Jätettiin ehkäisy pois idealla, että lapsi olisi ihana jos se tulisi, mutta ei varsinaisesti yritetä saada vauvaa

Vierailija kirjoitti:

Kierrosta saa todella paljon informaatiota jo sillä, että tarkkailee kohdunsuun limoja (cervical mucus) ja vielä päälle tekee käyrät aamulämpötiloista (basal temperature). Niiden avulla näkee ovulaation kohdan ja ylipäätään tuleeko sitä. Myös ovulaation ja kuukautisten välisen keltarauhasvoittoisen vaiheen riittävä pituus on välttämätön raskauden mahdollistamiseksi.

Ap:n ei hedelmöittymisen kannalta tarvitse tietää ovulaation ajankohtaa, koska seksiä on riittävästi (suositus 3-4 kertaa viikossa, päivittäinen seksi saattaa huonontaa spermaa, mutta tästä ei ole vielä konsensusta).

Limoista tai lämmöistä ei pysty päättelemään tapahtuiko ovulaatio, vaan vain sen että keho on valmistautunut siihen.

Jos haluaa tietää luteaalivaiheen pituuden niin kannattaa tikuttaa. Alle 10 päivää voi olla ongelmallista, mutta siihen ei oikein voi itse vaikuttaa. Menisin tutkimuksiin jos ei vuoden jälkeen mitään kuulu, mutta väittäisin myös turhaa stressaamista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ja koeputkihelmöityksessä, jossa munasolut hedelmöitetään maljassa siittiöillä ja seurataan, miten ne alkavat jakautua ja siirretään paras alkio niistä kohtuun ja tuetaan sen pysymistä siellä keltarauhashormonilla - tässä onnistumistodennäköisyys on keskimäärin n 15% eli 85% epäonnistuu.

Mites sitten luomuna, kun pitää tulla ovulaatio jossa kypsyy munasolu, siitiöiden pitää tpimia ja sen siittiön pitää hedelmöittää munadolu ja sen pitää kiinnittyä kohdunseinämään ja kasvaa oikeaoppisesti jakautuen. Mikään ei saa mennä mönkään tai sen kehitys päättyy ja tulee keskenmeno missä vaiheessa raskautta tahansa, ihan alkumetreilläkin. Minusta on ihme, että lapsia ylipäänsä onnistuu syntymään maailmaan.

Koeputkihedelmöitysten onnistumisprosentti on noin 30, eikä 15.

Yksilöllistä. Mulle annetiin koeputkihedelmöityksen onnistumistodennäköisyydeksi 10%. Ei sitten koskaan onnistunut, vaikka olin useammasa. Riippunee lapsettomuuden syystä, minä olin jo 32 v ja munasolut olivat ehtineet heikentyä ja fsh oli jo 10.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ja koeputkihelmöityksessä, jossa munasolut hedelmöitetään maljassa siittiöillä ja seurataan, miten ne alkavat jakautua ja siirretään paras alkio niistä kohtuun ja tuetaan sen pysymistä siellä keltarauhashormonilla - tässä onnistumistodennäköisyys on keskimäärin n 15% eli 85% epäonnistuu.

Mites sitten luomuna, kun pitää tulla ovulaatio jossa kypsyy munasolu, siitiöiden pitää tpimia ja sen siittiön pitää hedelmöittää munadolu ja sen pitää kiinnittyä kohdunseinämään ja kasvaa oikeaoppisesti jakautuen. Mikään ei saa mennä mönkään tai sen kehitys päättyy ja tulee keskenmeno missä vaiheessa raskautta tahansa, ihan alkumetreilläkin. Minusta on ihme, että lapsia ylipäänsä onnistuu syntymään maailmaan.

Koeputkihedelmöitysten onnistumisprosentti on noin 30, eikä 15.

Yksilöllistä. Mulle annetiin koeputkihedelmöityksen onnistumistodennäköisyydeksi 10%. Ei sitten koskaan onnistunut, vaikka olin useammasa. Riippunee lapsettomuuden syystä, minä olin jo 32 v ja munasolut olivat ehtineet heikentyä ja fsh oli jo 10.

Mitä olet tehnyt, kun jäit lapsettomaksi? Jäitkö työelämään vai jättäydyitkö kotiin?

Kun jätimme ehkäisyn pois, raskauduin 3 kierrosta 💙

Onko lapsi MYÖS miehellesi varmasti juuri nyt Ok? Ettet vain itse hormonipäissäsi halua ihqua vauvaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ja koeputkihelmöityksessä, jossa munasolut hedelmöitetään maljassa siittiöillä ja seurataan, miten ne alkavat jakautua ja siirretään paras alkio niistä kohtuun ja tuetaan sen pysymistä siellä keltarauhashormonilla - tässä onnistumistodennäköisyys on keskimäärin n 15% eli 85% epäonnistuu.

Mites sitten luomuna, kun pitää tulla ovulaatio jossa kypsyy munasolu, siitiöiden pitää tpimia ja sen siittiön pitää hedelmöittää munadolu ja sen pitää kiinnittyä kohdunseinämään ja kasvaa oikeaoppisesti jakautuen. Mikään ei saa mennä mönkään tai sen kehitys päättyy ja tulee keskenmeno missä vaiheessa raskautta tahansa, ihan alkumetreilläkin. Minusta on ihme, että lapsia ylipäänsä onnistuu syntymään maailmaan.

Koeputkihedelmöitysten onnistumisprosentti on noin 30, eikä 15.

Yksilöllistä. Mulle annetiin koeputkihedelmöityksen onnistumistodennäköisyydeksi 10%. Ei sitten koskaan onnistunut, vaikka olin useammasa. Riippunee lapsettomuuden syystä, minä olin jo 32 v ja munasolut olivat ehtineet heikentyä ja fsh oli jo 10.

Mitä olet tehnyt, kun jäit lapsettomaksi? Jäitkö työelämään vai jättäydyitkö kotiin?

Kysyn siis siksi, että minulle voi käydä juuri noin - voin jäädä pysyvästi lapsettomaksi. Olen miettinyt, miten loppuelämän käyttäisi. Lapsettomuus muutti aiemmat ajatukseni ja tuntuu turhalta jatkaa siten kuin ennen olen ajatellut, kun tulevaisuudella ei olekaan enää sillä tavalla merkitystä. Kaipa se on sitten enemmän hetkestä nauttimista. Ei kannata enää murehtia tulevaa.

Mies42Hki kirjoitti:

Onko lapsi MYÖS miehellesi varmasti juuri nyt Ok? Ettet vain itse hormonipäissäsi halua ihqua vauvaa?

Oletettavasti, kun kerran seksiä harrastavat ja ehkäisy on jätetty pois.

Me teimme noin, mutta kumpikin lapsi sai välittömästi alkunsa touhutipasta! Mies lisäksi puolet kuukaudesta reissutöissä, joten aikamoinen tsägä kävi.

Onkos käynyt mielessä että välttämättä ne teidän sukusolut eivät sovi toisileen? 

Vierailija kirjoitti:

Me teimme noin, mutta kumpikin lapsi sai välittömästi alkunsa touhutipasta! Mies lisäksi puolet kuukaudesta reissutöissä, joten aikamoinen tsägä kävi.

Onko miehelläsi hyvät geenit ja koulutus? Oletteko miettineet koskaan, että jos joku lainaisi häntä? Korvaisikin jotain hyvästä lopputuloksesta.

Meillä meni 2 vuotta ehkäisyn lopettamisesta. Olin jo luopunut toivosta ja ihan sinut lapsettomuuden kanssa kun tulinkin raskaaksi. Silloin oli vähän teinityttöolo, ihan kuin se olisi ollut joku vahinkoraskaus. Koskaan ei ollut mitään hirveää vimmaa äidiksi, joten ei menty lapsettomuushoitoihin.

Esikoisen synnyttyä tykkäsinkin äitiydestä sen verran, että kolme lasta syntyi vuoden välein. Yleensä se jossain vaiheessa nappaa, joten kannattaa olla IHAN varma ennen kuin jättää ehkäisyn pois. 

Mulla oli silleen, että tulin raskaaksi ekasta kierrosta. Ja toisen kanssa kun ajoitettiin tyttöä niin ei aina ehkä osunut ihan kohdilleen, niin meni 3 kuukautta. Tyttö tuli.

Minulla alkoi kaksi raskautta suurin piirtein päivän-sanomisesta, mutta kolmas antoi odottaa itseään, mutta reippaan vuoden jälkeen taas nasahti. Sen jälkeen kävin lääkärissä  alavatsakipujen takia ja lääkäri tutki, totesi, että se on endometrioosia ja totesi, että lapset ovat sitten varmasti tässä.

OK, minä surin asian ja jäin odottelemaan keskussairaalaan aikaa, että tilannetta yritetään helpottaa kipujen osalta ja ylläri-pylläri juuri, kun aika tuli, olin jälleen raskaana. Tuon lapsettomuus diagnoosin jälkeen synnytin vielä neljä lasta. Mutta kipujen syy selvisi sitten melkein kahdenkymmenen vuoden kuluttua, kun aiemmin kystoina pidetyt tulehdukset, osoittautui umpipussin taudiksi ja suolen puhkeamiseen melkein kuolin. Kiitos väärän diagnoosin, lapsia kyllä tuli, mutta henki oli mennä.

Jätettiin ehkäisy pois ja samantien olin raskaana. Odotin menkkoja alkavaksi, mutta niitä ei tullutkaan. Oli vähän shokki plussata heti ehkäisyn poisjättämisen jälkeen, kun sitä yritti olla realistinen ja varautui pitkään odotukseen raskautumisen suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Niin ja koeputkihelmöityksessä, jossa munasolut hedelmöitetään maljassa siittiöillä ja seurataan, miten ne alkavat jakautua ja siirretään paras alkio niistä kohtuun ja tuetaan sen pysymistä siellä keltarauhashormonilla - tässä onnistumistodennäköisyys on keskimäärin n 15% eli 85% epäonnistuu.

Mites sitten luomuna, kun pitää tulla ovulaatio jossa kypsyy munasolu, siitiöiden pitää tpimia ja sen siittiön pitää hedelmöittää munadolu ja sen pitää kiinnittyä kohdunseinämään ja kasvaa oikeaoppisesti jakautuen. Mikään ei saa mennä mönkään tai sen kehitys päättyy ja tulee keskenmeno missä vaiheessa raskautta tahansa, ihan alkumetreilläkin. Minusta on ihme, että lapsia ylipäänsä onnistuu syntymään maailmaan.

Minusta ruuansulatus on yhtä suuri ihme. Miten kummasta se peruna voi mennä mahalaukkuun asti ilman että roippeet jäävät ruokatorveen ja kuinka vatsalaukussa voikin olla juuri sopiva määrä happoja sulattamiseen. Entäs sitten se ravinteiden kulkeutuminen verenkiertoon ja soluihin, aivan käsittämätöntä. Suurin ihme on sitten tietysti se jätteenpoisto, kuinka voikin olla niin nerokas systeemi, joka toimii vieläpä joka päivä. Eikä se ihminen edes kuole siihen, että toimii vaikka vaan kerran viikossa. Monesti tulee näitä(kin) asioita ihmeteltyä. 

Minä raskauduin kolmannesta kierrosta, ilman että yritimme suuresti, jätimme vain ehkäisyn pois ajatuksena tulee jos on meille suotu. Olen aina tuntenut todella selkeästi ovulaatiot, kahdessa ensimmäisessä kierrossa ei sitä ollut eikä niissä tärpännyt, kolmannella kierrolla täysin normaali ovulaatiotuntemus ja siihen nappasikin. Seksiä ei ole ollut koskaan mitenkään erityisen paljon 1-3krt/vk, välillä viikko ilmankin. Kyllä sitä silti mietti ensimmäisillä hutikierroilla jääkö ollenkaan raskaaksi ja loppuivatko ne munasolut jo.

Ensimmäisen kerran tulin raskaaksi kumin puhjettua. Vaihdoin välissä miestä, ja tulin uudenkin miehen kanssa raskaaksi samantien kun lopetettiin ehkäisy. Siksi olikin suuri yllätys, että kolmatta jouduttiin jo tekemään lähes vuosi. Keskimmäisen ja kuopuksen välillä on ikäeroa kolme vuotta, joten ei oikein ikääntyminenkään voi syynä olla.

Me jätettiin 2 vuotta sitten ns. keskeytetyt yhdynnät pois ja alettiin harrastaa seksiä myös varmoina päivinä. Seksiä tosin oli paljon harvakseltaan kuin ap. Puoli vuotta tämän jälkeen menin raskauksiin erikoistuneen gynen juttusille, joka ei löytänyt mitään poikkeavaa ja suositteli vaan yrittämistä uudelleen. Vuosi tästä hakeuduin yksityiselle lapsettomuusklinikalle ja lääkäri onnistui löytämään polyypin kohdusta, joka poistettiin samantien. Polyypit saattavat estää raskautumista ja aiheuttaa keskenmenoja heti raskauden alussa. Polyypin poistosta on nyt puoli vuotta ja jokaisen kierron olen mennyt lääkärin "valvonnassa", eli ultrattu joka kuukausi, letrot ja ovitrellet (piikit) käytössä, sekä seksiä tasan tarkkaan niinä päivinä, kun ultrassa varmistettu ovis on käynnissä.

Siltikään vauvaa ei kuulu, ja alkaa kieltämättä olla aika epätoivoinen olo, kun ei ole mitään näkyvää syytä, että mikä vika on, sillä munasoluja valmistuu joka kuukausi, kuukautisetkin on tosi säännölliset, sekä keltahormoniarvotkin normit. Vaikea tässä on olla stressaamatta, kun rahaa menee joka kuukausi 200-300 euroa turhiin yrityksiin ja kaikki pyörii lapsenteon ympärillä.

Mulla 2 lasta, molemmat tulleet ekasta kierrosta kun pillerit lopetin. Ei kyllä YHTÄÄN uskalla olla ilman ehkäsyä!

Vierailija kirjoitti:

Mulla 2 lasta, molemmat tulleet ekasta kierrosta kun pillerit lopetin. Ei kyllä YHTÄÄN uskalla olla ilman ehkäsyä!

Ja piti tulla kertomaan tämän lapsettomuusketjuun koska?