Lue keskustelun säännöt.
Isompi lapsi päivähoitoon, äiti pienemmän kanssa kotona
Tämä on siis meidän perhe. Mitä mieltä olette?
Pienempi juuri 9kk isompi 3,5 vuotta.
Olen halunnut hoitaa lapset kotona ja minulla onkin ollut siihen rahatilanteen puolesta mahdollisuus. Nyt kuitenkin tuntunut, että isompi lapsi kaipaisi enemmän seuraa ja tekemistä mitä voin itse tarjota.
Hän aloittaa siis päivähoidon kolmena päivänä viikossa ja noin 7 tuntia päivässä.
Onko tämä yhteiskunnan rahojen tuhlausta ja äidin laiskuutta. Voisinhan viedä puistoihin ja kerhoihin itsekin.. en vaan oikein itse viihdy perhekerhoissa jne niin päädyin päivähoitoon.
Kommentit (584)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muissa maissa rahalla saa ostaa palveluita. Suomessa pitää miettiä koko kansan kautta mitä rahoillansa tekee! Se on väärin.
Täällähän on moneen kertaan sanottu että omilla rahoillaan saa jokainen tehdä mitä lysyää.
Päivähoitoahan täällä ei vanhemmat itse maksa. Oikeat kulut on 1000-1600 euroa ja siitä vanhemmat maksaa enimmillään noin 20-25 prosenttia. Loput otetaan veronmaksajilta.
Niin no se ei ole vanhempien vika, että valtio toimii näin. Jos joku perhe tarvitsee lastenhoitopalveluita niin heillä on myös oikeus hankkia niitä.
Ja nuo hoitohinnat ovat hinnoiteltu yläkanttiin, koska päiväkodit tietävät että niistä tulee korvauksia. Eihän missään hoitopaikassa edes kerrota niiden oikeaa hintaa, ennen kuin sopimuspapereita ollaan allekirjoittamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
nine kirjoitti:
Minua raivostuttaa ihan mielettömästi perheet, jotka vievät isommat sisarukset päiväkotiin, vaikka ovat kotona vauvan kanssa! Itsekeskeisiä laiskoja paskoja ovat!!
Minulla on yhdeksän lasta, joista kaikki paitsi nämä kaksi nuorimmaista ovat olleet kotihoidettuina eskari-ikään saakka ja siis nyt, kun nuorimmaiset täyttivät 3 ja 4v palasin takaisin vakituiseen työpaikkaani 15 vuoden kotiäitinä olon jälkeen. Asumme maaseudulla ja onneksemme lähin päiväkoti sijaitsee vain 3km päässä kotoamme työmatkani (70km /suunta) varrella.
Hain päiväkotipaikkaa hyvissä ajoin, mutta arvatkaapa mitä? Lähipäiväkoti oli täynnä, joten jouduimme ensimmäiset kaksi kuukautta kuskaamaan lapset 15km päässä olevaan päiväkotiin ja ihan vastakkaiseen suuntaan, vain ja ainoastaan sen takia, että lähipäiväkoti oli täynnä subjektiivisessa hoidossa olevia lapsia!!! Meidän kylillä asuu perhe, jossa molemmat vanhemmat työttöminä ja nainen odottaa viimesillään heidän kolmatta lastaan ja he ovat jo kauan pitäneet isompia lapsiaan(2v ja 4v) päiväkodissa ja aikovat pitää vauvan synnyttyäkin, sillä heidän mielestään isommat tarvitsevat paljon virikkeitä ja nauttivat olla päiväkodissa, siis mitä hittoa, miksi tehdä lisää lapsia, jos niitä ei jaksa hoitaa tai keksiä tekemistä niille???
Siis tämä!!!!
Täällä on haukuttu niin patalaiskaksi yhteiskunnan hyväksikäyttäjäksi äiti joka haluaa tarjota yksinäiselle lapselle ystävyyssuhteita tai äiti joka väsymyksen tai esikoisen parhaaksi vie hoitoon, jotta lapsen elämä olisi muutakin kuin vauvan tarpeiden mukaan elämistä.
Niin mukaan haukkumistalkoisiin tulee äiti joka 15 vuotta on ollut yhteiskunnalle pelkkä iso menoerä mutta tuntee ylemmyyden siitä että sen lisäksi että nostaa ykdeksästä lapsesta lapsilisät ja vuosia putkeen äitiysrahaa ja hoitorahaa ei ole lisäksi vienyt näitä yhdeksää päivähoitoon.
Tämä kuten muutkin täällä jotka tosia arvostelevat katsokaahan peiliin, tuskin olette täydellisiä.
No edelleen niitä ystävyyssuhteita voi tarjota muualtakin kun sieltä päivähoidosta! Väsymykseenkin voi hyödyntää tukiverkostojaan ja jos niitä ei ole niin monissa kunnissa on perhetyötä saatavilla. Kyse on kuitenkin lyhyestä ajanjaksosta. Jokainen on joskus väsynyt eikä siihen voi aina päivähoitoa käyttää. Sitä paitsi kyllä se kotona hoitaminen on yhteiskunnalle huomattavasti halvempaa kuin päivähoito josta vanhemmat maksavat itse pienen riipauksen. Ja eiköhän se päivähoitoon lapsensa vievä mamma nosta ne lapsilisät ihan yhtälailla kun se kotona olevakin. Ja se virikehoidattava kyllästynyt äitikin nostaa sen äitiyspäivärahan. Lapsia saa tehdä omien resurssien mukaan, ei varmaan kannata tehdä yhdeksää lasta jos vie kaikki päiväkotiin. Siinä se ero!
Te puhutte täällä laiskoista vanhemmista, ihmisistä jotka teidän mielestä vievät yhteiskunnan resursseja. Mutta tosi asiassa kun puhutaan subjektiivisesta varhaiskasvatuksesta, puhutaan siitä mitä lapsi saa. LAPSI. On totta että laiska vanhempi siinä saa vapaahetken tai jopa vapaapäivän ja se on toki raivostuttava ajatus. Mutta mitä se lapsi saa?
Laiskan vanhemman lapsi saa siellä päivähoidossa ohjattua toimintaa, jossa oppii ottamaan huomioon muut, oppii ikätasonsa mukaisia taitoja, pääsee ehkä metsäretkelle, saa olla ulkona ja näkee muita lapsia. Lisäksi lapsi saa hoitoajasta riippuen 1-4 hyväksi katsottua asiaa. Ja jos jokin lapsen kehityksessä tai kotioloissa on pielessä, se on helpompi huomata ja asioihin voidaan puuttua ajoissa.
Laiskan, väsyneen, sairaan jne lapsi ei kotihoidossa tätä saa. Eikä ainakaan seurakunnan kerhossa. Laiskan vanhemman lapsi on kotona, syö mitä syö, ulkoilee jos ulkoilureittejä,oppii mitä oppii, saa kavereita tai ei saa.
Tällainen lapsi saattaa voida hyvinkin huonosti sitten ala-asteella, kuormittaa sekä koulua että terveydenhuoltoa. Se, että lapsi ei saa ravitsevaa ruokaa, tarpeeksi liikuntaa, tarpeeksi unta ja tarpeeksi sosiaalisia, palkitsevia ihmissuhteita, kostautuu aivan varmasti. Siitä kärsii tavalliset lapset pihoilla ja kouluissa, ja myöhemmin moni muukin. Ennen kaikkea siitä kärsii lapsi itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
nine kirjoitti:
Minua raivostuttaa ihan mielettömästi perheet, jotka vievät isommat sisarukset päiväkotiin, vaikka ovat kotona vauvan kanssa! Itsekeskeisiä laiskoja paskoja ovat!!
Minulla on yhdeksän lasta, joista kaikki paitsi nämä kaksi nuorimmaista ovat olleet kotihoidettuina eskari-ikään saakka ja siis nyt, kun nuorimmaiset täyttivät 3 ja 4v palasin takaisin vakituiseen työpaikkaani 15 vuoden kotiäitinä olon jälkeen. Asumme maaseudulla ja onneksemme lähin päiväkoti sijaitsee vain 3km päässä kotoamme työmatkani (70km /suunta) varrella.
Hain päiväkotipaikkaa hyvissä ajoin, mutta arvatkaapa mitä? Lähipäiväkoti oli täynnä, joten jouduimme ensimmäiset kaksi kuukautta kuskaamaan lapset 15km päässä olevaan päiväkotiin ja ihan vastakkaiseen suuntaan, vain ja ainoastaan sen takia, että lähipäiväkoti oli täynnä subjektiivisessa hoidossa olevia lapsia!!! Meidän kylillä asuu perhe, jossa molemmat vanhemmat työttöminä ja nainen odottaa viimesillään heidän kolmatta lastaan ja he ovat jo kauan pitäneet isompia lapsiaan(2v ja 4v) päiväkodissa ja aikovat pitää vauvan synnyttyäkin, sillä heidän mielestään isommat tarvitsevat paljon virikkeitä ja nauttivat olla päiväkodissa, siis mitä hittoa, miksi tehdä lisää lapsia, jos niitä ei jaksa hoitaa tai keksiä tekemistä niille???
Siis tämä!!!!
Täällä on haukuttu niin patalaiskaksi yhteiskunnan hyväksikäyttäjäksi äiti joka haluaa tarjota yksinäiselle lapselle ystävyyssuhteita tai äiti joka väsymyksen tai esikoisen parhaaksi vie hoitoon, jotta lapsen elämä olisi muutakin kuin vauvan tarpeiden mukaan elämistä.
Niin mukaan haukkumistalkoisiin tulee äiti joka 15 vuotta on ollut yhteiskunnalle pelkkä iso menoerä mutta tuntee ylemmyyden siitä että sen lisäksi että nostaa ykdeksästä lapsesta lapsilisät ja vuosia putkeen äitiysrahaa ja hoitorahaa ei ole lisäksi vienyt näitä yhdeksää päivähoitoon.
Tämä kuten muutkin täällä jotka tosia arvostelevat katsokaahan peiliin, tuskin olette täydellisiä.No edelleen niitä ystävyyssuhteita voi tarjota muualtakin kun sieltä päivähoidosta! Väsymykseenkin voi hyödyntää tukiverkostojaan ja jos niitä ei ole niin monissa kunnissa on perhetyötä saatavilla. Kyse on kuitenkin lyhyestä ajanjaksosta. Jokainen on joskus väsynyt eikä siihen voi aina päivähoitoa käyttää. Sitä paitsi kyllä se kotona hoitaminen on yhteiskunnalle huomattavasti halvempaa kuin päivähoito josta vanhemmat maksavat itse pienen riipauksen. Ja eiköhän se päivähoitoon lapsensa vievä mamma nosta ne lapsilisät ihan yhtälailla kun se kotona olevakin. Ja se virikehoidattava kyllästynyt äitikin nostaa sen äitiyspäivärahan. Lapsia saa tehdä omien resurssien mukaan, ei varmaan kannata tehdä yhdeksää lasta jos vie kaikki päiväkotiin. Siinä se ero!
Voi hoitaa kotona, mutta voi myös viedä hoitoon. Ja edelleen yhteiskunta maksaa ison osan myös sen työssäkäyvän vanhemman päivähoitosta. Joku tuolla laittoi että tonnin verran kuussa maksaa päivähoito kunnalle. Tämä yhdeksän äiti esim vie nyt 2 lasta hoitoon, eli 2000€. Hänen päivähoito maksunsa jos olisi vaikka korkein eli 290+261=551 yhteiskunta maksaa siis päivähoidosta noin 1490 € kk.
Sitten tämä virikeäiti hoitaa pienemmän kotona ja isompi puolipäivähoidossa joka siis maksaisi 500€ kk. Päivähoito maksu voisi olla jopa nolla ja silti virikeäiti käyttää vähemmän yhteiskunnan rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Te puhutte täällä laiskoista vanhemmista, ihmisistä jotka teidän mielestä vievät yhteiskunnan resursseja. Mutta tosi asiassa kun puhutaan subjektiivisesta varhaiskasvatuksesta, puhutaan siitä mitä lapsi saa. LAPSI. On totta että laiska vanhempi siinä saa vapaahetken tai jopa vapaapäivän ja se on toki raivostuttava ajatus. Mutta mitä se lapsi saa?
Laiskan vanhemman lapsi saa siellä päivähoidossa ohjattua toimintaa, jossa oppii ottamaan huomioon muut, oppii ikätasonsa mukaisia taitoja, pääsee ehkä metsäretkelle, saa olla ulkona ja näkee muita lapsia. Lisäksi lapsi saa hoitoajasta riippuen 1-4 hyväksi katsottua asiaa. Ja jos jokin lapsen kehityksessä tai kotioloissa on pielessä, se on helpompi huomata ja asioihin voidaan puuttua ajoissa.
Laiskan, väsyneen, sairaan jne lapsi ei kotihoidossa tätä saa. Eikä ainakaan seurakunnan kerhossa. Laiskan vanhemman lapsi on kotona, syö mitä syö, ulkoilee jos ulkoilureittejä,oppii mitä oppii, saa kavereita tai ei saa.
Tällainen lapsi saattaa voida hyvinkin huonosti sitten ala-asteella, kuormittaa sekä koulua että terveydenhuoltoa. Se, että lapsi ei saa ravitsevaa ruokaa, tarpeeksi liikuntaa, tarpeeksi unta ja tarpeeksi sosiaalisia, palkitsevia ihmissuhteita, kostautuu aivan varmasti. Siitä kärsii tavalliset lapset pihoilla ja kouluissa, ja myöhemmin moni muukin. Ennen kaikkea siitä kärsii lapsi itse.
Paljon paremmin se lapsi voisi jos se vanhempi saisi vanhemmuuteensa apua siellä kotona.
Nyt systeemi sallii sen että vastuu lapsesta siirtyy 17 vuodeksi valtiolle ja se laiska vanhempi tekee vielä lisää niitä lapsia kun ei itse taevitse hoitaa.
Ja se laiskuuden kierre siirtyy takuulla lapselle. Ja kiintymyssuhdehäiriöt ja muut näkyy jopa rikostilastoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja jos joku perhe voi hyvin sen avulla että lapsi/lapset on sen 20h/vko päiväkodissa niin eikö se ole hyvä asia?
Hyvinvoiva perhe tuottaa hyvinvoivia lapsia. Hyvinvoivassa perheessä jaksetaan nähdä vaivaa lasten eteen, jaksetaan liikkua enemmän, ollaan kaikin puolin terveempiä. Yhteiskunnan kannalta tämä on ennaltaehkäisyä: se ehkäisee ongelmia koulussa, se ehkäisee syrjäytymistä, se ehkäisee kansantautien puhkeamista.
Te voitte jankata loputtomiin siitä kuinka hyvä vanhempi hoitaa itse lapsensa ja huono vie päiväkotiin. Tosi asia on, että huonon vanhemman lapsen on parempi ollakin päiväkodissa ja jonkinlaisen valvonnan piirissä.
Toki kunnat voisivat ottaa asiakseen hoitaa asuinalueille avoimia päiväkoteja ja matalan kynnyksen kerhoja ja ohjata kotona olevaa vanhempaa käyttämään näitä palveluja. Kannattan sellaista itsekin. Mutta miksi näin ei tehdä? Miksi moni vanhempi kokee uupuvansa arjessa ja tarvitsevansa lapselleen parempaa hoitoa mitä itse kokee antavansa? Voisiko se varhaiskasvatus olla ainoa käytettävissä oleva keino saada itselleen hengähdystauko? Mitä se kertoo yhteiskunnasta ja yhteisöllisyydestä jos niin on?
Vierailija kirjoitti:
Edelleen vaan jaksan ihmetellä tätä intoa haukkua päivähoito-oikeutta.
Tutkikaa vähän taustoja, millaista se oli ennenkuin päivähoito -oikeus taattiin lailla.Koko lain merkitys varsinkin naisille ja siis äideille on valtava. Ennen tätä subjektiivista oikeutta kunnat ja kaupungit järjestivät päivähoidon jos järjestivät, mielivaltaisesti ja miten talous antoi periksi.
Se, että muutama prosentti käyttää päivähoidon tunteja vaikka vanhempainvapaalla ei ole niin iso syy, että kannattaisi hyvä järjestelmää kaataa.
Syy, että päivähoito-oikeutta nyt rajattiin 20 tuntiin ei ole se että järjestelmä olisi ollut huono vaan se, että naisilta ja lapsilta oli helppo leikata kun säästöjä tarvittiin. Nykyinen systeemi on huono sekä lasten että lasten vanhempien kannalta. Käytännössä on eriarvoistettu lapset hoidossa näiden vanhempien aseman mukaan. Esim. työttömän lapsi puolipäiväinen ja silloin puolipäivä ryhmässä lapsia saa olla enemmän ja luonnollisesti hoidon taso heikompaa.
Pidetättäsiin kynsin ja hampain kiinni lasten ja naisten hyväksi saaduista oikeuksista.
Kunnallinen päivähoito-oikeus luotiin 80- ja 90-luvulla elinkeinoelämän tarpeista, eikä suinkaan perheen tarpeesta, koska työnantajat tarvitsivat lapsellisten työvoimaa. Työnantajat jopa maksoivat päiväkotien ylläpitokustannuksista korvamerkittyä rahaa sos.turvamaksuista. Nyt kulut katetaan verovaroista, myös työnantajien.
Ennen Suomessa ja edelleen monessa lasten päivähoito on työnantajien vastuulla ja vain työssäkäyvien vanhempien lapset pääsevät sinne.
Silloin kun Suomessa kunnallinen päivähoito-oikeus tuli voimaan, kun ei edes parhaassa mielikuvituksessaan kukaan uskonut kotona olevan äidin vievän lastaan hoitoon, koska arvomaailma oli toinen.
Siihen maailman aikaan uskottiin yksilölliseen hoitoon ja tarpeiden huomioimiseen, eikä tasapäistämiseen ja kasvatusvastuu oli vanhemmille.
Vanhempien tehtävä oli antaa valmiudet lapselle, oli se siisteys- tai tapakasvatus, mutta nyt kaikki on ulkoistettu, eikä vanhemmat edes välitä iloita lapsen kehitystä, vaan lapsi joutuu jakamaan oppimisen ja onnistumisen ilon ventovieraiden kanssa, jos heillä sattuu olemaan aikaa tai vaihtoehtoisesti ei kenenkään kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja ehkä muistatte, että 3-vuotta täytettyään tukia ei tule eli käytännössä äiti palaa työelämään. Jos lapsi meneekin päiväkotiin esimerkiksi 2,5-vuotiaana niin lapsi voi vaikka aloittaa päiväkodin lyhyemmällä viikolla ja tottua näin paremmin ympäristöön. Lisäksi varsinkin päiväkodin aloituksen aikoihin monenlaiset taudit yrittävät koetella lasta ja näin lapsella voi olla jo parempi vastustuskyky kun äiti palaa työelämään myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
nine kirjoitti:
Minua raivostuttaa ihan mielettömästi perheet, jotka vievät isommat sisarukset päiväkotiin, vaikka ovat kotona vauvan kanssa! Itsekeskeisiä laiskoja paskoja ovat!!
Minulla on yhdeksän lasta, joista kaikki paitsi nämä kaksi nuorimmaista ovat olleet kotihoidettuina eskari-ikään saakka ja siis nyt, kun nuorimmaiset täyttivät 3 ja 4v palasin takaisin vakituiseen työpaikkaani 15 vuoden kotiäitinä olon jälkeen. Asumme maaseudulla ja onneksemme lähin päiväkoti sijaitsee vain 3km päässä kotoamme työmatkani (70km /suunta) varrella.
Hain päiväkotipaikkaa hyvissä ajoin, mutta arvatkaapa mitä? Lähipäiväkoti oli täynnä, joten jouduimme ensimmäiset kaksi kuukautta kuskaamaan lapset 15km päässä olevaan päiväkotiin ja ihan vastakkaiseen suuntaan, vain ja ainoastaan sen takia, että lähipäiväkoti oli täynnä subjektiivisessa hoidossa olevia lapsia!!! Meidän kylillä asuu perhe, jossa molemmat vanhemmat työttöminä ja nainen odottaa viimesillään heidän kolmatta lastaan ja he ovat jo kauan pitäneet isompia lapsiaan(2v ja 4v) päiväkodissa ja aikovat pitää vauvan synnyttyäkin, sillä heidän mielestään isommat tarvitsevat paljon virikkeitä ja nauttivat olla päiväkodissa, siis mitä hittoa, miksi tehdä lisää lapsia, jos niitä ei jaksa hoitaa tai keksiä tekemistä niille???
Siis tämä!!!!
Täällä on haukuttu niin patalaiskaksi yhteiskunnan hyväksikäyttäjäksi äiti joka haluaa tarjota yksinäiselle lapselle ystävyyssuhteita tai äiti joka väsymyksen tai esikoisen parhaaksi vie hoitoon, jotta lapsen elämä olisi muutakin kuin vauvan tarpeiden mukaan elämistä.
Niin mukaan haukkumistalkoisiin tulee äiti joka 15 vuotta on ollut yhteiskunnalle pelkkä iso menoerä mutta tuntee ylemmyyden siitä että sen lisäksi että nostaa ykdeksästä lapsesta lapsilisät ja vuosia putkeen äitiysrahaa ja hoitorahaa ei ole lisäksi vienyt näitä yhdeksää päivähoitoon.
Tämä kuten muutkin täällä jotka tosia arvostelevat katsokaahan peiliin, tuskin olette täydellisiä.No edelleen niitä ystävyyssuhteita voi tarjota muualtakin kun sieltä päivähoidosta! Väsymykseenkin voi hyödyntää tukiverkostojaan ja jos niitä ei ole niin monissa kunnissa on perhetyötä saatavilla. Kyse on kuitenkin lyhyestä ajanjaksosta. Jokainen on joskus väsynyt eikä siihen voi aina päivähoitoa käyttää. Sitä paitsi kyllä se kotona hoitaminen on yhteiskunnalle huomattavasti halvempaa kuin päivähoito josta vanhemmat maksavat itse pienen riipauksen. Ja eiköhän se päivähoitoon lapsensa vievä mamma nosta ne lapsilisät ihan yhtälailla kun se kotona olevakin. Ja se virikehoidattava kyllästynyt äitikin nostaa sen äitiyspäivärahan. Lapsia saa tehdä omien resurssien mukaan, ei varmaan kannata tehdä yhdeksää lasta jos vie kaikki päiväkotiin. Siinä se ero!
Voi hoitaa kotona, mutta voi myös viedä hoitoon. Ja edelleen yhteiskunta maksaa ison osan myös sen työssäkäyvän vanhemman päivähoitosta. Joku tuolla laittoi että tonnin verran kuussa maksaa päivähoito kunnalle. Tämä yhdeksän äiti esim vie nyt 2 lasta hoitoon, eli 2000€. Hänen päivähoito maksunsa jos olisi vaikka korkein eli 290+261=551 yhteiskunta maksaa siis päivähoidosta noin 1490 € kk.
Sitten tämä virikeäiti hoitaa pienemmän kotona ja isompi puolipäivähoidossa joka siis maksaisi 500€ kk. Päivähoito maksu voisi olla jopa nolla ja silti virikeäiti käyttää vähemmän yhteiskunnan rahaa.
Mistä tulemme kun siihen että ehkä lapsettomat veronmaksajat ovat kohta sitä mieltä, että jokainen maksakoon omien kersojensa hoidon. Jos on työssä on varmasti varaa maksaa itse lastenhoito.
Mistä tullaan siihen että äidit ovat kohta kotona hoitamassa lapsia eikä työelämässä. Mistä tullaan siihen että kehitys hyppää 50 vuotta taaksepäin.
Mistä tullaan siihen että aletaan kovalla työllä organisoimaan toimivaa päivähoito järjestelmää suomalaisten naisten ja lasten hyväksi. Mikä oli jo kerran ollut, mutta ei enää koska kateus iski.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
nine kirjoitti:
Minua raivostuttaa ihan mielettömästi perheet, jotka vievät isommat sisarukset päiväkotiin, vaikka ovat kotona vauvan kanssa! Itsekeskeisiä laiskoja paskoja ovat!!
Minulla on yhdeksän lasta, joista kaikki paitsi nämä kaksi nuorimmaista ovat olleet kotihoidettuina eskari-ikään saakka ja siis nyt, kun nuorimmaiset täyttivät 3 ja 4v palasin takaisin vakituiseen työpaikkaani 15 vuoden kotiäitinä olon jälkeen. Asumme maaseudulla ja onneksemme lähin päiväkoti sijaitsee vain 3km päässä kotoamme työmatkani (70km /suunta) varrella.
Hain päiväkotipaikkaa hyvissä ajoin, mutta arvatkaapa mitä? Lähipäiväkoti oli täynnä, joten jouduimme ensimmäiset kaksi kuukautta kuskaamaan lapset 15km päässä olevaan päiväkotiin ja ihan vastakkaiseen suuntaan, vain ja ainoastaan sen takia, että lähipäiväkoti oli täynnä subjektiivisessa hoidossa olevia lapsia!!! Meidän kylillä asuu perhe, jossa molemmat vanhemmat työttöminä ja nainen odottaa viimesillään heidän kolmatta lastaan ja he ovat jo kauan pitäneet isompia lapsiaan(2v ja 4v) päiväkodissa ja aikovat pitää vauvan synnyttyäkin, sillä heidän mielestään isommat tarvitsevat paljon virikkeitä ja nauttivat olla päiväkodissa, siis mitä hittoa, miksi tehdä lisää lapsia, jos niitä ei jaksa hoitaa tai keksiä tekemistä niille???
Siis tämä!!!!
Täällä on haukuttu niin patalaiskaksi yhteiskunnan hyväksikäyttäjäksi äiti joka haluaa tarjota yksinäiselle lapselle ystävyyssuhteita tai äiti joka väsymyksen tai esikoisen parhaaksi vie hoitoon, jotta lapsen elämä olisi muutakin kuin vauvan tarpeiden mukaan elämistä.
Niin mukaan haukkumistalkoisiin tulee äiti joka 15 vuotta on ollut yhteiskunnalle pelkkä iso menoerä mutta tuntee ylemmyyden siitä että sen lisäksi että nostaa ykdeksästä lapsesta lapsilisät ja vuosia putkeen äitiysrahaa ja hoitorahaa ei ole lisäksi vienyt näitä yhdeksää päivähoitoon.
Tämä kuten muutkin täällä jotka tosia arvostelevat katsokaahan peiliin, tuskin olette täydellisiä.No edelleen niitä ystävyyssuhteita voi tarjota muualtakin kun sieltä päivähoidosta! Väsymykseenkin voi hyödyntää tukiverkostojaan ja jos niitä ei ole niin monissa kunnissa on perhetyötä saatavilla. Kyse on kuitenkin lyhyestä ajanjaksosta. Jokainen on joskus väsynyt eikä siihen voi aina päivähoitoa käyttää. Sitä paitsi kyllä se kotona hoitaminen on yhteiskunnalle huomattavasti halvempaa kuin päivähoito josta vanhemmat maksavat itse pienen riipauksen. Ja eiköhän se päivähoitoon lapsensa vievä mamma nosta ne lapsilisät ihan yhtälailla kun se kotona olevakin. Ja se virikehoidattava kyllästynyt äitikin nostaa sen äitiyspäivärahan. Lapsia saa tehdä omien resurssien mukaan, ei varmaan kannata tehdä yhdeksää lasta jos vie kaikki päiväkotiin. Siinä se ero!
Voi hoitaa kotona, mutta voi myös viedä hoitoon. Ja edelleen yhteiskunta maksaa ison osan myös sen työssäkäyvän vanhemman päivähoitosta. Joku tuolla laittoi että tonnin verran kuussa maksaa päivähoito kunnalle. Tämä yhdeksän äiti esim vie nyt 2 lasta hoitoon, eli 2000€. Hänen päivähoito maksunsa jos olisi vaikka korkein eli 290+261=551 yhteiskunta maksaa siis päivähoidosta noin 1490 € kk.
Sitten tämä virikeäiti hoitaa pienemmän kotona ja isompi puolipäivähoidossa joka siis maksaisi 500€ kk. Päivähoito maksu voisi olla jopa nolla ja silti virikeäiti käyttää vähemmän yhteiskunnan rahaa.Mistä tulemme kun siihen että ehkä lapsettomat veronmaksajat ovat kohta sitä mieltä, että jokainen maksakoon omien kersojensa hoidon. Jos on työssä on varmasti varaa maksaa itse lastenhoito.
Mistä tullaan siihen että äidit ovat kohta kotona hoitamassa lapsia eikä työelämässä. Mistä tullaan siihen että kehitys hyppää 50 vuotta taaksepäin.
Mistä tullaan siihen että aletaan kovalla työllä organisoimaan toimivaa päivähoito järjestelmää suomalaisten naisten ja lasten hyväksi. Mikä oli jo kerran ollut, mutta ei enää koska kateus iski.
Höpöhöpö. Päästään systeemiin jonka me jo toteutimme. Perhevapaat puoliksi, lapset hoidettu kotona. Päivähoitoon vain siksi aikaa että käymme töissä, työajat limittäen.
Vanhemmat tyytyväisiä, lapset tyytyväisiä, yhteiskunta tyytyväinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen vaan jaksan ihmetellä tätä intoa haukkua päivähoito-oikeutta.
Tutkikaa vähän taustoja, millaista se oli ennenkuin päivähoito -oikeus taattiin lailla.Koko lain merkitys varsinkin naisille ja siis äideille on valtava. Ennen tätä subjektiivista oikeutta kunnat ja kaupungit järjestivät päivähoidon jos järjestivät, mielivaltaisesti ja miten talous antoi periksi.
Se, että muutama prosentti käyttää päivähoidon tunteja vaikka vanhempainvapaalla ei ole niin iso syy, että kannattaisi hyvä järjestelmää kaataa.
Syy, että päivähoito-oikeutta nyt rajattiin 20 tuntiin ei ole se että järjestelmä olisi ollut huono vaan se, että naisilta ja lapsilta oli helppo leikata kun säästöjä tarvittiin. Nykyinen systeemi on huono sekä lasten että lasten vanhempien kannalta. Käytännössä on eriarvoistettu lapset hoidossa näiden vanhempien aseman mukaan. Esim. työttömän lapsi puolipäiväinen ja silloin puolipäivä ryhmässä lapsia saa olla enemmän ja luonnollisesti hoidon taso heikompaa.
Pidetättäsiin kynsin ja hampain kiinni lasten ja naisten hyväksi saaduista oikeuksista.
Kunnallinen päivähoito-oikeus luotiin 80- ja 90-luvulla elinkeinoelämän tarpeista, eikä suinkaan perheen tarpeesta, koska työnantajat tarvitsivat lapsellisten työvoimaa. Työnantajat jopa maksoivat päiväkotien ylläpitokustannuksista korvamerkittyä rahaa sos.turvamaksuista. Nyt kulut katetaan verovaroista, myös työnantajien.
Ennen Suomessa ja edelleen monessa lasten päivähoito on työnantajien vastuulla ja vain työssäkäyvien vanhempien lapset pääsevät sinne.
Silloin kun Suomessa kunnallinen päivähoito-oikeus tuli voimaan, kun ei edes parhaassa mielikuvituksessaan kukaan uskonut kotona olevan äidin vievän lastaan hoitoon, koska arvomaailma oli toinen.
Siihen maailman aikaan uskottiin yksilölliseen hoitoon ja tarpeiden huomioimiseen, eikä tasapäistämiseen ja kasvatusvastuu oli vanhemmille.
Vanhempien tehtävä oli antaa valmiudet lapselle, oli se siisteys- tai tapakasvatus, mutta nyt kaikki on ulkoistettu, eikä vanhemmat edes välitä iloita lapsen kehitystä, vaan lapsi joutuu jakamaan oppimisen ja onnistumisen ilon ventovieraiden kanssa, jos heillä sattuu olemaan aikaa tai vaihtoehtoisesti ei kenenkään kanssa.
Me ennen kunnallista päivähoitoa syntyneet tiedämme kyllä, mitä se sen ajan "yksilöllinen hoito" oli. Itse olin naapurin tädin luona ja luin Aku Ankkoja kun täti käristi jauhoja kastikkeeseen.
Hampaideni pesua ei kukaan valvonut, ekalla luokalla ne olivat jo reikiä täynnä. Huono hammasluu, sanottin kotona. Autoissa ei ollut takapenkeillä turvavöitä, sisällä tupakoitiin, seksistä ei puhuttu kotona koskaan sanaakaan. Jos sain joltain aikuiselta jotain lahjaksi, äiti katsoi maireasti ja sanoi: "miten sanotaan?". Kotona ei sanoja "kiitos" tai "ole hyvä" edes tunnettu. Harrastuksia ei ollut, mutta eipä ollut luokkakavereillakaan. Kakarat leikkivät keskenään, autoa käytti perheen isä omiin menoihinsa. Äiti siivosi ja kokkasi. Keskiluokkainen perhe oltiin.
Voi niitä ihania aikoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
nine kirjoitti:
Minua raivostuttaa ihan mielettömästi perheet, jotka vievät isommat sisarukset päiväkotiin, vaikka ovat kotona vauvan kanssa! Itsekeskeisiä laiskoja paskoja ovat!!
Minulla on yhdeksän lasta, joista kaikki paitsi nämä kaksi nuorimmaista ovat olleet kotihoidettuina eskari-ikään saakka ja siis nyt, kun nuorimmaiset täyttivät 3 ja 4v palasin takaisin vakituiseen työpaikkaani 15 vuoden kotiäitinä olon jälkeen. Asumme maaseudulla ja onneksemme lähin päiväkoti sijaitsee vain 3km päässä kotoamme työmatkani (70km /suunta) varrella.
Hain päiväkotipaikkaa hyvissä ajoin, mutta arvatkaapa mitä? Lähipäiväkoti oli täynnä, joten jouduimme ensimmäiset kaksi kuukautta kuskaamaan lapset 15km päässä olevaan päiväkotiin ja ihan vastakkaiseen suuntaan, vain ja ainoastaan sen takia, että lähipäiväkoti oli täynnä subjektiivisessa hoidossa olevia lapsia!!! Meidän kylillä asuu perhe, jossa molemmat vanhemmat työttöminä ja nainen odottaa viimesillään heidän kolmatta lastaan ja he ovat jo kauan pitäneet isompia lapsiaan(2v ja 4v) päiväkodissa ja aikovat pitää vauvan synnyttyäkin, sillä heidän mielestään isommat tarvitsevat paljon virikkeitä ja nauttivat olla päiväkodissa, siis mitä hittoa, miksi tehdä lisää lapsia, jos niitä ei jaksa hoitaa tai keksiä tekemistä niille???
Siis tämä!!!!
Täällä on haukuttu niin patalaiskaksi yhteiskunnan hyväksikäyttäjäksi äiti joka haluaa tarjota yksinäiselle lapselle ystävyyssuhteita tai äiti joka väsymyksen tai esikoisen parhaaksi vie hoitoon, jotta lapsen elämä olisi muutakin kuin vauvan tarpeiden mukaan elämistä.
Niin mukaan haukkumistalkoisiin tulee äiti joka 15 vuotta on ollut yhteiskunnalle pelkkä iso menoerä mutta tuntee ylemmyyden siitä että sen lisäksi että nostaa ykdeksästä lapsesta lapsilisät ja vuosia putkeen äitiysrahaa ja hoitorahaa ei ole lisäksi vienyt näitä yhdeksää päivähoitoon.
Tämä kuten muutkin täällä jotka tosia arvostelevat katsokaahan peiliin, tuskin olette täydellisiä.No edelleen niitä ystävyyssuhteita voi tarjota muualtakin kun sieltä päivähoidosta! Väsymykseenkin voi hyödyntää tukiverkostojaan ja jos niitä ei ole niin monissa kunnissa on perhetyötä saatavilla. Kyse on kuitenkin lyhyestä ajanjaksosta. Jokainen on joskus väsynyt eikä siihen voi aina päivähoitoa käyttää. Sitä paitsi kyllä se kotona hoitaminen on yhteiskunnalle huomattavasti halvempaa kuin päivähoito josta vanhemmat maksavat itse pienen riipauksen. Ja eiköhän se päivähoitoon lapsensa vievä mamma nosta ne lapsilisät ihan yhtälailla kun se kotona olevakin. Ja se virikehoidattava kyllästynyt äitikin nostaa sen äitiyspäivärahan. Lapsia saa tehdä omien resurssien mukaan, ei varmaan kannata tehdä yhdeksää lasta jos vie kaikki päiväkotiin. Siinä se ero!
Voi hoitaa kotona, mutta voi myös viedä hoitoon. Ja edelleen yhteiskunta maksaa ison osan myös sen työssäkäyvän vanhemman päivähoitosta. Joku tuolla laittoi että tonnin verran kuussa maksaa päivähoito kunnalle. Tämä yhdeksän äiti esim vie nyt 2 lasta hoitoon, eli 2000€. Hänen päivähoito maksunsa jos olisi vaikka korkein eli 290+261=551 yhteiskunta maksaa siis päivähoidosta noin 1490 € kk.
Sitten tämä virikeäiti hoitaa pienemmän kotona ja isompi puolipäivähoidossa joka siis maksaisi 500€ kk. Päivähoito maksu voisi olla jopa nolla ja silti virikeäiti käyttää vähemmän yhteiskunnan rahaa.Mistä tulemme kun siihen että ehkä lapsettomat veronmaksajat ovat kohta sitä mieltä, että jokainen maksakoon omien kersojensa hoidon. Jos on työssä on varmasti varaa maksaa itse lastenhoito.
Mistä tullaan siihen että äidit ovat kohta kotona hoitamassa lapsia eikä työelämässä. Mistä tullaan siihen että kehitys hyppää 50 vuotta taaksepäin.
Mistä tullaan siihen että aletaan kovalla työllä organisoimaan toimivaa päivähoito järjestelmää suomalaisten naisten ja lasten hyväksi. Mikä oli jo kerran ollut, mutta ei enää koska kateus iski.Höpöhöpö. Päästään systeemiin jonka me jo toteutimme. Perhevapaat puoliksi, lapset hoidettu kotona. Päivähoitoon vain siksi aikaa että käymme töissä, työajat limittäen.
Vanhemmat tyytyväisiä, lapset tyytyväisiä, yhteiskunta tyytyväinen.
Menee ohi aiheen, mutta esimerkiksi nämä 40-70-lukujen helmet ovat kasvatettu niin, että luontoa ei suojella vaan raha ratkaisee aina. Väärät arvot on iskostettu näille kotikasvatetuille (??). Koko luonto saastuu, muovi valtaa planeetat, lähimmäisestä ei välitetä. Samoin moniin muihin asioihin suhtaudutaan hyvin lyhytkatseisesti. Nyt on nimenomaan aika kehittää varhaiskasvatusta ja toivoa että tulevaisuus on parempi.
Totta muuten sekin, että edistyksellisemmissä päiväkodeissa ja kouluissa opetetaan kierrätystä, opetetaan kunnioittamaan ja pitämään huolta luonnosta ja eläimistä. Käydään joskus teatterissa tai lastenkonsertissa ja maalataan klassisen musiikin tahtiin.
Luonnonsuojelu, kestävä kehitys, erilaiset kulttuurit ja kielet - nämä ovat asioita joita ei opetettu kultaisella 80-luvulla. Maailmaa muuttuu ja Suomen pitäisi pysyä perässä. Mutta nyt on meneillään muiden syyttelyn kulttuuri, jossa muut nähdään syyllisenä kirjaan yhteiskuntaan. Eräänlaista individualistista nationalismia, yhteiskunta on vain minua varten ja minulla on vain oikeuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
nine kirjoitti:
Minua raivostuttaa ihan mielettömästi perheet, jotka vievät isommat sisarukset päiväkotiin, vaikka ovat kotona vauvan kanssa! Itsekeskeisiä laiskoja paskoja ovat!!
Minulla on yhdeksän lasta, joista kaikki paitsi nämä kaksi nuorimmaista ovat olleet kotihoidettuina eskari-ikään saakka ja siis nyt, kun nuorimmaiset täyttivät 3 ja 4v palasin takaisin vakituiseen työpaikkaani 15 vuoden kotiäitinä olon jälkeen. Asumme maaseudulla ja onneksemme lähin päiväkoti sijaitsee vain 3km päässä kotoamme työmatkani (70km /suunta) varrella.
Hain päiväkotipaikkaa hyvissä ajoin, mutta arvatkaapa mitä? Lähipäiväkoti oli täynnä, joten jouduimme ensimmäiset kaksi kuukautta kuskaamaan lapset 15km päässä olevaan päiväkotiin ja ihan vastakkaiseen suuntaan, vain ja ainoastaan sen takia, että lähipäiväkoti oli täynnä subjektiivisessa hoidossa olevia lapsia!!! Meidän kylillä asuu perhe, jossa molemmat vanhemmat työttöminä ja nainen odottaa viimesillään heidän kolmatta lastaan ja he ovat jo kauan pitäneet isompia lapsiaan(2v ja 4v) päiväkodissa ja aikovat pitää vauvan synnyttyäkin, sillä heidän mielestään isommat tarvitsevat paljon virikkeitä ja nauttivat olla päiväkodissa, siis mitä hittoa, miksi tehdä lisää lapsia, jos niitä ei jaksa hoitaa tai keksiä tekemistä niille???
Siis tämä!!!!
Täällä on haukuttu niin patalaiskaksi yhteiskunnan hyväksikäyttäjäksi äiti joka haluaa tarjota yksinäiselle lapselle ystävyyssuhteita tai äiti joka väsymyksen tai esikoisen parhaaksi vie hoitoon, jotta lapsen elämä olisi muutakin kuin vauvan tarpeiden mukaan elämistä.
Niin mukaan haukkumistalkoisiin tulee äiti joka 15 vuotta on ollut yhteiskunnalle pelkkä iso menoerä mutta tuntee ylemmyyden siitä että sen lisäksi että nostaa ykdeksästä lapsesta lapsilisät ja vuosia putkeen äitiysrahaa ja hoitorahaa ei ole lisäksi vienyt näitä yhdeksää päivähoitoon.
Tämä kuten muutkin täällä jotka tosia arvostelevat katsokaahan peiliin, tuskin olette täydellisiä.No edelleen niitä ystävyyssuhteita voi tarjota muualtakin kun sieltä päivähoidosta! Väsymykseenkin voi hyödyntää tukiverkostojaan ja jos niitä ei ole niin monissa kunnissa on perhetyötä saatavilla. Kyse on kuitenkin lyhyestä ajanjaksosta. Jokainen on joskus väsynyt eikä siihen voi aina päivähoitoa käyttää. Sitä paitsi kyllä se kotona hoitaminen on yhteiskunnalle huomattavasti halvempaa kuin päivähoito josta vanhemmat maksavat itse pienen riipauksen. Ja eiköhän se päivähoitoon lapsensa vievä mamma nosta ne lapsilisät ihan yhtälailla kun se kotona olevakin. Ja se virikehoidattava kyllästynyt äitikin nostaa sen äitiyspäivärahan. Lapsia saa tehdä omien resurssien mukaan, ei varmaan kannata tehdä yhdeksää lasta jos vie kaikki päiväkotiin. Siinä se ero!
Voi hoitaa kotona, mutta voi myös viedä hoitoon. Ja edelleen yhteiskunta maksaa ison osan myös sen työssäkäyvän vanhemman päivähoitosta. Joku tuolla laittoi että tonnin verran kuussa maksaa päivähoito kunnalle. Tämä yhdeksän äiti esim vie nyt 2 lasta hoitoon, eli 2000€. Hänen päivähoito maksunsa jos olisi vaikka korkein eli 290+261=551 yhteiskunta maksaa siis päivähoidosta noin 1490 € kk.
Sitten tämä virikeäiti hoitaa pienemmän kotona ja isompi puolipäivähoidossa joka siis maksaisi 500€ kk. Päivähoito maksu voisi olla jopa nolla ja silti virikeäiti käyttää vähemmän yhteiskunnan rahaa.Mistä tulemme kun siihen että ehkä lapsettomat veronmaksajat ovat kohta sitä mieltä, että jokainen maksakoon omien kersojensa hoidon. Jos on työssä on varmasti varaa maksaa itse lastenhoito.
Mistä tullaan siihen että äidit ovat kohta kotona hoitamassa lapsia eikä työelämässä. Mistä tullaan siihen että kehitys hyppää 50 vuotta taaksepäin.
Mistä tullaan siihen että aletaan kovalla työllä organisoimaan toimivaa päivähoito järjestelmää suomalaisten naisten ja lasten hyväksi. Mikä oli jo kerran ollut, mutta ei enää koska kateus iski.Höpöhöpö. Päästään systeemiin jonka me jo toteutimme. Perhevapaat puoliksi, lapset hoidettu kotona. Päivähoitoon vain siksi aikaa että käymme töissä, työajat limittäen.
Vanhemmat tyytyväisiä, lapset tyytyväisiä, yhteiskunta tyytyväinen.
Menee ohi aiheen, mutta esimerkiksi nämä 40-70-lukujen helmet ovat kasvatettu niin, että luontoa ei suojella vaan raha ratkaisee aina. Väärät arvot on iskostettu näille kotikasvatetuille (??). Koko luonto saastuu, muovi valtaa planeetat, lähimmäisestä ei välitetä. Samoin moniin muihin asioihin suhtaudutaan hyvin lyhytkatseisesti. Nyt on nimenomaan aika kehittää varhaiskasvatusta ja toivoa että tulevaisuus on parempi.
Mistä ihmeestä sinä puhut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
nine kirjoitti:
Minua raivostuttaa ihan mielettömästi perheet, jotka vievät isommat sisarukset päiväkotiin, vaikka ovat kotona vauvan kanssa! Itsekeskeisiä laiskoja paskoja ovat!!
Minulla on yhdeksän lasta, joista kaikki paitsi nämä kaksi nuorimmaista ovat olleet kotihoidettuina eskari-ikään saakka ja siis nyt, kun nuorimmaiset täyttivät 3 ja 4v palasin takaisin vakituiseen työpaikkaani 15 vuoden kotiäitinä olon jälkeen. Asumme maaseudulla ja onneksemme lähin päiväkoti sijaitsee vain 3km päässä kotoamme työmatkani (70km /suunta) varrella.
Hain päiväkotipaikkaa hyvissä ajoin, mutta arvatkaapa mitä? Lähipäiväkoti oli täynnä, joten jouduimme ensimmäiset kaksi kuukautta kuskaamaan lapset 15km päässä olevaan päiväkotiin ja ihan vastakkaiseen suuntaan, vain ja ainoastaan sen takia, että lähipäiväkoti oli täynnä subjektiivisessa hoidossa olevia lapsia!!! Meidän kylillä asuu perhe, jossa molemmat vanhemmat työttöminä ja nainen odottaa viimesillään heidän kolmatta lastaan ja he ovat jo kauan pitäneet isompia lapsiaan(2v ja 4v) päiväkodissa ja aikovat pitää vauvan synnyttyäkin, sillä heidän mielestään isommat tarvitsevat paljon virikkeitä ja nauttivat olla päiväkodissa, siis mitä hittoa, miksi tehdä lisää lapsia, jos niitä ei jaksa hoitaa tai keksiä tekemistä niille???
Siis tämä!!!!
Täällä on haukuttu niin patalaiskaksi yhteiskunnan hyväksikäyttäjäksi äiti joka haluaa tarjota yksinäiselle lapselle ystävyyssuhteita tai äiti joka väsymyksen tai esikoisen parhaaksi vie hoitoon, jotta lapsen elämä olisi muutakin kuin vauvan tarpeiden mukaan elämistä.
Niin mukaan haukkumistalkoisiin tulee äiti joka 15 vuotta on ollut yhteiskunnalle pelkkä iso menoerä mutta tuntee ylemmyyden siitä että sen lisäksi että nostaa ykdeksästä lapsesta lapsilisät ja vuosia putkeen äitiysrahaa ja hoitorahaa ei ole lisäksi vienyt näitä yhdeksää päivähoitoon.
Tämä kuten muutkin täällä jotka tosia arvostelevat katsokaahan peiliin, tuskin olette täydellisiä.No edelleen niitä ystävyyssuhteita voi tarjota muualtakin kun sieltä päivähoidosta! Väsymykseenkin voi hyödyntää tukiverkostojaan ja jos niitä ei ole niin monissa kunnissa on perhetyötä saatavilla. Kyse on kuitenkin lyhyestä ajanjaksosta. Jokainen on joskus väsynyt eikä siihen voi aina päivähoitoa käyttää. Sitä paitsi kyllä se kotona hoitaminen on yhteiskunnalle huomattavasti halvempaa kuin päivähoito josta vanhemmat maksavat itse pienen riipauksen. Ja eiköhän se päivähoitoon lapsensa vievä mamma nosta ne lapsilisät ihan yhtälailla kun se kotona olevakin. Ja se virikehoidattava kyllästynyt äitikin nostaa sen äitiyspäivärahan. Lapsia saa tehdä omien resurssien mukaan, ei varmaan kannata tehdä yhdeksää lasta jos vie kaikki päiväkotiin. Siinä se ero!
Voi hoitaa kotona, mutta voi myös viedä hoitoon. Ja edelleen yhteiskunta maksaa ison osan myös sen työssäkäyvän vanhemman päivähoitosta. Joku tuolla laittoi että tonnin verran kuussa maksaa päivähoito kunnalle. Tämä yhdeksän äiti esim vie nyt 2 lasta hoitoon, eli 2000€. Hänen päivähoito maksunsa jos olisi vaikka korkein eli 290+261=551 yhteiskunta maksaa siis päivähoidosta noin 1490 € kk.
Sitten tämä virikeäiti hoitaa pienemmän kotona ja isompi puolipäivähoidossa joka siis maksaisi 500€ kk. Päivähoito maksu voisi olla jopa nolla ja silti virikeäiti käyttää vähemmän yhteiskunnan rahaa.Mistä tulemme kun siihen että ehkä lapsettomat veronmaksajat ovat kohta sitä mieltä, että jokainen maksakoon omien kersojensa hoidon. Jos on työssä on varmasti varaa maksaa itse lastenhoito.
Mistä tullaan siihen että äidit ovat kohta kotona hoitamassa lapsia eikä työelämässä. Mistä tullaan siihen että kehitys hyppää 50 vuotta taaksepäin.
Mistä tullaan siihen että aletaan kovalla työllä organisoimaan toimivaa päivähoito järjestelmää suomalaisten naisten ja lasten hyväksi. Mikä oli jo kerran ollut, mutta ei enää koska kateus iski.
Ongelma ei ole suinkaan kateus, vaan virikelapset päiväkodissa, jotka vievät paikat työssäkäyvien vanhempien lapsilta. Esim. ap. lapsi vie yhden kokopäiväpaikan, vaikka on 7h pv ja 3 kertaa viikossa.
Asun maalla ja päiväkoti on lähellä, mutta hoitopaikat määrääntyvät hoitajien mukaan ja naapurini on odottanut paikkaa jo monta kuukautta, kun virikelapset vievät paikat.
Luulen, päivähoidon räjähtävän käsiin, kun noususuhdanne voimistuu entisestään ja työttömät työllistyvät, mutta eivät saa lapsilleen hoitopaikkaa, virikelapsilta.
Minusta virikepaikat pitäisi sallia vain jos päiväkodissa on ylimääräisiä paikkoja ja ne voisi irtisanoa välittömästi, jos joku muu tarvitsee sitä työn tai opiskelun takia. Ja hoitomaksu pitäisi määrääntyä täysimääräisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
nine kirjoitti:
Minua raivostuttaa ihan mielettömästi perheet, jotka vievät isommat sisarukset päiväkotiin, vaikka ovat kotona vauvan kanssa! Itsekeskeisiä laiskoja paskoja ovat!!
Minulla on yhdeksän lasta, joista kaikki paitsi nämä kaksi nuorimmaista ovat olleet kotihoidettuina eskari-ikään saakka ja siis nyt, kun nuorimmaiset täyttivät 3 ja 4v palasin takaisin vakituiseen työpaikkaani 15 vuoden kotiäitinä olon jälkeen. Asumme maaseudulla ja onneksemme lähin päiväkoti sijaitsee vain 3km päässä kotoamme työmatkani (70km /suunta) varrella.
Hain päiväkotipaikkaa hyvissä ajoin, mutta arvatkaapa mitä? Lähipäiväkoti oli täynnä, joten jouduimme ensimmäiset kaksi kuukautta kuskaamaan lapset 15km päässä olevaan päiväkotiin ja ihan vastakkaiseen suuntaan, vain ja ainoastaan sen takia, että lähipäiväkoti oli täynnä subjektiivisessa hoidossa olevia lapsia!!! Meidän kylillä asuu perhe, jossa molemmat vanhemmat työttöminä ja nainen odottaa viimesillään heidän kolmatta lastaan ja he ovat jo kauan pitäneet isompia lapsiaan(2v ja 4v) päiväkodissa ja aikovat pitää vauvan synnyttyäkin, sillä heidän mielestään isommat tarvitsevat paljon virikkeitä ja nauttivat olla päiväkodissa, siis mitä hittoa, miksi tehdä lisää lapsia, jos niitä ei jaksa hoitaa tai keksiä tekemistä niille???
Siis tämä!!!!
Täällä on haukuttu niin patalaiskaksi yhteiskunnan hyväksikäyttäjäksi äiti joka haluaa tarjota yksinäiselle lapselle ystävyyssuhteita tai äiti joka väsymyksen tai esikoisen parhaaksi vie hoitoon, jotta lapsen elämä olisi muutakin kuin vauvan tarpeiden mukaan elämistä.
Niin mukaan haukkumistalkoisiin tulee äiti joka 15 vuotta on ollut yhteiskunnalle pelkkä iso menoerä mutta tuntee ylemmyyden siitä että sen lisäksi että nostaa ykdeksästä lapsesta lapsilisät ja vuosia putkeen äitiysrahaa ja hoitorahaa ei ole lisäksi vienyt näitä yhdeksää päivähoitoon.
Tämä kuten muutkin täällä jotka tosia arvostelevat katsokaahan peiliin, tuskin olette täydellisiä.No edelleen niitä ystävyyssuhteita voi tarjota muualtakin kun sieltä päivähoidosta! Väsymykseenkin voi hyödyntää tukiverkostojaan ja jos niitä ei ole niin monissa kunnissa on perhetyötä saatavilla. Kyse on kuitenkin lyhyestä ajanjaksosta. Jokainen on joskus väsynyt eikä siihen voi aina päivähoitoa käyttää. Sitä paitsi kyllä se kotona hoitaminen on yhteiskunnalle huomattavasti halvempaa kuin päivähoito josta vanhemmat maksavat itse pienen riipauksen. Ja eiköhän se päivähoitoon lapsensa vievä mamma nosta ne lapsilisät ihan yhtälailla kun se kotona olevakin. Ja se virikehoidattava kyllästynyt äitikin nostaa sen äitiyspäivärahan. Lapsia saa tehdä omien resurssien mukaan, ei varmaan kannata tehdä yhdeksää lasta jos vie kaikki päiväkotiin. Siinä se ero!
Voi hoitaa kotona, mutta voi myös viedä hoitoon. Ja edelleen yhteiskunta maksaa ison osan myös sen työssäkäyvän vanhemman päivähoitosta. Joku tuolla laittoi että tonnin verran kuussa maksaa päivähoito kunnalle. Tämä yhdeksän äiti esim vie nyt 2 lasta hoitoon, eli 2000€. Hänen päivähoito maksunsa jos olisi vaikka korkein eli 290+261=551 yhteiskunta maksaa siis päivähoidosta noin 1490 € kk.
Sitten tämä virikeäiti hoitaa pienemmän kotona ja isompi puolipäivähoidossa joka siis maksaisi 500€ kk. Päivähoito maksu voisi olla jopa nolla ja silti virikeäiti käyttää vähemmän yhteiskunnan rahaa.Mistä tulemme kun siihen että ehkä lapsettomat veronmaksajat ovat kohta sitä mieltä, että jokainen maksakoon omien kersojensa hoidon. Jos on työssä on varmasti varaa maksaa itse lastenhoito.
Mistä tullaan siihen että äidit ovat kohta kotona hoitamassa lapsia eikä työelämässä. Mistä tullaan siihen että kehitys hyppää 50 vuotta taaksepäin.
Mistä tullaan siihen että aletaan kovalla työllä organisoimaan toimivaa päivähoito järjestelmää suomalaisten naisten ja lasten hyväksi. Mikä oli jo kerran ollut, mutta ei enää koska kateus iski.Ongelma ei ole suinkaan kateus, vaan virikelapset päiväkodissa, jotka vievät paikat työssäkäyvien vanhempien lapsilta. Esim. ap. lapsi vie yhden kokopäiväpaikan, vaikka on 7h pv ja 3 kertaa viikossa.
Asun maalla ja päiväkoti on lähellä, mutta hoitopaikat määrääntyvät hoitajien mukaan ja naapurini on odottanut paikkaa jo monta kuukautta, kun virikelapset vievät paikat.
Luulen, päivähoidon räjähtävän käsiin, kun noususuhdanne voimistuu entisestään ja työttömät työllistyvät, mutta eivät saa lapsilleen hoitopaikkaa, virikelapsilta.
Minusta virikepaikat pitäisi sallia vain jos päiväkodissa on ylimääräisiä paikkoja ja ne voisi irtisanoa välittömästi, jos joku muu tarvitsee sitä työn tai opiskelun takia. Ja hoitomaksu pitäisi määrääntyä täysimääräisenä.
Uskokaa tai älkää mutta kukaan ei vie toisen paikkaa vaan niitä paikkoja luodaan tarpeen mukaan. Kunnilla on velvollisuus järjestää hoitopaikkoja niin paljon kun niitä haetaan. Jos virikepaikat tyhjentyisi niin yksiköitä suljettiin ja hoitajia vähennettäisiin.
Olisit muutenkin valmis eriarvoistamaan lapset vanhempien tilanteen mukaan.
Miten sä käytännössä luulet että menis tilanne jossa työttömän lapsi heitettäisi aina ulos ryhmästä kun parempi lapsi jonka äiti käy työssä olisi tulossa hoitoon?
Luojan kiitos te ette ole päättämässä asioista koska olette aivan idiootteja!!!!!!
Kyllä sillä päivähoidolla on muukin merkitys kuin olla työssäkäyvän lapsen vanhemman palvelu. Se on yhdenvertainen kaikkille lapsille. Oli siis ennen tätä niin älytöntä uudistusta jossa rajattiin hoitoaika 20 tuntiin. Siitä ei ole varaa enää yhtään leikata.
Vierailija kirjoitti:
Totta muuten sekin, että edistyksellisemmissä päiväkodeissa ja kouluissa opetetaan kierrätystä, opetetaan kunnioittamaan ja pitämään huolta luonnosta ja eläimistä. Käydään joskus teatterissa tai lastenkonsertissa ja maalataan klassisen musiikin tahtiin.
Luonnonsuojelu, kestävä kehitys, erilaiset kulttuurit ja kielet - nämä ovat asioita joita ei opetettu kultaisella 80-luvulla. Maailmaa muuttuu ja Suomen pitäisi pysyä perässä. Mutta nyt on meneillään muiden syyttelyn kulttuuri, jossa muut nähdään syyllisenä kirjaan yhteiskuntaan. Eräänlaista individualistista nationalismia, yhteiskunta on vain minua varten ja minulla on vain oikeuksia.
Voi kultapieni. 80-luvulla nuo kaikki oli paljon enemmän tapetilla kuin nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen vaan jaksan ihmetellä tätä intoa haukkua päivähoito-oikeutta.
Tutkikaa vähän taustoja, millaista se oli ennenkuin päivähoito -oikeus taattiin lailla.Koko lain merkitys varsinkin naisille ja siis äideille on valtava. Ennen tätä subjektiivista oikeutta kunnat ja kaupungit järjestivät päivähoidon jos järjestivät, mielivaltaisesti ja miten talous antoi periksi.
Se, että muutama prosentti käyttää päivähoidon tunteja vaikka vanhempainvapaalla ei ole niin iso syy, että kannattaisi hyvä järjestelmää kaataa.
Syy, että päivähoito-oikeutta nyt rajattiin 20 tuntiin ei ole se että järjestelmä olisi ollut huono vaan se, että naisilta ja lapsilta oli helppo leikata kun säästöjä tarvittiin. Nykyinen systeemi on huono sekä lasten että lasten vanhempien kannalta. Käytännössä on eriarvoistettu lapset hoidossa näiden vanhempien aseman mukaan. Esim. työttömän lapsi puolipäiväinen ja silloin puolipäivä ryhmässä lapsia saa olla enemmän ja luonnollisesti hoidon taso heikompaa.
Pidetättäsiin kynsin ja hampain kiinni lasten ja naisten hyväksi saaduista oikeuksista.
Kunnallinen päivähoito-oikeus luotiin 80- ja 90-luvulla elinkeinoelämän tarpeista, eikä suinkaan perheen tarpeesta, koska työnantajat tarvitsivat lapsellisten työvoimaa. Työnantajat jopa maksoivat päiväkotien ylläpitokustannuksista korvamerkittyä rahaa sos.turvamaksuista. Nyt kulut katetaan verovaroista, myös työnantajien.
Ennen Suomessa ja edelleen monessa lasten päivähoito on työnantajien vastuulla ja vain työssäkäyvien vanhempien lapset pääsevät sinne.
Silloin kun Suomessa kunnallinen päivähoito-oikeus tuli voimaan, kun ei edes parhaassa mielikuvituksessaan kukaan uskonut kotona olevan äidin vievän lastaan hoitoon, koska arvomaailma oli toinen.
Siihen maailman aikaan uskottiin yksilölliseen hoitoon ja tarpeiden huomioimiseen, eikä tasapäistämiseen ja kasvatusvastuu oli vanhemmille.
Vanhempien tehtävä oli antaa valmiudet lapselle, oli se siisteys- tai tapakasvatus, mutta nyt kaikki on ulkoistettu, eikä vanhemmat edes välitä iloita lapsen kehitystä, vaan lapsi joutuu jakamaan oppimisen ja onnistumisen ilon ventovieraiden kanssa, jos heillä sattuu olemaan aikaa tai vaihtoehtoisesti ei kenenkään kanssa.
Ja sitten jo vuonna 1996 katsottiin asiaa perheen ja nimenomaan lapsen oikeutenaja tuli käsite subjektiivinen päivähoito-oikeus.
Suomessa kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on ollut vuodesta 1996 lähtien sub-
jektiivinen oikeus kunnan järjestämään kokopäiväiseen päivähoitoon ja varhais-
kasvatukseen. Universaaliuden periaatteen mukaan lapsen perhetaustalla tai
muilla yksilöidyillä tekijöillä ei ole ollut vaikutusta palveluiden saatavuuteen.
Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden myötä päivähoitopalveluissa ei ole ollut
tarvetta luokitella lapsiperheitä eri kategorioihin kuten esimerkiksi vähäva-
raiseksi.
Tämä on se juttu!!! Se ei ole sinun mahtavan valtavan täydellisen työssäkäyvän äidin oikeutesi vaan kaikkien!
Voisikos olla niin että työssäkäyvät hyvät vanhemmat voisi pitää lapsensa jossain omassa viisaiden ja parempien yksityisessä päiväkodissa jotka olisi vain heidän lapsiaan varten ja siellä oltaisiin vaan tasan työaika hoidossa ja haukuttaisiin kaikkia muita ja kehuttaisi itseä.
Ja sitten lapset joiden vanhempi polo olisi työtön tai lapsi kaipaisi virikkeitä tai äiti masentunut niin he voisivat olla omissa päiväkodeissa.
Toki lapset olisi yhdenvertaisia eikä ketään syrjittäisi sen mukaan kumpaan kastiin kuuluisi. Lapset voisi silti vaikka merkata jotenkin että tiedettäisiin mihin porukkaan kuuluu, etteivät menisi hyvät ja huonot lapset sekaisin kenenkään silmissä.
Uliuliuli. Meillä menee perheenä hyvin ja se on pääasia. Ei sitä se pilaa että toinen on hoidossa max 12pv/kk puolikkaana. Yhteiskunnalliselta kantilta: ei pätkääkään kiinnosta. Itsekästä? Entä sitten? Olemme onnellisia. Mutta niinhän se on, kell onni on se onnen kätkeköön. Mielensäpahoittajien maa tämä suomi.