Lue keskustelun säännöt.
Uskotteko, että ihmisellä on oikeasti valta päättää täysin omasta elämästään?
17.09.2017 |
Siis jos joku valittaa esimerkiksi rahapulasta, niin usein joku vetää esiin klassisen ammatinvalintakortin. Että olisi pitänyt lukea itsensä lääkäriksi niin ei tarvitsisi elää köyhyydessä.
Kommentit (289)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla oli enemmän valtaa narsistivanhempaasi, kuin tällä oli sinuun, niin älä nyt hyvänen aika kuvittele, että tämä on suinkaan tilanne kovin monella narsistivanhemman uhrilla, eli lapsella. Siitähän ne vaikeudet elämässä juuri muodostuvatkin. Ei se ollut sinun omaa ansiotasi, että pärjäsit, vaan sinulla ei vain ollut itseäsi vahvempaa narsistivanhempaa. Täysin sattumaa. Sinä saatat olla ihmisenä minua paljon heikompi, mutta sait helpon nakin, jonka takaa uudella muille, itseäsi enemmän loukkuun jääneille. Nauti osastasi. Oletkin niin ihana muita kohtaan. Niin rakastava, niin välittävä, niin YMMÄRTVÄ. Niin empaattinen.
Ei täällä sitä kysytty vaan sitä että onko se itsestä kiinni. On se.
Minulla on narsistiäiti, joka mursi ja sairastutti siskoni, josta tuli vielä pahempi kyin äidistäni.
Vielä aikuisenakin edelleen yrittivät murtaa minut. Lokakampanjaa, stalkkaamista, satoja viranomaiskanteluja, lasteni uhkailua. Mieheni vainoamista.
Minä voitin heidät silti.
Niin niin sinä olit heitä vahvempi. Entä sitten? Eivät he ole maailman ainoat narsistit ja narstien prototyypit, ettei olisi muunlaisia uhrikokemuksia, joissa narsisti vain nyt saattuu olemaan se vahvempi. Jos kuvittelet, ettei muut uhriksi jääneet ole kamppailleet lokakampanjoiden, satuttamisen ym. kanssa, niin aika hämmentävää. Miksi olettaisit, että kaikki narsistit aina voitetaan, eikä koskaan käy niin, että narsistin uhri häviää, ja silloin ei ollut hänen vastuullaan se, millaista elämä oli sen jälkeen? Eli sinusta muut häviävät tahallaan, niinkö?
Seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli.
Aina voi valita. Joko päättää käpertyä sinne uhriuteensa. Tai ei käperry.
Aina voi valita.
Miten voi valita voittaa itseään vahvemman narsistin?
Et sinä sitä tiedä. Omaa epävarmuuttasi vain puhut lämpimiksesi, antaaksesi hämäyksellisesti sellaisen vaikutelman, että sinä olet voittaja. Et vaikutakaan niin tasapainoiselta ja vahvalta, kuin ehkä itse luulet olevasi. Menehän vielä valitsemaan hiukan empatiaa nyt.Seli. Seli. Seli.
Ei se "uhrin ymmärtäminen" ole edes mitään empatiaa. Empatiaa on kertoa hänelle, ettei se uhrius ole pakollista.
Sinä et nyt ymmärrä. Jos uhri on heikompi kuin narsisti, niin missä kohtaa on vapautus uhrin asemasta?
Jos on kyse lapsesta, voi tehdä lastensuojeluilmoituksen ja päästä pois sieltä kodista. Netistä löytyy lähin lomake.
Jos on aikuinen, ei mikään velvoita olemaan tekemisissä sen narsistivanhemman kanssa.
Valinta.
Etkö nyt tajua, että jos on nelikymppinen, niin hän ei enää voi peruuttaa lapsuuteensa ja tehdä sitä lasua ja päästä pois? Silti ne vauriot ovat jo syntyneet. Ehkä ne ova korjattavissa, mutta ei sinun tuellasi ainakaan, jota on haukkua toista siitä, että hän oli heikompi kuin vanhempansa ja sai ne vammat, jotka nimenomaan vaikuttavat kaikessa tänäkin päivänä. Olet niin yksinkertainen, että kai sulla on helppoa.
Ja toisekseen, mistä tuolla nytkin narsistin kanssa elävät lapset voivat mennä itsestään mitään lasua tekemään ja saamaan ketään uskomaan, millainen tilanne on? Eihän narsisti sitä mihinkään paljasta. Narsistin toiminta on sellaista, että siitä on lapsen vaikea kertoa esimerkkejä todisteiksi, kosoa se on niin hienovaraista ja kätkeytyy asioihin, joissa vanhemman kuuluukin komentaa. Mutta se on vain se, miten se tehdään. Nujertamalla, häpäisemällä. Kenen sostyöntekijän luulet ymmärtävän, tai miten alle kymmenenvuotias lapsi edes OSAA selittää, että niin, että kun mua häpäistään silleen, että menetän minuuteni?
Että sossunois sitten että ahaa, me tajutaan. Ja kun se lapsi on yli kymmenen niin se syyttääkin jo kaikesta itseään, eikä enää etsi apua piiiitkään aikaan, kunnes ehkä vasta aikuisena.Seli, seli, seli.
Kaikki on valintoja.
Miten se on valinta, että itseäsi vahvempi kaappaa sinut, sitoo kiinni kellariin raiskaa ja jättää sinne kuolemaan? Valitsiko se uhri sen?
Se on oma valinta miten siitä päättää selvitä.
Esim minun narsistiäitini on hyväksikäytön uhri. Hän valitsi jatkaa paskaa vanhemmmuutta. Sen sijaan että olisi hankknut itselleen apua.
Entä jos ei selviä? Sekin kö oli oma valinta? Enhän minä kertonut tuohon onnellista loppua, naivisti.
Väitinkö niin?
Se on oma valinta, täysin oma valinta, hankkiiko tuollaisen jälkeen omia lapsia. Ja paneeko sen paskan kiertoon.
Mutta eihän se ollut oma valinta alkaa kärsiä niistä vaikeuksista. Niin miksi sellaisen pitäisi rajoittaa elämässä mitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla oli enemmän valtaa narsistivanhempaasi, kuin tällä oli sinuun, niin älä nyt hyvänen aika kuvittele, että tämä on suinkaan tilanne kovin monella narsistivanhemman uhrilla, eli lapsella. Siitähän ne vaikeudet elämässä juuri muodostuvatkin. Ei se ollut sinun omaa ansiotasi, että pärjäsit, vaan sinulla ei vain ollut itseäsi vahvempaa narsistivanhempaa. Täysin sattumaa. Sinä saatat olla ihmisenä minua paljon heikompi, mutta sait helpon nakin, jonka takaa uudella muille, itseäsi enemmän loukkuun jääneille. Nauti osastasi. Oletkin niin ihana muita kohtaan. Niin rakastava, niin välittävä, niin YMMÄRTVÄ. Niin empaattinen.
Ei täällä sitä kysytty vaan sitä että onko se itsestä kiinni. On se.
Minulla on narsistiäiti, joka mursi ja sairastutti siskoni, josta tuli vielä pahempi kyin äidistäni.
Vielä aikuisenakin edelleen yrittivät murtaa minut. Lokakampanjaa, stalkkaamista, satoja viranomaiskanteluja, lasteni uhkailua. Mieheni vainoamista.
Minä voitin heidät silti.
Niin niin sinä olit heitä vahvempi. Entä sitten? Eivät he ole maailman ainoat narsistit ja narstien prototyypit, ettei olisi muunlaisia uhrikokemuksia, joissa narsisti vain nyt saattuu olemaan se vahvempi. Jos kuvittelet, ettei muut uhriksi jääneet ole kamppailleet lokakampanjoiden, satuttamisen ym. kanssa, niin aika hämmentävää. Miksi olettaisit, että kaikki narsistit aina voitetaan, eikä koskaan käy niin, että narsistin uhri häviää, ja silloin ei ollut hänen vastuullaan se, millaista elämä oli sen jälkeen? Eli sinusta muut häviävät tahallaan, niinkö?
Seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli.
Aina voi valita. Joko päättää käpertyä sinne uhriuteensa. Tai ei käperry.
Aina voi valita.
Miten voi valita voittaa itseään vahvemman narsistin?
Et sinä sitä tiedä. Omaa epävarmuuttasi vain puhut lämpimiksesi, antaaksesi hämäyksellisesti sellaisen vaikutelman, että sinä olet voittaja. Et vaikutakaan niin tasapainoiselta ja vahvalta, kuin ehkä itse luulet olevasi. Menehän vielä valitsemaan hiukan empatiaa nyt.Seli. Seli. Seli.
Ei se "uhrin ymmärtäminen" ole edes mitään empatiaa. Empatiaa on kertoa hänelle, ettei se uhrius ole pakollista.
Sinä et nyt ymmärrä. Jos uhri on heikompi kuin narsisti, niin missä kohtaa on vapautus uhrin asemasta?
Jos on kyse lapsesta, voi tehdä lastensuojeluilmoituksen ja päästä pois sieltä kodista. Netistä löytyy lähin lomake.
Jos on aikuinen, ei mikään velvoita olemaan tekemisissä sen narsistivanhemman kanssa.
Valinta.
Etkö nyt tajua, että jos on nelikymppinen, niin hän ei enää voi peruuttaa lapsuuteensa ja tehdä sitä lasua ja päästä pois? Silti ne vauriot ovat jo syntyneet. Ehkä ne ova korjattavissa, mutta ei sinun tuellasi ainakaan, jota on haukkua toista siitä, että hän oli heikompi kuin vanhempansa ja sai ne vammat, jotka nimenomaan vaikuttavat kaikessa tänäkin päivänä. Olet niin yksinkertainen, että kai sulla on helppoa.
Ja toisekseen, mistä tuolla nytkin narsistin kanssa elävät lapset voivat mennä itsestään mitään lasua tekemään ja saamaan ketään uskomaan, millainen tilanne on? Eihän narsisti sitä mihinkään paljasta. Narsistin toiminta on sellaista, että siitä on lapsen vaikea kertoa esimerkkejä todisteiksi, kosoa se on niin hienovaraista ja kätkeytyy asioihin, joissa vanhemman kuuluukin komentaa. Mutta se on vain se, miten se tehdään. Nujertamalla, häpäisemällä. Kenen sostyöntekijän luulet ymmärtävän, tai miten alle kymmenenvuotias lapsi edes OSAA selittää, että niin, että kun mua häpäistään silleen, että menetän minuuteni?
Että sossunois sitten että ahaa, me tajutaan. Ja kun se lapsi on yli kymmenen niin se syyttääkin jo kaikesta itseään, eikä enää etsi apua piiiitkään aikaan, kunnes ehkä vasta aikuisena.Seli, seli, seli.
Kaikki on valintoja.
Miten se on valinta, että itseäsi vahvempi kaappaa sinut, sitoo kiinni kellariin raiskaa ja jättää sinne kuolemaan? Valitsiko se uhri sen?
Se on oma valinta miten siitä päättää selvitä.
Esim minun narsistiäitini on hyväksikäytön uhri. Hän valitsi jatkaa paskaa vanhemmmuutta. Sen sijaan että olisi hankknut itselleen apua.
Entä jos ei selviä? Sekin kö oli oma valinta? Enhän minä kertonut tuohon onnellista loppua, naivisti.
Väitinkö niin?
Se on oma valinta, täysin oma valinta, hankkiiko tuollaisen jälkeen omia lapsia. Ja paneeko sen paskan kiertoon.
Oletit, että ihminen siitä selviää.
Sana kirjoitti:
Ei. Joku mainitsikin jo edellä synnin orjuudesta.
Me Jeesukseen uskovat, jotka olemme vapaiksi tehtyjä, taas pidämme hyvänä sitä, että Jumala hallitsee elämäämme eli että emme päätä elämästämme itse, vaikka joutuisimme kärsimäänkin ja elämämme täällä maailmassa olisi jotain muuta kuin olisimme itse päättäneet ja halunneet; vrt. esim. apostolit.
Muita tärkeitä pointteja kieltävän vastauksen perusteeksi:
- geeniperimä, jonka vaikutus on massiivinen ja jota ei voi päättää itse
- oman tietämisen rajallisuus; jotta voisi tehdä oman tavoitteen saavuttamisen kannalta ratkaisevia valintoja, olisi tiedettävä, millaisia valintoja olisi tehtävä
- muiden ihmisten toiminnan ennakoimattomuus ja jopa petollisuus (tämä liittyy myös edelliseen kohtaan, eli toinen ihminen saattaa harhaanjohtaa, joko tahattomasti tai jopa tahallisesti); olemme jossain määrin aina riippuvaisia toisista rajallisista ihmisistä, joiden toimintaa emme voi hallita
Lisään tähän vielä niille joita kiinnostaa, että tuo kohta Raamatussa on Joh. 8:31-36.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla oli enemmän valtaa narsistivanhempaasi, kuin tällä oli sinuun, niin älä nyt hyvänen aika kuvittele, että tämä on suinkaan tilanne kovin monella narsistivanhemman uhrilla, eli lapsella. Siitähän ne vaikeudet elämässä juuri muodostuvatkin. Ei se ollut sinun omaa ansiotasi, että pärjäsit, vaan sinulla ei vain ollut itseäsi vahvempaa narsistivanhempaa. Täysin sattumaa. Sinä saatat olla ihmisenä minua paljon heikompi, mutta sait helpon nakin, jonka takaa uudella muille, itseäsi enemmän loukkuun jääneille. Nauti osastasi. Oletkin niin ihana muita kohtaan. Niin rakastava, niin välittävä, niin YMMÄRTVÄ. Niin empaattinen.
Ei täällä sitä kysytty vaan sitä että onko se itsestä kiinni. On se.
Minulla on narsistiäiti, joka mursi ja sairastutti siskoni, josta tuli vielä pahempi kyin äidistäni.
Vielä aikuisenakin edelleen yrittivät murtaa minut. Lokakampanjaa, stalkkaamista, satoja viranomaiskanteluja, lasteni uhkailua. Mieheni vainoamista.
Minä voitin heidät silti.
Niin niin sinä olit heitä vahvempi. Entä sitten? Eivät he ole maailman ainoat narsistit ja narstien prototyypit, ettei olisi muunlaisia uhrikokemuksia, joissa narsisti vain nyt saattuu olemaan se vahvempi. Jos kuvittelet, ettei muut uhriksi jääneet ole kamppailleet lokakampanjoiden, satuttamisen ym. kanssa, niin aika hämmentävää. Miksi olettaisit, että kaikki narsistit aina voitetaan, eikä koskaan käy niin, että narsistin uhri häviää, ja silloin ei ollut hänen vastuullaan se, millaista elämä oli sen jälkeen? Eli sinusta muut häviävät tahallaan, niinkö?
Seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli.
Aina voi valita. Joko päättää käpertyä sinne uhriuteensa. Tai ei käperry.
Aina voi valita.
Miten voi valita voittaa itseään vahvemman narsistin?
Et sinä sitä tiedä. Omaa epävarmuuttasi vain puhut lämpimiksesi, antaaksesi hämäyksellisesti sellaisen vaikutelman, että sinä olet voittaja. Et vaikutakaan niin tasapainoiselta ja vahvalta, kuin ehkä itse luulet olevasi. Menehän vielä valitsemaan hiukan empatiaa nyt.Seli. Seli. Seli.
Ei se "uhrin ymmärtäminen" ole edes mitään empatiaa. Empatiaa on kertoa hänelle, ettei se uhrius ole pakollista.
Sinä et nyt ymmärrä. Jos uhri on heikompi kuin narsisti, niin missä kohtaa on vapautus uhrin asemasta?
Jos on kyse lapsesta, voi tehdä lastensuojeluilmoituksen ja päästä pois sieltä kodista. Netistä löytyy lähin lomake.
Jos on aikuinen, ei mikään velvoita olemaan tekemisissä sen narsistivanhemman kanssa.
Valinta.
Etkö nyt tajua, että jos on nelikymppinen, niin hän ei enää voi peruuttaa lapsuuteensa ja tehdä sitä lasua ja päästä pois? Silti ne vauriot ovat jo syntyneet. Ehkä ne ova korjattavissa, mutta ei sinun tuellasi ainakaan, jota on haukkua toista siitä, että hän oli heikompi kuin vanhempansa ja sai ne vammat, jotka nimenomaan vaikuttavat kaikessa tänäkin päivänä. Olet niin yksinkertainen, että kai sulla on helppoa.
Ja toisekseen, mistä tuolla nytkin narsistin kanssa elävät lapset voivat mennä itsestään mitään lasua tekemään ja saamaan ketään uskomaan, millainen tilanne on? Eihän narsisti sitä mihinkään paljasta. Narsistin toiminta on sellaista, että siitä on lapsen vaikea kertoa esimerkkejä todisteiksi, kosoa se on niin hienovaraista ja kätkeytyy asioihin, joissa vanhemman kuuluukin komentaa. Mutta se on vain se, miten se tehdään. Nujertamalla, häpäisemällä. Kenen sostyöntekijän luulet ymmärtävän, tai miten alle kymmenenvuotias lapsi edes OSAA selittää, että niin, että kun mua häpäistään silleen, että menetän minuuteni?
Että sossunois sitten että ahaa, me tajutaan. Ja kun se lapsi on yli kymmenen niin se syyttääkin jo kaikesta itseään, eikä enää etsi apua piiiitkään aikaan, kunnes ehkä vasta aikuisena.Seli, seli, seli.
Kaikki on valintoja.
Miten se on valinta, että itseäsi vahvempi kaappaa sinut, sitoo kiinni kellariin raiskaa ja jättää sinne kuolemaan? Valitsiko se uhri sen?
Se on oma valinta miten siitä päättää selvitä.
Esim minun narsistiäitini on hyväksikäytön uhri. Hän valitsi jatkaa paskaa vanhemmmuutta. Sen sijaan että olisi hankknut itselleen apua.
Entä jos ei selviä? Sekin kö oli oma valinta? Enhän minä kertonut tuohon onnellista loppua, naivisti.
Väitinkö niin?
Se on oma valinta, täysin oma valinta, hankkiiko tuollaisen jälkeen omia lapsia. Ja paneeko sen paskan kiertoon.
Mutta eihän se ollut oma valinta alkaa kärsiä niistä vaikeuksista. Niin miksi sellaisen pitäisi rajoittaa elämässä mitään?
On se oma valinta.
Ja se on oma valinta alkaako rääkätä muita. Vastuuntunto se pitää olla ns uhrillakin.
Vaikea keksiö.
Marljeenavinkorahtop
17.9.2017 9:43
Miksi ihmiset ajattelevat toisia eivätkä ole heidän vieressä ja mistä tämä ajatus syntyy?
Vierailija
klo 9:33 | 17.9.2017
...annetaan motiivi siihen että löydettäisiin mielikuvituksellisia motiiveja motiivien kautta jotta organisoitu rikollisuus pysyisi kukistavana ja marijuanana. Sitten haukutaan ja sanotaan että mene pois ja oikeasti käytetään mielenvikaista kamelinpaska egoa millä yritetään maapalloa vallata. Ihmeellistä peliä. Kyllä voin sanoa että nuo idiootit eivät ainakaan suomalaisia ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omista valinnoista on kaikki kiinni.
Hankkiiko koulutuksen, ottaako kulutusluottoja, suunnitteleeko etukäteen.
Toisaalta ja toisaalta ei . Luulen, että kaiken perusta on oma persoona ja luonne. Ne ihminen saa perimässään. Myös ympäristö vaikuttavaa.
Ihminen voi olla luonteeltaan suorittaja, nautiskelija, puolustaja tms. Tein kesällä netissä erään persoonallisuustestin ja olen eniten puolustaja. Tunnis
tin itseni täysin testin tuloksesta.
Testin perusteella minussa on mm introverttia 58% ja ekstroverttia 42%.Eli jos joku on luonteeltaan laiska, hänen ei tarvitsisi töissä tehdä palkan eteen yhtä paljon kuin muiden, koska hän nyt vaan on sellainen?
Mitä se haittaa, jos tykkäät tehdä, niin miksi pyörittelisi peukaloitasi?
Eli sinusta asia on juuri niin? Laiskoille tulee antaa sama mitä niillekin jotka tekevät paljon saadakseen sen?
No eikö toinen vaihtoehto olisi se, että hodastetaan tahtia laiskpjen tasolle, niin taas kaikki tekisivät yhtä paljon. Haluatko sä sitä?
Niin tai sitten.. Mieti tätä.. Ne Laiskat tekisivät silti työnsä vaikkei niitä huvita? Eikä?! Onko se mahdollista?! Tehdä jotain mikä ei oo niin kivaa??
Kyllä ihminen voi muuttaa omaa elämää mutta ei yksin! Ihminen tarvitsee tuen päästäkseen jaloilleen.
Itse olen muuttanut elämäni sellaiseksi kun haluan. Mutta se ti olisi tapahtunut ilman muutamaa hyvää ystävää ja terapiaa.
Haluan auttaa ihmisiä itsekin nykyään. Kaikki ansaitsevat mahdolllisuuden, jos toisenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla oli enemmän valtaa narsistivanhempaasi, kuin tällä oli sinuun, niin älä nyt hyvänen aika kuvittele, että tämä on suinkaan tilanne kovin monella narsistivanhemman uhrilla, eli lapsella. Siitähän ne vaikeudet elämässä juuri muodostuvatkin. Ei se ollut sinun omaa ansiotasi, että pärjäsit, vaan sinulla ei vain ollut itseäsi vahvempaa narsistivanhempaa. Täysin sattumaa. Sinä saatat olla ihmisenä minua paljon heikompi, mutta sait helpon nakin, jonka takaa uudella muille, itseäsi enemmän loukkuun jääneille. Nauti osastasi. Oletkin niin ihana muita kohtaan. Niin rakastava, niin välittävä, niin YMMÄRTVÄ. Niin empaattinen.
Ei täällä sitä kysytty vaan sitä että onko se itsestä kiinni. On se.
Minulla on narsistiäiti, joka mursi ja sairastutti siskoni, josta tuli vielä pahempi kyin äidistäni.
Vielä aikuisenakin edelleen yrittivät murtaa minut. Lokakampanjaa, stalkkaamista, satoja viranomaiskanteluja, lasteni uhkailua. Mieheni vainoamista.
Minä voitin heidät silti.
Niin niin sinä olit heitä vahvempi. Entä sitten? Eivät he ole maailman ainoat narsistit ja narstien prototyypit, ettei olisi muunlaisia uhrikokemuksia, joissa narsisti vain nyt saattuu olemaan se vahvempi. Jos kuvittelet, ettei muut uhriksi jääneet ole kamppailleet lokakampanjoiden, satuttamisen ym. kanssa, niin aika hämmentävää. Miksi olettaisit, että kaikki narsistit aina voitetaan, eikä koskaan käy niin, että narsistin uhri häviää, ja silloin ei ollut hänen vastuullaan se, millaista elämä oli sen jälkeen? Eli sinusta muut häviävät tahallaan, niinkö?
Seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli.
Aina voi valita. Joko päättää käpertyä sinne uhriuteensa. Tai ei käperry.
Aina voi valita.
Miten voi valita voittaa itseään vahvemman narsistin?
Et sinä sitä tiedä. Omaa epävarmuuttasi vain puhut lämpimiksesi, antaaksesi hämäyksellisesti sellaisen vaikutelman, että sinä olet voittaja. Et vaikutakaan niin tasapainoiselta ja vahvalta, kuin ehkä itse luulet olevasi. Menehän vielä valitsemaan hiukan empatiaa nyt.Seli. Seli. Seli.
Ei se "uhrin ymmärtäminen" ole edes mitään empatiaa. Empatiaa on kertoa hänelle, ettei se uhrius ole pakollista.
Sinä et nyt ymmärrä. Jos uhri on heikompi kuin narsisti, niin missä kohtaa on vapautus uhrin asemasta?
Jos on kyse lapsesta, voi tehdä lastensuojeluilmoituksen ja päästä pois sieltä kodista. Netistä löytyy lähin lomake.
Jos on aikuinen, ei mikään velvoita olemaan tekemisissä sen narsistivanhemman kanssa.
Valinta.
Etkö nyt tajua, että jos on nelikymppinen, niin hän ei enää voi peruuttaa lapsuuteensa ja tehdä sitä lasua ja päästä pois? Silti ne vauriot ovat jo syntyneet. Ehkä ne ova korjattavissa, mutta ei sinun tuellasi ainakaan, jota on haukkua toista siitä, että hän oli heikompi kuin vanhempansa ja sai ne vammat, jotka nimenomaan vaikuttavat kaikessa tänäkin päivänä. Olet niin yksinkertainen, että kai sulla on helppoa.
Ja toisekseen, mistä tuolla nytkin narsistin kanssa elävät lapset voivat mennä itsestään mitään lasua tekemään ja saamaan ketään uskomaan, millainen tilanne on? Eihän narsisti sitä mihinkään paljasta. Narsistin toiminta on sellaista, että siitä on lapsen vaikea kertoa esimerkkejä todisteiksi, kosoa se on niin hienovaraista ja kätkeytyy asioihin, joissa vanhemman kuuluukin komentaa. Mutta se on vain se, miten se tehdään. Nujertamalla, häpäisemällä. Kenen sostyöntekijän luulet ymmärtävän, tai miten alle kymmenenvuotias lapsi edes OSAA selittää, että niin, että kun mua häpäistään silleen, että menetän minuuteni?
Että sossunois sitten että ahaa, me tajutaan. Ja kun se lapsi on yli kymmenen niin se syyttääkin jo kaikesta itseään, eikä enää etsi apua piiiitkään aikaan, kunnes ehkä vasta aikuisena.Seli, seli, seli.
Kaikki on valintoja.
Miten se on valinta, että itseäsi vahvempi kaappaa sinut, sitoo kiinni kellariin raiskaa ja jättää sinne kuolemaan? Valitsiko se uhri sen?
Se on oma valinta miten siitä päättää selvitä.
Esim minun narsistiäitini on hyväksikäytön uhri. Hän valitsi jatkaa paskaa vanhemmmuutta. Sen sijaan että olisi hankknut itselleen apua.
Entä jos ei selviä? Sekin kö oli oma valinta? Enhän minä kertonut tuohon onnellista loppua, naivisti.
Väitinkö niin?
Se on oma valinta, täysin oma valinta, hankkiiko tuollaisen jälkeen omia lapsia. Ja paneeko sen paskan kiertoon.
Mutta eihän se ollut oma valinta alkaa kärsiä niistä vaikeuksista. Niin miksi sellaisen pitäisi rajoittaa elämässä mitään?
On se oma valinta.
Ja se on oma valinta alkaako rääkätä muita. Vastuuntunto se pitää olla ns uhrillakin.
Miten se voisi syntyä, kun ei saa tuntea olevansa mikään uhri?
Antakaa nyt sen narsistikeskustelun olla, siitä voi keskustella omassa ketjussaan.
Tuosta hyvän ammatin tuomasta valinnasta:
Oletetaan että on kaksi nuorta ihmistä ja kumpin haluaa opiskella samaan, hyvään ammattiin ja sitten päästä hyviin töihin.
A asuu jossain maseudulla kaukana kaikesta, hänellä on köyhä koti ja vanhemmat eivät osaa ja pysy auttamaan, ovat kouluttamattomia itse. A muuttaa opiskelemaan muualle ja kattaa kaikki opsikelukulunsa itse miten parhaiten taitaa. Joutuu tekemään opintovelkaa ja käymään töissä siinä sivussa.
A valmistuu hyvin paperein ja alkaa hakea työpaikkaa, ottaa vuokra-asunnon, laittaa hakemuksia, mutta kun ei ole suhteita ei pääse heti töihin, ja joutuu menemään koulutustaan alempaan, huonosti palkattuun työhön. Rahat kuluu koko ajan asumiseen ja muuhun elämiseen, säästöön ei juurikaan jää mitään. Hakee silti parempaa työpaikkaa, mutta hakijoita on paljon ja ei pääse haastattelua pitemmälle kun ei ole suhteita tai suosittelijoita.
B asuu Hesassa, on varakkaat ja koulutetut vanhemmat, laaja ns. hyvä suku, jossa myös yrittäjiä yms.
B asuu vanhempien omistamassa asunnossa opiskelunsa ajan. Ei ota velkaa, eikä käy töissä sinä aikana, vanhemmat antavat reilusti tukea niin rahallisesti kuin myös opintoihin liittyvää tukea tiedollisesti, maksavat lisäkursseja ja kielimatkoja yms.
B valmistuu, pääsee suoraan isänsä ystävän firmaan pallille, jolle hänellä ei itseasiassa olisi muuten mahdollisuutta, palkkakin laitetaan yläkanttiin ja korotukset tulevat itsestäänselvyytenä.
Hän saa jatkaa asumista vanhempiensa asunossa edullisesti. Vanhemmat myös edelleen muuten antavat rahaa ja ostavat osakkeita yms.
Jonkun ajan päästä B pääsee osakkaaksi firmaan jossa aloitti työskentelemään ja alkaa nostaa myös pääomatuloja. Hän on myös jo sijoittanut aiempaa palkkaansa omaan sijoitussalkuun joka isän neuvosta tuottaakin hyvin.
Että silleen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omista valinnoista on kaikki kiinni.
Hankkiiko koulutuksen, ottaako kulutusluottoja, suunnitteleeko etukäteen.
Toisaalta ja toisaalta ei . Luulen, että kaiken perusta on oma persoona ja luonne. Ne ihminen saa perimässään. Myös ympäristö vaikuttavaa.
Ihminen voi olla luonteeltaan suorittaja, nautiskelija, puolustaja tms. Tein kesällä netissä erään persoonallisuustestin ja olen eniten puolustaja. Tunnis
tin itseni täysin testin tuloksesta.
Testin perusteella minussa on mm introverttia 58% ja ekstroverttia 42%.Eli jos joku on luonteeltaan laiska, hänen ei tarvitsisi töissä tehdä palkan eteen yhtä paljon kuin muiden, koska hän nyt vaan on sellainen?
Mitä se haittaa, jos tykkäät tehdä, niin miksi pyörittelisi peukaloitasi?
Eli sinusta asia on juuri niin? Laiskoille tulee antaa sama mitä niillekin jotka tekevät paljon saadakseen sen?
No eikö toinen vaihtoehto olisi se, että hodastetaan tahtia laiskpjen tasolle, niin taas kaikki tekisivät yhtä paljon. Haluatko sä sitä?
Niin tai sitten.. Mieti tätä.. Ne Laiskat tekisivät silti työnsä vaikkei niitä huvita? Eikä?! Onko se mahdollista?! Tehdä jotain mikä ei oo niin kivaa??
N ymmärrä. Eikö ne laiskat jo siinä ensimmäisessäkin esimerkissä jo tehneet työnsä. Eivät vain samalla tasolla kuin ahkerat. Eli mikä oli sun ongelmasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla oli enemmän valtaa narsistivanhempaasi, kuin tällä oli sinuun, niin älä nyt hyvänen aika kuvittele, että tämä on suinkaan tilanne kovin monella narsistivanhemman uhrilla, eli lapsella. Siitähän ne vaikeudet elämässä juuri muodostuvatkin. Ei se ollut sinun omaa ansiotasi, että pärjäsit, vaan sinulla ei vain ollut itseäsi vahvempaa narsistivanhempaa. Täysin sattumaa. Sinä saatat olla ihmisenä minua paljon heikompi, mutta sait helpon nakin, jonka takaa uudella muille, itseäsi enemmän loukkuun jääneille. Nauti osastasi. Oletkin niin ihana muita kohtaan. Niin rakastava, niin välittävä, niin YMMÄRTVÄ. Niin empaattinen.
Ei täällä sitä kysytty vaan sitä että onko se itsestä kiinni. On se.
Minulla on narsistiäiti, joka mursi ja sairastutti siskoni, josta tuli vielä pahempi kyin äidistäni.
Vielä aikuisenakin edelleen yrittivät murtaa minut. Lokakampanjaa, stalkkaamista, satoja viranomaiskanteluja, lasteni uhkailua. Mieheni vainoamista.
Minä voitin heidät silti.
Niin niin sinä olit heitä vahvempi. Entä sitten? Eivät he ole maailman ainoat narsistit ja narstien prototyypit, ettei olisi muunlaisia uhrikokemuksia, joissa narsisti vain nyt saattuu olemaan se vahvempi. Jos kuvittelet, ettei muut uhriksi jääneet ole kamppailleet lokakampanjoiden, satuttamisen ym. kanssa, niin aika hämmentävää. Miksi olettaisit, että kaikki narsistit aina voitetaan, eikä koskaan käy niin, että narsistin uhri häviää, ja silloin ei ollut hänen vastuullaan se, millaista elämä oli sen jälkeen? Eli sinusta muut häviävät tahallaan, niinkö?
Seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli.
Aina voi valita. Joko päättää käpertyä sinne uhriuteensa. Tai ei käperry.
Aina voi valita.
Miten voi valita voittaa itseään vahvemman narsistin?
Et sinä sitä tiedä. Omaa epävarmuuttasi vain puhut lämpimiksesi, antaaksesi hämäyksellisesti sellaisen vaikutelman, että sinä olet voittaja. Et vaikutakaan niin tasapainoiselta ja vahvalta, kuin ehkä itse luulet olevasi. Menehän vielä valitsemaan hiukan empatiaa nyt.Seli. Seli. Seli.
Ei se "uhrin ymmärtäminen" ole edes mitään empatiaa. Empatiaa on kertoa hänelle, ettei se uhrius ole pakollista.
Sinä et nyt ymmärrä. Jos uhri on heikompi kuin narsisti, niin missä kohtaa on vapautus uhrin asemasta?
Jos on kyse lapsesta, voi tehdä lastensuojeluilmoituksen ja päästä pois sieltä kodista. Netistä löytyy lähin lomake.
Jos on aikuinen, ei mikään velvoita olemaan tekemisissä sen narsistivanhemman kanssa.
Valinta.
Etkö nyt tajua, että jos on nelikymppinen, niin hän ei enää voi peruuttaa lapsuuteensa ja tehdä sitä lasua ja päästä pois? Silti ne vauriot ovat jo syntyneet. Ehkä ne ova korjattavissa, mutta ei sinun tuellasi ainakaan, jota on haukkua toista siitä, että hän oli heikompi kuin vanhempansa ja sai ne vammat, jotka nimenomaan vaikuttavat kaikessa tänäkin päivänä. Olet niin yksinkertainen, että kai sulla on helppoa.
Ja toisekseen, mistä tuolla nytkin narsistin kanssa elävät lapset voivat mennä itsestään mitään lasua tekemään ja saamaan ketään uskomaan, millainen tilanne on? Eihän narsisti sitä mihinkään paljasta. Narsistin toiminta on sellaista, että siitä on lapsen vaikea kertoa esimerkkejä todisteiksi, kosoa se on niin hienovaraista ja kätkeytyy asioihin, joissa vanhemman kuuluukin komentaa. Mutta se on vain se, miten se tehdään. Nujertamalla, häpäisemällä. Kenen sostyöntekijän luulet ymmärtävän, tai miten alle kymmenenvuotias lapsi edes OSAA selittää, että niin, että kun mua häpäistään silleen, että menetän minuuteni?
Että sossunois sitten että ahaa, me tajutaan. Ja kun se lapsi on yli kymmenen niin se syyttääkin jo kaikesta itseään, eikä enää etsi apua piiiitkään aikaan, kunnes ehkä vasta aikuisena.Seli, seli, seli.
Kaikki on valintoja.
Miten se on valinta, että itseäsi vahvempi kaappaa sinut, sitoo kiinni kellariin raiskaa ja jättää sinne kuolemaan? Valitsiko se uhri sen?
Se on oma valinta miten siitä päättää selvitä.
Esim minun narsistiäitini on hyväksikäytön uhri. Hän valitsi jatkaa paskaa vanhemmmuutta. Sen sijaan että olisi hankknut itselleen apua.
Entä jos ei selviä? Sekin kö oli oma valinta? Enhän minä kertonut tuohon onnellista loppua, naivisti.
Väitinkö niin?
Se on oma valinta, täysin oma valinta, hankkiiko tuollaisen jälkeen omia lapsia. Ja paneeko sen paskan kiertoon.
Mutta eihän se ollut oma valinta alkaa kärsiä niistä vaikeuksista. Niin miksi sellaisen pitäisi rajoittaa elämässä mitään?
On se oma valinta.
Ja se on oma valinta alkaako rääkätä muita. Vastuuntunto se pitää olla ns uhrillakin.
Miten se voisi syntyä, kun ei saa tuntea olevansa mikään uhri?
Miten ne liittyvät toisiinsa? Eivät mitenkään.
Ja tokihan sitä voi oikein piehtaroida siinä uhriudessa, mutta ei se silti oikeuta tekemään pahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että tuohon uskovat ihmiset eivät ole koskaan kokeneet oikeita vastoinkäymisiä elämässään.
Tämä on itsekeskeisten valittajien suosikkiuskomus. On hirveän vaikea ymmärtää, että jotkut kykenevät säilyttämään toimintakykynsä ja pyrkivät aktiivisesti vaikuttamaan asioihin rankkojen aikojen keskellä. Sitten jotkut tuhahtavat vieressä katkerina "helppohan se sun on..!!"
On muuten oikeasti hyvin itsekeskeistä ajatella, että niillä, joilla menee ulkoisesti hyvin ei olisi mitään ongelmia tai huolia. Tai jotka suhtautuvat kriiseihin eri tavalla. Vain jos toinen reagoi asioihin samalla tavalla kuin itse (eli valittamalla, katkeroitumalla, vertailemalla) silloin täytyy kyseessä olla joku Tosi Paikka. Muuten mitään vaikeuksia tuskin on muilla, ei ainakaan niiiiiin ylitsepääsemättömiä kuin itsellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omista valinnoista on kaikki kiinni.
Hankkiiko koulutuksen, ottaako kulutusluottoja, suunnitteleeko etukäteen.
Luulet siis, että mitään muuta ei ihmiselle tapahtu, kuin omat valinnat?
Ihminen valitsee miten reagoi vastoinkäymisiin.
Pah. Me ollaan hyttysenpaskoja elämän tuulissa, kun oikein kohdallesi koppaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla oli enemmän valtaa narsistivanhempaasi, kuin tällä oli sinuun, niin älä nyt hyvänen aika kuvittele, että tämä on suinkaan tilanne kovin monella narsistivanhemman uhrilla, eli lapsella. Siitähän ne vaikeudet elämässä juuri muodostuvatkin. Ei se ollut sinun omaa ansiotasi, että pärjäsit, vaan sinulla ei vain ollut itseäsi vahvempaa narsistivanhempaa. Täysin sattumaa. Sinä saatat olla ihmisenä minua paljon heikompi, mutta sait helpon nakin, jonka takaa uudella muille, itseäsi enemmän loukkuun jääneille. Nauti osastasi. Oletkin niin ihana muita kohtaan. Niin rakastava, niin välittävä, niin YMMÄRTVÄ. Niin empaattinen.
Ei täällä sitä kysytty vaan sitä että onko se itsestä kiinni. On se.
Minulla on narsistiäiti, joka mursi ja sairastutti siskoni, josta tuli vielä pahempi kyin äidistäni.
Vielä aikuisenakin edelleen yrittivät murtaa minut. Lokakampanjaa, stalkkaamista, satoja viranomaiskanteluja, lasteni uhkailua. Mieheni vainoamista.
Minä voitin heidät silti.
Niin niin sinä olit heitä vahvempi. Entä sitten? Eivät he ole maailman ainoat narsistit ja narstien prototyypit, ettei olisi muunlaisia uhrikokemuksia, joissa narsisti vain nyt saattuu olemaan se vahvempi. Jos kuvittelet, ettei muut uhriksi jääneet ole kamppailleet lokakampanjoiden, satuttamisen ym. kanssa, niin aika hämmentävää. Miksi olettaisit, että kaikki narsistit aina voitetaan, eikä koskaan käy niin, että narsistin uhri häviää, ja silloin ei ollut hänen vastuullaan se, millaista elämä oli sen jälkeen? Eli sinusta muut häviävät tahallaan, niinkö?
Seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli.
Aina voi valita. Joko päättää käpertyä sinne uhriuteensa. Tai ei käperry.
Aina voi valita.
Miten voi valita voittaa itseään vahvemman narsistin?
Et sinä sitä tiedä. Omaa epävarmuuttasi vain puhut lämpimiksesi, antaaksesi hämäyksellisesti sellaisen vaikutelman, että sinä olet voittaja. Et vaikutakaan niin tasapainoiselta ja vahvalta, kuin ehkä itse luulet olevasi. Menehän vielä valitsemaan hiukan empatiaa nyt.Seli. Seli. Seli.
Ei se "uhrin ymmärtäminen" ole edes mitään empatiaa. Empatiaa on kertoa hänelle, ettei se uhrius ole pakollista.
Sinä et nyt ymmärrä. Jos uhri on heikompi kuin narsisti, niin missä kohtaa on vapautus uhrin asemasta?
Jos on kyse lapsesta, voi tehdä lastensuojeluilmoituksen ja päästä pois sieltä kodista. Netistä löytyy lähin lomake.
Jos on aikuinen, ei mikään velvoita olemaan tekemisissä sen narsistivanhemman kanssa.
Valinta.
Etkö nyt tajua, että jos on nelikymppinen, niin hän ei enää voi peruuttaa lapsuuteensa ja tehdä sitä lasua ja päästä pois? Silti ne vauriot ovat jo syntyneet. Ehkä ne ova korjattavissa, mutta ei sinun tuellasi ainakaan, jota on haukkua toista siitä, että hän oli heikompi kuin vanhempansa ja sai ne vammat, jotka nimenomaan vaikuttavat kaikessa tänäkin päivänä. Olet niin yksinkertainen, että kai sulla on helppoa.
Ja toisekseen, mistä tuolla nytkin narsistin kanssa elävät lapset voivat mennä itsestään mitään lasua tekemään ja saamaan ketään uskomaan, millainen tilanne on? Eihän narsisti sitä mihinkään paljasta. Narsistin toiminta on sellaista, että siitä on lapsen vaikea kertoa esimerkkejä todisteiksi, kosoa se on niin hienovaraista ja kätkeytyy asioihin, joissa vanhemman kuuluukin komentaa. Mutta se on vain se, miten se tehdään. Nujertamalla, häpäisemällä. Kenen sostyöntekijän luulet ymmärtävän, tai miten alle kymmenenvuotias lapsi edes OSAA selittää, että niin, että kun mua häpäistään silleen, että menetän minuuteni?
Että sossunois sitten että ahaa, me tajutaan. Ja kun se lapsi on yli kymmenen niin se syyttääkin jo kaikesta itseään, eikä enää etsi apua piiiitkään aikaan, kunnes ehkä vasta aikuisena.Seli, seli, seli.
Kaikki on valintoja.
Miten se on valinta, että itseäsi vahvempi kaappaa sinut, sitoo kiinni kellariin raiskaa ja jättää sinne kuolemaan? Valitsiko se uhri sen?
Se on oma valinta miten siitä päättää selvitä.
Esim minun narsistiäitini on hyväksikäytön uhri. Hän valitsi jatkaa paskaa vanhemmmuutta. Sen sijaan että olisi hankknut itselleen apua.
Entä jos ei selviä? Sekin kö oli oma valinta? Enhän minä kertonut tuohon onnellista loppua, naivisti.
Väitinkö niin?
Se on oma valinta, täysin oma valinta, hankkiiko tuollaisen jälkeen omia lapsia. Ja paneeko sen paskan kiertoon.
Mutta eihän se ollut oma valinta alkaa kärsiä niistä vaikeuksista. Niin miksi sellaisen pitäisi rajoittaa elämässä mitään?
On se oma valinta.
Ja se on oma valinta alkaako rääkätä muita. Vastuuntunto se pitää olla ns uhrillakin.
Miten se voisi syntyä, kun ei saa tuntea olevansa mikään uhri?
Miten ne liittyvät toisiinsa? Eivät mitenkään.
Ja tokihan sitä voi oikein piehtaroida siinä uhriudessa, mutta ei se silti oikeuta tekemään pahaa.
Kyllä ne liittyy. Jos ei saa tuntea olevansa uhri, niin eihän siinä oman narsistivanhemman kohtelussa silloin mitään väärää ollut. Silloinhan se kaikki oli ihan oikein ja sitä voi hyvin jatkaa kaikille muillekin. Samaa normaalia kohtelua, mitä itsekin on saanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omista valinnoista on kaikki kiinni.
Hankkiiko koulutuksen, ottaako kulutusluottoja, suunnitteleeko etukäteen.
Toisaalta ja toisaalta ei . Luulen, että kaiken perusta on oma persoona ja luonne. Ne ihminen saa perimässään. Myös ympäristö vaikuttavaa.
Ihminen voi olla luonteeltaan suorittaja, nautiskelija, puolustaja tms. Tein kesällä netissä erään persoonallisuustestin ja olen eniten puolustaja. Tunnis
tin itseni täysin testin tuloksesta.
Testin perusteella minussa on mm introverttia 58% ja ekstroverttia 42%.Eli jos joku on luonteeltaan laiska, hänen ei tarvitsisi töissä tehdä palkan eteen yhtä paljon kuin muiden, koska hän nyt vaan on sellainen?
Mitä se haittaa, jos tykkäät tehdä, niin miksi pyörittelisi peukaloitasi?
Eli sinusta asia on juuri niin? Laiskoille tulee antaa sama mitä niillekin jotka tekevät paljon saadakseen sen?
No eikö toinen vaihtoehto olisi se, että hodastetaan tahtia laiskpjen tasolle, niin taas kaikki tekisivät yhtä paljon. Haluatko sä sitä?
Niin tai sitten.. Mieti tätä.. Ne Laiskat tekisivät silti työnsä vaikkei niitä huvita? Eikä?! Onko se mahdollista?! Tehdä jotain mikä ei oo niin kivaa??
N ymmärrä. Eikö ne laiskat jo siinä ensimmäisessäkin esimerkissä jo tehneet työnsä. Eivät vain samalla tasolla kuin ahkerat. Eli mikä oli sun ongelmasi?
Ei yllätä ettet ymmärrä :,D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla oli enemmän valtaa narsistivanhempaasi, kuin tällä oli sinuun, niin älä nyt hyvänen aika kuvittele, että tämä on suinkaan tilanne kovin monella narsistivanhemman uhrilla, eli lapsella. Siitähän ne vaikeudet elämässä juuri muodostuvatkin. Ei se ollut sinun omaa ansiotasi, että pärjäsit, vaan sinulla ei vain ollut itseäsi vahvempaa narsistivanhempaa. Täysin sattumaa. Sinä saatat olla ihmisenä minua paljon heikompi, mutta sait helpon nakin, jonka takaa uudella muille, itseäsi enemmän loukkuun jääneille. Nauti osastasi. Oletkin niin ihana muita kohtaan. Niin rakastava, niin välittävä, niin YMMÄRTVÄ. Niin empaattinen.
Ei täällä sitä kysytty vaan sitä että onko se itsestä kiinni. On se.
Minulla on narsistiäiti, joka mursi ja sairastutti siskoni, josta tuli vielä pahempi kyin äidistäni.
Vielä aikuisenakin edelleen yrittivät murtaa minut. Lokakampanjaa, stalkkaamista, satoja viranomaiskanteluja, lasteni uhkailua. Mieheni vainoamista.
Minä voitin heidät silti.
Niin niin sinä olit heitä vahvempi. Entä sitten? Eivät he ole maailman ainoat narsistit ja narstien prototyypit, ettei olisi muunlaisia uhrikokemuksia, joissa narsisti vain nyt saattuu olemaan se vahvempi. Jos kuvittelet, ettei muut uhriksi jääneet ole kamppailleet lokakampanjoiden, satuttamisen ym. kanssa, niin aika hämmentävää. Miksi olettaisit, että kaikki narsistit aina voitetaan, eikä koskaan käy niin, että narsistin uhri häviää, ja silloin ei ollut hänen vastuullaan se, millaista elämä oli sen jälkeen? Eli sinusta muut häviävät tahallaan, niinkö?
Seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli.
Aina voi valita. Joko päättää käpertyä sinne uhriuteensa. Tai ei käperry.
Aina voi valita.
Miten voi valita voittaa itseään vahvemman narsistin?
Et sinä sitä tiedä. Omaa epävarmuuttasi vain puhut lämpimiksesi, antaaksesi hämäyksellisesti sellaisen vaikutelman, että sinä olet voittaja. Et vaikutakaan niin tasapainoiselta ja vahvalta, kuin ehkä itse luulet olevasi. Menehän vielä valitsemaan hiukan empatiaa nyt.Seli. Seli. Seli.
Ei se "uhrin ymmärtäminen" ole edes mitään empatiaa. Empatiaa on kertoa hänelle, ettei se uhrius ole pakollista.
Sinä et nyt ymmärrä. Jos uhri on heikompi kuin narsisti, niin missä kohtaa on vapautus uhrin asemasta?
Jos on kyse lapsesta, voi tehdä lastensuojeluilmoituksen ja päästä pois sieltä kodista. Netistä löytyy lähin lomake.
Jos on aikuinen, ei mikään velvoita olemaan tekemisissä sen narsistivanhemman kanssa.
Valinta.
Etkö nyt tajua, että jos on nelikymppinen, niin hän ei enää voi peruuttaa lapsuuteensa ja tehdä sitä lasua ja päästä pois? Silti ne vauriot ovat jo syntyneet. Ehkä ne ova korjattavissa, mutta ei sinun tuellasi ainakaan, jota on haukkua toista siitä, että hän oli heikompi kuin vanhempansa ja sai ne vammat, jotka nimenomaan vaikuttavat kaikessa tänäkin päivänä. Olet niin yksinkertainen, että kai sulla on helppoa.
Ja toisekseen, mistä tuolla nytkin narsistin kanssa elävät lapset voivat mennä itsestään mitään lasua tekemään ja saamaan ketään uskomaan, millainen tilanne on? Eihän narsisti sitä mihinkään paljasta. Narsistin toiminta on sellaista, että siitä on lapsen vaikea kertoa esimerkkejä todisteiksi, kosoa se on niin hienovaraista ja kätkeytyy asioihin, joissa vanhemman kuuluukin komentaa. Mutta se on vain se, miten se tehdään. Nujertamalla, häpäisemällä. Kenen sostyöntekijän luulet ymmärtävän, tai miten alle kymmenenvuotias lapsi edes OSAA selittää, että niin, että kun mua häpäistään silleen, että menetän minuuteni?
Että sossunois sitten että ahaa, me tajutaan. Ja kun se lapsi on yli kymmenen niin se syyttääkin jo kaikesta itseään, eikä enää etsi apua piiiitkään aikaan, kunnes ehkä vasta aikuisena.Seli, seli, seli.
Kaikki on valintoja.
Miten se on valinta, että itseäsi vahvempi kaappaa sinut, sitoo kiinni kellariin raiskaa ja jättää sinne kuolemaan? Valitsiko se uhri sen?
Se on oma valinta miten siitä päättää selvitä.
Esim minun narsistiäitini on hyväksikäytön uhri. Hän valitsi jatkaa paskaa vanhemmmuutta. Sen sijaan että olisi hankknut itselleen apua.
Entä jos ei selviä? Sekin kö oli oma valinta? Enhän minä kertonut tuohon onnellista loppua, naivisti.
Väitinkö niin?
Se on oma valinta, täysin oma valinta, hankkiiko tuollaisen jälkeen omia lapsia. Ja paneeko sen paskan kiertoon.
Mutta eihän se ollut oma valinta alkaa kärsiä niistä vaikeuksista. Niin miksi sellaisen pitäisi rajoittaa elämässä mitään?
On se oma valinta.
Ja se on oma valinta alkaako rääkätä muita. Vastuuntunto se pitää olla ns uhrillakin.
Miten se voisi syntyä, kun ei saa tuntea olevansa mikään uhri?
Miten ne liittyvät toisiinsa? Eivät mitenkään.
Ja tokihan sitä voi oikein piehtaroida siinä uhriudessa, mutta ei se silti oikeuta tekemään pahaa.
Kyllä ne liittyy. Jos ei saa tuntea olevansa uhri, niin eihän siinä oman narsistivanhemman kohtelussa silloin mitään väärää ollut. Silloinhan se kaikki oli ihan oikein ja sitä voi hyvin jatkaa kaikille muillekin. Samaa normaalia kohtelua, mitä itsekin on saanut.
Höpö, höpö, höpö.
Luuseripaskan hölötystä. Oma valinta.
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että tuohon uskovat ihmiset eivät ole koskaan kokeneet oikeita vastoinkäymisiä elämässään.
Uskon, että ihminen voi hyvin paljon vaikuttaa asioihin. Jos ei nyt heti köyhyydestä rikastu, mutta työtä monen asian eteen tekemällä ne varmasti muuttuvat. Elämä ei varmaan kolhinut minua kunnolla. Väkivaltainen alkoholisti-isä, syöpää sairastava äiti. Lastenkodissa vietetty nuoruus. Oma syöpä, aviomiehen alkoholisoituminen ja mielenterveysongelmat. Lapsen ongelmat (adhd yms.) Silti olen nykyään ihan onnellinen, hyvätuloinen ja hyvässä parisuhteessa oleva korkeakoulutettu yrittäjä ja uskon, että omalla työllä tämä on ansaittu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omista valinnoista on kaikki kiinni.
Hankkiiko koulutuksen, ottaako kulutusluottoja, suunnitteleeko etukäteen.
Toisaalta ja toisaalta ei . Luulen, että kaiken perusta on oma persoona ja luonne. Ne ihminen saa perimässään. Myös ympäristö vaikuttavaa.
Ihminen voi olla luonteeltaan suorittaja, nautiskelija, puolustaja tms. Tein kesällä netissä erään persoonallisuustestin ja olen eniten puolustaja. Tunnis
tin itseni täysin testin tuloksesta.
Testin perusteella minussa on mm introverttia 58% ja ekstroverttia 42%.Eli jos joku on luonteeltaan laiska, hänen ei tarvitsisi töissä tehdä palkan eteen yhtä paljon kuin muiden, koska hän nyt vaan on sellainen?
Mitä se haittaa, jos tykkäät tehdä, niin miksi pyörittelisi peukaloitasi?
Eli sinusta asia on juuri niin? Laiskoille tulee antaa sama mitä niillekin jotka tekevät paljon saadakseen sen?
No eikö toinen vaihtoehto olisi se, että hodastetaan tahtia laiskpjen tasolle, niin taas kaikki tekisivät yhtä paljon. Haluatko sä sitä?
Niin tai sitten.. Mieti tätä.. Ne Laiskat tekisivät silti työnsä vaikkei niitä huvita? Eikä?! Onko se mahdollista?! Tehdä jotain mikä ei oo niin kivaa??
N ymmärrä. Eikö ne laiskat jo siinä ensimmäisessäkin esimerkissä jo tehneet työnsä. Eivät vain samalla tasolla kuin ahkerat. Eli mikä oli sun ongelmasi?
Ei yllätä ettet ymmärrä :,D
No, voitko selittää? :D luulenpa, ettet voi, koska sinä tässä se nuija olet :D
Ihminen on perimänsä ja ympäristötekijöiden tulos. Omien taipumustensa, oman luonteensa, älykkyytensä ja lakien rajoissa voi tehdä valintoja. Ei ihan kaikki ole itsestä kiinni.
No eikö toinen vaihtoehto olisi se, että hodastetaan tahtia laiskpjen tasolle, niin taas kaikki tekisivät yhtä paljon. Haluatko sä sitä?