Uskotteko, että ihmisellä on oikeasti valta päättää täysin omasta elämästään?

Entä ihmiset, joilla on matalampi älykkyysosamäärä? Jotka eivät sen vuoksi kykene aina valitsemaan oikein tai pohtimaan vastoinkäymisissä, että miten nyt olisi hyvä reagoida ja toimia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vittu lakatkaa jo puhumasta noista omista valinnoista!!!! Tajuatteko, että ei kaikki ihmiset täällä maapallolla SAA itse valita ja tehdä OMIA VALINTOJA!!!! Ei edes Suomessa. Paskat vanhemmat vaikuttaa siinä tosi paljon, jotka KIELTÄVÄT lapsia tekemästä OMIA VALINTOJA, ja HÄPÄISEVÄT lapsensa jo ennen kuin nämä oppivat että heillä olisi kyllä oikeus siihen!!!! Jolloin lapsi häpeää omia halujaan ja on ihan sekaisin.

Älä huuda.

Uhrin osan valitseminen on sekn valinta. Ja valintoja voi tehdä senkin jälkeen kun on 18 eikä enää vanhemmat ratkaise.

Se että joku näyttää valitsevan uhrin osan, ei sekään välttämättä ole kuitenkaan sen ihmisen oma vapaa valinta. Niin, kun asiaan vaikuttaa psykologiset tekijät, fyysiset rajoitteet jne. joita ihminen itse on harvemmin itselleen vapaaehtoisesti hankkineet. Esim. luovuttaminen voi olla opittua, jos lapsuudessa on oppinut ettei voi vaikuttaa omiin asioihinsa, niin sellaisesta ajatuksesta on hyvin vaikea päästä eroon ja sen opin lapsen päähän on istuttanut ympäristö johon lapsi ei ole voinut vaikuttaa.

Sama juttu toimii toisinpäinkin, jos et ole luovuttaja, vaan hlvetin polttavista syövereistä olet hilannut itsesi linnaan kuninkaalliseksi, niin sekään ei ole yksinomaan sinun ansiotasi, vaan ympäristö lapsuudessasi on muokannut sinusta sellaisen, että pystyty siihen, myös synnynnäiset ominaisuudet tietysti vaikuttavat asiaan, siksi kaikki lapset joita hakataan eivät ajaudu narkkareiksi, vaan osa menestyy siitä huolimatta (näin esimerkkinä) tai vaikka saisi saman mahdollisuuden päästä lääkäriksi, niin osa ei sitten kuitenkaan pääse.

Meitä on neljä lasta. Sama kasvuympäristö.

Meistä nousi sieltä kaksi. Lukihäiriöinen isoveljeni ja minä. Ja me oltiin ne perheen sylkykupit, joita nujerrttiin joka käänteessä. Meillä on omistusasunnot ja akateemiset tutkinnot, perheet ja rahaa.

Pumpulissa kasvatettu pikkusiskoni ei saanut edes peruskoulua käytyä ja on nyt marketin kassa. Ja nujertajista pahin, isoaiskoni, on velkavaikeuksissa ole sairauseläkeläinen.

Että minä sinä sanoit kannusyuksesta ja kasvuympärisyöstä?

Kyllä näihin nettikeskusteluihin pitää vähän yksinkertaistaa asioita, ei voi ihan ottaa kaikkia muuttujia huomioon ilman että vastaus on romaani jota kukaan ei jaksa lukea.

Teidän tapauksessanne vaikuttaa varmasti muutkin asiat, kerroit että pikkusiskosi kasvatettiin pumpulissa, no ei sekään ole kovin hyvä ja toisekseen, pikkusiskollasi voi sitten olla lähtöjään muutenkin pääkopassa jotakin huomattavasti haasteellisempaa kuin vain lukihäiriö. Isosiskosi taas tuskin on valinnut sairauttaan.

Johan lainaamassasi viestissäkin sanon siellä lopussa, että joskus potkituista tuleekin kuninkaita ja joskus taas parhaiten kannustetusta ei tulekkaan mitään, kas kun asioihin vaikuttaa muutkin tekijät kuin se, miten meidät on kasvatettu, ilman että ne asiat silti on meistä itsestämme kiinni.

Pikkusiskonihan oli "nero" jonka ei edes koskaan läksyjä tarvinnut lukea. Toisin kuin minun joka "olin tyhmä ja menestyn vain perslihaksilla".

Isosiskoni valitsi sairautensa päättämällä tupakoida.

Koska jos uskottaisiin, että mun vaikeudet johtuvat minun äitini narsistisuudesta, niin mitä siihen minulle tullaan kertomaan, ettei itsellä ole enää yhtään vaikeaa!? Mitä se minua auttaa? Se saa minut ainoastaan kokemaan, että olenpa sitten syypää kun itse vaan kärsin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos voit valita millaiseen perheeseen ja ympäristöön synnyt, jos voit valita olosuhteet ja kokemukset joita elämässäsi saat ja jos voit valita geneettiset ominaisuutesi, esim. sukupuolen, pituuden, älykkyysosamäärän, aivojen välittäjäaineiden toiminnan, jne. voit rehellisesti sanoa päättäväsi omasta elämästäsi.

Näinhän se on. Kuulun pitkäikäiseen sukuun, mutta en silti voi päättää, että elän yli 90-vuotiaaksi. Voin ainoastaan tehdä valintoja, jotka parantavat mahdollisuuksiani elää yli 90-vuotiaaksi. Ja voin myös tehdä valintoja, jotka heikentävät mahdollisuuksiani elää edes 70-vuotiaaksi. 

Tottahan on tuokin. Jos aivojen välittäjäaineiden toiminnan johdosota sinulla olisi esim. adhd tai vaikea masennus ja et sen johdosta kykenisi pitämään yhtäkään päätöstä, tai et jaksaisi edes sängystä nousta kuin syömään ja vessaan, valinnan mahdollisuutesi olisivat vielä vähäisemmät. Siis verrattuna ihmiseen jolla ei näitä haittoja ole.

Mielestäni se on pääsääntöisesti itsestäsi kiinni millaista elämää tulet viettämään. Toisilla vain on paremmat lähtökohdat kuin toisilla, jolloin elämä on helpompaa. Moni ei jaksa/pysty/osaa kammeta itseään ryysyistä rikkauksiin. Köyhyys periytyy kuten on jo tutkimuksin myös todettu. Kukaan ei sinun puolestasi kuitenkaan elä tai tarjoa kultalusikkaa. Sitten tulee näitä yllätystekijöitä kuten sairaudet, joita on vaikea ennustaa. Toki voi itsensä vakuuttaa, mutta ei sekään vielä takaa hyvää toimeentuloa sairauden aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun äitini mielessä minä en olisi kunnioittanut häntä kasvattajana, jos olisin tehnyt omia valintojani.

Hän häpäisi minun omat haluni ja tahtoni. Sillä lailla hänelle järjestyi illuusio häntä kunnioittavasta jälkeläisestä. Tai ainakin hänen ajatustensa ainutlaatuisuudesta, koska jälkikasvukin oli kaikessa samanlainen ja samaa mieltä.

Sehän oli hirveä virhe aina, kun osoittautui ero. Siitä suututtiin. Mutta selittäkää te vain, kohtalaisen normaalit vanhemmat omanneet, että te itse ihan kasvatitte itsenne niin, että te saatte tehdä omia valintoja. Omien vanhempiennen normaaliudella tai hyvyydellä ei ollut asian kanssa mitään tekemistä. Te sen teitte.

Mutta ethän sinä usko kun joku kertoo, että hänen vanhempansa oli narsisti. Vastauksesi oli että ei voinut olla koska hän on selvinnyt siitä. Eli kanssasi on turha keskustella, vain sinulla on ongelmia ja muilla ei.

Kyllä minä sen uskon.

He vain käyttävät sitä minuun niin päin, että minun äitini ei ole narsisti, koska mulla on vielä näitä ongelmia, ja heillä ei, VAIKKA olivat narsistin lapsia!

Olet sekaisin kuin seinäkello. Ei kukaan ole tuollaista väittänyt.

Missä viestissä on muka minua kannustettu, että ei ole oma vikasi? Jos et ole parantunut vielä, niin tarttet lisää apua? Missä on sanottu näin? Eikä rääytty, miten haluan elää uhrina ja syyttelen äitiäni perusteetta ja hyvinvointini olisi vain valinta?? Avunhakemisellenikaan ei anneta mitään painoa, sekin on ainoastaan minun vikani, etten ole sieltä oikein apua saanut ja...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun äitini mielessä minä en olisi kunnioittanut häntä kasvattajana, jos olisin tehnyt omia valintojani.

Hän häpäisi minun omat haluni ja tahtoni. Sillä lailla hänelle järjestyi illuusio häntä kunnioittavasta jälkeläisestä. Tai ainakin hänen ajatustensa ainutlaatuisuudesta, koska jälkikasvukin oli kaikessa samanlainen ja samaa mieltä.

Sehän oli hirveä virhe aina, kun osoittautui ero. Siitä suututtiin. Mutta selittäkää te vain, kohtalaisen normaalit vanhemmat omanneet, että te itse ihan kasvatitte itsenne niin, että te saatte tehdä omia valintoja. Omien vanhempiennen normaaliudella tai hyvyydellä ei ollut asian kanssa mitään tekemistä. Te sen teitte.

Mutta ethän sinä usko kun joku kertoo, että hänen vanhempansa oli narsisti. Vastauksesi oli että ei voinut olla koska hän on selvinnyt siitä. Eli kanssasi on turha keskustella, vain sinulla on ongelmia ja muilla ei.

Kyllä minä sen uskon.

He vain käyttävät sitä minuun niin päin, että minun äitini ei ole narsisti, koska mulla on vielä näitä ongelmia, ja heillä ei, VAIKKA olivat narsistin lapsia!

Olet sekaisin kuin seinäkello. Ei kukaan ole tuollaista väittänyt.

Missä viestissä on muka minua kannustettu, että ei ole oma vikasi? Jos et ole parantunut vielä, niin tarttet lisää apua? Missä on sanottu näin? Eikä rääytty, miten haluan elää uhrina ja syyttelen äitiäni perusteetta ja hyvinvointini olisi vain valinta?? Avunhakemisellenikaan ei anneta mitään painoa, sekin on ainoastaan minun vikani, etten ole sieltä oikein apua saanut ja...

Sinä olet ihan itse valinnut sen että käperryt siihen uhrin osaasi. Ihan ikioma valinta.

Vierailija kirjoitti:

Reunaehtoja on ja ne omat valinnat tuo mukanaan uusia reunaehtoja. Isäni sairastui skitsofreniaan, hän valitsi olla syömättä lääkkeitä, joten samalla valitsi yksinäisen elämän ilman työtä ja perhettä. Sairaus ei ollut oma valinta, mutta sairauden seuraukset olivat.

Suomen tasapäistävän peruskoulun ja toistaiseksi edullisen opiskelun ja opintotukijärjestelmän vuoksi sanon kyllä, että se ammatti on täällä aika pitkälle oma valinta. Psykologian kurssi tekisi terää 9-luokalla, joku voisi saada sen sosiaalisen periytyvyyden katki kun ymmärtää ajoissa mistä on kyse.

Paitsi että se että isäsi päätti olla syömättä lääkkeitä johtui luultavimmin siitä skitsofreniasta, hyvin yleinen ongelme skitsofreenikoilla, kas kun vainoharhat iskee päälle, niin ne lääkkeet onkin myrkkyä ja hampaassa on mikrofoni.

Ammatti ei ole aika pitkälti oma valinta, se on fakta että niitä hyväpalkkaisia ihmisiä tarvitaan vain murto-osa siitä mitä keskipalkkaisia ja pienipalkkaisia tarvitaan. Nämä raamit jo määrittelee sen, että jokainen EI VOI PÄÄTYÄ hyväpalkkaiseen työhön vaikka kuinka olisi halua ja kykyä. Se on fakta, siitä tasapäistävästä peruskoulusta huolimatta.

Minä ihan totta kasvoin oppien, että omien valintojen tekeminen elämässä on nimenomaan pahasta ja itsekästä. Että omat valinnat pitää sovittaa aina siihen, että ne sopivat muille, jos jokin on vain puhdas oma valinta, niin se on väärin. Se on itsekästä.

Sellainen elämä käy aika mahdottomaksi. Muut eivät millään voi aina olla samaa mieltä kanssani siitä, mikä olisi minulle hyväksi, mutta mitään valintaa et voi tehdä, ellei joku ole samaa mieltä, etttä se on sinulle (minulle) hyväksi. Jos he ovat jotain muuta mieltä satutan heitä toimimalla toisin.

Noin mut opetettiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos voit valita millaiseen perheeseen ja ympäristöön synnyt, jos voit valita olosuhteet ja kokemukset joita elämässäsi saat ja jos voit valita geneettiset ominaisuutesi, esim. sukupuolen, pituuden, älykkyysosamäärän, aivojen välittäjäaineiden toiminnan, jne. voit rehellisesti sanoa päättäväsi omasta elämästäsi.

Näinhän se on. Kuulun pitkäikäiseen sukuun, mutta en silti voi päättää, että elän yli 90-vuotiaaksi. Voin ainoastaan tehdä valintoja, jotka parantavat mahdollisuuksiani elää yli 90-vuotiaaksi. Ja voin myös tehdä valintoja, jotka heikentävät mahdollisuuksiani elää edes 70-vuotiaaksi. 

Tottahan on tuokin. Jos aivojen välittäjäaineiden toiminnan johdosota sinulla olisi esim. adhd tai vaikea masennus ja et sen johdosta kykenisi pitämään yhtäkään päätöstä, tai et jaksaisi edes sängystä nousta kuin syömään ja vessaan, valinnan mahdollisuutesi olisivat vielä vähäisemmät. Siis verrattuna ihmiseen jolla ei näitä haittoja ole.

Valinnat onkin tehtävä niistä vaihtoehdoista, mitkä yksilöllä on olemassa. Mulla on adhd ja sen vuoksi käytän käteistä enkä pankkikorttia. Pankkikortti+kauppakeskus+minä olisi turmiollinen yhdistelmä. Siksi jätän kortit ja ylimääräisen rahan kotiin ja otan mukaani vain sen verran käteistä, etten pysty tekemään impulsiostoksia. Kun tulen kotiin, ei mua yleensä enää edes kiinnosta se, mitä kauppakeskuksessa olisin halunnut. Ei ainakaan niin paljoa, että viitsisin ottaa lisää rahaa ja lähteä uudelleen kauppakeskukseen. Se halu meni jo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihmisellä tietenkään ole täysin valta päättää. Senhän sanoo järkikin, mutta kyllä omilla valinnoillaan voi vaikuttaa elämäänsä ja paljon.

Joka päivä meillä jokaisella on kymmeniä, satoja, jopa tuhansia asioita joissa teemme valintoja ja jokaisella valinnalla on omat seurauksensa. Totta kai valintoihimme vaikuttavat suuresti asiat, joihin emme itse voi vaikuttaa kuten esim perimä ja elinympäristö.

Tässä mennään sitten mun mielestäni evoluution puolelle eli toivon mukaan, aikojen kuluessa huonon perimän omaavat karsiutuvat pois. Tosin nykyisin esim lääketieteen keinoin myös sitä huonoa perimää siirretään eteenpäin seuraaville sukupolville. Uskon kuitenkin, että ajan kuluessa se karsiutuu kaikesta huolimatta...

Tai ehkä ihmiskunta evoluution myötä jakautuu selkeästi kahdeksi, ihan omaksi lajikseen. Toiset on niitä hyvän perimän saaneita, jotka johtavat ihmiskuntaa ja ihmisyyttä eteenpäin, kehittyen - ja huonomman perimän saaneet tipahtavat lähemmäs eläimiä siinä mielessä, ettei heistä ole elämään sellaisessa maailmassa niiden vaatimusten kanssa, mitä tuolloin ihmisyydeksi käsitetään.

Tieteiskirjallisuudessa taitaa olla paljon tämän kaltaista ajattelua ja periaatteessa voisi olla hyvinkin mahdollista. Vahvat selviytyvät ja heikot karsiutuvat. Näinhän se luonnon valinta menee.

Luonnon kannalta heikot ja vahvat eivät ole samoja kuin sinun mielestäsi heikot ja vahvat.

Eipä nuo näytä hirvetkään kamalasti johtavan hirvikuntaa ja vievän hirvisyyttä eteenpäin, kehittyen jne.

Voi jopa käydä päinvastoinkin, ihmiskunta taantuu eikä menekkään eteenpäin, jolloin menestyneimpiä onkin ne "eläimelliset" jotka selviytyvät paremmin kurjissa oloissa luonnonarmoilla, ilman sähköä ja opetusta, vaistojensa varassa.

Voihan tuokin toki olla yksi skenaario, että ihminen taantuu eläimeksi ja älykkyys karsiutuu. Tähän mennessä äly on kuitenkin ollut se ihmiskuntaa kantanut voima eli se on taannut eloonjäämisen. Ne ihmisrodut, joilla aivot eivät kehittyneet nykyihmisen tavoin, kuolivat sukupuuttoon.

Tuo takaisin eläimeksi taantuminen on toki mahdollista, ehkä jopa todennäköistä. Ehkä se on se, mitä me tarkoitamme maailmanlopulla. Ihmisyys kuolee.

Hirvivertauksesi menee pahasti metsään tässä yhteydessä kun ihmisista ja älystä puhutaan. Hirvet eivät kehity ja mene eteenpäin juuri siksi, että niiltä puuttuu se, mitä ihmisillä on tai oli. Nykyihminen on sitä mitä on, älykkyytensä ansiosta. Ja meidän maailmamme on kehittynyt ja mennyt eteenpäin älykkyyden ansiosta.

Tosi on, että nykyihminen on menettänyt ja menettää koko ajan älykkyyttään. Ja valitettavasti sen on älykkyyden syy eli mitä enemmän teknologia kehittyy, sitä enemmän on ihmisiä, jotka taantuvat älyltään sen teknologiakehityksen ansiosta.

Vierailija kirjoitti:

Niinpä mä valitsin paskaa ja olen onneton every single day. Mutta joo, valinta se oli. Että kiitos vaan äiti kun tuit minua siihen suuntaan. Siihen valitse paskaa suuntaan.

Mitä ihan konkreettisesti äitisi laittoi sinut valitsemaan? Mitä itse olisit halunnut valita. Oliko se realistista.

Sinä olit add lapsi, anorektikko, persoonallisuushäiriöinen. Laiska. Epäsosiaalinen.

Nämä ominaisuudet jo sinällään on estäneet sinun valntasi.

Tässä mielessä sinulla ei ole ollut mahdollisuutta valita hyvin. Sinusta ei ollut enempään

Ei vaikka äitisi koitti sinua hyvin hoitaa ja ohjata

Kaikista ei vaan ole siihen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reunaehtoja on ja ne omat valinnat tuo mukanaan uusia reunaehtoja. Isäni sairastui skitsofreniaan, hän valitsi olla syömättä lääkkeitä, joten samalla valitsi yksinäisen elämän ilman työtä ja perhettä. Sairaus ei ollut oma valinta, mutta sairauden seuraukset olivat.

Suomen tasapäistävän peruskoulun ja toistaiseksi edullisen opiskelun ja opintotukijärjestelmän vuoksi sanon kyllä, että se ammatti on täällä aika pitkälle oma valinta. Psykologian kurssi tekisi terää 9-luokalla, joku voisi saada sen sosiaalisen periytyvyyden katki kun ymmärtää ajoissa mistä on kyse.

Paitsi että se että isäsi päätti olla syömättä lääkkeitä johtui luultavimmin siitä skitsofreniasta, hyvin yleinen ongelme skitsofreenikoilla, kas kun vainoharhat iskee päälle, niin ne lääkkeet onkin myrkkyä ja hampaassa on mikrofoni.

Ammatti ei ole aika pitkälti oma valinta, se on fakta että niitä hyväpalkkaisia ihmisiä tarvitaan vain murto-osa siitä mitä keskipalkkaisia ja pienipalkkaisia tarvitaan. Nämä raamit jo määrittelee sen, että jokainen EI VOI PÄÄTYÄ hyväpalkkaiseen työhön vaikka kuinka olisi halua ja kykyä. Se on fakta, siitä tasapäistävästä peruskoulusta huolimatta.

Kaikista ei voi tulla hyväpalkkaisia, mutta se ei ole syy, miksi ei kannattaisi edes yrittää, jos halua ja  kykyä on. Kaikista ei tule hyväpalkkaisia ihan siksi, että palkka ei ole ensisijainen peruste, miksi ammattinsa valitsevat. He ovat mieluummin pienellä palkalla työssä, josta pitävät,  kuin suurella palkalla työssä, jota inhoavat. Osalle ihmisistä työ on vain tapa tienata rahaa elämiseen ja heidän elämässään haluamat asiat tapahtuvat vapaa-ajalla. Heille riittää, että työstä saa riittävän korvauksen ja työ on siedettävää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihmisellä tietenkään ole täysin valta päättää. Senhän sanoo järkikin, mutta kyllä omilla valinnoillaan voi vaikuttaa elämäänsä ja paljon.

Joka päivä meillä jokaisella on kymmeniä, satoja, jopa tuhansia asioita joissa teemme valintoja ja jokaisella valinnalla on omat seurauksensa. Totta kai valintoihimme vaikuttavat suuresti asiat, joihin emme itse voi vaikuttaa kuten esim perimä ja elinympäristö.

Tässä mennään sitten mun mielestäni evoluution puolelle eli toivon mukaan, aikojen kuluessa huonon perimän omaavat karsiutuvat pois. Tosin nykyisin esim lääketieteen keinoin myös sitä huonoa perimää siirretään eteenpäin seuraaville sukupolville. Uskon kuitenkin, että ajan kuluessa se karsiutuu kaikesta huolimatta...

Tai ehkä ihmiskunta evoluution myötä jakautuu selkeästi kahdeksi, ihan omaksi lajikseen. Toiset on niitä hyvän perimän saaneita, jotka johtavat ihmiskuntaa ja ihmisyyttä eteenpäin, kehittyen - ja huonomman perimän saaneet tipahtavat lähemmäs eläimiä siinä mielessä, ettei heistä ole elämään sellaisessa maailmassa niiden vaatimusten kanssa, mitä tuolloin ihmisyydeksi käsitetään.

Tieteiskirjallisuudessa taitaa olla paljon tämän kaltaista ajattelua ja periaatteessa voisi olla hyvinkin mahdollista. Vahvat selviytyvät ja heikot karsiutuvat. Näinhän se luonnon valinta menee.

Luonnon kannalta heikot ja vahvat eivät ole samoja kuin sinun mielestäsi heikot ja vahvat.

Eipä nuo näytä hirvetkään kamalasti johtavan hirvikuntaa ja vievän hirvisyyttä eteenpäin, kehittyen jne.

Voi jopa käydä päinvastoinkin, ihmiskunta taantuu eikä menekkään eteenpäin, jolloin menestyneimpiä onkin ne "eläimelliset" jotka selviytyvät paremmin kurjissa oloissa luonnonarmoilla, ilman sähköä ja opetusta, vaistojensa varassa.

Voihan tuokin toki olla yksi skenaario, että ihminen taantuu eläimeksi ja älykkyys karsiutuu. Tähän mennessä äly on kuitenkin ollut se ihmiskuntaa kantanut voima eli se on taannut eloonjäämisen. Ne ihmisrodut, joilla aivot eivät kehittyneet nykyihmisen tavoin, kuolivat sukupuuttoon.

Tuo takaisin eläimeksi taantuminen on toki mahdollista, ehkä jopa todennäköistä. Ehkä se on se, mitä me tarkoitamme maailmanlopulla. Ihmisyys kuolee.

Hirvivertauksesi menee pahasti metsään tässä yhteydessä kun ihmisista ja älystä puhutaan. Hirvet eivät kehity ja mene eteenpäin juuri siksi, että niiltä puuttuu se, mitä ihmisillä on tai oli. Nykyihminen on sitä mitä on, älykkyytensä ansiosta. Ja meidän maailmamme on kehittynyt ja mennyt eteenpäin älykkyyden ansiosta.

Tosi on, että nykyihminen on menettänyt ja menettää koko ajan älykkyyttään. Ja valitettavasti sen on älykkyyden syy eli mitä enemmän teknologia kehittyy, sitä enemmän on ihmisiä, jotka taantuvat älyltään sen teknologiakehityksen ansiosta.

Ihminen on eläin nytkin ja ihmisyys ei kuole vaikka taantuisimme kivikautiselle tasolle.

Haluaisin nähdä sokean lentokoneen kapteenin, neliraajahalvaantuneen nhl-pelaajan, kädettömän kirurgin, psykoosipotilaan, joka vaan päättää ettei hänellä ole psykoosia.

Isä monesti syytteli työttömiä laiskoiksi, kunnes se tuli omalle kohdalle, ei ymmärtänyt miten koko elämänsä työskennellyt DI voi jäädä työttömäksi, mutta niihinkin voi käydä, kun säästöt iskevät.

Sitten tulikin aivoinfarkti, ja selkeni vielä enemmän se, ettei kaikkeen pysty itse vaikuttamaan.

Eräässä lääkäriperheessä äiti teki itsemurhan ja hänen poikansa löysi hänet. "oma asenne vaikuttaa" sanotaan tällä palstalla. Perheen isä meni maanantaina normaalisti töihin, hän ei antanut asian vaikuttaa omaan elämäänsä.

Pojasta tosin tuli alkoholisti.

Äitihullulle kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä mä valitsin paskaa ja olen onneton every single day. Mutta joo, valinta se oli. Että kiitos vaan äiti kun tuit minua siihen suuntaan. Siihen valitse paskaa suuntaan.

Mitä ihan konkreettisesti äitisi laittoi sinut valitsemaan? Mitä itse olisit halunnut valita. Oliko se realistista.

Sinä olit add lapsi, anorektikko, persoonallisuushäiriöinen. Laiska. Epäsosiaalinen.

Nämä ominaisuudet jo sinällään on estäneet sinun valntasi.

Tässä mielessä sinulla ei ole ollut mahdollisuutta valita hyvin. Sinusta ei ollut enempään

Ei vaikka äitisi koitti sinua hyvin hoitaa ja ohjata

Kaikista ei vaan ole siihen

No masennus tuli siihen väliin sotkemaan mitä mä olisin halunnut valita. Ja oli se mitä tahansa, niin olisi ollut oikein, että mä olisin epäonnistunut koska sain tehdä OMIA VALINTOJA, on todella kiduttavaa kärsiä valinnoista, joihin joku muu on pakottanut. Ilmeisesti sinäkään et ole saanut nauttia omien valintojen tekemisestä, eihän tuota myrkyllisyyttäsi ja katkeruuttasi mikään muu selitä. Meissä on vain se ero, että mä haen asiaan apua ja muutosta, sinä olet sille sokea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihmisellä tietenkään ole täysin valta päättää. Senhän sanoo järkikin, mutta kyllä omilla valinnoillaan voi vaikuttaa elämäänsä ja paljon.

Joka päivä meillä jokaisella on kymmeniä, satoja, jopa tuhansia asioita joissa teemme valintoja ja jokaisella valinnalla on omat seurauksensa. Totta kai valintoihimme vaikuttavat suuresti asiat, joihin emme itse voi vaikuttaa kuten esim perimä ja elinympäristö.

Tässä mennään sitten mun mielestäni evoluution puolelle eli toivon mukaan, aikojen kuluessa huonon perimän omaavat karsiutuvat pois. Tosin nykyisin esim lääketieteen keinoin myös sitä huonoa perimää siirretään eteenpäin seuraaville sukupolville. Uskon kuitenkin, että ajan kuluessa se karsiutuu kaikesta huolimatta...

Tai ehkä ihmiskunta evoluution myötä jakautuu selkeästi kahdeksi, ihan omaksi lajikseen. Toiset on niitä hyvän perimän saaneita, jotka johtavat ihmiskuntaa ja ihmisyyttä eteenpäin, kehittyen - ja huonomman perimän saaneet tipahtavat lähemmäs eläimiä siinä mielessä, ettei heistä ole elämään sellaisessa maailmassa niiden vaatimusten kanssa, mitä tuolloin ihmisyydeksi käsitetään.

Tieteiskirjallisuudessa taitaa olla paljon tämän kaltaista ajattelua ja periaatteessa voisi olla hyvinkin mahdollista. Vahvat selviytyvät ja heikot karsiutuvat. Näinhän se luonnon valinta menee.

Luonnon kannalta heikot ja vahvat eivät ole samoja kuin sinun mielestäsi heikot ja vahvat.

Eipä nuo näytä hirvetkään kamalasti johtavan hirvikuntaa ja vievän hirvisyyttä eteenpäin, kehittyen jne.

Voi jopa käydä päinvastoinkin, ihmiskunta taantuu eikä menekkään eteenpäin, jolloin menestyneimpiä onkin ne "eläimelliset" jotka selviytyvät paremmin kurjissa oloissa luonnonarmoilla, ilman sähköä ja opetusta, vaistojensa varassa.

Voihan tuokin toki olla yksi skenaario, että ihminen taantuu eläimeksi ja älykkyys karsiutuu. Tähän mennessä äly on kuitenkin ollut se ihmiskuntaa kantanut voima eli se on taannut eloonjäämisen. Ne ihmisrodut, joilla aivot eivät kehittyneet nykyihmisen tavoin, kuolivat sukupuuttoon.

Tuo takaisin eläimeksi taantuminen on toki mahdollista, ehkä jopa todennäköistä. Ehkä se on se, mitä me tarkoitamme maailmanlopulla. Ihmisyys kuolee.

Hirvivertauksesi menee pahasti metsään tässä yhteydessä kun ihmisista ja älystä puhutaan. Hirvet eivät kehity ja mene eteenpäin juuri siksi, että niiltä puuttuu se, mitä ihmisillä on tai oli. Nykyihminen on sitä mitä on, älykkyytensä ansiosta. Ja meidän maailmamme on kehittynyt ja mennyt eteenpäin älykkyyden ansiosta.

Tosi on, että nykyihminen on menettänyt ja menettää koko ajan älykkyyttään. Ja valitettavasti sen on älykkyyden syy eli mitä enemmän teknologia kehittyy, sitä enemmän on ihmisiä, jotka taantuvat älyltään sen teknologiakehityksen ansiosta.

Olisi pikemminkin maailmanpelastus kuin sen loppu :D

Vierailija kirjoitti:

Minä ihan totta kasvoin oppien, että omien valintojen tekeminen elämässä on nimenomaan pahasta ja itsekästä. Että omat valinnat pitää sovittaa aina siihen, että ne sopivat muille, jos jokin on vain puhdas oma valinta, niin se on väärin. Se on itsekästä.

Sellainen elämä käy aika mahdottomaksi. Muut eivät millään voi aina olla samaa mieltä kanssani siitä, mikä olisi minulle hyväksi, mutta mitään valintaa et voi tehdä, ellei joku ole samaa mieltä, etttä se on sinulle (minulle) hyväksi. Jos he ovat jotain muuta mieltä satutan heitä toimimalla toisin.

Noin mut opetettiin.

Tyypillistä. Sekoitat valintojen tekemisen itsekkyyteen

Ei valitseminen tarkoita vain omien etujen ajamista. Ihmisen moraaliin kuuluu myös miettiä omien tekojen seurauksia muille.

Esim äiti, joka valitsee olla ilkeä lapsilleen, valitsee olla itsekäs ja olla tekemättä mitään kenenkään vuoksi. Tämä VALINTA on paha

Äitihullulle kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä mä valitsin paskaa ja olen onneton every single day. Mutta joo, valinta se oli. Että kiitos vaan äiti kun tuit minua siihen suuntaan. Siihen valitse paskaa suuntaan.

Mitä ihan konkreettisesti äitisi laittoi sinut valitsemaan? Mitä itse olisit halunnut valita. Oliko se realistista.

Sinä olit add lapsi, anorektikko, persoonallisuushäiriöinen. Laiska. Epäsosiaalinen.

Nämä ominaisuudet jo sinällään on estäneet sinun valntasi.

Tässä mielessä sinulla ei ole ollut mahdollisuutta valita hyvin. Sinusta ei ollut enempään

Ei vaikka äitisi koitti sinua hyvin hoitaa ja ohjata

Kaikista ei vaan ole siihen

Enkä ole MITÄÄN noista sinun harhaisista väittämistäsi. Ei se, että on kärsinyt noista asioista tai niiden tapaan vaikuttavista ongelmista (add) niin määrittele ihmistä. Tai voi toki niilläkin itsensä määritellä, jos on sellainen paska kuin sä, mutta mun ei onneksi tarvitse, koska mun suvussani on ollut henkilöitä, jotka ovat saneet esiin paaaaljon kivempia ja kauniita ja iloisia asioita minusta, joten eikun sitä kohti.

Vierailija kirjoitti:

Äitihullulle kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä mä valitsin paskaa ja olen onneton every single day. Mutta joo, valinta se oli. Että kiitos vaan äiti kun tuit minua siihen suuntaan. Siihen valitse paskaa suuntaan.

Mitä ihan konkreettisesti äitisi laittoi sinut valitsemaan? Mitä itse olisit halunnut valita. Oliko se realistista.

Sinä olit add lapsi, anorektikko, persoonallisuushäiriöinen. Laiska. Epäsosiaalinen.

Nämä ominaisuudet jo sinällään on estäneet sinun valntasi.

Tässä mielessä sinulla ei ole ollut mahdollisuutta valita hyvin. Sinusta ei ollut enempään

Ei vaikka äitisi koitti sinua hyvin hoitaa ja ohjata

Kaikista ei vaan ole siihen

No masennus tuli siihen väliin sotkemaan mitä mä olisin halunnut valita. Ja oli se mitä tahansa, niin olisi ollut oikein, että mä olisin epäonnistunut koska sain tehdä OMIA VALINTOJA, on todella kiduttavaa kärsiä valinnoista, joihin joku muu on pakottanut. Ilmeisesti sinäkään et ole saanut nauttia omien valintojen tekemisestä, eihän tuota myrkyllisyyttäsi ja katkeruuttasi mikään muu selitä. Meissä on vain se ero, että mä haen asiaan apua ja muutosta, sinä olet sille sokea.

Siis mitä sinä olisit valinnut ilman mt häiriöitäsi?