin muuhun erikoisalan diagnostikkaan, niin muistan hyvin oppikirjoista ja harjoitusjaksolta anemian diagnostiikan erityispiirteet.
Anemia voi todella olla seurausta hallitsemattomasta verenvuodosta ja siten veren (lue lähinnä punasolujen) vähyydestä veren kokonaismäärästä. Verta voi esimerkiksi olla liian vähän, veri voi olla laimeaa tai verensolut voivat olla epäkelpoja hemoglobiinin kuljetukseen raudanpuutteen tai muun häiriön takia.
Anemia ei ole aina helppo diagnosoitava ja muistan, kuinka viikottain labran henkilökunta löi päät yhteen hematologien kanssa pulmallisten tilanteiden kanssa. Hemoglobiini kertoo lähinnä elimistön hapensaannista, ei rautavarastoista.
Mielenkiintoista. Kertoisitko vielä, millä mekanismilla ferritiinin vajaus saa aikaan anemiaoireita.
Ihan oikeasti: tehdäänkö jossakin päin Suomea labroissa diagnooseja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en ole 6 vuoteen enää syönyt. Lopetin sen takia etten pidä lihan mausta ja sitten toisena nämä eettiset syyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vasta oli uutisissa kauppojen tuotevalikoimista juttua ja jokaisella ketjulla lihan myynti oli laskenut.
Ettehän PROSESSOIDUN RUOAN vastustajat vaan syö esim. kaurapuuroa saati leipää? "Myllyn Paras Kaurahiutaleet valmistetaan kauranjyvistä, jotka puhdistetaan, kuoritaan, lämpökäsitellään, leikataan, höyrytetään ja litistetään hiutaleiksi." Siis hirveeeetä prosessointia!
Esim. nyhtökaura käsitellään aika lailla samoin. Puristetaan, paistetaan ja maustetaan. Ei sen kummempaa prosessointia tai kemikaaleja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole. Vaimo on tehnyt jotain härkis- ja nyhtökauraruokia, mutta edes lapset eivät niitä syöneet kunnolla. Liha vain on sen verran hyvää, että valitsen ennemmin sen.
Lihassa kannattaa panostaa laatuun, ei määrään. Itse en syö paljoa lihaa mutta se mitä syön pyrin ostamaan sellaista josta tiedän tuotantotilan ja sen että eläimiä kohdellaan 'eettisesti'.
Omat ongelmani lihansyönnin kanssa eivät ole siinä että eläimiä tapetaan vaan siinä että niitä kohdellaan ala-arvoisesti. Meillä on vastuu ruoaksi kasvatettavista eläimistä samalla lailla kuin lemmikkieläimistä. Olemme vastuussa eläimen 'hyvästä' elämästä.
Tämä 'hyvä' elämä sitten maistuu lihan maussa ja koostumuksessa.
Olen. Punaista lihaa tulee syötyä sen pari kertaa viikossa, kanaa ja kalaa samoin. Muutoin kasvispainotteista.
Vierailija kirjoitti:
Mieluummin prosessoimaton liha kuin prosessoitu kasvisproteiini. En uskalla edes ajatella, mitä kaikkea ruuansulatuselimistön syöpiä tullaan diagnosoimaan tulevina vuosina, kun raaka-aine on monin eri tavoin muokattu. Kasvisproteiinin valmistaminen tuottaa melkoiset määrät jätettä, kumma juttu, että tästä ei keskustella missään.
Pavut ja linssit prosessoituja? No, okei, onhan se kuivauskin prosessi.
Soijan muodostamat ksenoestrogeenit lisäävät miehillä hysteerisyyttä ja vihreyttä.
Vierailija kirjoitti:
Soijan muodostamat ksenoestrogeenit lisäävät miehillä hysteerisyyttä ja vihreyttä.
Tämä on kyllä todellinen ongelma. Kun lopetin lihan syönnin, niin aika nopeasti huomasin muutoksen. Punaniska ja läskimakkarat alkoivat hävitä, kiukku katosi ja naamasta ei valunut enää rasvaa. Näiden tilalle tulivat pahat hipsteriys-, viherpiperrys- ja puunhalausvaivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieluummin prosessoimaton liha kuin prosessoitu kasvisproteiini. En uskalla edes ajatella, mitä kaikkea ruuansulatuselimistön syöpiä tullaan diagnosoimaan tulevina vuosina, kun raaka-aine on monin eri tavoin muokattu. Kasvisproteiinin valmistaminen tuottaa melkoiset määrät jätettä, kumma juttu, että tästä ei keskustella missään.
Pavut ja linssit prosessoituja? No, okei, onhan se kuivauskin prosessi.
Tän viestin jälkeen voisin kuvitella, että kasvissyöjillä ei ihan kaikki ole kotona. Tai he eivät pysty omaksumaan kaikkea lukemaansa. Tässä ketjussa on kritisoitu näitä teollisia korvikkeita (jotka ovat kasvissyöjien suosiossa) ei suinkaan oikeita kasviksia.
Alue: Aihe vapaa
Mainstreamia Kallio-Kumpula -akselilla. Tyypillinen yksisilmäinen maailman mieleisekseen suodattavan näkemys. Nyt vaan jää yhä 6 miljardia muuta jotka eivät ole kanssasi samaa mieltä.