Uskotteko, että ihmisellä on oikeasti valta päättää täysin omasta elämästään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että mua raivostuttaa, että oikein "narsistin tytär" tulee tänne selittämään, että hänellä oli valtaa olla omaa narsistivanhempaansa vahvempi!? Kuule, millainen narsisti se oikein oli, kun ei pikkutyttärelleen edes pärjännyt? Ihan viiden pennin narsisti. Opettele näkemään, millaisia oikeat narsistit ovat ja häpeä, että olet ikinä syyllistänyt heidän uhrejaan!!!!

Ahaa, eli sinusta jos joku on nujertanut vastoinkäymisinsä, se tarkoittaa että ne olivat naurettavan pieniä (monta syöpää, koko perhe kuollut you name it) koska sinä sanot niin?

No miksi ne pitäisi isoiksi laskea? Mitä tyydytystä sä siitä saat, jos ne on kertan voitettu?

:D no ehkä siksi että antavat asioille perspektiiviä. Sinä itket loppuelämäsi kun maito kaatui maahan. Joku on voittanut syövän monta kertaa. Sinusta se maito oli se OIKEA ongelma.

Minusta näyttää sille, että ei anna perspektiiviä, vaan tunteen, että syövän voittanut saa sen jälkeen määritellä muille, minkäkokoisista asioista saa tulla ongelma. Anteeksi vain, mutta HALVEKSIN sellaisia syövän nujertajia. Jos sinä et ymmärrä, millaista on kasvaa itsesi nujertavan narsistin lapsena ja kuvittelet, että maito on tässä se ongelma, niin älä edes aukaise suutasi.

Aa tämä on kivikissa äidin aloitus taas, joo kadun jo nyt että osallistuin. Hullu mikä hullu, ei mitään tekemistä normaalien ihmisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sinulla oli enemmän valtaa narsistivanhempaasi, kuin tällä oli sinuun, niin älä nyt hyvänen aika kuvittele, että tämä on suinkaan tilanne kovin monella narsistivanhemman uhrilla, eli lapsella. Siitähän ne vaikeudet elämässä juuri muodostuvatkin. Ei se ollut sinun omaa ansiotasi, että pärjäsit, vaan sinulla ei vain ollut itseäsi vahvempaa narsistivanhempaa. Täysin sattumaa. Sinä saatat olla ihmisenä minua paljon heikompi, mutta sait helpon nakin, jonka takaa uudella muille, itseäsi enemmän loukkuun jääneille. Nauti osastasi. Oletkin niin ihana muita kohtaan. Niin rakastava, niin välittävä, niin YMMÄRTVÄ. Niin empaattinen.

Ei täällä sitä kysytty vaan sitä että onko se itsestä kiinni. On se.

Minulla on narsistiäiti, joka mursi ja sairastutti siskoni, josta tuli vielä pahempi kyin äidistäni.

Vielä aikuisenakin edelleen yrittivät murtaa minut. Lokakampanjaa, stalkkaamista, satoja viranomaiskanteluja, lasteni uhkailua. Mieheni vainoamista.

Minä voitin heidät silti.

Niin niin sinä olit heitä vahvempi. Entä sitten? Eivät he ole maailman ainoat narsistit ja narstien prototyypit, ettei olisi muunlaisia uhrikokemuksia, joissa narsisti vain nyt saattuu olemaan se vahvempi. Jos kuvittelet, ettei muut uhriksi jääneet ole kamppailleet lokakampanjoiden, satuttamisen ym. kanssa, niin aika hämmentävää. Miksi olettaisit, että kaikki narsistit aina voitetaan, eikä koskaan käy niin, että narsistin uhri häviää, ja silloin ei ollut hänen vastuullaan se, millaista elämä oli sen jälkeen? Eli sinusta muut häviävät tahallaan, niinkö?

Seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli.

Aina voi valita. Joko päättää käpertyä sinne uhriuteensa. Tai ei käperry.

Aina voi valita.

Miten voi valita voittaa itseään vahvemman narsistin?

Et sinä sitä tiedä. Omaa epävarmuuttasi vain puhut lämpimiksesi, antaaksesi hämäyksellisesti sellaisen vaikutelman, että sinä olet voittaja. Et vaikutakaan niin tasapainoiselta ja vahvalta, kuin ehkä itse luulet olevasi. Menehän vielä valitsemaan hiukan empatiaa nyt.

Vierailija kirjoitti:

Siis jos joku valittaa esimerkiksi rahapulasta, niin usein joku vetää esiin klassisen ammatinvalintakortin. Että olisi pitänyt lukea itsensä lääkäriksi niin ei tarvitsisi elää köyhyydessä.

Itsehän ihminen ne valinnat tekee tai ainakin hänen pitäisi tehdä, tulevaisuus ja oma ansaintakyky mielessään.

Niillä korteilla pitää parhaansa yrittää mitä on jaettu. Mutta se jako ei todellakaan mene tasan.

Vanhempien ja kasvuympäristön antamat eväät ja taloudellinen tuki elämän alkuun, terveys, oikeat valinnat elämässä jne. ja listaa voi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Niin moni asia voi pyöräyttää koko paketin uusiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sinulla oli enemmän valtaa narsistivanhempaasi, kuin tällä oli sinuun, niin älä nyt hyvänen aika kuvittele, että tämä on suinkaan tilanne kovin monella narsistivanhemman uhrilla, eli lapsella. Siitähän ne vaikeudet elämässä juuri muodostuvatkin. Ei se ollut sinun omaa ansiotasi, että pärjäsit, vaan sinulla ei vain ollut itseäsi vahvempaa narsistivanhempaa. Täysin sattumaa. Sinä saatat olla ihmisenä minua paljon heikompi, mutta sait helpon nakin, jonka takaa uudella muille, itseäsi enemmän loukkuun jääneille. Nauti osastasi. Oletkin niin ihana muita kohtaan. Niin rakastava, niin välittävä, niin YMMÄRTVÄ. Niin empaattinen.

Ei täällä sitä kysytty vaan sitä että onko se itsestä kiinni. On se.

Minulla on narsistiäiti, joka mursi ja sairastutti siskoni, josta tuli vielä pahempi kyin äidistäni.

Vielä aikuisenakin edelleen yrittivät murtaa minut. Lokakampanjaa, stalkkaamista, satoja viranomaiskanteluja, lasteni uhkailua. Mieheni vainoamista.

Minä voitin heidät silti.

Niin niin sinä olit heitä vahvempi. Entä sitten? Eivät he ole maailman ainoat narsistit ja narstien prototyypit, ettei olisi muunlaisia uhrikokemuksia, joissa narsisti vain nyt saattuu olemaan se vahvempi. Jos kuvittelet, ettei muut uhriksi jääneet ole kamppailleet lokakampanjoiden, satuttamisen ym. kanssa, niin aika hämmentävää. Miksi olettaisit, että kaikki narsistit aina voitetaan, eikä koskaan käy niin, että narsistin uhri häviää, ja silloin ei ollut hänen vastuullaan se, millaista elämä oli sen jälkeen? Eli sinusta muut häviävät tahallaan, niinkö?

Seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli.

Aina voi valita. Joko päättää käpertyä sinne uhriuteensa. Tai ei käperry.

Aina voi valita.

Miten voi valita voittaa itseään vahvemman narsistin?

Et sinä sitä tiedä. Omaa epävarmuuttasi vain puhut lämpimiksesi, antaaksesi hämäyksellisesti sellaisen vaikutelman, että sinä olet voittaja. Et vaikutakaan niin tasapainoiselta ja vahvalta, kuin ehkä itse luulet olevasi. Menehän vielä valitsemaan hiukan empatiaa nyt.

Seli. Seli. Seli.

Ei se "uhrin ymmärtäminen" ole edes mitään empatiaa. Empatiaa on kertoa hänelle, ettei se uhrius ole pakollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että mua raivostuttaa, että oikein "narsistin tytär" tulee tänne selittämään, että hänellä oli valtaa olla omaa narsistivanhempaansa vahvempi!? Kuule, millainen narsisti se oikein oli, kun ei pikkutyttärelleen edes pärjännyt? Ihan viiden pennin narsisti. Opettele näkemään, millaisia oikeat narsistit ovat ja häpeä, että olet ikinä syyllistänyt heidän uhrejaan!!!!

Ahaa, eli sinusta jos joku on nujertanut vastoinkäymisinsä, se tarkoittaa että ne olivat naurettavan pieniä (monta syöpää, koko perhe kuollut you name it) koska sinä sanot niin?

No miksi ne pitäisi isoiksi laskea? Mitä tyydytystä sä siitä saat, jos ne on kertan voitettu?

:D no ehkä siksi että antavat asioille perspektiiviä. Sinä itket loppuelämäsi kun maito kaatui maahan. Joku on voittanut syövän monta kertaa. Sinusta se maito oli se OIKEA ongelma.

Minusta näyttää sille, että ei anna perspektiiviä, vaan tunteen, että syövän voittanut saa sen jälkeen määritellä muille, minkäkokoisista asioista saa tulla ongelma. Anteeksi vain, mutta HALVEKSIN sellaisia syövän nujertajia. Jos sinä et ymmärrä, millaista on kasvaa itsesi nujertavan narsistin lapsena ja kuvittelet, että maito on tässä se ongelma, niin älä edes aukaise suutasi.

Äitihullua on lapsena käsketty siivoamaan. Niinpä kenenkään muun vastoinkäymiset ei ole mitään tähän verrattuna. Älä viitsi kannata. Mene omaan ketjuusi puhumaan lempiaiherstasi. Se on MINÄ MINÄ

Sekopää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskon, että aikuisella ihmisellä on valta päättää hyvin monesta itseään koskevasta asiasta (esim tupakointi) ja suurimpaan osaan pystyy ainakin vaikuttamaan (esim rahapula), mutta kaikkia asioita ei voi estää tapahtumasta (esim vammautua suojatiellä rattijuopon yliajamana). Uskon myös, että ääripäinen ihmisten on vaikea tehdä mitään eli esim jos ajattelee, että jos ei ole suurituloinen, silloin automaattisesti on rahapula. Tosiasia on, että rahapulaa ei ole kaikilla pienituloisillakaan, koska he ovat sovittaneet menonsa tuloihinsa eivätkä pienillä tuloillaan yritäkään elää kuten suurituloiset.

Tää on vaan pintaa aiheessa onko ihmisellä valta päättää elämästään. Syvällisemmät kysymykset siihen liittyen uivat aivan muissa vesissä eli tasoilla.

Tietenkin se on vain pintaa, koska kysymyksesi on niin laaja, että pohtiakseen asiaa syvällisemmin pitäisi kirjoittaa pari 1000 sivun romaania. Jo pelkästään se, mihin kulttuuriin ja uskonnolliseen yhteisöön satut syntymään ja kumpaan sukupuoleen, vaikuttaa paljon. Tai onko sulla mahdollisuus päästä asumaan maahan, jossa eutanasia on sallittu vai joudutko kitumaan viimeiset elinvuotesi maassa, jossa eutanasia ei ole sallittu. Yhteiskunta ja lainsäädäntö vaikuttaa todella paljon ihmisen valtaan päättää omasta elämästään.

Tämä ei ollut minun kysymykseni, mutta minusta vastatakseen tähän pitäisi ottaa kaikki nuo mainitsemasi seikat huomioon. Aivan turha keskustelu pinnallisella tasolla, se vain syyllistää heitä, joilla ei ole ollut mahdollisuuksia valita, ja jotka tuntevat siitä suurta kipua ja tuskaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että tuohon uskovat ihmiset eivät ole koskaan kokeneet oikeita vastoinkäymisiä elämässään.

Luulen että tuohon uskovat ovat itse onnistuneet parantamaan omaa tilannettaan. Esim köyhästä perheestä hyvään ammattiin

Hyvin paljon mahdollista.

Itse olen lähtöisin köyhästä perheestä ja opiskelemalla saavutin hyvän ammatin.

Oli niin voittajaolo ja kuvittelin että kaikki on vain omasta viitsimisestä kiinni.

Sitten kupla puhkesi. Hyvä ala muuttui yt-alaksi ja pian myös sairastuin vakavasti ja jouduin työkyvyttömyyseläkkeelle.

Oma elämä ei kuitenkaan romahtanut, sillä puolisoni on jaksanut pysyä kanssani yhdessä eikä hänen alansa ole kytkennät niinkuin minun alani.

Kaikki nämä kokemukset ovat avanneet ymmärrystäni siitä kuinka kovasti elämä ja menestyminen on sattumaa.

Toisilla käy parempi tuuri ja toisilla heikompi.

Joillakin on jo lähtökohdat niin heikot ettei ole voimia tai kykyjä opiskelu yhtään mitään. Ja joillakin voi koko pakka romahtaa vaikka alku olisi mennyt hyvin ja vaikka kuinka olisi tehnyt oikeita valintoja.

Elämä on mitä siitä tekee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että mua raivostuttaa, että oikein "narsistin tytär" tulee tänne selittämään, että hänellä oli valtaa olla omaa narsistivanhempaansa vahvempi!? Kuule, millainen narsisti se oikein oli, kun ei pikkutyttärelleen edes pärjännyt? Ihan viiden pennin narsisti. Opettele näkemään, millaisia oikeat narsistit ovat ja häpeä, että olet ikinä syyllistänyt heidän uhrejaan!!!!

Ahaa, eli sinusta jos joku on nujertanut vastoinkäymisinsä, se tarkoittaa että ne olivat naurettavan pieniä (monta syöpää, koko perhe kuollut you name it) koska sinä sanot niin?

No miksi ne pitäisi isoiksi laskea? Mitä tyydytystä sä siitä saat, jos ne on kertan voitettu?

:D no ehkä siksi että antavat asioille perspektiiviä. Sinä itket loppuelämäsi kun maito kaatui maahan. Joku on voittanut syövän monta kertaa. Sinusta se maito oli se OIKEA ongelma.

Minusta näyttää sille, että ei anna perspektiiviä, vaan tunteen, että syövän voittanut saa sen jälkeen määritellä muille, minkäkokoisista asioista saa tulla ongelma. Anteeksi vain, mutta HALVEKSIN sellaisia syövän nujertajia. Jos sinä et ymmärrä, millaista on kasvaa itsesi nujertavan narsistin lapsena ja kuvittelet, että maito on tässä se ongelma, niin älä edes aukaise suutasi.

Äitihullua on lapsena käsketty siivoamaan. Niinpä kenenkään muun vastoinkäymiset ei ole mitään tähän verrattuna. Älä viitsi kannata. Mene omaan ketjuusi puhumaan lempiaiherstasi. Se on MINÄ MINÄ

Mitä ihmettä?! Johan tuo nyt on täysin tavallinen ja kenen tahansa psykologin vahvistama asia, ettei kukaan ulkopuolinen ole millään laillaoikeutettu määrittelemään toisten ongelmien syvyyttä tämän elämässä. Painukaa nyt suolle, jos tunnette halua syövän tai ihan minkä tahansa voittaneina tehdä niin.

Minä en sanonut, että pahat vaikeudet nujertanut "ei ole mikään", kuten tuo yksi kirjoittaja triggeröityi luulemaan, minä vain en ajattele, että vaikeista kokemuksista selvinneitä täytyisi taputella enää päälaelle, ainakin itselleni se taputus olsi siitä.kauheasta kokemuksesta pois pääseminen. En jaksaisi enää kuljeskella ympäriinsä kerjäämässä myötätuntoa. Mutta toki jos joku kokee senkin itseään auttavan, niin hän voi kaikin mokomin tehdä niin! Ihan hyvä homma!

nosto

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sinulla oli enemmän valtaa narsistivanhempaasi, kuin tällä oli sinuun, niin älä nyt hyvänen aika kuvittele, että tämä on suinkaan tilanne kovin monella narsistivanhemman uhrilla, eli lapsella. Siitähän ne vaikeudet elämässä juuri muodostuvatkin. Ei se ollut sinun omaa ansiotasi, että pärjäsit, vaan sinulla ei vain ollut itseäsi vahvempaa narsistivanhempaa. Täysin sattumaa. Sinä saatat olla ihmisenä minua paljon heikompi, mutta sait helpon nakin, jonka takaa uudella muille, itseäsi enemmän loukkuun jääneille. Nauti osastasi. Oletkin niin ihana muita kohtaan. Niin rakastava, niin välittävä, niin YMMÄRTVÄ. Niin empaattinen.

Ei täällä sitä kysytty vaan sitä että onko se itsestä kiinni. On se.

Minulla on narsistiäiti, joka mursi ja sairastutti siskoni, josta tuli vielä pahempi kyin äidistäni.

Vielä aikuisenakin edelleen yrittivät murtaa minut. Lokakampanjaa, stalkkaamista, satoja viranomaiskanteluja, lasteni uhkailua. Mieheni vainoamista.

Minä voitin heidät silti.

Niin niin sinä olit heitä vahvempi. Entä sitten? Eivät he ole maailman ainoat narsistit ja narstien prototyypit, ettei olisi muunlaisia uhrikokemuksia, joissa narsisti vain nyt saattuu olemaan se vahvempi. Jos kuvittelet, ettei muut uhriksi jääneet ole kamppailleet lokakampanjoiden, satuttamisen ym. kanssa, niin aika hämmentävää. Miksi olettaisit, että kaikki narsistit aina voitetaan, eikä koskaan käy niin, että narsistin uhri häviää, ja silloin ei ollut hänen vastuullaan se, millaista elämä oli sen jälkeen? Eli sinusta muut häviävät tahallaan, niinkö?

Seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli.

Aina voi valita. Joko päättää käpertyä sinne uhriuteensa. Tai ei käperry.

Aina voi valita.

Miten voi valita voittaa itseään vahvemman narsistin?

Et sinä sitä tiedä. Omaa epävarmuuttasi vain puhut lämpimiksesi, antaaksesi hämäyksellisesti sellaisen vaikutelman, että sinä olet voittaja. Et vaikutakaan niin tasapainoiselta ja vahvalta, kuin ehkä itse luulet olevasi. Menehän vielä valitsemaan hiukan empatiaa nyt.

Seli. Seli. Seli.

Ei se "uhrin ymmärtäminen" ole edes mitään empatiaa. Empatiaa on kertoa hänelle, ettei se uhrius ole pakollista.

Sinä et nyt ymmärrä. Jos uhri on heikompi kuin narsisti, niin missä kohtaa on vapautus uhrin asemasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sinulla oli enemmän valtaa narsistivanhempaasi, kuin tällä oli sinuun, niin älä nyt hyvänen aika kuvittele, että tämä on suinkaan tilanne kovin monella narsistivanhemman uhrilla, eli lapsella. Siitähän ne vaikeudet elämässä juuri muodostuvatkin. Ei se ollut sinun omaa ansiotasi, että pärjäsit, vaan sinulla ei vain ollut itseäsi vahvempaa narsistivanhempaa. Täysin sattumaa. Sinä saatat olla ihmisenä minua paljon heikompi, mutta sait helpon nakin, jonka takaa uudella muille, itseäsi enemmän loukkuun jääneille. Nauti osastasi. Oletkin niin ihana muita kohtaan. Niin rakastava, niin välittävä, niin YMMÄRTVÄ. Niin empaattinen.

Ei täällä sitä kysytty vaan sitä että onko se itsestä kiinni. On se.

Minulla on narsistiäiti, joka mursi ja sairastutti siskoni, josta tuli vielä pahempi kyin äidistäni.

Vielä aikuisenakin edelleen yrittivät murtaa minut. Lokakampanjaa, stalkkaamista, satoja viranomaiskanteluja, lasteni uhkailua. Mieheni vainoamista.

Minä voitin heidät silti.

Niin niin sinä olit heitä vahvempi. Entä sitten? Eivät he ole maailman ainoat narsistit ja narstien prototyypit, ettei olisi muunlaisia uhrikokemuksia, joissa narsisti vain nyt saattuu olemaan se vahvempi. Jos kuvittelet, ettei muut uhriksi jääneet ole kamppailleet lokakampanjoiden, satuttamisen ym. kanssa, niin aika hämmentävää. Miksi olettaisit, että kaikki narsistit aina voitetaan, eikä koskaan käy niin, että narsistin uhri häviää, ja silloin ei ollut hänen vastuullaan se, millaista elämä oli sen jälkeen? Eli sinusta muut häviävät tahallaan, niinkö?

Seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli.

Aina voi valita. Joko päättää käpertyä sinne uhriuteensa. Tai ei käperry.

Aina voi valita.

Miten voi valita voittaa itseään vahvemman narsistin?

Et sinä sitä tiedä. Omaa epävarmuuttasi vain puhut lämpimiksesi, antaaksesi hämäyksellisesti sellaisen vaikutelman, että sinä olet voittaja. Et vaikutakaan niin tasapainoiselta ja vahvalta, kuin ehkä itse luulet olevasi. Menehän vielä valitsemaan hiukan empatiaa nyt.

Seli. Seli. Seli.

Ei se "uhrin ymmärtäminen" ole edes mitään empatiaa. Empatiaa on kertoa hänelle, ettei se uhrius ole pakollista.

Sinä et nyt ymmärrä. Jos uhri on heikompi kuin narsisti, niin missä kohtaa on vapautus uhrin asemasta?

Jos on kyse lapsesta, voi tehdä lastensuojeluilmoituksen ja päästä pois sieltä kodista. Netistä löytyy lähin lomake.

Jos on aikuinen, ei mikään velvoita olemaan tekemisissä sen narsistivanhemman kanssa.

Valinta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sinulla oli enemmän valtaa narsistivanhempaasi, kuin tällä oli sinuun, niin älä nyt hyvänen aika kuvittele, että tämä on suinkaan tilanne kovin monella narsistivanhemman uhrilla, eli lapsella. Siitähän ne vaikeudet elämässä juuri muodostuvatkin. Ei se ollut sinun omaa ansiotasi, että pärjäsit, vaan sinulla ei vain ollut itseäsi vahvempaa narsistivanhempaa. Täysin sattumaa. Sinä saatat olla ihmisenä minua paljon heikompi, mutta sait helpon nakin, jonka takaa uudella muille, itseäsi enemmän loukkuun jääneille. Nauti osastasi. Oletkin niin ihana muita kohtaan. Niin rakastava, niin välittävä, niin YMMÄRTVÄ. Niin empaattinen.

Ei täällä sitä kysytty vaan sitä että onko se itsestä kiinni. On se.

Minulla on narsistiäiti, joka mursi ja sairastutti siskoni, josta tuli vielä pahempi kyin äidistäni.

Vielä aikuisenakin edelleen yrittivät murtaa minut. Lokakampanjaa, stalkkaamista, satoja viranomaiskanteluja, lasteni uhkailua. Mieheni vainoamista.

Minä voitin heidät silti.

Niin niin sinä olit heitä vahvempi. Entä sitten? Eivät he ole maailman ainoat narsistit ja narstien prototyypit, ettei olisi muunlaisia uhrikokemuksia, joissa narsisti vain nyt saattuu olemaan se vahvempi. Jos kuvittelet, ettei muut uhriksi jääneet ole kamppailleet lokakampanjoiden, satuttamisen ym. kanssa, niin aika hämmentävää. Miksi olettaisit, että kaikki narsistit aina voitetaan, eikä koskaan käy niin, että narsistin uhri häviää, ja silloin ei ollut hänen vastuullaan se, millaista elämä oli sen jälkeen? Eli sinusta muut häviävät tahallaan, niinkö?

Seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli.

Aina voi valita. Joko päättää käpertyä sinne uhriuteensa. Tai ei käperry.

Aina voi valita.

Miten voi valita voittaa itseään vahvemman narsistin?

Et sinä sitä tiedä. Omaa epävarmuuttasi vain puhut lämpimiksesi, antaaksesi hämäyksellisesti sellaisen vaikutelman, että sinä olet voittaja. Et vaikutakaan niin tasapainoiselta ja vahvalta, kuin ehkä itse luulet olevasi. Menehän vielä valitsemaan hiukan empatiaa nyt.

Seli. Seli. Seli.

Ei se "uhrin ymmärtäminen" ole edes mitään empatiaa. Empatiaa on kertoa hänelle, ettei se uhrius ole pakollista.

Sinä olet niin harhassa. Sinä et siis usko, koska sinä olit narsistiasi vahvempi, ettei kaikilla ole niin, ja sinä siis luulet heidän olevan ilkeyttään heikompia, eli uhreja? Olet kamala, kammottava ihminen. Kunpa sinunlaisiasi ei oli maapallolla yhtään. Tai no, te sovitte tekemään likaiset työt. Mene kaivokseen ja se räjähti, narsistien uhrit eivät sure.

Ei tietenkään. Viimeistään omaa ja läheisten kuolemaa ei pysty pakenemaan mihinkään, vaikka kaiken muun olisi järjestänyt oman mielensä mukaan, mutta en ole koskaan kuullut että muutkaan asiat olisi elämässä kellään mennyt täysin suunnitelmien mukaan. On lapsentasoista maagista ajattelua kuvitella muuta.

Vierailija kirjoitti:

Omista valinnoista on kaikki kiinni.

Hankkiiko koulutuksen, ottaako kulutusluottoja, suunnitteleeko etukäteen.

Toisaalta ja toisaalta ei . Luulen, että kaiken perusta on oma persoona ja luonne. Ne ihminen saa perimässään. Myös ympäristö vaikuttavaa.

Ihminen voi olla luonteeltaan suorittaja, nautiskelija, puolustaja tms. Tein kesällä netissä erään persoonallisuustestin ja olen eniten puolustaja. Tunnis

tin itseni täysin testin tuloksesta.

Testin perusteella minussa on mm introverttia 58% ja ekstroverttia 42%.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sinulla oli enemmän valtaa narsistivanhempaasi, kuin tällä oli sinuun, niin älä nyt hyvänen aika kuvittele, että tämä on suinkaan tilanne kovin monella narsistivanhemman uhrilla, eli lapsella. Siitähän ne vaikeudet elämässä juuri muodostuvatkin. Ei se ollut sinun omaa ansiotasi, että pärjäsit, vaan sinulla ei vain ollut itseäsi vahvempaa narsistivanhempaa. Täysin sattumaa. Sinä saatat olla ihmisenä minua paljon heikompi, mutta sait helpon nakin, jonka takaa uudella muille, itseäsi enemmän loukkuun jääneille. Nauti osastasi. Oletkin niin ihana muita kohtaan. Niin rakastava, niin välittävä, niin YMMÄRTVÄ. Niin empaattinen.

Ei täällä sitä kysytty vaan sitä että onko se itsestä kiinni. On se.

Minulla on narsistiäiti, joka mursi ja sairastutti siskoni, josta tuli vielä pahempi kyin äidistäni.

Vielä aikuisenakin edelleen yrittivät murtaa minut. Lokakampanjaa, stalkkaamista, satoja viranomaiskanteluja, lasteni uhkailua. Mieheni vainoamista.

Minä voitin heidät silti.

Niin niin sinä olit heitä vahvempi. Entä sitten? Eivät he ole maailman ainoat narsistit ja narstien prototyypit, ettei olisi muunlaisia uhrikokemuksia, joissa narsisti vain nyt saattuu olemaan se vahvempi. Jos kuvittelet, ettei muut uhriksi jääneet ole kamppailleet lokakampanjoiden, satuttamisen ym. kanssa, niin aika hämmentävää. Miksi olettaisit, että kaikki narsistit aina voitetaan, eikä koskaan käy niin, että narsistin uhri häviää, ja silloin ei ollut hänen vastuullaan se, millaista elämä oli sen jälkeen? Eli sinusta muut häviävät tahallaan, niinkö?

Seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli, seli.

Aina voi valita. Joko päättää käpertyä sinne uhriuteensa. Tai ei käperry.

Aina voi valita.

Miten voi valita voittaa itseään vahvemman narsistin?

Et sinä sitä tiedä. Omaa epävarmuuttasi vain puhut lämpimiksesi, antaaksesi hämäyksellisesti sellaisen vaikutelman, että sinä olet voittaja. Et vaikutakaan niin tasapainoiselta ja vahvalta, kuin ehkä itse luulet olevasi. Menehän vielä valitsemaan hiukan empatiaa nyt.

Seli. Seli. Seli.

Ei se "uhrin ymmärtäminen" ole edes mitään empatiaa. Empatiaa on kertoa hänelle, ettei se uhrius ole pakollista.

Sinä et nyt ymmärrä. Jos uhri on heikompi kuin narsisti, niin missä kohtaa on vapautus uhrin asemasta?

Jos on kyse lapsesta, voi tehdä lastensuojeluilmoituksen ja päästä pois sieltä kodista. Netistä löytyy lähin lomake.

Jos on aikuinen, ei mikään velvoita olemaan tekemisissä sen narsistivanhemman kanssa.

Valinta.

Etkö nyt tajua, että jos on nelikymppinen, niin hän ei enää voi peruuttaa lapsuuteensa ja tehdä sitä lasua ja päästä pois? Silti ne vauriot ovat jo syntyneet. Ehkä ne ova korjattavissa, mutta ei sinun tuellasi ainakaan, jota on haukkua toista siitä, että hän oli heikompi kuin vanhempansa ja sai ne vammat, jotka nimenomaan vaikuttavat kaikessa tänäkin päivänä. Olet niin yksinkertainen, että kai sulla on helppoa.

Ja toisekseen, mistä tuolla nytkin narsistin kanssa elävät lapset voivat mennä itsestään mitään lasua tekemään ja saamaan ketään uskomaan, millainen tilanne on? Eihän narsisti sitä mihinkään paljasta. Narsistin toiminta on sellaista, että siitä on lapsen vaikea kertoa esimerkkejä todisteiksi, kosoa se on niin hienovaraista ja kätkeytyy asioihin, joissa vanhemman kuuluukin komentaa. Mutta se on vain se, miten se tehdään. Nujertamalla, häpäisemällä. Kenen sostyöntekijän luulet ymmärtävän, tai miten alle kymmenenvuotias lapsi edes OSAA selittää, että niin, että kun mua häpäistään silleen, että menetän minuuteni?

Että sossunois sitten että ahaa, me tajutaan. Ja kun se lapsi on yli kymmenen niin se syyttääkin jo kaikesta itseään, eikä enää etsi apua piiiitkään aikaan, kunnes ehkä vasta aikuisena.

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että tuohon uskovat ihmiset eivät ole koskaan kokeneet oikeita vastoinkäymisiä elämässään.

Itse taas olen huomannut, että he selviävät parhaiten niistä vastoinkäymisistä. Jos aina ulkoistaa kaikki ongelmat olosuhteille tai muille ihmisille, ei tule tehneeksi yhtään mitään millekään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että mua raivostuttaa, että oikein "narsistin tytär" tulee tänne selittämään, että hänellä oli valtaa olla omaa narsistivanhempaansa vahvempi!? Kuule, millainen narsisti se oikein oli, kun ei pikkutyttärelleen edes pärjännyt? Ihan viiden pennin narsisti. Opettele näkemään, millaisia oikeat narsistit ovat ja häpeä, että olet ikinä syyllistänyt heidän uhrejaan!!!!

Ahaa, eli sinusta jos joku on nujertanut vastoinkäymisinsä, se tarkoittaa että ne olivat naurettavan pieniä (monta syöpää, koko perhe kuollut you name it) koska sinä sanot niin?

No miksi ne pitäisi isoiksi laskea? Mitä tyydytystä sä siitä saat, jos ne on kertan voitettu?

:D no ehkä siksi että antavat asioille perspektiiviä. Sinä itket loppuelämäsi kun maito kaatui maahan. Joku on voittanut syövän monta kertaa. Sinusta se maito oli se OIKEA ongelma.

Minusta näyttää sille, että ei anna perspektiiviä, vaan tunteen, että syövän voittanut saa sen jälkeen määritellä muille, minkäkokoisista asioista saa tulla ongelma. Anteeksi vain, mutta HALVEKSIN sellaisia syövän nujertajia. Jos sinä et ymmärrä, millaista on kasvaa itsesi nujertavan narsistin lapsena ja kuvittelet, että maito on tässä se ongelma, niin älä edes aukaise suutasi.

Aa tämä on kivikissa äidin aloitus taas, joo kadun jo nyt että osallistuin. Hullu mikä hullu, ei mitään tekemistä normaalien ihmisten kanssa.

Ei ole, ei minua tuo aloituksen kysymys kiinnosta miettiä. Tiedän, ettei aina voi vaikuttaa ja that's it. Ihmisiä on aivan rikollista syyttää siitä. Mutta hyvä, jos koet itsesi turhaksi, painukin vittuun.

Tsot Tsot, taidat itse ollakkin se narsisti tässä kun noin kohtelet kanssaihmisiä, vain sinä ja ongelmasi ovat jotain, muut voivat painua vittuun. Et pysty edes keskustelemaan asioista, noo.. Äo taitaa olla se 80 niinkuin kaltaisillasi uhriutujilla yleensä on. Me muut teemme elämästämme sellaista kuin haluamme :)

Sinä se tässä paskasti kohtelet kanssaihmisiäsi, aloitat kaiken riidanhaastamisen ym. Että syövästä selvinnyttä pitää taputtaa olkapäälle, sen sinä tulit varmistamaan! Että kamalaa, kun te ette ymmärrä, mitä määää oooon käynyt läpi!!! Joo-o, ehkä me ymmärrämme, mutta kun meill on omiakin ongelmiamme