Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Pitäisikö pakkoruotsista luopua?

Vierailija
21.09.2017 |

Tuli toisesta ketjusta mieleen...

Katsotaan mitä palstalaiset on mieltä.

Pitäisikö pakkoruotsista luopua?

Vaihtoehdot

Kommentit (118)

Vierailija
101/118 |
18.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

...

Ruotsia ei opeteta ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi, vaan myös siksi, että suomenkielisetkin voisivat käyttää mm. ruotsinkielisiä kulttuuripalveluja, lukea suomenruotsalaisia lehtiä ja myös kirjoittaa niihin mielipiteensä ilmaisemiseksi. Muiden maiden kieliä opetetaan ammatillisiin tarkoituksiin. Ruotsin kieltä opetetaan kansalaistarpeisiin, jotta voisimme puhua ruotsinkielisten ystäviemme, perheenjäsentemme ja sukulaistemme kanssa heidän omalla kielellään. Kaikki se on osa Suomen kansaan kuulumista ja suomalaisuutta.

Ahaa. Miksi joku ei voisi/saisi haluta harrastaa mielummin vaikkapa ranskankielistä kulttuuria, lukea ranskankielisiä lehtiä ja myös kirjoittaa niiden mielipideosastoille (verkossahan lehdetkin nykyään ovat)?

Minulla ei ole ruotsinkielisiä ystäviä, perheenjäseniä tai sukulaisia. Jos olisi, osaisin varmasti heidän kanssaan puhua ruotsia jo olosuhteiden sanelemana (esim. ruotsinkielinen isä tai äiti, jonka kautta luonnollinen kaksikielisyys). Meinaatko oikeasti, että jos minulla olisi vaikkapa ruotsinkielinen isä, en pystyisi kommunikoimaan hänen kanssaan ennen kuin minulle opetetaan koulussa hänen kieltään? Outo perustelu.

Olen vieraiden kielten ammattilainen ja työskennellyt niiden parissa hyvin monipuolisesti (yli kymmenen vuotta opettajana lähes kaikilla mahdollsilla asteilla, saman verran muissa kuin opetustehtävissä yksityisellä puolella (mm. tekniikka)). Yhtä ainoaa kertaa en ole ruotsia tarvinnut. Esim. käännöstoimistossa projektipäällikkönä toimiessani meillä oli kymmeniä ruotsalaisia asiakkaita, ja heidän kanssaan kommunikoitiin englanniksi luontevasti. Tällä en tietenkään tarkoita sitä, että ruotsi olisi turha kieli - monille se on (ja saattaa olla) hyvinkin järkevä valinta. Mutta sitä sen juuri tulisikin olla: valinta.

Yleissivistävässä peruskoulussa (ja lukiossa) on hyvä oppia perustietoja monista yleisistä asioista - kuten vaikkapa matematiikka. (Ostin muuten taannoin 15e maksavat Crocsit kauppakeskuksen aukion myyntipöydältä. Ojensin myyjätytölle kaksikymppisen, ja hän laski laskimella, kuinka paljon rahasta piti antaa takaisin...). Yksittäisen vieraan kielen osaaminen taas on spesifi erityistaito (vaikka kaikki vieraat kielet toisiaan tukevatkin), ja olisi järkevää, että siinä olisi nykyistä enemmän yksilökohtaista vapautta valita se oman tarpeen ja mielenkiinnon mukaan. Monelle se olisi ihan varmasti ruotsi, ja opiskelu (sekä aineen opettaminen) olisi heti paljon mielekkäämpää ja tehokkaampaa huomattavasti korkeamman motivaation kautta.

Täytyy sanoa että sulla on kyllä tosi hyvät hermot; oisin itse varmaan panikoinut jä ryysännyt kiireellä töihin! Sit ois ollut tiskit illalla odottamassa, huh huh! Toivotavasti löytyy kiva kortti.

Vierailija
102/118 |
18.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pakkoruotsi pakottaa meidät lukemaan kieltä, jota emme koskaan tarvitse. Me hukkaamme aikaa, vaivaa ja aivokapasiteettiamme.

Annetaan lapsille, nuorille ja aikuisille aito valinnanvapaus. Vastustetaan siis armotta pakkoruotsia ja kannatetaan aitoa valinnaisuutta myös kielenopiskeluun. Ja jos joku ei halua lukea muuta kuin englantia kun ei ole kielipäätä, niin saakoon hän valita muita oppiaineita tilalle!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
103/118 |
18.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi lopetitte? Lisää kellutusta peliin.

Pakkoruotsi on aina keskustelun arvoista. Niin kauan kuin on pakkoruotsia niin kauan siitä pitää puhua.

Vierailija
104/118 |
18.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.

Kysynnän ja tarjonnan laki. Suomenkielisillä on yhtäläinen oikeus hakea niihin paikkoihin ja kieli ei ole este nimenomaan koska sitä opetetaan kaikille, mutta silti heillä on sairaalloinen kammo koko ajatusta kohtaan. Johtunee alamaisasenteesta, "ei minusta siihen kuitenkaan ole, se on eliittiä varten ja minä olen vaan tämmöinen."

Ei ole kysynnän ja tarjonnan laki. Kyse on järkyttävästä tarjonnan epäsuhteesta. Ruotsinkielisille on yli 400% suurempi määrä opiskelupaikkoja.

Koeta nyt ymmärtää, että niitä ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja EI OLE mitenkään korvamerkitty "etnisesti ruotsinkielisille." Jokaisella suomen- tai vaikka venäjän-, kiinan- tai saksankielisellä on oikeus hakea niihin, kunhan todistaa osaavansa kieltä sen verran auttavasti että selviää opinnoista.

Vierailija
105/118 |
18.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi lopetitte? Lisää kellutusta peliin.

Pakkoruotsi on aina keskustelun arvoista. Niin kauan kuin on pakkoruotsia niin kauan siitä pitää puhua.

Totta. Siitä pitää päästä mahdollisimman äkkiä eroon, jotta Suomesta tulee normaali sivistynyt valtio. Tämä pakkoruotsi on suorastaan kansallinen häpeäpilkku. Muissa maissa tällainen ei olisi mahdollista ja meille nauretaan.

Vierailija
106/118 |
18.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.

Kysynnän ja tarjonnan laki. Suomenkielisillä on yhtäläinen oikeus hakea niihin paikkoihin ja kieli ei ole este nimenomaan koska sitä opetetaan kaikille, mutta silti heillä on sairaalloinen kammo koko ajatusta kohtaan. Johtunee alamaisasenteesta, "ei minusta siihen kuitenkaan ole, se on eliittiä varten ja minä olen vaan tämmöinen."

Ei ole kysynnän ja tarjonnan laki. Kyse on järkyttävästä tarjonnan epäsuhteesta. Ruotsinkielisille on yli 400% suurempi määrä opiskelupaikkoja.

Koeta nyt ymmärtää, että niitä ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja EI OLE mitenkään korvamerkitty "etnisesti ruotsinkielisille." Jokaisella suomen- tai vaikka venäjän-, kiinan- tai saksankielisellä on oikeus hakea niihin, kunhan todistaa osaavansa kieltä sen verran auttavasti että selviää opinnoista.

AMK ssa pääsee pakkoruotsista sillä, kun vaihtaa kielensä ruotsalaiseksi

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
107/118 |
18.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä taitaa olla oravia väliseinissä. Mitä tehdä? Kattoremontin jäljiltä lienee jäänyt joku pieni kolo, josta älukat pääsevät sisälle. Onko raksamies vastuussa?

Vierailija
108/118 |
18.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.

Kysynnän ja tarjonnan laki. Suomenkielisillä on yhtäläinen oikeus hakea niihin paikkoihin ja kieli ei ole este nimenomaan koska sitä opetetaan kaikille, mutta silti heillä on sairaalloinen kammo koko ajatusta kohtaan. Johtunee alamaisasenteesta, "ei minusta siihen kuitenkaan ole, se on eliittiä varten ja minä olen vaan tämmöinen."

Ei ole kysynnän ja tarjonnan laki. Kyse on järkyttävästä tarjonnan epäsuhteesta. Ruotsinkielisille on yli 400% suurempi määrä opiskelupaikkoja.

Koeta nyt ymmärtää, että niitä ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja EI OLE mitenkään korvamerkitty "etnisesti ruotsinkielisille." Jokaisella suomen- tai vaikka venäjän-, kiinan- tai saksankielisellä on oikeus hakea niihin, kunhan todistaa osaavansa kieltä sen verran auttavasti että selviää opinnoista.

En aio sitä asiaa ymmärtää.

Suomenkieliset koulutuspaikat eivät ole myöskään korvamerkittyjä. Niihin voi ruotsinkielinen hakea ilman kielikoetta, ja niissä opiskelemalla saa hyvän suomen kielen taidon, mikä on tärkeämpi taito ruotsinkieliselle kuin ruotsin kieli suomenkieliselle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
109/118 |
18.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.

Kysynnän ja tarjonnan laki. Suomenkielisillä on yhtäläinen oikeus hakea niihin paikkoihin ja kieli ei ole este nimenomaan koska sitä opetetaan kaikille, mutta silti heillä on sairaalloinen kammo koko ajatusta kohtaan. Johtunee alamaisasenteesta, "ei minusta siihen kuitenkaan ole, se on eliittiä varten ja minä olen vaan tämmöinen."

Ei ole kysynnän ja tarjonnan laki. Kyse on järkyttävästä tarjonnan epäsuhteesta. Ruotsinkielisille on yli 400% suurempi määrä opiskelupaikkoja.

Koeta nyt ymmärtää, että niitä ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja EI OLE mitenkään korvamerkitty "etnisesti ruotsinkielisille." Jokaisella suomen- tai vaikka venäjän-, kiinan- tai saksankielisellä on oikeus hakea niihin, kunhan todistaa osaavansa kieltä sen verran auttavasti että selviää opinnoista.

AMK ssa pääsee pakkoruotsista sillä, kun vaihtaa kielensä ruotsalaiseksi

Ei pääse. Älä valehtele. Pitää olla todistus ruotsinkielisestä koulusta.

Vierailija
110/118 |
18.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi te aina äänestätte väärin? Pakko kirjoittaa päätoimittajalle.

T. Uliuli Kyynel

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
111/118 |
18.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.

Kysynnän ja tarjonnan laki. Suomenkielisillä on yhtäläinen oikeus hakea niihin paikkoihin ja kieli ei ole este nimenomaan koska sitä opetetaan kaikille, mutta silti heillä on sairaalloinen kammo koko ajatusta kohtaan. Johtunee alamaisasenteesta, "ei minusta siihen kuitenkaan ole, se on eliittiä varten ja minä olen vaan tämmöinen."

Ei ole kysynnän ja tarjonnan laki. Kyse on järkyttävästä tarjonnan epäsuhteesta. Ruotsinkielisille on yli 400% suurempi määrä opiskelupaikkoja.

Koeta nyt ymmärtää, että niitä ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja EI OLE mitenkään korvamerkitty "etnisesti ruotsinkielisille." Jokaisella suomen- tai vaikka venäjän-, kiinan- tai saksankielisellä on oikeus hakea niihin, kunhan todistaa osaavansa kieltä sen verran auttavasti että selviää opinnoista.

Miksi ruotsinkieliset eivät hae suomenkielisiin kouluihin? No siksi että niihin on niin paljon vaikeampi päästä.

Suomen kieli on rikkaus suomalaiselle ja myös suomenruotsalaiselle.

Kannattaa opiskella suomen kieltä koska se kehittää älyä ja mahdollistaa opiskelun suomenkielisessä korkeatasoisessa opinahjossa, eikä missään kiintiökoulussa joka suljettaisiin tarpeettomana ellei se olisi täynnä kiintiöopiskelijoita (Hanken).

Vierailija
112/118 |
18.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.

Kysynnän ja tarjonnan laki. Suomenkielisillä on yhtäläinen oikeus hakea niihin paikkoihin ja kieli ei ole este nimenomaan koska sitä opetetaan kaikille, mutta silti heillä on sairaalloinen kammo koko ajatusta kohtaan. Johtunee alamaisasenteesta, "ei minusta siihen kuitenkaan ole, se on eliittiä varten ja minä olen vaan tämmöinen."

Ei ole kysynnän ja tarjonnan laki. Kyse on järkyttävästä tarjonnan epäsuhteesta. Ruotsinkielisille on yli 400% suurempi määrä opiskelupaikkoja.

Koeta nyt ymmärtää, että niitä ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja EI OLE mitenkään korvamerkitty "etnisesti ruotsinkielisille." Jokaisella suomen- tai vaikka venäjän-, kiinan- tai saksankielisellä on oikeus hakea niihin, kunhan todistaa osaavansa kieltä sen verran auttavasti että selviää opinnoista.

AMK ssa pääsee pakkoruotsista sillä, kun vaihtaa kielensä ruotsalaiseksi

Ei pääse. Älä valehtele. Pitää olla todistus ruotsinkielisestä koulusta.

Jos äidinkieli on ruotsi, niin ei tarvitse opiskella pakkoruotsia. Näin se ainakin meillä meni.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
113/118 |
18.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomen kieli on rikkaus suomalaiselle ja myös suomenruotsalaiselle.

Kannattaa opiskella suomen kieltä koska se kehittää älyä ja mahdollistaa opiskelun suomenkielisessä korkeatasoisessa opinahjossa, eikä missään kiintiökoulussa joka suljettaisiin tarpeettomana ellei se olisi täynnä kiintiöopiskelijoita (Hanken).

Vierailija
114/118 |
18.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.

Kysynnän ja tarjonnan laki. Suomenkielisillä on yhtäläinen oikeus hakea niihin paikkoihin ja kieli ei ole este nimenomaan koska sitä opetetaan kaikille, mutta silti heillä on sairaalloinen kammo koko ajatusta kohtaan. Johtunee alamaisasenteesta, "ei minusta siihen kuitenkaan ole, se on eliittiä varten ja minä olen vaan tämmöinen."

Ei ole kysynnän ja tarjonnan laki. Kyse on järkyttävästä tarjonnan epäsuhteesta. Ruotsinkielisille on yli 400% suurempi määrä opiskelupaikkoja.

Koeta nyt ymmärtää, että niitä ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja EI OLE mitenkään korvamerkitty "etnisesti ruotsinkielisille." Jokaisella suomen- tai vaikka venäjän-, kiinan- tai saksankielisellä on oikeus hakea niihin, kunhan todistaa osaavansa kieltä sen verran auttavasti että selviää opinnoista.

AMK ssa pääsee pakkoruotsista sillä, kun vaihtaa kielensä ruotsalaiseksi

Ei pääse. Älä valehtele. Pitää olla todistus ruotsinkielisestä koulusta.

Jos äidinkieli on ruotsi, niin ei tarvitse opiskella pakkoruotsia. Näin se ainakin meillä meni.

Jos on äidinkieli ruotsi, niin on oletettavasti käynyt ruotsinkielisen koulun.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
115/118 |
18.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No riippuu vähän mistä roikkuu!

Tulisiko pakkoruotsin poistuttua pakkovenäjä tai pakkoarabia?

Mikäli tulisi niin pitäisin pakkoruotsin. Jos ei tulisi uutta pakkokieltä niin pakkoruotsin voisi poistaa.

Jännä kun jotkut eivät ole vieläkään sisäistäneet mitä pakkoruotsista luopuminen tarkoittaa. Se tarkoittaa sitä että tilalle tulee VAPAAVALINTAINEN vieraskieli se voi toki olla se ruotsikin jos ihminen niin haluaa. 

Vierailija
116/118 |
18.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jännä, että pakkoruotsittajat saavat haukkua jälkeenjääneeksi ja typeräksi jos joku ei osaa ruotsia ja kun siitä haluaisi keskustella, niin aloitus poistetaan.

Vierailija
117/118 |
18.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kai mä ole ainoa jonka englannin opiskelua pakkoruotsi sekoitti ja pahasti?

Itse kysymykseen vastaus on ehdottomasti.

Sinä olet vain hieman jälkeenjäänyt, jos et pysty opiskelemaan kahta kieltä samanaikaseisti ja pitämään niitä erillään.

Opiskelin kolmea kieltä. Englannista 8 (ennen ruotsin aloitusta 10), ruotsista 7 ja venäjästä 9.

Nyt AMK:ssa englanti 4, venäjä 4 ja ruotsia en ole vielä suorittanut.

Siinä sulle sitä jälkeenjääneisyyttä.

Miksi valehtelet?

Sano yksikin syy miksi valehtelisin? Kiukuttaako kun joku pärjääkin muissa kielissä kuin ah niin ihanassa ruotsissa?

Vierailija
118/118 |
18.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä tulos on tuomitsevampi kuin Åbo akademin tutkimus mutta molemmat ovat saman suuntaisia.

Åbo Akademi tutkimus

Tutkimuksessa 74% suomalaisista haluaa eroon pakkoruotsista.

Puolet suomenkielisistä pitää ruotsinkielisiä etuoikeutettuina.

Valtaosa suomalaisista haluaa eroon pakko­ruotsista.

Enemmistö eli kolme neljäsosaa kansalaisista haluaisi eroon pakollisesta kouluruotsista, käy ilmi laajasta ja tuoreesta kyselytutkimuksesta, joka tehtiin syys–lokakuussa.

Yli 60 prosenttia on myös sitä mieltä, että koulussa olisi hyödyllisempää opiskella jotain muuta kieltä kuin ruotsia.

http://www.hs.fi/m/kotimaa/a1419215630306?jako=feffc34c5346a455880b3861…

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi yhdeksän kaksi